Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Yleiskuvaus 1.11.2011 Mikko Huovila Antero Lehmuskoski

Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät 1.0 1.11.2011 Johtoryhmän 1.11.2011 hyväksymä MH, AL SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Suomen kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2

Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Kokonaisarkkitehtuuri... 6 2.1 Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan?... 6 2.2 Miksi kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään?... 6 3 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö... 8 3.1 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta... 8 3.2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri... 9 3.3 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin rakenne... 11 3.3.1 Suunnittelu- ja kuvausmenetelmät... 11 3.3.2 Hallintamalli... 11 3.3.3 Kypsyystasomalli... 11 3.3.4 Kohdealuejako... 12 3.3.5 Linjaukset ja kuvaukset... 12 3.3.6 Kehittämispolku... 12 4 Sosiaalihuolto osana julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria... 13 4.1 Arkkitehtuurityö Terveys ja hyvinvointi - ella... 13 4.2 Sosiaalihuolto osana Terveys ja hyvinvointi - tta... 13 5 Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne... 15 5.1 Menetelmät... 15 5.2 Hallintamalli... 15 5.3 Kypsyystasomalli... 16 5.4 Linjaukset ja kuvaukset... 16 5.5 Kehittämispolku... 17 6 Lähteet... 18 3

1 Johdanto Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri (SOKKA) on kuvaus sosiaalihuollon kansalli- sista tiedonhallinnan linjauksista ja ratkaisuista sekä niiden hallinnasta ja kehittämisestä. Se on tarkoitettu hyödynnettäväksi sekä kansallisessa sosiaalihuollon kehittämisessä että sosiaali- huollon paikallisten ja alueellisten toimijoiden omassa arkkitehtuurityössä. Tässä dokumentissa annetaan yleiskuvaus SOKKA:n muodostamasta kokonaisuudesta (kuva 1). Dokumentissa kuvataan arkkitehtuurin rakenne sekä sen suhde julkisen hallinnon kokonais- arkkitehtuurityöhön ja terveys ja hyvinvointi - en arkkitehtuurityöhön. Tämän yleis- kuvauksen lisäksi SOKKA sisältää hallintamallin, arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset sekä kehittämispolun. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmänä ja arkkitehtuurin kypsyystasomallina hyödynnetään julkisen hallinnon yhteisiä määrityksiä. SOKKA Yleiskuvaus KA- menetelmä (JHS 179) Hallintamalli Kypsyystasomalli (JHKA) Linjaukset- ja kuvaukset Kehittämispolku Kuva 1 Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin osa- alueet SOKKA on laadittu osana Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2005 toimeenpanemaa Sosiaa- lialan tietoteknologiahanketta (Tikesos). Hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon asiakastietojen hallintaa ja niiden semanttista ja teknistä yhteensopivuutta ja sen painopisteitä ovat muun muassa kansallisen asiakastietomallin määrittely ja asiakasasiakirjojen sähköisen säilytyksen ja hallinnan valmistelu. Arkkitehtuurityö liitettiin osaksi Tikesos- hanketta sen toisen toimikauden alussa vuonna 2008. Samaan aikaan Tikesos- hankkeen kehittämistyön kanssa Suomessa on määritelty koko julkisen hallinnon käyttöön kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, jolla kuvataan julkisen hallinnon orga- nisaatioiden toiminnan, tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian kokonaisuutta ja niiden hallin- taa. Työn tuloksena valtionvarainministeriö julkaisi luonnoksen Julkishallinnon kokonaisarkki- tehtuurista (JHKA) vuoden 2011 alkupuolella. Kuvaus valmistuu lausuntokierroksen tulosten käsittelyn jälkeen vuoden 2011 lopulla. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön kehittyminen on ohjannut myös Tikesos- hankkeessa tehtyä arkkitehtuurityötä. Sen myötä hankkeen sisältöön on muun muassa otettu keskeisenä tehtävänä mukaan toiminta- arkkitehtuurin kuvaaminen, joka on tärkeä osa arkki- tehtuurin kokonaisuutta. Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri (SOKKA) on pyritty 4

laatimaan siten, että se on yhteensopiva koko julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja kuvausten kanssa. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri on osa JHKA:n Hyvinvointi ja terveys tta. SOKKA kokoaa yhteen Tikesos- hankkeessa laaditut kuvaukset ja määritykset kansallisesti so- vittaviksi ratkaisuiksi tiedon ja sen hallinnan rakenteista. Siinä myös määritellään hallintamalli hankkeessa tehtyjen kuvausten, linjausten ja määritysten hallitsemiseksi. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukainen toimintatapa toimii ohjausmekanismina, joka edistää arkki- tehtuurin mukaisten tiedonhallintaratkaisujen toteuttamista kunnissa ja sosiaalihuollon toi- mintayksiköissä. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolussa kuvataan, miten arkkitehtuuria kehitetään tulevaisuudessa ja miten sen mukaisia toteutuksia lähdetään toi- meenpanemaan. 5

2 Kokonaisarkkitehtuuri 2.1 Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan? Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. (JHS 179, 9) Organisaatiolla on strategisia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää toimintojen ja pro- sessien suunnittelemista tavoitteiden mukaisiksi. Toimintaprosesseissa tarvitaan ja käsitellään tietoja, jotka on jäsennettävä käyttökelpoisiin loogisiin kokonaisuuksiin. Toimintaa ja tiedon hallintaa tuetaan tietojärjestelmäpalveluilla. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 5) Kokonaisarkkitehtuurissa toiminnot, tiedot, tietojärjestelmät sekä käytettävät teknologiat ku- vataan karkealla tasolla. Keskeistä on näiden elementtien välisten riippuvuuksien löytäminen ja jäsentäminen. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 5) Kokonaisarkkitehtuurityön tulisi lähteä toiminnan ja sen johtamisen tarpeista sen sijaan, että lähtökohta on teknologiassa. Kokonaisarkkitehtuurityön tuleekin perustua organisaation stra- tegisiin tavoitteisiin ja tarjottavien palveluiden parantamiseen. Organisaation johto asettaa kehittämisvaatimuksia strategian pohjalta ja vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämi- sen johtamisesta ja hallinnoinnista. Arkkitehtuurisuunnittelun tulokset toteutetaan toiminta- ja taloussuunnittelun kautta käynnistettävinä kehittämishankkeina. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 5) 2.2 Miksi kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään? Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisimmät hyödyt liittyvät organisaation tilan tiedostamiseen sekä päätöksenteon pohjana käytettävän tiedon parantamiseen. Rakenteita tunnistamalla ja kuvaamalla kokonaisarkkitehtuuri toimii välineenä, joka lisää uudelleenkäyttöä, vähentää pääl- lekkäisyyttä, johtaa kustannusten pienentämiseen, kuvaa ja selittää kehittämisprojektien väli- set suhteet ja auttaa sekä muutosten hallinnassa että hankinnoissa. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 6) Kokonaisarkkitehtuuri toimii menetelmänä ja työkaluna, kun käydään läpi muutosten vaiku- tuksia ja arviointia. Tämä taas pienentää investointien riskejä, vähentää virhepäätöksiä sekä auttaa resurssien kohdentamisessa oikeisiin kehittämiskohteisiin. Kokonaisarkkitehtuurityö tukee sekä toiminnan suunnittelua, että järjestelmäkehitystä ja auttaa muodostamaan järkevän suhteen toiminnan ja ICT:n välille. Tavoitteena on päästä välineorientoituneesta järjestelmä- 6

kehityksestä organisaation tavoitteista lähtevään sekä asiakas- ja toimintalähtöiseen ICT- kehittämiseen. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 6) Taulukko 1 KA- suunnittelun yleiset hyödyt JHS 179 mukaan Enemmän ja parempaa tietoa organisaation tilasta ja tilanteesta. Järjestelmällisen suunnittelun myötä saadaan enemmän ja laadukkaampaa tietoa organisaati- on tilanteesta. Tämä johtaa investointien kohdentumiseen oikeisiin asioihin ja investointien riskien pienenemiseen. Päätöksenteon nopeutuminen. Laadukkaamman ja ajantasaisemman tiedon perusteella on mahdollista tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä. Dokumentoiduilla toimintamalleilla ja rakenneratkaisuilla saadaan no- pea tilannekuva sekä mahdollistetaan nopeampi reagointi muuttuviin tilanteisiin. Muutosten vaikutuksia voidaan hallita Kokonaisarkkitehtuuri tuo menetelmän ja työkalun muutosten vaikutusten läpikäynnille ja arvioinnille. Syy- seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämis- kohteista ja auttaa parempien kehitysratkaisujen ja - päätöksien tekemisessä. Organisaation rakenteiden vakiointi Organisaation rakenteita ja toimintatapoja vakioimalla saavutetaan yhtenäinen kuva organi- saatiosta ja sen tilanteesta. Tämä lisää organisaation hallittavuutta, johdettavuutta ja kehitet- tävyyttä. Vakioinnilla saavutetaan suurempi kehityspotentiaali sekä ketterämpi kehitysvauhti. Organisaation rakenteiden uudelleenkäyttö Rakenteiden vakioinnilla ja modulaarisella suunnittelulla saadaan aikaan yhteiskäyttöisyyttä ja uudelleen hyödynnettävyyttä. Tämä poistaa päällekkäisiä ja rinnakkaisia rakenteita sekä mahdollistaa rakenteiden kustannusten optimoinnin. Parantunut riskienhallinta Parempi tilannetietous ja suunnittelusystematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähen- tävät virhepäätöksiä. Asiakas- ja toimintalähtöinen ICT- kehitys- ja ohjausmalli. Välineorientoituneesta järjestelmäkehityksestä päästään aitoon, organisaation tavoitteista lähtevään sekä asiakas- ja toimintalähtöiseen ICT- ratkaisujen kehittämiseen. Kokonaisarkki- tehtuuri tuo järjestelmäsuunnittelun osaksi toiminnan kehittämistä Kokonaisoptimointi Parempi tilannekuva ja kehittämisen kokonaisvaltaisempi suunnittelu poistavat päällekkäisen kehittämisen 7

3 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö 3.1 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Suomessa julkisessa hallinnossa käytetään paljon tietotekniikkaa, mutta tietojärjestelmien kehittäminen on ollut hajanaista ja lyhytjännitteistä. Erityinen ongelma on ollut järjestelmien välisen yhteentoimivuuden heikkous. Koko julkisessa hallinnossa on tuhansia eri järjestelmiä, jotka tekevät päällekkäisiä toimintoja ja tietojenvaihto järjestelmien välillä ei ole mahdollista. Sekavan tilanteen vuoksi eduskunnan hallintovaliokunta (HaVM 8/2010 vp) ja tarkastusvalio- kunta (TrVm 5/2009 vp) ovat edellyttäneet toimia tilanteen korjaamiseksi. Vastauksena edus- kunnan vaatimuksiin syksyllä 2010 valtioneuvosto antoi esityksen laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (tietohallintolaki). Laki hyväksyttiin eduskunnan tekemien muutos- ten jälkeen maaliskuun alussa 2011 ja se astui voimaan 1.9.2011. Tietohallintolain myötä luodaan säädöspohja, jonka avulla järjestelmien yhteentoimivuutta ja koko julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämisen kokonaisuutta pystytään hallitsemaan nykyistä paremmin. Tietohallintolain mukaan vastuu julkisen tietohallinnon ohjauksesta on valtiovarainministeriöllä. Sen tehtävänä on huolehtia erityisesti yhteentoimivuuden ohjaukses- ta. Valtioneuvoston esityksen mukaan yhteentoimivuuteen pyritään ottamalla käyttöön yhte- näiset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät, yhteen- toimivuuden edellyttämät kuvaukset ja määritykset, julkisen hallinnon tietohallinnon palvelut sekä muut tietohallintoon liittyvät yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeelliset toimenpiteet. (HE 246/2010, 14) Julkisen tietohallinnon ohjauksessa ja yhteentoimivuuden varmistamisessa keskeisessä osassa on kokonaisarkkitehtuurimenetelmä. Julkisen hallinnon viranomaisella on velvollisuus suunni- tella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Julkisen hallinnon viranomaisilla on myös velvollisuus noudattaa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi laadittuja yhteen- toimivuuden edellyttämiä kuvauksia ja määrityksiä. Näiden sisältö määritellään valtioneuvos- ton asetuksilla. Lisäksi viranomaiset velvoitetaan ottamaan käyttöön sellaisia sähköisen asioin- nin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytyksiä yhteentoimivuudelle. (HE 246/2010, 14) Kokonaisarkkitehtuurin laatimisen ohjaus koskee toiminta-, tieto, järjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuureja, mutta valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää vain tieto-, järjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuureista. Toiminta- arkkitehtuuria ei siis ohjata valtiovarainministeriön toimesta. Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämät yh- teentoimivuuden kuvaukset ja määritykset koskevat ennen kaikkea tiedon yhdenmukaistamis- ta ja tietojen vaihtoa järjestelmien välillä. Kuvauksia ja määrityksiä voivat olla mm. sanastot, 8

ontologiat, metatiedot, tiedon rakenteen kuvaukset, sähköiset viestit, koodistot ja luokitukset. (HE 246/2010, 25) Koko julkista hallintoa ohjaa yhteinen kokonaisarkkitehtuuri ja sen edellyttämät yhteentoimi- vuuden kuvaukset ja määritykset. Kukin ministeriö vastaa toimialansa yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja päivittämisestä. Ministeriön asetuksella voidaan sää- tää näiden teknisestä ja toiminnallisesta sisällöstä. Tällä tavoitellaan tiedon siirron helpottamis- ta eri toimijoiden välillä. Asetuksia valmisteltaessa kuullaan laajasti asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia osapuolia. Ministeriön on myös huolehdittava sen toimialalle laadittavista tieto- järjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksista ja määrityksistä ja niiden ajan tasalla pitämises- tä. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksissa ja määrityksissä voidaan määritellä mm. tietojärjestelmien keskinäiset riippuvuudet, tietojärjestelmien keskenään vaihtamat tiedot ja tietojärjestelmien suhteet muhin kokonaisarkkitehtuurin elementteihin kuten tietovarantoihin ja toimintaprosesseihin. (HE 246/2010 15, 29) Tietohallintolaki edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaisten on aloitettava kokonaisarkki- tehtuurinsa kuvaaminen kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun valtioneuvosto on antanut asiaa tarkentavan asetuksen. Tämä työ on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa. Lisäksi julki- sen hallinnon viranomaisten on otettava käyttöön sähköisen asiointiin liittyviin asetuksella säädettyjä yhteisiä sähköisiä palveluita kahden vuoden kuluessa siitä, kun asetus astuu voi- maan tai viimeistään sitten, kun kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy. (HE 246/2010, 29; HaVM 34/2010 vp) 3.2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtiovarainministeriö on tehnyt pitkäjänteistä työtä kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiseksi julkisessa hallinnossa jo useamman vuoden ajan. Vuosien 2009 ja 2010 aikana toimi Valtiota- son arkkitehtuurit (VALTASA) hanke, jossa määriteltiin valtion organisaatioiden yhteistä ko- konaisarkkitehtuuria. Hankkeen tuli huomioida työssään myös koko julkisen hallinnon näkö- kulma ja tuottaa soveltuvin osin arkkitehtuurimääritykset siten, että ne koskevat koko julkista hallintoa. VALTASA- hankkeen tuloksien pohjalta ja niitä täydentäen on muodostettu luonnos Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriksi (v.0.95). Lopullinen versio siitä julkaistaan syksyn 2011 aikana. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri muodostuu: 1. Kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista 2. Toiminnallisten iden kokonaisarkkitehtuureista 3. Hallintosektorikohtaisista kokonaisarkkitehtuureista Julkisen hallinnon yhteisessä kokonaisarkkitehtuurissa keskitytään asioihin, jotka ovat yhteisiä koko julkisen hallinnon toimijoille. Näitä asioita ovat mm. kaikkea kehittämistä ohjaavat arkki- tehtuuriperiaatteet, yhteiset toiminnot (prosessit), yhteiset tiedot (tietovarannot, metatiedot) ja yhteiset ICT- palvelut. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 7) Kohdealueet on muodostettu siten, että yhteen kuuluva looginen kokonaisuus muodostaa koh- dealueen. Jokaiselle elle on nimetty vastuutaho. Vastuutahon tehtäviin kuuluu koor- 9

dinoida en kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja toteuttaminen. Kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurien tulee noudattaa julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin linjauksia ja ohjausta sekä hyödyntää mahdollisimman kattavasti yhteisessä arkkitehtuurissa olevia yh- teisiä arkkitehtuurielementtejä. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 7) Kohdealuearkkitehtuurien vastuutahot jakavat en edelleen pienempiin osa- alueisiin. Osa- alueilla tulee myös olla vastuutaho, joka vastaa oman osa- alueensa arkkitehtuurin kehit- tämisestä kohde- alueen ohjauksessa. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 7) Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia en KA Työ ja elinkeinot en KA Liikenne ja viestintä en KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne en KA Terveys ja hyvinvointi en KA Opetus, tiede ja kulttuuri en KA Sisäinen turvallisuus en KA Puolustus ja ulkosuhteet en KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtiontalous en KA Hallinto ja yhteiset palvelut Kuva 2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin osat Jokaisen julkisen hallinnon organisaation on laadittava kokonaisarkkitehtuuri ja otettava sen ylläpitämiseksi käyttöön arkkitehtuurin hallintamalli. Organisaatioiden on otettava arkkiteh- tuurityössään huomioon julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri sekä niiden iden kohdearkkitehtuurit, jotka ohjaavat sen toimintaa. (JHKA Yleiskuvaus v.095 2011, 8) 10

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation KA Organisaatioyksikön KA Organisaatioyksikön KA Organisaatioyksikön KA Organisaatioyksikön KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuva 3 JHKA:n, iden ja hallintosektoreiden kokonaisarkkitehtuurien vaikutus julkisiin organisaatioihin 3.3 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin rakenne Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri muodostuu kuudesta eri osa- alueesta, joista kustakin on omat erilliset dokumenttinsa. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi niiden sisältö: 3.3.1 Suunnittelu- ja kuvausmenetelmät Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kaikilla tasoilla käytetään suunnittelu- ja kuvausme- netelmänä JHS 179 - suositusta kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä. 3.3.2 Hallintamalli Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten kokonaisarkkitehtuurin hallinta julkisessa hallinnossa organisoidaan. Dokumentissa kuvataan mitä rooleja ja prosesseja kokonaisarkkitehtuuriin kuuluu, sekä miten arkkitehtuuria suunnitellaan ja kehitetään. Lisäksi dokumentissa kuvataan yleisellä tasolla, miten iden ja hallintosektoreiden kokonaisarkkitehtuurien hallinta tulisi organisoida. 3.3.3 Kypsyystasomalli 11

Kypsyystasomalli on johtamisen ja toiminnan suunnittelun välineeksi tarkoitettu viitekehys, jolla voidaan arvioida organisaation arkkitehtuurikyvykkyyttä. Mallissa jäsennetään arkkiteh- tuurityön toimintaa ja prosesseja kypsyystasojen avulla. Kypsyystasot kuvataan viitenä portaa- na, joista ylin taso kuvaa tilannetta, jossa arkkitehtuurista on muodostunut johtamisen ja toi- minnan suunnittelun strateginen työväline. Organisaation arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyys- tasoa arvioidaan kahdeksasta eri näkökulmasta, joita kutsutaan arkkitehtuurikyvykkyyden osa- alueiksi. Arkkitehtuurikyvykkyyden arvosana muodostuu näiden osa- alueiden arvioimisen kokonaisuudesta. 3.3.4 Kohdealuejako Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin et luovat rakenteen, jonka mukaan koko julkisen hallinnon arkkitehtuuria suunnitellaan, kehitetään ja ylläpidetään. Kohdealueet muo- dostuvat toiminnallisista kokonaisuuksista. Kohdealueet kehittävät ja hallinnoivat toiminnan tarpeista muodostuvaa arkkitehtuuria. Kohdealuetyön tarkoituksena on suunnitella yhteisiä toiminnan tavoitteita ja ylläpitää keskeisiä toimintaympäristön kuvauksia. 3.3.5 Linjaukset ja kuvaukset Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ja kuvaukset sisältävät yleisen tason ke- hittämisen periaatteet sekä yhteisesti hyödynnettävät arkkitehtuurin elementit, joita käytetään tukemaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. Linjaukset ja kuvaukset muodostuvat JHS 179 suosituksen mukaisista kuvaustavoista. Linjaukset ja kuvaukset muodostavat periaateta- son kuvauksista, sekä eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvauksista (toiminta-, tieto-, tietojärjes- telmä- ja teknologia- arkkitehtuurit). 3.3.6 Kehittämispolku Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolkuun on kuvattu, miten arkkitehtuuri- kehittämistä tehdään pitkäjänteisesti kohti tavoitetilaa ja miten se aikataulutetaan lähivuosille. Kehittämispolun liitteessä on myös kuvattu, miten iden ja hallintosektorin kehittä- missuunnitelman rakenne, jota kukin ja hallintosektori hyödyntävät oman arkkiteh- tuurinsa kehittämisen suunnittelussa. 12

4 Sosiaalihuolto osana julkisen hallinnon koko- naisarkkitehtuuria 4.1 Arkkitehtuurityö Terveys ja hyvinvointi - ella Terveys ja hyvinvointi - en vastuutaho on sosiaali- ja terveysministeriö. Kohdealuee- seen kuuluvat kokonaisuudet ovat: sosiaali- ja terveydenhuolto sosiaaliturva ympäristöterveydenhuolto Kohdealuejako ei ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa, vaan se on muodostettu siten, että toiminnallisesti yhteenkuuluva kokonaisuus muodostaa kohdealu- een. Kohdealueen avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan en toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. (JHKA KA- en tehtävät v. 0.95, 2) Kohdealueen arkkitehtuurityön keskeiset tuotokset ovat (JHKA KA- en tehtävät v. 0.95, 5): Kohdealueen KA- hallintamalli Kohdealueen osa- aluejako Kohdealueen arkkitehtuurilinjaukset ja kuvauket Kohdealueen KA- kehittämispolku KA- suunnittelumenetelmänä käytetään yleistä julkisen hallinnon menetelmää (JHS 179). Sa- moin kypsyystasomallina käytetään julkisen hallinnon yhteistä menetelmää. Tätä dokumenttia tehtäessä terveys ja hyvinvointi - en arkkitehtuurityön organisoin- tia ei ole vielä aloitettu. 4.2 Sosiaalihuolto osana Terveys ja hyvinvointi - tta Sosiaalihuolto mielletään enenevässä määrin kiinteänä osana sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista ja organisatorista kokonaisuutta. Lainsäädäntö kuitenkin määrittelee sosiaali- huollon ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut erikseen. Tikesos- hankkeessa tehdyn työn tarkoituksena on ollut kehittää sosiaalihuoltolaissa määriteltyjen sosiaalipalvelujen asiakastie- 13

tojen hallintaa. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri rajautuu siis näiden laissa määriteltyjen tehtävien mukaisesti. Kohdealuetyön tarkoituksena on kuvata ja suunnitella sen sisältämiä palveluja ja ratkaisuja toiminnallisista lähtökohdista. Terveys- ja hyvinvointiella sosiaalihuollolle keskeisiä toiminnallisia yhteyksiä on erityisesti terveydenhuoltoon (mm. vanhusten ja vammaisten pal- velut) ja sosiaaliturvaan (esim. Kelan etuudet). Sosiaalihuollon kansallisissa tietojärjestelmä- ratkaisuissa on tukeuduttu terveydenhuollossa jo tehtyyn kehittämistyöhön, joten erityisesti tietojärjestelmä- ja teknologia- arkkitehtuurissa on paljon yhteistä. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurityön organisointi on kuvattu tarkemmin SOKKA hallin- tamallissa. 14

5 Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuu- rin rakenne Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin rakenne noudattaa Julkisen hallinnon ko- konaisarkkitehtuurin rakennetta. SOKKA Yleiskuvaus KA- menetelmä (JHS 179) Hallintamalli Kypsyystasomalli (JHKA) Linjaukset- ja kuvaukset Kehittämispolku Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin osa- alueet kuvataan lyhyesti seuraavassa: 5.1 Menetelmät Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin laatimisessa menetelmänä käytetään koko julkiselle hallinnolle yhteistä arkkitehtuurimenetelmää. Tämä menetelmä on kuvattu JHS 179 - suosituksessa ICT- palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu. 5.2 Hallintamalli Dokumentissa Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri hallintamalli kuvataan arkki- tehtuurin toiminta- ja ohjausmalli sekä tähän liittyvät organisaatiorakenteet. Arkkitehtuurin- hallinta jäsentyy kolmeen pääprosessiin: Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurin muutoksenhallinta Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurinhallintamalli perustuu julkisen hallinnon kokonaisark- kitehtuurin hallintamalliin sekä valtiovarainministeriön aiemmin julkaisemiin hallintamalleihin (mm. ValtIT, KuntaIT, Kartturi). 15

5.3 Kypsyystasomalli Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomallina käytetään julkisen hallinnon koko- naisarkkitehtuurin mukaista kypsyystasomallia. Malli auttaa arvioimaan arkkitehtuurikyvyk- kyyttä jäsentämällä toiminnan ja prosessien kypsyyttä selkeisiin kypsyystasoportaisiin. Julki- sen hallinnon kypsyystasomalli dokumentin lisäksi JHKA sisältää Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointimalli taulukon, jota käytetään arkkitehtuurikyvykkyyden mittaamiseen. 5.4 Linjaukset ja kuvaukset Sosiaalihuollon kansalliset arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset kuvataan dokumentissa Sosi- aalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri linjaukset ja kuvaukset. Se sisältää yleisluontoi- sen nykytilan kuvauksen eri arkkitehtuurinäkökulmista ja tasoista sekä tavoitetilan kuvaukset JHS 179 suosituksen menetelmien mukaisesti. Laadittavat kuvaukset perustuvat julkisen hal- linnon kokonaisarkkitehtuurissa kuvattuihin iden tehtäviin. Keskeisin osa arkkiteh- tuurityötä tulee jatkossa olemaan näiden arkkitehtuurilinjausten ja kuvausten hallinta, kehit- täminen ja toimeenpano. Kuvassa 4 on esitetty linjaukset ja kuvaukset kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjassa. Kuva 4 SOKKA linjaukset ja kuvaukset 16

5.5 Kehittämispolku Dokumentissa Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri kehittämispolku kuvataan eteneminen kohti asetetun tavoitetilan saavuttamista. Kehittämispolku kuvaa arkkitehtuurin jatkokehittämisen vaiheet sekä arkkitehtuurin mukaisten tuotosten toimeenpanon askeleet karkealla tasolla. Arkkitehtuurin mukaistan kehittämishankkeiden toteutuksista tehdään erilli- set tarkemmat toimeenpanosuunnitelmat. 17

6 Lähteet HaVM 8/2010. Halltintovaliokunnan mietintö 8/2010 vp Valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta HaVM 34/2010 vp. Hallintovaliokunnan mietintö 34/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä viranomasiten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 ja 36 :n muuttamisesta HE 176/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalla laeiksi sosiaali- ja terveydenhollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. 2010. HE 246/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta sekä viranomaisten toiminnan jlukisuudesta annetun lain 18 ja 36 muuttamisesta. 2010. JHS 179 ICT- palveluiden kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. http://www.jhs- suositukset.fi/suomi/jhs179 JHS 179 ICT- palveluiden kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli. http://www.jhs- suositukset.fi/suomi/jhs179 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Julkisenhallinnon kokonaisarkkitehtuurin koh- dealuejako. Määrittely. v. 0.95. 4.4.2011 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Kohdealueiden tehtävät. Määrittely. v. 0.95. 4.4.2011 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Yleiskuvaus. Määrittely. v. 0.95. 4.4.2011 TrVm 5/2009 vp Tarkastusvaliokunnan mietintö 5/2009 vp. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta 2008 Valtiovarainministeriö. 2011. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuu- rin yleiskuvaus. Määrittely. 0.95. 4.4.2011 Valtiovarainministeriö. 2011. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. KA- en tehtä- vät. Määrittely v. 0.95 4.4.2011 18