Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 10.10.2013 klo 12:00-15:19 Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 6 Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella 7 SOVA-kuulemisesta tullut palaute 8 Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite Rovaniemellä 9 Tulvavaara- ja tulvariskikartat 10 Kemijärven tulvariskialueen tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 11 Tulvariskien hallinnan työsuunnitelma 12 Muut asiat 13 Seuraava kokous 14 Kokouksen päättäminen
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 12:00. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Todettiin läsnäolijat: jäsen (pj) Lapin liitto Hannes Manninen sihteeri Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen sihteeri Lapin liitto Maiju Hyry jäsen Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki varajäsen Lapin pelastuslaitos Ari Soppela jäsen Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo jäsen Kemijärven kaupunki Markku Koivisto jäsen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila jäsen Sallan kunta Marita Leskinen jäsen Sodankylän kunta Veikko Virtanen jäsen Tervolan kunta Virpi Mäki-iso pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Kaj Hellsten pysyvä asiantuntija Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Markku Isometsä pysyvä asiantuntija Lapin luonnonsuojelupiiri Tarja Pasma asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Lapin ELY-keskus Pekka Räinä asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Kalevi Keskitalo ja Markku Koivisto. 4 Esityslistan hyväksyminen Esitys: Päätös: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 5 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Esitys: Päätös: Hyväksytään 12.6.2013 pidetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja, esityslistan liite 1. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 6 Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointia on esitelty aiemmissa tulvaryhmän kokouksissa. Jotta monitavoitearviointia voidaan jatkaa, täytyy arviointiin mukaan otettavat toimenpiteet/toimenpidevaihtoehdot lyödä lukkoon. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan kirjattavat toimenpiteet voivat poiketa monitavoitearvioinnissa mukana olevista toimenpiteistä. Monitavoitearvioinnin tulokset ovat tulvaryhmän hyödynnettävissä siinä vaiheessa, kun tulvaryhmässä käsitellään varsinaisia tulvariskien hallintasuunnitelmaan kirjattavia toimenpiteitä. Lapin ELY-keskus on yhdessä SYKE:n kanssa laatinut ehdotuksen monitavoitearviointiin sisällytettävistä toimenpidevaihtoehdoista. Monitavoitearviointiin ehdotettavan allasvaihtoehdon on valinnut Kemijoki Oy. Vaihtoehtojen toimenpiteissä on huomioitu sekä kerran 100 vuodessa että kerran 250 vuodessa toistuvat tulvatilanteet. Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointiin ehdotetut toimenpidevaihtoehdot. Esitys toimenpidevaihtoehdoista liitteenä 1. Monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpajat on ajateltu pidettäviksi iltatilaisuuksina Rovaniemellä 2.12.2013 ja Kemijärvellä 3.12.2013. Toimenpidevaihtoehtoihin voi esittää kommentteja tulvaryhmän kokouksessa. Keskustelu: Keskusteltiin arviointiin sisältyvistä toimenpiteistä. Keskusteluissa tuli esille, että kaivoksien ja turpeennoston vaikutuksia tulviin tulisi myös selvittää ja yhteisvaikutukset täytyy ottaa huomioon. Toimenpiteiden toteuttajan arvioinnissa huomioon myös rahoittaja. Toimenpiteiden toteuttaja tulisi ilmetä kaikista tarkasteluun valituista toimenpiteistä. Vaihtoehdoissa mukana olevien penkereiden korkeuksia tarkennetaan.
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Tuli esille, että penkereiden toteuttamisen aikataulujänne on muuta kuin annetaan ymmärtää. Huomioon on otettava mm. luvitus, vastuutaho ja rahoitus. Rovaniemen kaupunki pitää erittäin hankalana penkereiden rakentamista ja penkereitä ei voi toteuttaa nopealla aikataululla. Kemijärven pysyvää nostoa yhdellä metrillä ei tarkastella kyseessä olevassa monitavoitearvionnissa. Tilapäisellä Kemijärven ylipadotuksella 1 m ei saada energiahyötyä. Ylipadotuksen pitäisi olla pysyvä, jotta saataisiin energiahyötyä. Olkkajärven säännöstelyn kehittämisen ja tulvavesien pidättämisen kannalta oleellista on miten saadaan Olkkajärvi pidettyä tarpeeksi alhaalla, kunnes Ounasjoen on tulvahuippu on mennyt. Nykytilanteessa Olkkajärvi jo lähes täynnä, kun olisi todellinen tarve leikata virtaamaa. Kemijoki Oy on tässä yhteydessä toiminut konsulttina allasvaihtoehtoa monitavoitearviointitarkasteluun valittaessa ja ehdottanut tarkasteltavan allasvaihtoehdon pyydettäessä. Allasvaihtoehto on valittu Lapin liiton Kemijoki Oy:ltä tilaaman monitoimiallasselvityksen pohjalta. Kemijoki Oy ei aja tällä hetkellä allasasiaa. Vaikutusten arvioinnissa luontaiselinkeinoilla tarkoitetaan luonnonvarojen kotitarvekäyttöä, jolloin se kuuluu sosiaalisiin vaikutuksiin. Kemihaaran altaan yhteydessä tuotava esiin juridiset faktat, joilla allas voitaisiin toteuttaa. NATURA-lainsäädännön mukaan vastaavat suojelualueet on löydyttävä. Juridiset asiat tutkittava myös muilta toimenpiteiltä. Esitys: Päätös: Tulvaryhmä hyväksyy esityksen mukaisesti monitavoitearviointiin valittavat toimenpidevaihtoehdot. Hyväksyttiin monitavoitearviointiin esitetyt toimenpidevaihtoehdot seuraavin lisäyksin: Ryhmä A sisältyy kaikkiin arvioitaviin vaihtoehtoihin. Allas siirretään ryhmästä C ryhmään B Toimenpiteitä voidaan sisällyttää kaikkiin vaihtoehtoihin. Hyväksyttiin työpajojen ajankohdat 2.12.2013 Rovaniemellä ja 3.12.2013 Kemijärvellä. 7 SOVA-kuulemisesta tullut palaute SOVA-kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta järjestettiin 2.5-2.8.2013. Palautteita saatiin määräaikaan mennessä 24 kpl. Palautekooste on lähetetty kaikille palautteen an-
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 tajille sekä tulvaryhmien jäsenille 4.9.2013. Pääosin Lapin alueella annetut palautteet koskivat Kemijoen vesistöaluetta. Palautteissa toivottiin aiempaa avoimempaa toimintaa koskien tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessia. Tiedottamista tulisi lisätä. Tulvaryhmän jäsenistön valinta sai jonkin verran kritiikkiä, mm. tulvaryhmässä vain virkamiehiä. Myös puheenjohtajaa vaadittiin vaihdettavaksi. Tulvariskien hallinnan tavoitteisiin liittyen mielipiteitä liittyen asuinrakennusten suojaamiseen kerran 250 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa oli sekä puolesta että vastaan. Tulvariskien hallinnan toimenpiteisiin liittyen esille nousi mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan mm. altaista, penkereistä, ruoppauksesta. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esittelee SOVA-kuulemisesta saadun palautteen. Esiteltävä palautekooste pöytäkirjan liitteenä 2. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Merkitään katsaus tiedoksi. 8 Tulvariskialueella sijaitsevia asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite Rovaniemellä Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite oli esillä tulvaryhmän edellisessä kokouksessa 5.2.2013, jossa alkuperäinen esitys oli muotoiltu seuraavasti: Harvinaisen tulvan peittämällä alueella ei sijaitse (tai ne on suojattu niin, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu) asuinrakennuksia. Esitysmuotoa pidettiin hankalana, ja kokouksessa todettiin, että muutetaan tavoitteen muotoilua kansankielisemmäksi ja muutetaan tavoitetta niin, että otetaan tavoitteessa myös huomioon erittäin harvinainen tulvatilanne (1/250a). Kokouksen jälkeen Lapin ELY-keskus viimeisteli tavoitteiden muotoilun ja lähetti tavoitteet tulvaryhmän jäsenille kommentoitavaksi 14.2.2013. Asuinrakennuksia koskeva tavoite oli ko. dokumentissa kirjoitettu muotoon Harvinaisen tulvan peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu Tavoitteen muotoilusta käytiin aktiivista sähköpostin vaihtoa ja tavoitteen viimeisin muotoilu oli seuraava: Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten vahingoittuminen. Lopputulemana oli kuitenkin, että asuinrakennuksia koskevan tavoitteen muotoilusta ja tavoitetasosta ei päästy yksimielisyyteen, joten päätettiin käsitellä se uudelleen tulvaryhmän seuraavassa kokouksessa.
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Tulvariskien hallinnan alustavasta tavoitteesta koskien asuinrakennuksia keskusteltiin Kemijoen tulvaryhmän kokouksessa12.6.2013, jolloin tavoitteesta päättäminen päätettiin siirtää SOVA-kuulemisen jälkeiseen tulvaryhmän kokoukseen. Keskustelu ja päätös: Rovaniemen kaupunginhallituksessa on käsitelty asiaa 7.10.2013 kokouksessa. Kaupunginhallituksen päätös on toimitettu tulvaryhmän jäsenille ennen kokousta. Rovaniemen kaupungin esitys oli muotoiltu seuraavasti: Tulvavaara-aluetta tulee käsitellä kokonaisuutena ja tulvantorjunnassa tulee valita menettelyt, joilla turvataan pitkälle tulevaisuuteen sekä olemassa oleva että uusi yhdyskuntarakenne. Tarkastelu tulee tehdä koko vesistöalueelta. Rovaniemen kohdalla Kemijoen päävirtaamaa tulee leikata ja muuttaa mahdollisuuksien mukaan säännöstelyä ja/tai rakentaa rakenteet, joilla saavutetaan vastaavaa vaikutusta niin, että se turvaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen (sis. asuinrakennukset) a 1/250 tulvalta (5.500 m3/s, ko. arvosta on leikattava virtaamaa 4000m3/s tuhorajaan). Käsittelyn pohjana oleva ehdotus: Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen. Puheenjohtaja esitti tavoitteeksi, että Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Tarja Outila kannatti ehdotusta. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, eikä muotoilusta päästy keskusteluissa yksimielisyyteen, niin asiasta oli äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä 6 kannatti puheenjohtajan ehdotusta, 2 käsittelyn pohjana olevaa ehdotusta ja 1 pidättäytyi äänestämästä (1 tyhjä), joten päätökseksi tuli puheenjohtajan ehdotus. Lapin ELY-keskus jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Esitys: Päätös: Päätetään asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite Rovaniemellä Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen. Tulvaryhmä päätti puheenjohtajan päätösesityksen mukaisesti. Lapin ELY-keskus jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 9 Tulvavaara- ja tulvariskikartat Tulvavaarakartat Lapin alueelta ovat valmiit, lukuun ottamatta Kemijärven kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvatilannetta. Kemijärven suurin tulvaskenaario valmistuu lokakuun aikana. Tulvariskikarttojen laatimista varten on SYKEssä laadittu ELY-keskusten käyttöön sovellus, jolla tulvariskikohteet tallennetaan paikkatietona. Kemijoen vesistöalueelta on tulvariskikohteet merkittäviltä tulvariskialueilta pääosin tallennettu. Tulvariskikartat julkaistaan loppuvuodesta SYKE:n tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi/tulvakartat --> valitse linkki Tulvakarttapalvelu), jossa myös tulvavaarakartat ovat katseltavissa. PDF-muotoisia karttoja voidaan laatia tarvittaessa. Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esitteli tulvavaara ja tulvariskikartoitusta liitteen 3 mukaisesti. Todettiin, että tiedotetaan kuntia tulvariskikarttojen valmistumisesta. Kaj Hellsten poistui kokouksesta klo 15:05. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. 10 Kemijärven tulvariskialueen tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärven tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet ovat jääneet määrittämättä, koska alueelta ei ole ollut saatavilla tulvavaarakarttoja. Tulvavaarakartat ovat valmistuneet lukuun ottamatta kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvatilannetta. Kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvan vedenkorkeus on laskennassa SYKE:ssa. Tulvavaarakarttojen perusteella ei Kemijärvellä synny vahinkoja kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa (vedenkorkeus Kemijärven taajaman kohdalla N43 + 149,67 m). Kerran 250 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa on mahdollisuus pengermurtumaan (vedenkorkeus Kemijärven taajaman kohdalla N43+150,20 m), jolloin vesi pääsee leviämään Kemijärven taajamaan. Alustavan tulvariskikohteiden tarkastelun perusteella esitetään Kemijärven tulvariskien hallinnan alustaviksi tavoitteiksi: Ihmisten terveys ja turvallisuus
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen. (Tulva-alueella (1/250a) (Pöyliöjärven penkereiden takana) 41 kpl vakituiseen asumiseen käytettävää rakennusta, joissa yhteensä noin 260 asukasta) Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. (Tulva-alueella Jyvälänpuiston päiväkoti) Välttämättömyyspalvelut Ympäristö Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) (Ei lämpökeskuksia eikä pääteitä tulvavaara-alueella, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen ja sähköverkoston toiminnasta ei tietoa) Tulva-alueella (1/250a) ei ole kohteita, joista voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Ei ehdoteta tavoitetta tähän kategoriaan Kulttuuriperintö Ei merkittäviä kulttuuriperintökohteita Kemijärven tulvavaara-alueilla. Ei ehdoteta tavoitetta tähän kategoriaan.
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Kemijärven kaupungin ehdotus kohtaan Ihmisten terveys ja turvallisuus: Muutetaan muotoilu Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen. muotoiluksi Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Esitys: Päätös: Tulvaryhmä hyväksyy esitetyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärvelle. Hyväksyttiin yksimielisesti Kemijärven kaupungin esitys: Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Hyväksyttiin tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärvelle muilta osin esityksen mukaisesti. 11 Tulvariskien hallinnan työsuunnitelma Ari Soppela poistui kokouksesta klo 15:12. Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esittelee tulvariskien hallinnan etenemisen aikataulua. Aikataulu liitteenä 4. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. 12 Muut asiat Tarja Outila totesi, että Rovaniemen kaupungilta saatavissa apua vaikutusten arviointiin. Timo Alaraudanjoki totesi, että asuinrakennuksia koskeva alustava tavoite tullee uudelleen käsiteltäväksi keväällä 2014. 13 Seuraava kokous Esitys: Sovitaan seuraava kokous keväälle 2014. Päätös: Sovittiin seuraava kokous pidettäväksi torstaina 13.2.4012, klo 12 Lapin liiton tiloissa
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012 14 Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 15:19 Hannes Manninen puheenjohtaja Niina Karjalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Kalevi Keskitalo Markku Koivisto PÖYTÄKIRJAN LIITTEET: Liite 1. Esitys, monitavoitearviointi Liite 2. SOVA-kuuleminen palautekooste Liite 3. Esitys, tulvakartat Liite 4. Tulvariskien hallinnan työaikataulu
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella Aineisto tulvaryhmän kokoukseen 10.10.2013
Toimenpiteiden arvioinnin eteneminen ALUSTAVA TARKASTELU vaikutus tulviin ja tulvariskeihin vaikutus vesienhoitoon kustannukset toteutettavuus A. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet B. Toimenpiteet, joita halutaan arvioida tarkemmin C. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI 2
Ryhmä A. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset Tulvariskin vähentäminen osana muuta suunnittelua Maankäytön suunnittelu (kaavoitus) & alimmat rakentamiskorkeudet Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa Kohteiden ja toimintojen uudelleen sijoittelu Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen, mm. kunnostusojitushankkeissa pohja- ja putkipadot, pintavalutus ja kosteikot, ojitettujen mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan Valmiustoimet Tulvavaara- ja riskikartoitus Tulvaviestinnän kehittäminen & asukkaiden omatoiminen varautuminen Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat Tulvantorjunnan harjoitukset Ennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen Toiminta tulvatilanteessa Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset Poikkeusluvat, Kemijärven säännöstelyn lupaehtojen ylittäminen poikkeustilanteessa max. +70 cm Evakuointi Jää- ja hyydepatojen rikkominen Tulvasuojelutoimenpiteet Jääpatojen muodostumisen ehkäisy Jälkitoimenpiteet Yhteiskunnan ja asukkaiden toipumista edistävät toimenpiteet, mm. tiedottaminen, siivous, jälleenrakentaminen, toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittelu Ehdotus: sisältyvät kaikkiin arvioitaviin vaihtoehtoihin 3
Ryhmä B. Toimenpiteet, joita syytä arvioida tarkemmin Toimenpiteet Rovaniemellä Saarenputaan sulkeminen (tilapäinen toimenpide) Pysyvien tulvapenkereiden ja -seinämien rakentaminen Rovaniemellä Toimenpiteet Rovaniemen yläpuolella Kemijärven ylipadotus max. + 1 m ja penkereiden korottaminen Kemijärven luusuaan kanava Kemijärven säännöstelyn tehostamista varten Olkkajärven säännöstelyn kehittäminen varastotilavuuden kasvattamiseksi Ehdotus: mukana tarkasteltavissa vaihtoehdoissa 4
Ryhmä C. Toimenpiteet, joilla huono toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin Kemijoen uoman vedenjohtokyvyn parantaminen perkauksilla Ohitusuoma (Puolentaipaleen kanava) Uittopatojen käyttö tulvan pidättämisessä Ounasjoen tilapäiset tulvasuojelualtaat Voitaisiin tehokkaasti vähentää tulvariskiä Kittilässä ja Rovaniemellä (1/100 tulvassa cm, 1/250 tulvassa noin 1 m Kittilässä, noin 60 cm Rovaniemen Lainaalla) Huono toteutettavuus: laki Ounasjoen erityissuojelusta + Natura-alueet, ei toteuttajaa Kemihaaran tulvasuojeluallas Voitaisiin tehokkaasti vähentää lumen sulamisesta johtuvan tulvan riskiä Kemijärvellä ja Rovaniemellä Huono toteutettavuus: Allasalueella 5 155 ha Natura-aluetta, KHO päätös Vuotoksen tekoallas- ja voimalaitoshankkeesta 2002, toteuttaja? Valtion ja Kejon sopimus allasalueen soiden suojelusta 2013 Ehdotettu otettavaksi jatkotarkasteluun Kalliita, hyödyt jäävät pieniksi Vähäinen vaikutus Ei mukana jatkotarkastelussa
Jatkotarkastelu ja vaihtoehdot Muodostetaan vaihtoehdot, joilla voidaan vähentää ja ehkäistä a) Keskimäärin kerran 100 vuodessa tai b) Keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvien tulvien haittoja Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Arvioidaan vaihtoehtojen Vaikutuksia tulvahaittoihin Muita vaikutuksia (sosiaaliset, luonto, talous) Toteutettavuutta Riskejä Kustannuksia MMM, tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä 13.4.2012 6
Mahdollisia vaihtoehtoja Tavoitetaso 1/100a Tavoitetaso 1/250s VE1 VE2 VE 3 VE4 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) X X X X Kemijärven ylipadotus poikkeustilanteessa 1 m + Kemijärven luusuan kanavan laajentaminen ja Kemijärven pohjapadon muuttaminen avattavaksi, jotta saadaan lisätilavuutta Kemijärveen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa X X Kemijärven penkereiden korotus X X Saarenputaan sulkeminen tulvatilanteessa X X Tulvapenkereet Rovaniemellä < 10 km < 18 km Pääteiden korotukset Rovaniemellä < 1 km < 2 km Olkkajärven varastointitilavuuden lisääminen säännöstelyn kehittämisellä X X Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen X
Vaihtoehtojen kuvaus (tavoitetaso harvinainen tulva 1/100) Vaihtoehto 1 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) Kemijärven ylipadotus 1 m poikkeuksellisessa tulvatilanteessa Kemijärven luusuan kanavan laajentaminen Kemijärven penkereiden korotus, ainakin osittain Pöyliöjärven maapato 4:n osalta (penkereen pituus 1 km) 8
Vaihtoehtojen kuvaus (tavoitetaso harvinainen tulva 1/100) Vaihtoehto 2: Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) Kemijärven luusuan kanavan laajentaminen Saarenputaan sulkeminen tulvatilanteessa Tulvapenkereet (< 10 km) ja teiden korotukset (< 1 km) Rovaniemellä (1/50 tason tulvapenkereet) Olkkajärven säännöstelyn kehittäminen niin, että tulvavesiä voidaan hetkellisesti varastoida (SYKEn selvitys valmisteilla) 9
10
11
Vaihtoehto2: Olkkajärven varastotilavuuden lisääminen 12
Vaihtoehtojen kuvaus (tavoitetaso erittäin harvinainen tulva 1/250) Vaihtoehto 3: Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) Kemijärven ylipadotus 1 m poikkeuksellisessa tulvatilanteessa, penkereiden korotus, luusuan kanavan laajentaminen ja pohjapadon muuttaminen avattavaksi (vrt. vaihtoehto 1) Saarenputaan sulkeminen, Rovaniemen tulvapenkereet (17,8 km) + teiden korotukset (600m) Olkkajärven varastotilavuuden lisääminen (vrt. vaihtoehto 2) 13
Vaihtoehto 2: Saarenputaan sulkeminen ja tulvapenkereet 14
Vaihtoehto 2: Tulvapenkereet Rovaniemen eteläpuolella 15
Vaihtoehtojen kuvaus (tavoitetaso erittäin harvinainen tulva 1/250) Vaihtoehto 4: Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) Kemihaaran allas Kemijoen eteläpuolelle maapato (10,4 km ja massat 4,85 milj. m³. Kokonaavan kaakkoispuolelle maapato (8,9 km ja massat 0,85 milj. m³). Säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pinta-alaksi 155 km² VE5: Kemihaaran allas (kirjoita auki 1A + 2C) Kartta ja tiedot: Kemijoki Oy 2011 16
Arvioinnin sisältö mitä asioita mukana vaihtoehtojen vertailussa? TULVARISKIEN HALLINTAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI TULVARISKIEN JA -HAITTOJEN VÄHENEMINEN Harvinainen (1/100a) tulva Erittäin harvinainen (1/250a) tulva Myös alapuolinen vesistö LUONTO- VAIKUTUKSET Vedenlaatu ja vesiluonto Natura-alueet Uhanalaiset lajit Yhdyskuntarakenne TALOUS- VAIKUTUKSET Vesivoima Porotalous Matkailu SOSIAALISET VAIKUTUKSET Virkistyskäyttö Maisema ja viihtyisyys Luontaiselinkeinot KUSTANNUKSET Suunnittelu Toteutus Ylläpito TOTEUTETTAVUUS Oikeudellinen Tekninen Toteuttaja - Terveys ja turvallisuus - Välttämättömyyspalvelut - Ympäristö - Kulttuuriperintö - Omaisuus RISKIT Poliittiset Hyötyjen saavuttaminen
Vaihtoehtojen alustava arviointi Tavoitteen täyttyminen 1/100 Tavoitteen täyttyminen 1/250 Sosiaaliset vaikutukset Luontovaikutukset VE1: Kemijärvi 1m korotus Roi: ok Kjä: ok Roi: ei Kjä: ok Kjä: penkereiden maisemavaikutus - Rantaeroosio Kjä: - Alap.vesistö: + VE2: Kemijärven kanava + Saarenpudas + penkereet + tiet + Olkkajärvi Roi: ok Kjä: ok Roi: ei Kjä: Ok (alin tiivistesydämen taso 149,8m) Roi: penkereiden maisemavaikutus - Rantaeroosio - Roi: Rantavyöhyke ja lajisto - VE3: Kemijärvi 1 m + penkereet Rovaniemellä Roi: ok Kjä: ok Roi: ok Kjä: ok Roi + Kjä: penkereiden maisema-vaikutus - Rantaeroosio Kjä -, Alap. vesistö+ Penkereet: Rantavyöhyke ja lajisto - VE4 Kemihaaran allas Roi: ok Kjä: ok Roi: ok Kjä: ok Ristiriidat - - - Kotipaikan menetys Natura-alueet - - - Vedenlaatu ja eliöstö - - - Terveys ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon tavoitteen täyttyminen -kohdassa
Vaihtoehtojen alustava arviointi Muut vaikutukset Toteutettavuus Mahdolliset riskit Kustannukset VE1: Kemijärvi 1m korotus Energia-hyöty + Tekninen & taloudellinen hyvä Hyväksyttävyys Kjä? Altaan täyttämisen ajoitus? Ennusteen epävarmuus Roi: Ounasjoen tulva? 1-5 milj.? VE2: Kemijärvi 0,7 m+ Saarenpudas + penkereet + tiet + Olkkajärvi Tekninen ok, maanomistajan lupa ja maisema-työlupa Taloudellinen? Hyväksyttävyys Roi? Altaiden täyttämisen ajoitus? Ennusteen epävarmuus Penkereet 5-13 milj. VE3: Kemijärvi 1 m + penkereet Rovaniemellä Energia-hyöty + Tekninen ok, tarvitaan luvat, taloudellinen? hyväksyttävyys? Altaiden täyttämisen ajoitus? Ennusteen epävarmuus Kemijärvi: 1-5 milj. Penkereet 5-13 milj. VE4 Kemihaaran allas Energia-hyöty +++ Poro-talous - - Tekninen ok Juridinen huono Toteuttaja? Hyväksyttävyys? Hyödyt pienemmät sadetulva-tilanteissa 250 milj. Terveys ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon tavoitteen täyttyminen -kohdassa
Tarpeellisten ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden arviointi Toimenpide Maankäytön suunnittelu & alimmat rakentamiskorkeudet Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa Vähentää tulvariskiä Vaikutustapa Vaikuttavuus tulvavahinkoihin Toteuttamiseen kuluva aika Vähentää vahinkoja Vähäinen Kohtalainen Suuri 0-5 v 5-10 v Yli 10 v X X X X X X X X X X Kohteiden ja toimintojen uudelleen sijoittelu X X X X X Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen X X X X X X Tulvavaara- ja riskikartoitus (x) X X Tulvaviestinnän kehittäminen & asukkaiden omatoiminen varautuminen X X X Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat X X X Tulvantorjunnan harjoitukset X X X Ennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen X X X Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset X X X Poikkeusluvat X X X Evakuointi X X X Jää- ja hyydepatojen rikkominen X X X Jääpatojen muodostumisen ehkäisy X X X 20
Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa alustaviin tavoitteisiin Tulvan toistuvuus Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet? Lisäksi toimenpide x Lisäksi toimenpiteet x + y 1/5 1/20 1/30 1/50 1/100 1/250 Nykytila: Ei vahinkoa pysyvälle asutukselle Rovaniemellä? Alustava tavoite?
Sidosryhmätilaisuudet 2013-2014 Sidosryhmätyöpajat 3-4.12.2013? Rovaniemellä ja Kemijärvellä Tulvariskien hallinnan suunnittelutyön esittely Vaihtoehtojen esittely Vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arviointi, kyselylomake Avoimet yleisötilaisuudet talvi 2014? Rovaniemellä ja Kemijärvellä Monitavoitearvioinnin tulosten esittely ja niistä keskustelu 22
1. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. (PJ) 7 puolesta 2. Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten vahingoittuminen. (asialista) 2 puolesta - 1 tyhjä ääni 23
Kemijoen, Tornionjoen ja Ivalojoen vesistöalueet Yhteenveto kuulemispalautteesta SOVA-kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta 2.5-2.8.2013 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Vesivarayksikkö
1 Sisältö 2 Yleistä kuulemisesta... 2 3 Palautteet... 3 3.1 Tulvariskien hallinnan suunnittelu... 4 3.1.1 Vastine... 4 3.1.2 Palautteet... 4 3.2 Tulvaryhmä ja sen toiminta / Muut toimijat tulvariskien hallinnassa... 6 3.2.1 Vastine... 6 3.2.2 Palautteet... 6 3.3 Tavoitteet... 8 3.3.1 Vastine... 8 3.3.2 Palautteet... 9 3.4 Toimenpiteet... 13 3.4.1 Vastine... 13 3.4.2 Palautteet... 13 3.5 Vaikutusten arviointi... 17 3.5.1 Vastine... 17 3.5.2 Palautteet... 17 2
2 Yleistä kuulemisesta Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryhmien kanssa. 2.5.-2.8.2013 välisenä aikana järjestetyssä kuulemisessa oli mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Tämä kuuleminen oli lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista mukainen kuuleminen. (200/2005, 8 ja 9 ), jonka tavoitteena oli tiedottaa tulvariskien hallinnan suunnittelun ja tulvariskien hallintasuunnitelmaan kuuluvan ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Lisäksi annettiin kansalaisille mahdollisuus ottaa kantaa tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen tulvaryhmän nettisivuilla sekä kunkin vesistöalueen kunnissa. Määräaikaan mennessä saatiin 24 mielipidettä, joista kaksi tuli sähköisen palautelomakkeen kautta. Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi tulee kuultavaksi 1.10.2014-31.3.2015 2
3 Palautteet Suurin osa palautteista koski tulvariskien hallinnan toimenpiteitä Kemijoen vesistöalueella. Tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamisesta, tulvaryhmän toiminnasta ja yleisesti tulvariskien hallinnan suunnittelusta saatiin myös kohtalaisen paljon palautetta. Pääosa palautteen antajista oli yksittäisiä kansalaisia. Yhdistyksiltä ja järjestöiltä palautetta tuli Rovaniemen alueen asukasyhdistyksiltä (Rantaviiri, Saarenkylä, Korkalovaara, Lapinrinne ja Ahokangas sekä kolmas kaupunginosa), Yli-Kemin kalastusalueelta ja Lapin luonnonsuojelupiiriltä. Vesistöalueiden kunnat vaikuttavat tulvariskien hallinnan suunnitteluun tulvaryhmien kautta, joten kunnilta ei tässä kuulemisessa pyydetty erillisiä lausuntoja. Tässä kuulemisessa esitetyt materiaalit on käsitelty Kemijoen, Tornionjoen ja Ivalojoen tulvaryhmissä ennen kuulemisen alkamista. Seuraaviin kappaleisiin on koottu palautteet aihealueittain. Ensimmäisessä sarakkeessa on kerrottu mitä vesistöaluetta palaute koskee. Seuraavaan sarakkeessa on kerrottu annettu palaute. Viimeisessä sarakkeessa on palautteen numero. Palautteen antaja on voinut kertoa mielipiteensä useaan aihealueeseen. Yksityisyyden säilymiseksi palautteen antajien nimiä ei julkaista. 3
3.1 Tulvariskien hallinnan suunnittelu 3.1.1 Vastine Tulvariskien hallinnan suunnittelussa noudatetaan lakia (620/2010) ja valtioneuvoston asetusta (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Lain tulvariskien hallinnasta 13 :n mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympäristöselostus. Ympäristöselostuksesta säädetään erikseen laissa viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (200/2005). Palautteessa nro 11 pohditaan tulvariskien hallinnan suunnittelun hidasta aikataulua. Tulvariskien hallinnan suunnittelun määräajat on ilmoitettu valtioneuvoston asetuksessa tulvariskien hallinnasta (659/2010). Tulvariskien hallintasuunnitelmien osalta on kansallisesti päätetty, että ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi ovat valmiita kuulemista varten 1.10.2014. Lopulliset tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat valmiina 22.12.2015. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettävät tiedot on kerrottu aiemmin mainitussa asetuksessa (659/2010). Palautteen nro 18 antaja on sitä mieltä, että palautteen antamiseen ei ole annettu tarpeeksi aikaa ja viittaa Lapin kansan 31.7.2013 kirjoitukseen. Kuulemisen alkamisesta on tiedotettu 1.5.2013 ilmestyneissä Lapin Kansassa ja Pohjolan sanomissa sekä Lapin ELY-keskuksen nettisivuilla. Kuulemisen alkamisen yhteydessä on Lapin Kansassa ollut juttu 3.5.2013. 3.1.2 Palautteet Vesistöalue Palaute Kemijoki Tulvariskien hallintasuunnitelman laadinta on hyvä asia. Mietityttää vain asian hidas eteneminen. Kahden vuoden päästä on käsissä vasta suunnitelma paperilla. Ehtii monta tulvaa mennä kaupungin ohi eikä käsissä ole suunnitelmapaperia kummempaa keinoa tulvan ehkäisyyn. Saattaa hyvin mennä vuosikymmen tai parikin, ennen kuin asia etenee konkretian tasolle. Viime aikoina lisääntyneet poikkeukselliset sääilmiöt voivat aiheuttaa milloin hyvänsä suurtulvan. Toivottavasti EU laittaa asioihin vauhtia pakottamalla valtion pikaisiin toimiin myöntäen samalla osarahoitusta rakennustöihin. Kemijoki Asun niin korkealla vedestä säännöstellyn järven rannalla, ettei tulva ole täällä mahdollinen. Vapaiden jokien varsilla tilanne on toinen. Kun kysytään kuinka tulva tulee ja kuinka usein, joudutaan usein vertaamaan tilannetta tapahtuneiden tulvien olosuhteisiin. Tulvan aiheuttama säätyyppi on selvä, mutta suurtulvien toistuvuus eli frekvenssi on eri asia. Ei voi tilastollisesti todeta yhden tulvan perusteella sen toistuvuutta. Siten on tärkeä ottaa käytäntöön ajatus, että tulva voi tulevaisuudessa tulla joka vuosi, ei ollenkaan tai jotain siltä väliltä. Tästä syystä on väestön turvallisuuden kannalta tärkeää laatia kattavat tulvasuojelusuunnitelmat. Kemijoki Onko kuulemisasiakirjassa kuvattu menettelytapa mielestäsi riittävä vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristöselostuksen laatimiseksi? nro 11 15 16 Ei ole, jos suunnitelmassa ja ympäristöselostuksessa ei huomioida MMM:n jääviyttä ja muita vedentilaa parantavia vaikutuksia. Kemijoen suunnitelman tavoitteet on laadittu perusteetta poikkeaviksi muista Lapin tulvahallintasuunnitelista. Työryhmän on tuotava myös vesilain 4
Kemijoki, Tornionjoki, Ivalojoki Kemijoki alueellinen eriarvoistaminen esiin sekä se, että vesilaki ei noudata vesipuitedirektiiviä, eikä tulvadirektiiviä Lapin alueella ja sitä on muutettava direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi. Pienvedet ja valuma-alueet ovat suurten jokien ja järvien veden laadun ja tulvaherkkyyden kannalta olennainen osa vesiekologiaa ja hydrologiaa. Mikäli toimiin valuma-alueella ei puututa, ei suunnitelmaa ole laadittu direktiivin mukaisesti. Muistutamme myös, että tulvadirektiivi ei ohita muita direktiivejä kuten vesipuitedirektiivien edellyttämää vesien hyvää tilaa tai luonto- ja lintudirektiivien suojelemia Natura-alueita. Tulvadirektiivin nimissä ei voi siis ajaa esimerkiksi Vuotoksen alueen allastamista. Tulvariskien hallintatoimet on sovitettava yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden ja luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueille ei saa tulvahallinnalla aiheuttaa haittaa. Miksi tämäkin kuuleminen on toteutettu siten, että tavallisella ihmisellä ei ole kuin 1-2 vrk:tta aikaa toimittaa mielipiteensä ELY-keskukseen. Viimeinen päivä on vieläpä perjantai, eli siis edes viikonloppu ei ole käytettävissä. Lapin Kansa kirjoitti asiasta vasta 31/7/2013. Mahdollisimman avoin, kaikkien tahojen hyväksymä Allekirjoittanut on ollut kolme kertaa Lapin liiton järjestämässä tulvasuojelu-seminaarissa muutaman vuoden välein, eivätkä asiat olleet muuksi muuttuneet tässä välissä: Kemihaaran allaspropagandaa kaikki tyynni. Nuokin tilaisuudet informoitiin Lapin Kansassa vain pari päivää ennen tilaisuuksia. Ei ollut paljon aikaa valmistella kritiikkiä. 17 18 Kemijoki Kemijoki Ivalojoki Koen, että mitään kriittistä tai puheenjohtajan käsityksistä poikkeavaa asiaa ei ole otettu huomioon keneltäkään esittäjältä ko. Lapin liiton tilaisuuksissa, AINOISSA, joissa muka olisi pitänyt tulla kuulluksi. Edes Pelkosenniemen kunnan kannanottoa ei oltu huomattu lainkaan tulleeksi - kun se sattui olemaan allaskielteinen Tämä tapahtui nk. palauteseminaarissa, jolloin Jaakko Ylitalo oli vielä puheenjohtajana ja Maiju Hyry sihteerinä. Tulvasuojelusuunnitelman valmistelusta, ja erityisesti tavoitteisen asettamisesta, ei tulvariskialueiden ihmisillä ole ollut tähän mennessä riittävästi tietoa. Suojelutavoitteen asettaminen on kuitenkin koko suunnittelun tärkein päätös. Suunnitteluprosessi on saatava nykyistä avoimemmaksi, jotta kaikki joita asia koskee tulevat suunnitelman laadinnassa kuulluksi. Laki edellyttää, että tulvariskien arviointi tehdään toteutuneista tulvista saatavien tietojen perusteella ottaen huomioon ilmaston muutos. Ennusteiden mukaan sadanta lisääntyy. Sadanta tulee Lapissa pääasiassa lumena. Suurten sulamisvesien todennäköisyys lisääntyy Muut mielipiteet tulvaryhmän toiminnasta tai tulvariskien hallinnan suunnittelusta alueella. 19 21 23 Tehkää tiedoite, joka jaetaan joka kotiin ja Lehteen juttu. Nettiin piiloitettu virkamiespuuha ei oikein herätä luottamusta. 5
3.2 Tulvaryhmä ja sen toiminta / Muut toimijat tulvariskien hallinnassa 3.2.1 Vastine Sekä palautteessa nro 18 että palautteessa nro 23 on kritisoitu tulvaryhmän jäsenten valintaa. Tulvaryhmän nimeämisessä on noudatettu lakia tulvariskien hallinnasta (620/2010). Lain (620/2010) 15 :n mukaan tulvaryhmän muodostavat edustajat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, maakunnan liitosta, vesistöalueen kunnista ja alueen pelastustoimesta. Tulvaryhmät on asettanut maa- ja metsätalousministeriö maakuntien liiton ehdotuksesta. Maakunnan liiton ehdotus on sisältänyt vain nimettävät tahot ja ehdotuksen puheenjohtajatahosta, ei henkilöjäseniä. Tulvaryhmässä edustettavana olevien tahojen nimeämisen jälkeen on kukin tulvaryhmässä edustettuna oleva taho nimennyt Lapin ELY-keskuksen lähettämästä nimeämispyynnöstä varsinaisen edustajansa tulvaryhmään. Tulvaryhmät voivat halutessaan pyytää tulvaryhmään asiantuntijaedustajia. Asiantuntijaedustajilla ei ole päätäntävaltaa tulvaryhmässä. Asiantuntijoiden rooli on antaa tulvaryhmän jäsenille lisätietoa omasta asiantuntija-alastaan. Asiantuntijajäsenet voivat olla joko pysyviä tai kokouskohtaisia, riippuen kokouksissa käsiteltävistä asioista. Kemijoen tulvaryhmässä pysyviä asiantuntijoita ovat Kemijoki Oy, Lapin luonnonsuojelupiiri ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Tornionjoen tulvaryhmässä pysyviä asiantuntijoita ovat suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio ja Lapin luonnonsuojelupiiri. Ivalojoen tulvaryhmä on aloituskokouksessaan päättänyt, että se ei nimeä tulvaryhmään pysyviä asiantuntijoita vaan asiantuntijoita pyydetään kokouksiin käsiteltävistä asioista riippuen. Alueiden asukkaat voivat vaikuttaa tulvariskien hallinnan suunnitteluun ottamalla kantaa tulvariskien hallinnan kuulemisissa ja yleisötilaisuuksissa. Tulvaryhmälle tai ELY-keskukselle voi osoittaa kannanottoja myös muulloin kuin kuulemisien aikana. Palautteeseen nro 20 liittyen todetaan, että tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelu kuuluu lain (620/2010) mukaan ELY-keskuksille. Tulvaryhmä puolestaan käsittelee hallintasuunnitelmaa varten tehdyt selvitykset ja hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. 3.2.2 Palautteet Vesistöalue Palaute Kemijoki Tehkää puolueeton selvitys mikä on Kemijoki Oy:n vastuu tulvista. Rovaniemen yläpuolella on lukuisia voimalaitoksia ja kolme jättimäistä allasta: Lokka, Porttipahta ja Kemijärvi, lisäksi useita pienempiä säännösteltyjä järviä. Luulisi yhtiölläkin olevan vastuuta tulvan torjunnasta, jos se vain on jollain tavalla mahdollista. Kemijoki Muut mielipiteet tulvaryhmän toiminnasta tai tulvariskien hallinnan suunnittelusta alueella: Puheenjohtaja on Torniojoen alueen asukas, eikä puheenjohtajalla ole mandaattia toimia Kemijoen alueella. Puheenjohtaja tulee vaihtaa. Kemijoki Puheenjohtajan tasapuolisuus Kemijoen tulvaryhmän puheenjohtajana toimiva Hannes Manninen on Tornionjoen alueen asukas ja valittu puheenjohtajaksi Lapin Liiton puheenjohtajan mandaatilla. Puheenjohtajan on katsottava menettäneen mandaattinsa ja työryhmän on esitettävä Maa- ja metsätalousministeriölle puheenjohtajan vaihtamista. Torniojoen asukkaana puheenjohtaja toimii Kemijoen luon- nro 5 16 17 6
Kemijoki nonarvoja vähättelevästi ja hänen ei voida katsoa voivan hoitaa puheenjohtajuuttaan direktiivin mukaisesti siten, ettei toiselle alueelle aiheuteta haittaa toisen kustannuksella. Viime tilaisuudessa (1/13) kysyin, miten tämä MMM:n työryhmä on valittu, kun siihen näyttää kuuluvan vain nk. altaan rakentajia. Olen tätä yrittänyt selvittää muualtakin. Hyvin kirjavasti on eri puolilla valittu kuntien edustajat, yleensä asia on ollut vain hallituksessa. Missään ei ole puhuttu mitään altaista, ainoastaan tulvariskien kartoituksesta eli ihmiset eivät ole tunnistaneet kyseessä olevan jälleen kerran allasuhka. Puh. johtaja Hannes Manninen kysyi tammikuun tilaisuudessa ikään kuin vitsinä, olisiko pitänyt valita Vapaa Vuotos-liikkeen edustajia. Sanoin: Totta kai olisi pitänyt valita ja muitakin tasapuolisesti kiistanalaisessa asiassa! 18 Päällimmäiseksi tammikuun tilaisuudesta jäi MMM:n virkamiehen Kai Kaatran sanoma: kaikki muut tulvasuojelutoimet altaaseen verrattuna ovat NÄPERTELYÄ. Työryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen sanoma: jos allasta ei saa tehdä, on tämä vain RAHATTOMIEN RUPATTELUA. Muistui hyvin elävästi mieleen Hannes Mannisen puheenvuoro massaliikkeen perustamiskokouksessa, siis Stora Enson tehtaan lopettamisvaiheessa Kemijärvellä. Hän julisti, että nyt on saatava Vuotos rakenteille ikään kuin kompensaationa kilpailijan (toivotun ja tarkoituksenmukaisen?) lopettamisen jälkeen Kovin on Vuotoksen altaaseen sitoutunut puheenjohtaja työryhmässä. Ei herätä luottamusta laisinkaan! Kemijoki Ivalojoki Kyseenalaistan tämän jo vuosia jatkuneen menettelyn. MMM ja Lapin liitto ovat jäävejä entisen historian takia asiassa. On raivostuttavaa, kun heti KHO:n kielteisen Vuotos-päätöksen jälkeen kohta 10 vuotta on ollut jatkuvaa Kemihaaran allas-juonittelua - eikä oikeita tulvasuojelutoimia ole päästy toteuttamaan. MMM näyttää käyttävän toimivaltaansa hyvin ristiriitaisesti oman hallinnonalansa sisällä, vrt. esimerkiksi allashankkeiden tukeminen/bioenergia/ porotalous. Tulvariskien hallintaorganisaatio Kemijoen vesistössä on erikoinen maakunnallisen liiton ja maa - ja metsätalousministeriön =MMM hallitsevan roolin takia. Tarkoitushakuista? Vaadin vastuullisia viranomaisia hoitamaan Natura-suojeluasiat tolalleen ja Lapin liiton toimijoita päivittämään maakuntakaava lainvoimaisten päätösten mukaiseksi. Vaadin tulvasuojeluasioiden hoitamista virkavastuulla, ei hyvä veli-järjestelmän mukaisesti. Vuotos-sidonnaisella Hannes Mannisella ei ole minkäänlaista pätevyyttä toimia tulvariskien hallintaa suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana. Siihen tarvitaan poliitikon sijasta hydrologian ja vesibiologian ammattilainen. Työryhmässä ko. ammattilaisia pitäisi olla useampia. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Kemijoen vesistön tulvasuunnittelua johtamaan vesistökohtaisen tulvaryhmän. Suunnittelun tulee tapahtua niin, että asukkaita ja kaupunkia kuultuaan tulvaryhmä asettaa suunnittelulle tavoitteet, sen jälkeen insinöörit selvittävät keinot tavoitteen saavuttamiseksi, ja lopuksi poliitikot valitsevat oikeat keinot ottaen huomioon keinojen hyödyt ja kustannukset. Onko kuulemisasiakirjassa kuvattu menettelytapa mielestäsi riittävä vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristöselostuksen laatimiseksi? 20 23 Ei. Ryhmässä vain virkamiehiä. Kuulemiset piiloitettu nettii. Itsekkin vahingossa törmäsin tähän kyselyyn. Itsellä tontti Ivalojokitörmällä ja vallia korotettu jo kahdesti. asukas edustaja puuttuu tulvaryhmästä. 7
3.3 Tavoitteet 3.3.1 Vastine Lain tulvariskien hallinnasta (620/2010) 11 :n mukaan tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää kyseisen lain 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. 8 :ssä mainitut vahingolliset seuraukset ovat: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, 2) välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen, 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen, 4) pitkäkestoinen ja laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle ja 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Edelleen lain 16 :n mukaan tulvariskien hallinnan tavoitteet asettaa tulvaryhmä. Kemijoen tulvaryhmä on päättänyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 5.2.2013 pidetyssä kokouksessa, pois lukien asuinrakennuksia koskeva tavoite. Tästä kuulemisesta saatu palaute käsitellään tulvaryhmien seuraavissa kokouksissa. Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite päätetään Kemijoen tulvaryhmän seuraavassa kokouksessa lokakuussa 2013. Tornionjoen tulvaryhmä on päättänyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 12.12.2012 kokouksessa ja Ivalojoen tulvaryhmä on päättänyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 6.2.2013 kokouksessa. Alustavat tavoitteet on asetettu kaikilla vesistöalueilla sekä koko vesistöalueelle että merkittäville tulvariskialueille. Alustavia tavoitteita voidaan vielä tarvittaessa muuttaa tulvariskien hallinnan suunnittelutyön edetessä. Lopulliset tulvariskien hallinnan tavoitteet kirjoitetaan tulvariskien hallintasuunnitelmiin. Palautteessa nro 16 väitetään, että koko valuma-aluetta koskevia tavoitteita ei ole asetettu. Kemijoen vesistöalueelle on tulvaryhmä asettanut koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet seuraavasti: Ihmisten terveys ja turvallisuus: Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu, Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti, Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille. Välttämättömyyspalvelut: Vesija jätevesihuolto, lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu, tietoliikenneyhteydet ja tie- ja muu liikenneinfra toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Ympäristö ja kulttuuriperintö: Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle, Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja vesienhoidon ympäristötavoitteet pyritään sovittamaan yhteen, Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Palautteessa nro 21 mainitaan, että kerran 250 vuodessa toistuva tulva esiintyy 40 prosentin todennäköisyydellä keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Vertailun vuoksi on seuraavassa taulukossa tuotu esille eräitä tulvan toistuvuuksia, niiden vuotuiset todennäköisyydet ja todennäköisyys sille, että kyseisen suuruinen tulva esiintyy ainakin yhden kerran seuraavan sadan vuoden aikana. Esimerkiksi, kun tulvan toistuvuus on 100 vuotta, sen suuruisen tulvan esiintymisen todennäköisyys on joka vuosi 1 prosentti. Seuraavan sadan vuoden aikana kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan suuruinen tulva esiintyy 63,4 prosentin todennäköisyydellä. 8
Taulukko 1. Tulvan toistuvuuksia ja niiden todennäköisyyksiä Tulvan toistuvuus [vuosia] Vuotuinen todennäköisyys todennäköisyys, että esiintyy Sanallinen kuvaus toistuvuudelle ainakin yhden kerran seuraavan 100 vuoden aikana [%] 2 50 % 100 % 5 20 % 100 % yleinen 10 10 % 100 % kohtalaisen yleinen 50 2 % 86,7 % melko harvinainen 100 1 % 63,4 % harvinainen 250 0,4 % 33 % erittäin harvinainen 3.3.2 Palautteet Vesistöalue Palaute Kemijoki Pelkästään julkisten rakennusten suojelu on huono vaihtoehto. Suurtulvan sattuessa perheet on evakuoitava, talot ja omaisuus korjattava ja lopuksi hädän ja turvattomuuden tuomat traumat on hoidettava. Tämä ei ole halpa vaihtoehto. Tärkeimpänä asiana kirjoittaja pitää kaikkien kotien ja perheiden suojelemista kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Kemijoki Rovaniemen alueen tulvasuojelulle pitää mielestäni asettaa tavoitteeksi kerran 250 vuodessa tapahtuvan suurtulvan ehkäiseminen siten, ettei vahinkoja synny asuinrakennuksille Kemijoki Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt tulvariskien hallinnan tavoitteet riittäviä? nro 9 11 16 Koko valuma-aluetta koskevia tavoitteita ei ole asetettu, kuten direktiivi velvoittaa. Koko valuma-alueella on huolehdittava luonnonmukaisesti siitä, että luontainen vedenpidätyskyky alueella lisääntyy ja pienille puroille tuhoisa metsien ja soiden ojitus lopetetaan ja pienten vesistöjen tilaa parantava Euroopan majava palautetaan osaksi Kemijoen ekosysteemiä. Samalla se parantaa myös pääuoman vedenlaatua, virtakutuisten jalokalojen lisääntymis- ja talvehtimisolosuhteita ja uhanalaisen jokihelmisimpukan lisääntymismahdollisuuksia, vesilintujen elinolosuhteita ja metsätalouden aiheuttamia haittoja. Rakentamista ei tule osoittaa sellaisille alueille, joissa ei ole paikallisesti suojeltu 1/100v +50cm tulvaa. Rovaniemen tulvasuojelu on hoidettava paikallisilla toimilla, eikä tulvadirektiivin vastaisesti aiheuttamalla haittaa esim. rakentamalla altaita alueille, jotta Rovaniemellä saadaan rannoille lisää rakennusoikeutta. Rovaniemen alueella 200.000 rantatontin omistajan etu ei ole suurempi kuin Yli-Kemin virtakutuisten kalojen elinalueet ja niiden tilan parantaminen ja yleisen edun kannalta on kohtuullista, ettei Rovaniemen tulva-alttiille rannoille rakenneta. Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? Kaikkia luontaisia tulvaherkkyyttä vähentäviä toimia tarvitaan Rovaniemen ja Kemijärven tulvasuojelun parantamiseksi. Turvetuotanto aiheuttaa vesien pilaantumista ja myös tulvaherkkyyden lisääntymistä, joten Kemijoen alueella tulee ojitusten lopettamisen lisäksi lopettaa myös turvetuotanto. Lapin ELY keskuksen on puututtava Lapin ELY keskuksen toimintaan sallia rakentaminen Rovaniemellä tulva-alttiille alueille. Työryhmässä esiin tulleiden seikkojen perusteella Lapin ELY-keskus ei noudata valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Rovaniemellä, vaikka muualla Lapissa ja Kemijoen valuma-alueella niitä tulee noudattaa, eikä tulvaalueille sijoittaa rakentamista. Myös Rovaniemellä tulee sijoittaa rakentamista ainoastaan 1/100v +50cm tason yläpuolelle ja tätä tulee Lapin ELY-keskuksen valvoa tasapuolisesti, eikä 9
Kemijoki, Tornionjoki, Ivalojoki Rovaniemen kaupungin tulvaa huomioon ottamista kaavoitusta tule hyväksyä. Kaikkia vesistöalueita koskevat tavoitteet Ennaltaehkäisevänä tavoitteena tulee olla, että erilaisia hankkeita suunniteltaessa on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa aina oltava oma lukunsa, jossa tarkastellaan hankkeen vaikutuksista tulvavesien pidätyskyvyn vähenemiseen valuma-alueella. Tällaisia hankkeita ovat mm. turpeennosto ja kaivostoiminta. Uusien kemiallisten rikastusmenetelmien vuoksi nykyisin on kannattavaa louhia yhä köyhempiä esiintymiä yhä laajemmalta alueelta. Tästä on jo hyvänä esimerkkinä aikaisemmin kannattamattomana pidetty Ranualla sijaitseva Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan siitä tulisi Suomen suurin kaivosalue (nykyinen kaivospiiri 4117 ha ja laajennus 2428 ha) ja se sijaitsee Kemi- ja Simojoen valuma-alueella. YVA-ohjelman mukaan alueella sijaitsee laajoja suoalueita, joissa on paksut turvekerrokset. Suot ja muut kosteikot ovat luontaisia keinoja pidättää vesiä. Lisäksi suunnitelmissa on mm. Vaaralammen ja Suhankojärven pohjoisosan kuivatus. Toteutuessaan Suhangon kaivos tulee todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi Kemi- ja Simojoen virtaamiin ja laatuun. Ojitus on lopetettava muualla kuin maanviljelyksen, yleisten teiden, rautateiden ja lentoliikenteen alueella. Turvetuotantoa ei tulvaherkkien alueiden yläpuolella tule sallia, koska se lisää tulvaherkkyyttä ja se haittaa myös vesien hyvän laadun saavuttamista vuoden 2015 loppuun mennessä. Euroopanmajava on palautettava luontaiseksi tulvia pidättäväksi eläimeksi joka samalla hyödyttää metsätalouden aiheuttamien haittojen poistamista, valuma-alueiden ennallistamista ja kalakantojen hoitoa sekä jokihelmisimpukan levittäytymistä metsätalouden pilaamille vesialueille. Tornion-, Kemi ja Ivalojoen valuma-alueet ovat olleet ennen euroopanmajavan sukupuuttoa sen luontaista levinneisyysaluetta. Lappilaisten tavoitteena tulisi olla myös vesilain muuttaminen siten, että nykyisin suojelun ulkopuolelle jätetyt norot, hehtaarin suuruiset lammet ja järvet suojeltaisiin myös Lapissa, koska nykyinen vesilaki on alueellisesti eriarvoistava ja siten myös vesipuitedirektiivin ja perustuslain vastainen. Ihmisten terveys ja turvallisuus Tavoitteisiin täytyy lisätä vedenpidätyskyvyn parantaminen luontaisin keinoin ja tulva-alueille rakentamisen lopettaminen. Välttämättömyyspalvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut sijoitetaan 1/250 vuoden tulvan yläpuolelle tai suojataan paikallisilla tulvasuojarakenteilla. Ympäristö ja kulttuuriperintö Melko harvinaisen tulvan 1/50 peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa kuten asutusta ja esimerkiksi kemiallisten aineiden varastointia, joista on haittaa ympäristölle. Hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmien on sijoituttava tämän korkeuden yläpuolelle. Rovaniemellä ei kulttuuriperintöä tulva-alueella juurikaan ole, vaan rakennukset ovat nykyajan monumentaalisia muistomerkkejä joiden esimerkki tulvavaara-alueelle rakentamisesta muistuttaa tulevia sukupolvia aikansa päättäjien lyhytnäköisyydestä. Laaja-alaisuutta arvioitaessa on huomioitava myös pienten muoviroskien ekosysteemille vaaralliset vaikutukset, jotka pilaavat laajalti myös Itämeren vesialuetta. Jokien valuma-alueella harjoitettava toiminta vaikuttaa koko valuma-alueellaan Itämeren ja Perämeren tilaan. 17 10
Kemijoki Tulvariskialuekohtaiset tavoitteet tulevaisuudessa Asuinrakennuksia ei rakenneta 1/100v. +50cm korkeuden alapuolelle. Asemakaava-alueilla suojataan asuinrakennukset 1/100v. tulvalta paikallisilla toimenpiteillä pengertämällä. Yhdyskunnallisesti merkittävät rakennukset sijoitetaan aina 1/250v. tulvan yläpuolelle. Tavoite on oltava johdonmukainen muiden riskikohteiden kanssa. Harvinaisen tulvan 1/100 +50cm peittämällä alueella ei sijaitse asuinrakennuksia tai rakennukset on paikallisesti suojattu niin, ettei ihmisten terveellisyys ja turvallisuus vaarannu. Lähtökohtaisesti kiistely siitä, pyritäänkö suojautumaan kerran 100 vai 250 vuodessa odotettavissa olevaa kevätsuurtulvaa silmällä pitäen, on mieltä vailla tässä ajassa. On huomattava, että maankäyttö ja vesistöt ovat aivan erilaisia kuin Saulin tulvan aikoihin ja näin myös epävarmuustekijöitä ja muuttujia on paljon enemmän. 18 Kemijoki Lähes joka päivä on uutisia katastrofitulvista eri puolilla maapallolla. Myös Suomessa on ollut uhkaavia tilanteita. Kyseessä ovat kautta linjan rankkasateiden aiheuttamat, lumettoman ajan tulvat. Ihminen on suuressa viisaudessaan tuhonnut kosteikot ja maa ei enää pysty imemään vettä. Ilmastonmuutos vielä tähän lisänä jäätiköiden sulamisvesineen. Näinhän on tapahtunut myös Kemijoen sadealueella: Suo-ojitukset, metsän laajat avohakkuut aurauksineen ja suoraan jokiin johtavine ojituksineen. Näin jopa vaarojen rinteillä ja vieläpä suunta alaspäin rinnettä ja yhä edelleen. MMM:n hallinnon alaa. Erittäin tiheä metsätieverkko, ja erittäin merkittävinä kosteikkojen hävittäjinä Lokan ja Porttipahdan suuret säännöstelyaltaat sekä Kemijärven säännöstelyn aloittaminen ja patoaltaat. Yhä painavampien koneiden käyttö maataloudessa aiheuttaa myös veden imeytymisen huononemista peltopohjien tiivistymisen takia. Tiestö ja muu ihmisen rakennustoiminta tietysti lisänä. Näin sulamisvedet syöksyvät nopeasti jokiin ja kesällä joet ovat sitten vähävetisiä. Siis kosteikkojen entistäminen ja ylipäänsä maan läpäisykyvyn parantaminen olisi ensisijainen tavoite, mihin pitäisi voimallisesti ja nopeasti pyrkiä. Tätä asiaa valitettavasti ei ole käsitelty itse asiassa ollenkaan ko. seminaareissa. Kiinnostaisi todella paljon, minkä verran läänissämme on ylipäänsä ennallistettu soita. Pelkkä ojien näennäinen umpeenkasvaminen ei pidätä vettä. Umpeenkasvaminen ei ole oikeasti ennallistanut suota kosteikkona. Jaakko Ylitalo on pelotellut useassa lehtikirjoituksessaan näillä tämän hetken suurtulvilla ja vaatinut varautumaan kerran 250 vuodessa ilmenevään suurtulvaan Paradoksaalisesti kesätulvat ovat riski rakennetussa vesistössä. Tämän totesi myös Timo Alaraudanjoki ensimmäisessä Lapin liiton tilaisuudessa toisin sanoin. Bertil Vehviläisen esitys tulvien luonteen mahdollisesta muuttumisesta ilmastonmuutoksen ym. muuttujien takia osoitti, että mitään varmaa ei voi sanoa. Todennäköisintä esityksen mukaan on se, että lähivuosina lumimäärä voi nousta, mutta tulevaisuudessa täällä pohjoisessakin lumiaika lyhenee ja tulvat esiintyvät lumettomana aikana lähinnä syystulvina. Siis rakennetulla joella riskit tulvavahinkoihin kasvavat siinä tapauksessa. Uudet altaat vielä pahentaisivat riskiä. Vastustamme jyrkästi rakennusten suojelun jakamista kahteen kastiin suurtulvan tuhojen estämisessä. Ihmisten asuinrakennusten suojelu on yhtä tärkeä suojelukohde kuin vaikeasti evakuoitavat tai yhteiskunnan palvelujen kannalta tärkeät kohteet 1/250 tasoisilta tulvilta, jolloin virtaama Lainaalla on 5500 m3/sek. Laki edellyttää, että tulvasuojelun tavoitteen asettaminen pitää perustua toteutuneisiin tulviin. Rovaniemen alueelle ainoa hyväksyttävä tavoite on nykyisen rakennuskannan suojaaminen erittäin harvinaisten, mutta kuitenkin usein toteutuneiden, suurtulvien tuhoilta. Viimeinen 1/250-tasoinen tulva on Rovaniemellä ollut 1910. Tulvasuojelun tavoitteen asettamisella ei ole välitöntä vaikutusta Rovaniemen alueen raken- 19 11
Kemijoki Kemijoki Kemijoki nusmääräyksiin. Suunnitelman vaikutuksia rakentamismääräyksiin voidaan arvioida vasta, kun suunnitelma on valmis, ja sen toteutumisesta voidaan tehdä realistinen arvio. Jos nykyinen rakennuskanta voidaan suojata 1/250 tulvan tuhoilta, niin silloin uusikin samalle tasolle syntyvä rakennuskanta on suojattu. Rovaniemen kaupunki on asettanut tavoitteeksi estää yhteiskunnan kannalta tärkeiden kohteiden lisäksi myös asuntojen tuhoutuminen erittäin harvinaisen (1/250) suurtulvan sattuessa. Erittäin harvinaisen suurtulvan virtaama Rovaniemen kohdalla on n. 5660 m3/sek. Tällainen tulva kohtaa Rovaniemen 40 % todennäköisyydellä keskimäärin kerran sadassa vuodessa, ja tulvan tuhot voivat nousta jopa yli 100 miljoonan euron. Viimeisin tämän tasoinen tulva on ollut 1910. Jokainen kunta asettaa omalla alueellaan tavoitteet tulvasuojelulle. Rovaniemi kahden suuren joen yhtymäkohdassa on Suomen pahin sulamisvesien alue. Rovaniemen tulvasuojelusta päättäminen kuuluu Rovaniemelle - ei vesistön reuna-alueiden kunnille. Pyhäjoen tulvatsunami osoittaa, että keskimäärin kerran kahdessasadassa vuodessa syntyvä katastrofitulva voi saada pahaa jälkeä aikaan pienessäkin joessa. Suomen suurimmassa ja vähäjärvisessä joessa lisääntyvä sadanta huomioon ottaen Rovaniemen kaupungin esitys on ainoa oikea ja hyväksyttävä tavoite Rovaniemen tulvatuhojen estämiseksi. Laki edellyttää, että tulvariskeiltä suojaamistavoite asetetaan vesistökohtaisesti vesistön erityispiirteet huomioon ottaen. Kemijoen vesistön erityispiirteet ovat valuma-alueen suuruus ja vähäjärvisyys. Rovaniemellä, kahden suuren joen yhtymäkohdassa, on varauduttava suuriin tulviin ja tulvien suuruuden vaihteluihin. Erittäin harvinaiseksi luokiteltu katastrofitulva (1/250), jonka keskimääräinen virtaama on 5660 m3/sek kohtaa Rovaniemen 40 % todennäköisyydellä kerran sadassa vuodessa. Tulva peittää muutamaa korkeinta kohtaa lukuun ottamatta koko Saarenkylän ja Vitikanpään. Vahingoista ei ole tehty arviota. Viimeisin tämän suuruusluokan tulva on ollut vuonna 1910. Kymmenien miljoonien eurojen vahinkojen estämiseksi ja jokakeväisen tulvakatastrofin uhkan poistamiseksi ainoa hyväksyttävä tavoite on 1/250 tasoisen tulvan estäminen siten, että vahinkoja ei synny yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeälle infrastruktuurille eikä asuinrakennuksille. Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt tulvariskien hallinnan tavoitteet riittäviä? Ei 20 21 22 Ivalojoki Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? Tulvariskit pitää poistaa perusteellisesti ja varmasti käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt tulvariskien hallinnan tavoitteet riittäviä? Ei. Ranta-asukkaiden huomioiminen ja tulvasuojien rankentamisen aiheuttama omaisuuden arvon menetyksen huomioiminen 23 Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? Kyllä. Kaavalla tulee ohjata rakentaminen pois tulvavaara-alueelta, aikajänne 100 vuotta. esim. Ivalon kuntakeskus, siirto ajan kanssa Törmäseen. 12
3.4 Toimenpiteet 3.4.1 Vastine Tulvariskien hallinnan toimenpiteet arvioidaan työn edetessä. Monessakin palautteessa mainittu allas on yksi toimenpide muiden joukossa, joka tulee työn edetessä arvioitavaksi. Tulvariskien hallintasuunnitelma ei ole suunnitelma, joka sisältää vain yhden toimenpiteen. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa tullaan esittämään joukko erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet ja niiden vaikutukset tullaan arvioimaan monipuolisesti ja läpinäkyvästi olemassa olevan tiedon pohjalta. Toimenpiteistä arvioidaan vaikutukset tulvahaittojen vähenemiseen, vaikutukset luontoon, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Lapin ELY-keskus ottaa toimenpiteisiin liittyvät kannanotot huomioon tulvariskien hallintasuunnitelmaa laadittaessa. Tulvariskien hallinnan toimenpiteistä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmien kuulemisvaiheessa 1.10.2014-31.3.2015. 3.4.2 Palautteet Vesistöalue Palaute nro Kemijoki Altaat Kemijoen ja Ounasjoen latvoille, sekä lohiportaat voimalaitoksille. Ruoppaus kallista ja 1 rumaa. Kemijoki Allas Kemijoen latvoille. 2 Kemijoki Jokivarsien pensittyneiden tulvaniittyjen raivaus ja kuloheinien pois vienti, koska padottavat 3 tulva-aikana. Ounasjokivarsi siistiksi, pensaikot pois ja Kemijoki Oy:lle ohjeistus/pakko riittäviin Ala-Kemijoen tulvajuoksutuksiin. Kemijoki Ainoa menetelmä Ounasjoen ja Kemihaaran altaan rakentaminen. Tulvien poistumisen lisäksi 4 apua huutavaan säätöenergian puutteeseen. Kukaan täysipäinen ei vakavissaan edes esitä mitään pengerryksiä tai ruoppauksia vaihtoehdoiksi. Kemijoki Kaavoitus: Ennen ei rakennettu tulvapelloille. Tulva-alueille rakentaminen lopetettava välittömästi. 5 Vieläkin annetaan rakennuslupia tulva-alueille. Suojavallit: Nopeasti keksittävä suojavalleja ja muita toimenpiteitä tulvan varalle. Varautukaa pumppukalustoilla ja hiekkasäkeillä yms. Tulvariskistä puhuttu jo vuosikymmeniä. Kukaan alueella rakentanut eikä varsinkaan rakennusluvan myöntäjä ei voi väittää tietäneensä riskiä. Ruoppaus: Keväällä 2012 Saaritupien lähellä vesi tulvarajassa ja Valajaskosken yläpuolella lähes kuumaisema samaan aikaan. Valajaisella tulvaluukut täysillä ja vesi varmaan 3 metriä normaalia alempana, mutta kaupungissa tulva vain ruoppaus auttaa siihen. Vuotos: Jos nykyiset altaat eivät voi pelastaa Rovaniemeä niin millä opilla Vuotos sen tekee? Jos altaan rakentaminen tuntuu pakolta, niin kertokaa rehellisesti taloudelliset perustelut ja lopettakaa se tulvasta jauhaminen. Ounasjoen altailla voisi olla vaikutusta, mutta niillekin täytyy saada paikallisten hyväksyntä. Nyt kun joen vesi on puhdistunut rakennettujen altaiden, metsäojitusten ja uiton aiheuttamista humus ym. päästöistä, niin harmi, jos sitä aletaan uudelleen likaamaan. Kemijoki Penkereet ja ruoppaaminen kalliita menetelmiä ja pilaisivat joen. Yhden suojapenkereen rakentaminen vaatisi tietenkin pien uusia penkereitä alapuolelleen. Ruopattu joki saattaisi tulvaaikaan olla normaali, mutta kuivempana aikana jo jotain muuta. Luonnollisin menetelmä olisi varastoida ylimääräinen vesi jokien varsille ja näin säilyttää joet mahdollisimman hyvin ennallaan. 6 13
Kemijoki Kemijoki Kemijoki Kemijoki Kemijoki Pyritään ehkäisemään pienetkin tulvat ja varautumaan suurtulviin. Koska tulvavedet sisältävät suuria energia-arvoja ja monia muita käyttömahdollisuuksia, tulvavesiä ei saisi juoksuttaa ilman, että harkitaan ja tutkitaan niiden käyttöä energian tuottamiseen tai muuhun hyötykäyttöön. Tehdään toimenpiteet mahdollisimman paljon luontoa säilyttäen, jopa parantaen, huomioiden kalastukselliset, virkistykselliset sekä maisemalliset näkökohdat. Toimenpiteistä haittaa kärsivälle maksetaan kunnollinen korvaus rahana tai maata menettäneelle vaihtoehtoisesti vaihtomaana. Mielipiteen kirjoittaja ehdottaa kahta toimenpidevaihtoehtoa: 1) Tehdään Kemi- (ja Ounasjoen) varteen luonnon suomille paikoille useampia, esimerkiksi 4-5 allasta ja 2) yksi suuri allas, parannettu Vuotos. Ensimmäisessä vaihtoehdossa vesivarastot voisivat olla jokea lähellä olevia järviä, jokien varsia tai matalia maastonkohtia. Vesivarastot olisi yhdistetty kanavilla/puroilla jokeen. Yhdyspurot voisivat toimia kutupuroinakin. Altaat olisivat monikäyttöaltaita ja mielellään maisemakuvaa parantavia. Altaiden käytössä voitaisiin painottaa erilaisia tarkoituksia. Altailla voitaisiin puhdistaa tulvavesiäkin veden virtauksen hidastuessa. Toisessa vaihtoehdossa tehtäisiin yksi suuri allas. Aikaisemmista altaiden rakentamisista on jo paljon opittu. Monia esiin tulleita haittoja on pystytty vähentämään. Ounasjoen tulvariskien hallinta tapahtuu parhaiten tekemällä tulva-altaat kolmeen jokeen: Loukinen, Syvätepasto ja Enontekiölle. Niissä tulvavettä pidetään tulvan ohi ja sitten lasketaan vedet padon takaa hallitusti Ounasjokeen. Tällöin koko jokivarsi säästyy tulvavahingoilta, myös Rovaniemi. Pengertäminen suojaa vain pienet alueet ja pahentaa vahinkoja muilla alueilla. Tulva-altaissa kasvava metsä ei vahingoitu parin viikon vedessä olosta ja lisäksi jokiuomissa on paljon jouto- ja kitumaasoita. Ounasjoen osalta ainut järkevä vaihtoehto olisi kaksi tulva-allasta. Kuiva-Tepastojokeen ja Loukiselle. Kaikki muut vaihtoehdot on pelkkää leikkimistä, Kittilän kirkonkylän pengerrys nostaa valituksia eikä se auta alapuolen asutusta. Monenlaista näkökantaa ja mielipidettä on asiasta tullut julki. Näin asian pitääkin edetä. Julkisesti keskustellen ja erilaisia näkökantoja huomioon ottaen. Ruoppaaminen on huonoin vaihtoehto, se olisi vain kallis ja väliaikainen ratkaisu. Vesi virtaa ja tuo uudet täytteet joen pohjaan. Vesien kiinniottaminen Kemihaaran suoalueille on paras ja tuottoisin vaihtoehto. Siellä elävä eläin- ja lintukanta löytävät kyllä itselleen uuden asuinalueen ja toisihan se kalastuksen myötä suoalueen aivan uudenlaiseen, hyödyllisempään käyttöön. Ei voida laittaa kenenkään kotia ja omaisuutta alttiiksi tuhoille, vain siksi, että takaamme muutamalle eläimelle ja linnulle virikerikkaan elinympäristön. Kannatamme lisäaltaiden rakentamista, nykyisten altaiden lievää ylipadotusta ja tulvasuojelun näkökulmasta tehtyä ohijuoksutusten optimointia Suurtulvan ehkäisyssä tärkein ja tehokkain keino on rakentaa tulva-altaita Kemijoen yläjuoksulle ja myös Ounasjoen valuma-alueille. Nämä toimenpiteet, jotka aikoinaan perusteettomasti ihmisten mielikuviin vaikuttamalla torpedoitiin, eivät maksa valtiolle juuri mitään, mutta hyödyt ovat tulvasuojelun lisäksi suuret halvan energian ja erityisesti säätöenergian muodossa. Sen lisäksi on toteutettava tarpeellisin osin tulvapenkereitä, joilla voidaan ehkäistä pienempiä tulvia ja joita on käsitykseni mukaan mahdollista toteuttaa nopeammin. Oletettavaahan on, että altaiden rakentamislupien hyväksyminen tulee johtamaan pitkiin oikeusprosesseihin. Mielestäni kuntien tulee vastata valtion ohella penkereiden rakentamiskustannuksista. Onhan kuntien rakennusvalvonta aikoinaan myöntänyt rakennusluvat tulvavaara-alueille ilman, että on päätöksissään ottanut huomioon tulvariskiä tai edes informoinut rakentajia tästä riskistä. Talonrakentajilla, usein paikkakunnalle muualta tulleina, ei ole ollut tietoa riskistä, ja olen varma, että mikäli riskistä olisi varoitettu, olisi talot perustettu 1-2 metriä korkeammalle. Se olisi 7 8 9 10 11 14
ollut pieni kustannus taloprojektissa. Tuntuu todella ikävältä, kun kunta näyttää mielellään sysäävän vastuun talonomistajille. Mikäli näin tulee käymään, olisi mielenkiintoista selvittää vastuun rajoja jopa EU:ta myöten. Kemijoki Suurten tulvien aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn on mielestäni yksi keino ylitse muiden: 12 tulva-altaat, joilla muutaman päivän pidätellään tulvahuippua jokilatvoilla ja saadaan hyöty niin vedestä kuin koko jokivarren rakennuksille sekä maisema säilyy liman rumentavia penkereitä yms. rakennelmia. Kemijokiyhtiö varmaankin kustannuksissa mukana. Kemijoki Pengertäminen niin että rannat rakennettaisiin kaikkien ulottuville, kevyen liikenteen väyliksi ja 13 hiihtobaanoiksi. Kemijoki Vuotos/Kemihaara ja Ounasjoen valjastus tulvariskien pelastus. 14 Kemijoki Asiasta on käyty keskustelua, ja ainakin kolmea vaihtoehtoa on käsitelty. Niistä Kemijoen haarojen yläjuoksuilla talteen otettava tulvavesi on todettu kattavimmaksi vaihtoehdoksi. Siinä tulee koko vesistön alue tulvavapaaksi ja talteen otetut tulvavedet muodostavat mahtavan energiavaran, jolla lisätään uusiutuvan ja saastevapaan energian tuotantoa. 15 Kemijoki, Haluamme ensin muistuttaa, että tulvat ovat luontainen, säästä ja vesistöolosuhteista riippuvainen ilmiö, etenkin alueilla, joissa virtaamia tasaavia järvialtaita on vähän. Tulvat ylläpitävät Tornionjoki, Ivalojoki monimuotoista vesi- ja rantaluontoa ja kuljettavat myös ravinteita rantaniityille. Ympäristö.fi sivujen mukaan: Lapille ominaisia laajoja tulvaniittyalueita löytyy etenkin Ounas-, Tornion- ja Kemijokien varsilta. Tulvaniittyjen koko vaihtelee muutamasta hehtaarista useisiin kymmeniin hehtaareihin, ja niiden osuus Lapin perinnebiotooppien pinta-alasta on 57 %. Lapin edustavimpia tulvaniittyjä ovat mm. Ounasjoen suistosaaristo Rovaniemen maalaiskunnassa, Kittilän kirkonkylän lammaslaidun, Ylitornion Kainuunkylän Vyönisaari-Niittysaari sekä Keminsaaret Pelkosenniemellä. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9915&lan=fi). Tulvaniityt ovat siis olleet merkittävä ravinnon lähde maataloudessa. Vasta lisääntynyt rantarakentaminen ja kaavoitus tulvaherkille alueille ovat tehneet tulvista taloudellisesti hyvin haitallisia. Kemijoki On hyvin nurinkurista, että Rovaniemi vaatii Kemihaaran allasta Pelkosenniemen yläpuolelle suojelemaan itseään tulvilta. Liitän mukaan kirjoitukseni jo historiaan painuneella päivämäärällä 2/6/1995, liite 2. Siinä ihmettelen Rovaniemen suunnitelmia rakentaa rakennuksia tulvarajan alapuolelle ja totean, että noin yritetään saada tulvasuojeluperuste rääseikköperusteen lisäksi Vuotoksen altaalle. Ei siis mitään uutta Vuotosallas-asiassa auringon alla. Kemijoki Oy:n valvomon päällikkö Jorma Keskipoikela oli näköjään kirjoittanut tuolloin ennen kirjoitustani lehdessä: Vuotoksen allas korjaa Kemijoen vesistön puutteita oleellisesti. Jumalallisen kuuloista. 17 18 Tulvadirektiivistä: Tulvadirektiiviä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja asenneneutraalisti siten, että direktiivin kaikki kohdat tulevat huomioon otetuiksi, eikä mikään edellytys jää taloudellisen tai muun vastaavan tavoittelun varjoon. Puheena olevassa menettelyssä on keskitytty pelkästään teknisiin pykäliin. Näin ei saa olla! Direktiivin kohdassa 2. todetaan, että tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää (Tulvadirektiivi lainvoimainen 6.11.2007). Jokien luonteeseen kuuluvat tulvat ja viisaat ovatkin rakentaneet rakennuksensa tulvarajan yläpuolelle, toisin kuin monet rovaniemeläiset epäviisaitten viranomaistensa luvilla. Luontaiset tulvat ovat lisäksi monille ranta-vyöhykkeiden kasveille ja eläimille tärkeä, elinvoimaisuutta ylläpitävä ilmiö. Entisaikojen viisaat ihmiset käyttivät tulvaniittyjen kasvit hyödykseen, lähinnä karjan ruokana. Direktiivin kohta 22: Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin 15
politiikkoihin. Rovaniemen tulee luonnollisesti vastata itse virheistään ja tehdä tulvasuojelutoimenpiteet omalla alueellaan. Tuntuu hyvin erikoiselta, kun rovaniemiläiset vastustavat ruoppauksia ja pengerryksiä vetoamalla hinnan lisäksi vedenlaatu- ja maisemahaittoihin. Ei tunnu olevan ymmärrystä säännöstelyaltaiden vedenlaatu ja maisemavaikutuksista. Toiselle alueella saa tulla vaikka minkälaisia haittoja. Väliaikaisrakennelmat pengerryksissä ovat nykyaikana oletettavasti mahdollisia. Ruopattavia kohteita on esitetty useita ja niiden toteuttaminen tuo merkittävän avun. Rovaniemen rakennuslupamenettely toivon mukaan on järkevöitynyt. Vesipuitedirektiivistä: Kemijoki Kemijoki EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen vähintään hyvän tilan olevan saavutettu vuoteen 2015 mennessä. KHO:n Vuotos-päätöksessä 18/12/2002 on todettu vedenlaadun heikkeneminen alapuolisessa vesistössä. Humusaineen irtoaminen ja kulkeutuminen Kemihaaran alueen soista vaikuttaisi alapuolisen Kemijärven, Kemijoen sekä Kemin edustalla Perämeren vedenlaatuun. Ruotsin ympäristöviranomainen vastusti Vuotoksen allasta. Vaadin hylkäämään kaikki allassuunnitelmat, joilla on piinattu jokivarsien asukkaita jo yli puoli vuosisataa. Moraalitonta, epäeettistä perusoikeuksien polkemista! Vanhat pikkuallassuunnitelmatkin piti ottaa esille, että saataisi ihmiset toisiaan vastaan. Sairasta Ainoa oikea ja kustannustehokas tapa hoitaa tulvariskit on rakentaa säännöstelyaltaita vesistöjen yläjuoksulle. Kemijoen tapauksessa on rakentaja/ rahoittaja ja altaista vastaava taho tiedossa, Kemijoki Oy. Samalla hoidetaan maan tarvitsemaa säätöenergiatarvetta. Ounasjoen tulvariskit on myös hoidettava em. allastuksella. Sovittava Kemijoki Oy:n kanssa tarvittavien altaiden rakentamisesta, vastineeksi Kemijoki Oy hoitaa kalateiden rakentamisen omiin voimalaitoksiinsa ja ottaa kontolleen niistä huolehtimisen jatkossakin. Yhteiskunnan rahalla tehtävät suojelutoimenpiteet ovat täysin järjettömiä kun asian hoitajaksi on saatavissa vesirakentamisen osaava ja sen omillaan maksava taho. Täydellinen rakennuskielto tulva-alueille. Vain ihmisten suojeluun tulvissa varauduttava. Ei minkäänlaisia rakenteita tulvien varalta. Säästyneistä rahoista muuttoavustus kastuneille taloille 22 24 16
3.5 Vaikutusten arviointi 3.5.1 Vastine Kuulemisessa haettiin mielipiteitä siitä ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt vaikutusten arvioinnissa käytettävät tekijät riittäviä. Toimenpiteiden vaikutusarvioinnissa käytettävät tekijät ovat: 1) tulvahaittojen väheneminen (toimenpiteen vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, infrastruktuuriin, taloudellisiin vahinkoihin, ympäristöön ja kulttuuriomaisuuteen), 2) Luontovaikutukset (toimenpiteen vaikutukset vesien tilaan, luonnonsuojeluun ja toimenpiteen muut luontovaikutukset), 3) Muut vaikutukset (toimenpiteen vaikutukset talouteen, sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset kulttuuriin, 4) Toteutettavuus (toimenpiteen tekninen toteutettavuus, rahoitus, juridinen toteutettavuus ja toimenpiteen hyväksyttävyys) ja 5) Kustannukset. 3.5.2 Palautteet Vesistöalue Palaute Kemijoki Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt vaikutusten arvioinnissa käytettävät tekijät riittäviä? Mitä muuta arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Eivät ole riittäviä. MMM alainen tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinta on jääviysongelma, jota ei voida sivuuttaa työryhmän työssä. Ministeriön tehtävä on ainoastaan turvata puuntuotannosta, eikä huolehtia Lapin pienvesien laadusta vesipuitedirektiivin mukaisesti, eikä myöskään toimista valuma-alueen luontaisen tulvanpidätyskyvyn parantamiseksi. Metsäojituksella on tuhottu lukematon määrä pieniä puroja Kemijoen valuma-alueella, eikä metsätalous haitan aiheuttajana, eikä myöskään Lapin ELY keskus valvovana viranomaisena puutu pienten purojen tilan huononemiseen. Virtakutuisten jalokalojen ja jokihelmisimpukan elinalueet pienissä metsäpuroissa ovat 90% luonnontilaltaan häiriintyneitä ja niiden tulvanpidätyskyky on samoin 90% alentunut. Kemijoen pienten metsäpurojen tilaa on parannettava kieltämällä metsien ja soiden ojitus ja palauttamalla taimenen ja jokihelmisimpukan kannalta tarpeellinen Euroopan majava Kemijoen valuma-alueelle. nro 16 Ivalojoki Mitä ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi erityisesti ottaa huomioon? Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, että tulvadirektiivi ei salli aiheuttaa toiselle alueelle haittaa toisen kustannuksella. Myös suojelualueiden koskemattomuus on tällainen seikka. Rovaniemen rantatonttien arvonnousua ei pidä hoitaa Yli-Kemin vaelluskalojen kustannuksella. Suunnitelmassa on myös huomioitava, että vuoteen 2015 mennessä Kemijoen kalatiet ja ohitusuomat on oltava rakennettu ja kalojen vapaa kulku myös Yli-Kemille turvattu ja 20% ekologinen ohivirtaama jo rakennettuihin patoihin varmistettu hyvän ekologisten tilan saavuttamiseksi vesipuitedirektiivin mukaisesti. Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt vaikutusten arvioinnissa käytettävät tekijät riittäviä? Mitä muuta arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Ei. Aikajänne liian lyhyt. Ivalojoki virtaa vielä 100 vuoden päästäkin, joten nyt pitää katsoa riittävän kauas. 23 Mitä ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi erityisesti ottaa huomioon? 1. Miten pitkällä aikajänteellä saadaan rakennukset pois tulva-alueelta. 2. Miten suojarakentaminen korvataan rahallisesti haitan kärsijöille. 3. Valleja ei voi määrättömästi korottaa. 17
Tulvakartoitus Kemijoen vesistöalueella Kemijoen tulvaryhmän kokous 10.10.2013 Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö, Anna Kurkela 2.10.2013
Tulvalain toimeenpano Suomessa Laki tulvariskien hallinnasta 9 : Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat tarkistukset joka 6. vuosi Merkittäville tulvariskialueille laaditaan kartat, jotka kuvaavat erisuuruisilla todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita (tulvavaarakartta), sekä kartat, joista ilmenevät tällaisista tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset (tulvariskikartta) Tulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2015 1. Tarkistus 22.12.2021 Seuraavat tarkistukset joka 6. vuosi Tulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2013 1. Tarkistus 22.12.2019 Seuraavat tarkistukset joka 6. vuosi Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 2.10.2013 2
Tulvavaarakartoitus Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 3
Tulvavaarakartat saatavilla ympäristöhallinnon karttapalvelusta Ympäristöhallinnon karttapalvelu osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvakartat Kuka tahansa voi selata karttoja Aina saatavilla uusimmat tulvavaarakartat (Aineistopäivitys kaksi kertaa vuodessa) Lisäksi ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta OIVA:sta tulvavaarakartat paikkatietoaineistona (www.ymparisto.fi/oiva) Palvelussa kaikilta merkittäviltä tulvariskialueilta yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 4
Tulvavaarakartat karttapalvelussa Karttapalvelussa: Tulvan leviämisalueet vesisyvyysvyöhykkeittäin kuiva maa, 0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m, tulvasuojellut alueet, vesistö Kullakin toistuvuudella (todennäköisyydellä) on oma karttatasonsa 1/20a (5 %) 1/50a (2 %) 1/100a (1 %) 1/250a (0,4 %) 1/1000a (0,1 %) Infoviivoista vedenkorkeudet eri toistuvuuksilla Lisäksi kartoitetun alueen rajaus Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 5
Tulvavaarakartoituksen tilanne Kemijoen vesistöalueella Rovaniemi: Kartat valmiita, raportointi viimeistelyssä Kittilä: Kartat päivitetty ja aineistot on valmiina, SYKE:n paikkatietopäivitys marraskuussa, jonka jälkeen uusimmat kartat tulee järjestelmään, raportointi kesken Kemijärvi: Kartat valmiina, mutta puuttuu 1/1000a tulvan toistuvuus SYKE laskee 1/1000a tulvan virtaaman ja vedenkorkeudet, jonka jälkeen ELY tekee 1/1000a tulvakartan Saadaan valmiiksi ennen SYKE:n marraskuun paikkatietopäivitystä Kemijärven kartoituksen raportointi on käynnissä Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 6
Tulvariskikartoitus Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 7
Tulvariskikartoitusprosessi 1. Tulvariskikohteet tallennetaan tulvatietojärjestelmään ja laaditaan tiivis raportti kartoituksesta Asukkaiden määrä Erityiskohteet Tulvauhanalaiset tiet Tietoliikenne Muuntajat ja muuntoasemat VAHTI-kohteet Kulttuuriperintökohteet Suojelukohteet Kohteiden sijainnin lisäksi tallennetaan: Kohteen kuvaus ja tulvan vaikutukset kohteelle Tulvavaara eri skenaarioilla 2. Kaikista kohteista ei ole saatavilla tarkkaa sijaintitietoa, joten riskikohteet tarkistetaan sidostahojen avulla Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 8
Tulvariskikartat 3.Tallennetut riskikohteet paikkatietoaineistoksi 4. Riskikartat julkisesti saataville ympäristöhallinnon karttapalveluun (www.ymparisto.fi/tulvakartat) Karttapalvelussa voi selata karttoja ja tulostaa pdf-karttoja Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 9
Tulvariskikartoituksen tilanne Kemijoen vesistössä Rovaniemi: tiedot on tallennettu suurimmilta osin, kohteet vielä tarkistetaan, riskikartoituksen raportointi kesken Kittilä: tiedot on tallennettu, kohteet vielä tarkistetaan, riskikartoituksen raportointi kesken Kemijärvi: tiedot tallennetaan ja tarkistetaan lokakuun loppuun mennessä, riskikartoituksen raportointi marraskuun loppuun mennessä Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 10
Rovaniemen tulvariskikohteita Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 11
Rovaniemen tulvariskikohteita Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 12
Kittilän riskikohteita Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 13
Kittilän riskikohteita Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 14
Kiitos! Lainaan ranta 1993 Kuva: Veikko Näsänen Lapin ELY-keskus, vesivarayksikkö 15