JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti 8.6.2011 klo 18.00 20.00 Paikka Nisulan päiväkoti, Eeronkatu 5 Läsnä Sisko Jääskeläinen Tiina Kinnunen Kirsi Knuuttila Taru Lampinen Päivi Polvi Tiina Rauhamäki Annika Tyynysniemi Merja Adenius-Jokivuori siht. Tarja Ahlqvist pj Eeva-Liisa Peltola vierailijat: Satu Huhtala Tuula Jaatinen Petra Kisonen Tuija Kortelainen Leena Mannermaa Maija-Riitta Markkanen Maarit Moijanen Pia Nyman Ville Ruutiainen 1. Nisulan päiväkodin esittely, erityislastentarhanopettaja Eeva-Liisa Peltola Erityislastentarhanopettaja Eeva-Liisa Peltola esitteli Nisulan päiväkotia. Jyväskylän keskustassa sijaitseva päiväkoti on rakennettu 1990 luvun alussa ja sitä laajennettiin myöhemmin uudisrakennuksella, joka otettiin käyttöön 2008. Nisulassa toimii neljä lapsiryhmää, joissa on yhteensä lähes 60 lasta. Yksi ryhmistä on ns. integroitu pienryhmä, jossa osa lapsista tarvitsee erityistukea. Aikaisemmin Nisulassa on toiminut kuulovammaisten lasten pienryhmä, mutta nykyään ryhmässä olevien lasten tuen tarpeet ovat toisentyyppisiä. 2. Näkökulmia erilaisista päivähoidon palveluista ja toimintatavoista; puheenvuoroja ja keskustelua, eri palveluiden edustajia Asiakasraadin pyynnöstä nykyisen raadin viimeisessä tapaamisessa kuultiin puheenvuoroja päivähoidon eri palvelujen näkökulmista. Yhteisen keskustelun pohjustus toteutettiin paneelityyppisellä työskentelyllä, jossa kukin palveluiden edustaja esittäytyi ja kertoi jotakin edustamansa tahon vahvuuksista, haasteista sekä ajankohtaisista asioista. Yhteinen keskustelu käytiin paneelin jälkeen. Keskusteluun osallistuivat päivähoidon asiakasraadin ja päivähoitopalveluiden edustajien lisäksi päivähoito- ja Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahoito
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) varhaiskasvatusjaoston puheenjohtaja Pia Nyman sekä lasten päivähoitopalveluiden vastuualuejohtaja Maija-Riitta Markkanen ja perhepäivähoidon ohjaaja Maarit Moijanen. Paneelin kokoonpano Petra Kisonen, lastenhoitaja, kunnallinen päiväkoti Satu Huhtala, yksityinen perhepäivähoitaja Tuija Kortelainen, kunnallinen perhepäivähoitaja Leena Mannermaa, kunnallisen kotiryhmiksen perhepäivähoitaja Ville Ruutiainen, yksityinen päiväkoti Tuula Jaatinen, lastentarhanopettaja, kunnallisen päiväkodin kerhot Tuula Jaatinen kertoi kunnallisen kerhotoiminnan periaatteista ja järjestelyistä Monille lapsille ja perheille kerho on ensimmäinen kosketus päivähoitoon; kasvatuskumppanuus perheen kanssa korostuukin kerhojen toiminnassa Taikalampun päiväkodissa toimii kaksi kerhoa ja Väinölän päiväkodissa yksi; 1-2 kertaa viikossa ja kolme ja puoli tuntia kerrallaan Ennen kerhon alkua sovitaan ennalta esimerkiksi puhelimessa, mikä järjestely sopii perheelle parhaiten (esim. päivä); myöhemmin käydään myös aloituskeskustelu kerholaisen ja perheen kanssa kotona tai päiväkodilla; tavoitteena on tutustuminen ennalta hyvin lapseen ja perheeseen, etteivät kaikki ole uusia ensimmäisenä päivänä Ensimmäisenä kerhopäivänä kaikki vanhemmat ovat yleensä mukana kerhossa; silloin voidaan muun muassa tehdä osan kanssa palvelusopimus; osan kanssa sopimus on tehty jo aloituskeskustelun yhteydessä Vanhemmat ovat aina tervetulleita olemaan mukana kerhossa; vasukeskustelut aloitetaan melko pian kerhon alkamisen jälkeen; kotikäyntinä tehtävät vasut ovat lisääntyneet ja tulleet suosituiksi; perheen omalla reviirillä vuorovaikutus ja keskustelu sujuvat hyvin; lapsi on aina mukana vasukeskustelussa ja lapset ovat keskusteluissa jutelleet ja olleet aktiivisia; henkilöstö on kokenut, että ymmärrys lasta kohtaan lisääntyy paljon kotikäynnillä ja se helpottaa usein jatkoa myös kerhossa Tarvittaessa on tehty myös kasvatuksellisia kotikäyntejä; esimerkiksi, jos lapsella tai perheellä on ollut jotakin haastetta, josta on haluttu keskustella rauhassa Myös päivittäinen kumppanuus on tärkeää; kerhoon tullessa ja sieltä lähtiessä on helppo käydä keskusteluja, kun kerhot alkavat aina ulkoilulla, jonka avulla aloitusta voidaan säädellä Kuukausitiedotteet antavat lisäksi tietoa perheelle kerhon toiminnasta; jatkossa siirrytään sähköiseen muksunettiin, joka auttaa viestinnässä; tulossa meneillään olevan pilotin jälkeen myös ryhmäkohtaiset tiedotteet perheille Vanhempien vertaisvuorovaikutus kerhoissa on tärkeää; vanhemmille on ollut tärkeää vaihtaa kuulumisia muiden kanssa Ville Ruutiainen toi esiin yksityisen päiväkodin näkökulman Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n hallinnoimassa Sateenkaaren päiväkodissa toimii kolme lapsiryhmää; yrityksellä on päiväkodit myös Asmalammella ja Kortepohjassa; henkilöstöä ryhmissä on isoilla lapsilla 2 lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja, pienillä toisinpäin. kahdessa yksikössä lastentarhanopettajana työskentelee erityislastentarhanopettaja. Ruutiainen korosti puhuvansa oman talon näkökulmasta, mutta keskusteluja on käyty myös muiden yksityisten päiväkotien kanssa; Yksityiset päiväkodit ovat kokeneet Jyväskylän palvelurahan hyväksi ja palveluseteliltä toivotaan samaa; perheiltä nykyinen malli edellyttää riittävää tarkkuutta, ettei jouduta esimerkiksi perimään jälkeenpäin maksuja Yksityinen päivähoito eroaa kunnallisesta muun muassa laaduntarkkailun suhteen; pääosin tarkkailu toteutetaan itse, mutta myös kunnalla on oma osuus; Sateenkaaressa on parhaillaan meneillään suunnitelman laatiminen ja arviointi laadunhallintaan; pienessä yksikössä laadunhallinta on helppoa ; esimerkiksi sijainen voidaan aina ottaa tarvittaessa ja tilanteen mukaan, johtaja harkitsee eikä tarvitse kysyä lupia ylemmältä taholta
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) Yksityiset toimijat kokevat, että yksityinen päiväkoti on vetovoimainen vaihtoehto; lapsia on parhaillaan jopa jonossa ja yksityisiä toimipisteitä on tarve laajentaa koko ajan Satu Huhtala kertoi kokemuksistaan yksityisenä perhepäivähoitajana; Huhtala on koulutukseltaan lastentarhanopettaja Huhtala on aloittanut huhtikuun alussa 2011 perhepäivähoitajana toimimisen y-tunnuksella; palveluraha oli hyvä houkutin; omia lapsia on yhteensä viisi ja lisäksi yksi 2-vuotias hoitolapsi Vaikka perheessä on kevään aikana sairasteltu paljon, hoitoperheen kanssa on voitu joustaa hoitotarpeessa; varahoitosopimus on tehty yksityisen päiväkodin kanssa ja tarvittaessa Aarresaaren päiväkodissa voidaan järjestää hoito Hoitoperheen kanssa sovittiin etukäteen asioista ja hoitoajat soveltuvat juuri nyt hyvin puolin ja toisin Perheen kanssa on keskusteltu paljon kasvatusasioista yleensä, koska kyseessä on hoitoperheen ensimmäinen lapsi Leena Mannermaa kertoi kunnallisesta kotiryhmiksestä päivähoidon palvelumuotona Kotiryhmiksessä on hoidossa kahdeksan 2-5 -vuotiasta lasta; kaksi perhepäivähoitajaa työskentelee toisen hoitajan kotona Leikki on keskeisellä sijalla toiminnassa; lisäksi on paljon muuta toimintaa; yhteistyötä tehdään läheisen päiväkodin kanssa; varahoito järjestetään myös päiväkodilla tai tarvittaessa varahoitaja tulee kotiryhmikseen Vasukeskusteluissa vanhemmat ovat olleet mukana hoitopaikassa; lisäksi tärkeitä ovat päivittäiset keskustelut Petra Kisonen kuvasi kunnallisen päiväkodin edustajana päivähoidon hyvää aloitusta Päivähoidon hyvä aloitus toiminta aloitettiin vuonna 2010; ensimmäinen tutustuminen toteutetaan perheiden kotona ja silloin selvitetään muun muassa, mitä tuntemuksia perheellä on päivähoidon aloittamiselle; lisäksi hoitaja tulee tutuksi ja pyritään siihen, että tuttu hoitaja on vastassa myös ensimmäisenä päivänä Osa perheistä tutustuu toki myös päiväkodissa; usein kuitenkin silloin puhutaan enemmän päiväkodin asioista; kotona puhutaan enemmän perheestä ja lapsesta, käydään kasvatuskeskusteluja ja puhutaan vanhemman tuntemuksista uudessa elämäntilanteessa Kotona toteutettavissa keskusteluissa lapset ovat kokemuksen mukaan usein erilaisia kuin päiväkodissa; henkilökunta osaa kotona tapahtuvan tutustumisen jälkeen suhtautua lapseen oikein hänen temperamenttinsa mukaan On myös huomattu, että lapsiin ja perheeseen syntyy kotona erilainen yhteys; perheen mahdolliset huolet tulevat avoimemmin esiin; myöhemmin ehtii puhua päivähoidosta Kotiin mennään aina perheen suostumuksella, ei väkisin ; tärkeää on korostaa että kyseessä ei ole sosiaalitäti, joka tulee tarkkailemaan Päivähoidon hyvää aloitusta toimintatapana pyritään laajentamaan Jyväskylän päivähoidossa; työntekijänä toiminta on koettu positiivisena asiana Tuija Kortelainen kuvasi kunnallisen perhepäivähoidon käytäntöjä Perhepäivähoidossa esimies valitsee lapset, joita yhdellä hoitajalla on siis neljä Kun perheeseen lähdetään tutustumaan, puhelinsoiton jälkeen ensimmäinen kohtaaminen on usein molemmille jännittävä hetki, tärkeää on kysellä ja kertoa asioista; alussa myös sovitaan monista käytännöistä Varsinainen palvelusopimus perheelle tehdään yhdessä päiväkodin johtajan ja perhepäivähoitajan kanssa Kehittämisen kannalta perhepäivähoidossa tapahtuu paljon; osa hoitajista opiskelee parhaillaan perhepäivähoitajan ammattitutkintoa; perhepäivähoitoalueilla toimii mentorhoitaja, joka on uusien hoitajien tukena aloitusvaiheessa; muun muassa uusi hoitaja käy tutustumassa mentorhoitajan kotona perhepäivähoidon käytäntöihin ennen oman lapsiryhmän kanssa aloittamista
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Keltinmäessä tehdään paljon asioita yhdessä perhepäivähoitajien kanssa ja järjestetään yhteisiä tapahtumia; perhepäivähoito voi Keltinmäessä hyvin, mutta huoli perhepäivähoidon jatkumisesta on suuri hoitajien keskuudessa; Perhepäivähoito on hieno homma, mutta uusi työaikalaki huolettaa, koska perheiden hoitoajat eivät välttämättä sovi työaikalakiin Paneelin perusteella käytiin vilkasta keskustelua päivähoidon palveluista ja puheenvuorojen herättämistä ajatuksista: Asiakasraati koki, että Hyvä aloitus päivähoidossa oli terminä tuttu useimmille ja osa on ihmetellytkin, miksei sitä toteuteta Jyväskylässä; Todettiin, että ilmeisesti toimintatavan käyttö on edelleen yksikkökohtaista eivätkä kaikki asiakkaat ole siitä välttämättä kuulleet; Keskusteltiin myös, että silloin, kun kotikäyntiä tarjotaan perheelle, vain harva kieltäytyy; käytiin keskustelua myös tunteiden näyttämisestä ja tuttuuden merkityksestä päivähoidon aloitusvaiheessa Keskusteltiin yksityisten päiväkotien johtaja- ja muista järjestelyistä; Ruutiainen kertoi, että oman talon kussakin yksikössä on oma johtajansa, mutta on myös yksityisiä päiväkotitoimijoita, joissa yhdellä johtajalla on useampi talo alaisuudessaan; esitettiin kysymyksiä palvelurahan ja palvelusetelin tämänhetkisistä summista ja siitä, paljonko yksityinen päiväkoti ottaa hoitomaksuina lisää asiakkaalta; Ruutiainen kuvasi, että käytäntö maksuissa vaihtelee eri yksiköissä; Sateenkaaressa noudatetaan samoja maksuja kuin kunnallisella puolella paitsi 0-maksuluokka ei ole käytössä Kuvattiin nykyistä yksityisen päivähoidon palvelurahajärjestelmää: kaupunki on päättänyt yksityisen hoitopaikan kattohinnat; perhe anoo palvelurahaa kunnalta ja raha myönnetään perheelle, mutta maksetaan yksityiselle päiväkodille; Kattosummasta vähennetään perheelle muodostuva päivähoitomaksu ja loppu summa maksetaan suoraan yrittäjälle; yrittäjälle voidaan maksaa myös erilaisia lisiä, esimerkiksi pienten lasten hoidosta tai varhaiserityiskasvatuksen toteuttamiseksi; yrittäjä perii perheeltä hoitomaksun, joka koostuu kunnan laskemasta hoitomaksusta ja mahdollisesta lisäsummasta; on kartoitettu yksityisten päiväkotien omia hintoja palvelurahan lisäksi ja perittävä summa vaihtelee keskimäärin noin 30-50 euroa; palveluraha järjestely koskee myös yksityistä perhepäivähoitoa Käytiin keskustelua perhepäivähoitajan työajasta ja kodinomaisuuden takaamisesta Asiakasraadissa ihmeteltiin, miksi noudatetaan jatkossa tiukkoja hoitoaikarajoja; Kuvattiin, että uusi perhepäivähoitajan työaikalaki sanelee jatkossa tarkkaan päivittäisen työajan kahdeksaksi tunniksi, mutta Jyväskylässä on saatu sovittua paikallisesti, että työaika suunnitellaan 8-9 tunniksi päivässä ja kertyvät ylitunnit tasoitetaan esimerkiksi vapaapäivinä tietyin ajanjaksoin Jää nähtäväksi, miten työaikajärjestelyt toimivat jatkossa; Asiakasraati pohti, että jos perheellä on epäsäännöllinen työaika, voidaanko enää ottaa perhepäivähoitoon; Raatilaiset toivovat että voitaisiin joustaa; Kerrottiin, että perhepäivähoidossa oleville perheille on soiteltu kevään aikana ja kyselty, onnistuuko saada hoitoaika noin kahdeksaksi tunniksi ja todettiin, että melko paljon perheet ovat pystyneet tulemaan vastaan; Todettiin, että asiassa on kaksi puolta: perhepäivähoitajien työhyvinvointi ja joustavuus hoitoajoissa Jatko edellyttää varahoitojärjestelmän edelleen kehittämistä; Todettiin myös, että kunta ei voi toimia jatkossa lainvastaisesti työaikajärjestelyissä vaikka uusi laki tulikin voimaan nopeasti ja on ollut välillä haastavaa järjestellä uudelleen kokonaisuutta, mutta Jyväskylässä ollaan tällä hetkellä melko hyvässä tilanteessa Asiakasraatilainen toi esiin huolen, miten jatkossa onnistuu perhepäivähoidolla joustaa hoitopaikkoja kunnassa kuten tähän asti on pystytty toimimaan; Yksityisestä perhepäivähoidosta toivotaan helpotusta asiaan, sillä yksityinen perhepäivähoito pystyy joustaa; Ehdotettiin, että voisiko yksityisellä puolella kokeilla myös kotiryhmistoimintaa ja todettiin, että niitä on suunni-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) teltu; Varsinaisia yksityisiä ryhmiksiä, jotka eivät toimi kotona vaan erillisissä tiloissa, toimii Jyväskylässä tällä hetkellä kaksi Todettiin, että uusi työaikalaki sisältää myös positiivisen ajatuksen ja mahdollisuuden, että laki innostaa nuoria ihmisiä tulemaan alalle, kun työpäivä ei veny kohtuuttomaksi Keskusteltiin hoitopaikan saamisesta ja hoitopaikkajonotilanteesta; todettiin, että tarvetta on lisäpaikoille jatkossakin; asiakasraatilaiset toivat edelleen esiin huolensa, että lapsiryhmät ovat liian täynnä; Todettiin kuitenkin, ettei lapsiryhmän kokoa saisi edes väliaikaisesti ylittää; asiakasraatilainen totesi, että yksityisellä puolella pystytään ennakoimaan hoitopaikkojen tarvetta paremmin ja paikan saaminen tiedetään hyvissä ajoin Kerhoista päivähoitoon siirtyminen on joustavaa ja kerho on ollut monille perheille hyvä vaihtoehto, kun hoitopaikkaa ei tarvita välttämättä; kerhon aloitukseen liittyvät parannukset ovat olleet tervetulleita asiakasraatilaisten mielestä Ongelmaksi on koettu tilanne, kun henkilöstö on vaihtunut, vaikka on tutustuttu johonkin muuhun; todettiin, että pyritään kahden vuoden työkiertoon samassa ryhmässä, mutta järjestelmä ei aina toimi, kun on esimerkiksi sijaisia; Kuitenkin lapsien mukana pyritään siirtymään eri ryhmiin mahdollisuuksien mukaan Esitettiin kysymyksiä kerhojen aloituksesta ja sen käytännöistä; esimerkiksi, miten keskustelut onnistuvat ja koskevatko ne kaikkia yksiköitä; toivottiin, että Hyvä kerhon aloitus tulisi käyttöön kaikkialla; Kerrottiin, että henkilökuntaa on perehdytetty toimintatapaan, mutta toteutus tapahtuu yksikkökohtaisesti; Joitakin asiakasraatilaisia hämmästytti, ettei Hyvä aloitus ole yleinen käytäntö koko kaupungissa Arveltiin, että lapselle kerhon aloitus voi olla haasteellista, koska kaikki tulevat ryhmään yhtaikaa; Taikalampun päiväkodissa aloitetaan päivä aina ulkoilulla, jolloin aamu on joustavaa perheen aikatauluihin nähden; Todettiin, että harvoin kaikki lapset ovat kerhossa ihan uusia, aina osa on vanhoja tuttuja; Jatkumo henkilöstössä pyritään takaamaan, koska lapset ovat usein konservatiiveja suhteessa uusiin aikuisiin ja onkin tärkeää että tuttu aikuinen on vastassa Kerrottiin kerhojen pienryhmätoiminnasta ja miten se takaa myös tuttuutta ja kasvatuskumppanuuden onnistumista Keskusteltiin vielä ryhmäkokoasioista ja tarkennettiin pienryhmätoimintaa: osassa päiväkoteja toteutetaan pääasiassa pienryhmätoimintaa ja lapset ovat harvoin pelkästään isoissa ryhmissä; kirjoissa voi olla iso ryhmä, mutta varsinaisesti toimitaan muutaman lapsen kanssa; Kerrottiin esimerkkejä miten, käytännössä lapsiryhmät ovat yleensä 4-5 lasta ja kuvattiin tarkemmin järjestelyjä ja työparityöskentelyä; toiminta voi olla järjestetty niin, että lapsilla on kotipesä, mutta käytännössä toimitaan pienryhmissä ympäri taloa Asiakasraatilainen totesi, että tiedottaminen toimintatavoista olisi tärkeää; nyt ei esimerkiksi riittävästi tiedetä pienryhmätoiminnasta ja muista käytännöistä, miten päivähoidossa toimitaan; Todettiin, että kannattaa aina myös kysyä reilusti omassa yksikössä toimintatavoista ja luvattiin viedä viestiä eteenpäin päiväkoteihin, jotta tiedottaminen toimintatavoista ja niiden periaatteista olisi paremmin hallussa jatkossa Asiakasraatilaiselle oli tullut yhteydenotto tiedottamisen haasteista eli toivotaan tietoa, mitä päivähoidossa tehdään, miksi ja miten Tuotiin esiin myös päinvastaisia kokemuksia tiedottamisesta ja toivotaan myös rauhoittumista tiedottamisessa, koska joistakin ryhmistä on tullut todella tarkkoja tiedotteita; asiakasraati totesi ymmärtävänsä, että tiedotteen tekeminen on aina pois myös jostakin muusta; Kuukausitiedote on koettu hyväksi ja niissä on kuvattu myös yleisiä käytäntöjä ja ohjelmaa; Kaikki eivät välttämättä kaipaa viikkotiedotteita; on myös hyvä miettiä kerrotaanko tiedotteessa menneistä tapahtumista vai tulevaisuudesta Tiedottamisessa voisi ajatella yhteistä pohjaa, jossa kuvataan, mitä lapsi tarvitsee päivähoidossa, sillä asiakasraati koki, ettei se ole kaikille perheille välttämättä selvää
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) Todettiin, että perhepäivähoidossa tiedottaminen on helpompaa kun lapsia on vähän ja aikuinen aina sama Tuotiin esiin, että seilaavat (eli eri viikonpäiville vaihtuvat) lelupäivät rassaavat ja voivat olla stressipäiviä perheille; jotkut asiakasraatilaiset vastustavat lelupäiviä ylipäänsä, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta aina saada uutta tai hienoa lelua mukaan; kysyttiin, mitä ja ketä lelupäivä palvelee Käytiin keskusteltiin erilaisista kokemuksista sen suhteen, miten esiopetusryhmät muodostetaan; Kaikki asiakasraatilaiset eivät ole olleet tyytyväisiä siihen, miten esiopetus toteutuu yhdistetyissä ryhmissä; Koettiin, että pienet kiusaavat ja hankaloittavat eskareita; Osa koki, että erillisissä esiopetusryhmissä esiopetusikäiset ovat saaneet paremmat eväät (esimerkiksi vanhempi sisarus aikaisemmin); Käytiin keskustelua, mitä tarkoitetaan valmiuksilla ja tuotiin esiin myös, että ollaan oltu tyytyväisiä sekaryhmiin esiopetuksessa; Osa raadista kuitenkin toivoi, että eskariryhmä toteutettaisiin jatkossa erillisenä 3. Muita asioita Uusi asiakasraati aloittaa toimintansa elokuussa 2011; elokuun kokousajaksi ehdotetaan tiistaita 23.8.2011; paikkana Kortepohjan päiväkoti. Syksyn asiakasraatien ajankohdat varmistuvat elokuussa, mutta ehdotukset ovat - torstai 29.9.2011 - keskiviikko 26.10.2011 - tiistai 22.11.2011 Aiheiksi on ehdotettu muun muassa Esiopetusasioita ja Tiedottamista, joka peruuntui keväältä Jaettiin kiitokset nykyiselle asiakasraadille ja poisjääville raatilaisille sekä toivotettiin kaikille hyvää kesää