ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1
Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan kattava maatalouden energiainformaatioaineisto - Tilojen omien uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttöön otto - Laitevalmistajien kanssa haetaan uusia innovaatioita energian käyttöön ja tuotantoon Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 2
ENPOS Energy Positive Farm Hankkeen tarkoituksena on selvittää maatalouden mahdollisuuksia vähentää tai luopua fossiilisen energian käytöstä. Tämä vähentää myös suoraan luontoon tapahtuvia päästöjä. Hankkeessa käytetään mallitiloja, joiden energian käyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Hankkeessa on mukana sekä suomalaisia että virolaisia maatiloja ja myös eri tuotantosuunnan tiloja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 3
12 World Population Growth Through History Billions 11 10 9 8 7 Old Stone Age New Stone Age Bronze Age Iron Age 2100 Modern Age Middle Ages 6 5 4 2000 1975 Future 3 2 1 Black Death The Plague 1950 1900 1800 1+ million 7000 years 6000 5000 4000 3000 2000 1000 A.D. 1 A.D. 1000 A.D. 2000 A.D. A.D. 3000 4000 A.D. 5000 Source: Population Reference Bureau; and United Nations, World Population Projections to 2100 (1998).
4000 World crop production and fertilizer use Area Milj. ha Yield kg/ha N Fertil. kg/ha 160 Peltoala milj. ha/sato kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Peltoala 140 120 100 80 60 40 20 TYppilannoitus kg/ha 0 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi Source: Faostat 2010
Maatalouden kehitys Plussat: Väestön hurjasta kasvusta huolimatta maatalous on pystynyt ruokkimaan maapallon Sadokkaammat lajikkeet Lannoitteiden käyttö Maatalouden koneellistaminen Haasteet: Väestömäärän ennustetaan lisääntyvän vielä 50 100 % Mitä tapahtuu, jos energiasta tulee pulaa?
Voiko maatalous olla energiapositiivinen? Suorat panokset: Energiaa -polttoaine - sähkö Epäsuorat panokset: -Kemikaalit - Koneet - Rakennukset Sato - Ruokaa - Rehua Energiasuhde N e E tuote E tuotanto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 7
Energiasuhteita Tuote Energiasuhde Vilja 3-5 Ruokohelpi 10-15 Säilönurmi 5-7 Etanoli 1 1,5 Biodiesel 2 Maito 0,9 1,9 Sianliha 0,3 0,8 Energiasuhteen on oltava yli 1, jotta tuotanto olisi energiataloudellisesti järkevää. Rajaukset vaikuttavat energiasuhteisiin voimakkaasti
Energiapositiivisuus Maatalous on harvoja tuotantoja, joissa tuotetussa tuotteessa voi olla enemmän energiaa kuin mitä tuottamiseen käytetään Kasvintuotannon energiatase on POSITIIVINEN Miten tämä on mahdollista? Viljely sitoo aurinkoenergiaa kasveihin
Miten energiaomavaraisuutta voidaan parantaa Fossiiliset lämmityspolttoaineet Siirrytään uusiutuviin polttoaineisiin Työkoneiden polttoaineet Biodiesel, etanoli, biokaasu, F-T diesel Lannoitteet Tehokkaampi ravinteiden kierto, esim. biokaasu Typensitojakasvien viljely Keinolannoitteiden valmistus biokaasun avulla Sähkö Uusiutuvilla polttoaineilla toimivien moottoreiden ja generaattoreiden avulla Tuulisähkö Aurinkosähkö 10
Yhteenvetoa -Energian saatavuus vaikuttaa tulevaisuudessa hyvin voimakkaasti myös maatalouteen - Onko maatalous energian vai ruuan tuottaja? - Maataloustuotanto on jo osittain nyt ja voi olla tulevaisuudessa vielä enemmän energiaomavarainen - Omavaraisuutta pystytään kehittämään edelleen - Maatalous pystyy säästämään energiaa - Tietoa tarvitaan lisää - Kulutustottumuksilla voidaan vaikuttaa maatalouden energian tarpeeseen 11