Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Yhteensä Mänty Kuusi

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

TAIMIKON PERKAUKSEN JA ENSIHARVENNUKSEN VAIKUTUKSET TERVASROSOISTEN PUIDEN MÄÄRÄÄN

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Riittääkö puu VMI-tulokset

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Tervasroson ja männynneulasruosteen levinneisyys puoliloiskasveilla Oulun kaupunkialueella

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS


Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Uusimmat metsävaratiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus


Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Trestima Oy Puuston mittauksia

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Suomen avohakkuut

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Pystypuusta lattialankuksi

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Suomen metsävarat

Toimenpiteet: tarkkailtava

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Pienaukkojen uudistuminen

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Transkriptio:

Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Aggressiivinen tervasroso väli-isännän kautta Cronartium flaccidum 16 koroa 3 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Jolhikko, Kittilä 2014

Tervasroso metsikössä: liputtava oksa 4 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasrosoinen Kuusikkoselkä Hirvaalla Istutettu 1974 Mäntytaimikon perkauskoe erilaisilla puulajitiheyksillä 1978 (Pohtila) Mitattu 1989 ja 2015 Kiireinen ensiharvennustarve Tervasrosoa (runkokoro) 30 40 % männyn runkoluvusta Männyistä 10 % kuollut Valtaosa (80 90 %) tervasrosokoroista alle viiden metrin korkeudella elävän latvuksen alaraja koron yläpuolella 5 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Meidän tulee ymmärtää, kuinka aggressiivinen tervasroso toimii, jotta voimme ymmärtää, kuinka metsätalouden tulisi toimia Tervasroso on yhden puulajin vaiva. Siitä on siten päästävissä eroon luopumalla männystä metsätaloudessa 6 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Aggressiivisen tervasroson pahimmat riskialueet 1. Kittilän lehtokeskus 2. Tornionjokivarsi Kolari-Pello- Ylitornio 3. Lapin kolmion lehtokeskus, erityisesti Kemijoen itäpuoli 4. Kemijokivarren vaaramaat Rovaniemellä ja Kemijärvellä Jolhikko 1 Avohakkuun, muokkauksen ja viljelyn kautta parantuneisiin olosuhteisiin syntyneitä hyväpuustoisia mäntytaimikoita ja ensiharvennusmänniköitä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla Tervasrosoisia ongelmametsiä arviolta 10 000 ha 2 3 4 Höpöttäjä Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi 7

Taudin leviämisnopeus 4,5 cm 22 lustoa 4,0 cm 17 lustoa 4,3 cm 17 lustoa 8 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroson runkoon tuloajankohdat ja puuston pituus, Höpöttäjä, Rovaniemi 9 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroson runkoon tuloajankohdat ja puuston pituus, Jolhikko, Kittilä 10 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Ensiharvennusikäisessä metsässä latvuksen kehitys on nopeimmillaan Tervasroson runkotartunnan pääasiallinen reitti neulasten ja oksien kautta kestää 3 7 vuotta, normaali ehkä 5 vuotta Suorat tartunnat rungon neulasten kautta harvinaisia Etenkin sulkeutuneessa metsikössä latvus supistuu nopeasti alhaalta päin Taudin päästyä runkoon latvus on ehtinyt supistua niin paljon, että tervasroson tartuntakohta rungossa jää lopulta vihreän (elävän) latvuksen alapuolelle Sienen kierrettyä rungon kahta kautta puu kuolee vajaassa 10, joskus jopa muutamassa vuodessa runkoon tulosta Toisaalta puu voi elää vielä 20 vuoden kuluttua runkoon tulosta 11 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Sädekasvu Höpöttäjä, Rovaniemi, 1975 2014 Terveet puut Tervasrosoiset puut Pituuskasvu 12 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Aggressiivisen tervasroson runkokoroja 13 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Sädekasvu Jolhikko, Kittilä, 1982 2014 Terveet puut Tervasrosoiset puut Pituuskasvu 14 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Kasvun taantuminen ja puun kuoleminen Ensiharvennuspuissa niin pituus- kuin paksuuskasvu näyttäisi taantuvan vasta 1 3 vuotta ennen kuolemaa, joten tervasrosokorosta huolimatta mänty kasvaa hyvin Ensiharvennusikäinen puu lahoaa nopeasti, koska siinä ei ole vielä sydänpuuta riittämiin ja hyväkasvuisuus jouduttaa lahoamista; tervasrosoon kuolleet nuoret puut muuttuvat käyttökelvottomiksi muutamassa vuodessa kuolemasta Sairaan puun jääminen ensiharvennuksessa johtaa tämän puun kuolemiseen ennen seuraavaa käsittelyä Tervasrosoiset ongelmat tavallisimmin hyvillä kuusen mailla, joilla ensiharvennus tuottaa vain vähän tukkia sekä puuston koon että heikon laadun takia Myöhemmällä iällä kasvun hidastuessa myös latvuksen supistuminen vähäisempää, jolloin puun kuolemisriski pienenee (silti puun tehokkain osa (latva) menetetään) 15 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Lopuksi Tervasroso-ongelman tunnistamisessa nuorissa metsissä edelleenkin vaikeuksia ainahan puita kuolee Ongelma on paljon pahempi kuin luvut kertovat toki 10 000 ha on suuri määrä Tutkimuksella ja käytännön metsätaloudella paljon selvitettävää kuten Lyhytaikainen vai pysyvä ilmiö? Tervasroson levintä tiheissä ja varttuvissa metsissä (väliisäntäkysymys) Mitkä tekijät altistumisen taustalla? Miten käsitellä tervasrosoisia taimikoita ja nuoria metsiä? Tervasroson taloudelliset vaikutukset 16 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Kiitos! 17 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

18 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi