Peltokasvintuotannon energiankulutus

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltokasvintuotannon energiankulutus"

Transkriptio

1 Peltokasvintuotannon energiankulutus Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos

2 Energia Energiaa ei myydä perusyksikön J (joule) avulla, vaan muina yksikköinä Sähkö ja kaukolämpö myydään kwh (kilowattitunti) Öljy myydään litroina tai barrelleina Puu myydään kuutiometrittäin m 3 (motti) Yhteisenä yksikkönä tilastoissa on ollut ekvivalenttinen öljytonni (toe), tästä ollaan siirtymässä J (Joulen käyttöön) ja TWh Yksikkö riippuu myös kuinka suuria määriä myydään tai ostetaan, esim. öljyllä litroina tai barreleina 1 MJ = 0,28 kwh 1 GJ = 280 kwh 1 kwh = 3,6 MJ 1 TWh = MWh 1 TWh = kwh Yleisin muunnos: MJ-> kwh tai kwh -> MJ Nimi Lyhenne Suuruus Kilo k 10 3 Mega M 10 6 Giga G 10 9 Tera T Peta P Exa E 10 18

3 Tuotteen energiasisältö Tuotteen energiasisältö määritetään polttamalle tuote ja mittaamalla vapautunut energiamäärä (pommikalorimetri). Tämä on suurin energiamäärä, joka tuotteesta voidaan saada. Aineiden energiasisällöt ovat melko vakaita, ne voidaan määrittää tasolla: kuusi, mänty, koivu, leppä Käytännössä hyötyenergiamäärä on aina tätä pienempi, koska hyötysuhde ei ole koskaan 100 %.

4 Tuote Energiasuhde Energiasuhde ilmaisee tuotetun tuotteen energiasisällön ja tuottamiseen kuluneen energiamäärän suhteen. Energiasuhde Vilja 3-5 Ruokohelpi Säilönurmi 5-7 Etanoli 1 1,5 Biodiesel 2 Maito 0,9 1,9 Sianliha 0,3 0,8 Energiasuhteen on oltava yli 1, jotta tuotanto olisi energiataloudellisesti järkevää. Rajaukset vaikuttavat energiasuhteisiin voimakkaasti

5 Päästöanalyysi Bioenergian tuotantoon tarvitaan energiaa (usein fossiilista), tämän seurauksena syntyy myös päästöjä Bioenergian tuotannossa syntyy myös viljelystä omat päästönsä, viljelysmaa hengittää Päästöanalyysin avulla voidaan laskea näiden vaikutuksia Päästöanalyysi tehdään kasvihuonepäästöjen normaalin arviointitavan mukaan (IPCC)

6 Työkoneiden energian säästö Traktori Traktorin moottoreissa voi olla pieniä eroja Suuremmat säästöt tulevat kuitenkin ajotavoissa ja työmenetelmissä Työkone Työkoneen kunto ja säädöt voivat vaikuttaa huomattavasti Kuljettaja Kuljettaja päättää mitä tehdään ja minkälaisia työmenetelmiä käytetään Säästöt pitäisi aloittaa täältä, koska tämä on hyvin halpa säästötapa Tarvittavaa tutkimustietoa ei valitettavasti ole kovin paljon tarjolla

7 Miten polttoaineen kulutus mitataan l/h polttoaineen kulutus Ei kerro oikeastaan kuin sen kuinka suurta tehoa parhaillaan käytetään Pitää myös tietään kuinka paljon työtä saadaan aikaiseksi l/ha polttoaineen kulutus Jos 1 hehtaari on työn yksikkö, kertoo paljon paremmin työhön käytetyn energian Sopii vertailuun, jos samanlaiset olosuhteet - samanlainen maalaji Ei sovi vertailuun, jos tuotantotapa on hyvin erilainen: luomu <-> tehoviljely l/kg tuotettua tuotekiloa kohden laskettu polttoaineen kulutus Ottaa huomioon erilaisen tuotannon Tulosta joudutaan odottamaan kunnes sato on korjattu

8 Kulutus l/ha Saadaan kun kulutus l/ha jaetaan työsaavutuksella ha/h Työkoneen leveys on syötettävä tietokoneelle, ha/h saadaan ajonopeuden ja työkoneen leveyden avulla Vastaa autoissa kulutusta l/100 km Uusimmissa traktoreissa saadaan näyttöön ajotietokoneen avulla Lihan ja maidon tuotannossa lasketaan yleensä energian tarve tuotettua maitokiloa/lihakiloa kohden tai eläinpaikka ja vuotta kohden

9 Esimerkki viljantuotannossa l/ha 10 l/ha 4 l/ha 2 l/ha 15 l/ha l/ha 60 l/ha = 116 l/ha

10 Suora ja epäsuora energia Suora energia = tilalle suoraan ostettu energia, polttoaineet ja sähkö Epäsuora energian = tilan ulkopuolella kulutettu valmistusenergia, esim. traktori, koneet ja kemikaalit Tila voi säästää normaalisti suoran energian osuudessa Epäsuoran energian säästö voi tarkoittaa esim. lannoitteiden käytön vähentämistä ravinteiden kierron ja typensitojakasvien avulla

11 Peltokasvintuotanto Energian käytön jakauma ohran tuotannossa 11,6 GJ/ha Siemenet 7 % Kemikaalit 54 % Työkoneet 28 % Viljankuivaus 11 % Kasvintuotannossa kemikaalien (lannoitteet, torjuntaaineet) vaativat eniten energiaa Työkoneiden käyttö ja valmistus tulevat seuraavina Viljan kuivauksen energian tarve riippuu viljan kosteudesta, se voi olla kosteana syksynä yhtä suuri kuin työkoneiden energian tarve (kuvassa puintikosteus 18%)

12 Kasvintuotannon energiankäyttöjä Muoviin kääritty tuorerehu Sokerijuurikas

13 Peltotöiden polttoaineen kulutuksia Toimenpide Energian kulutus Yksikkö Perusmuokkaus kyntö sänkimuokkaus o kultivaattoori o lautasäes Kylvömuokkaus tasausäestys äestys Kylvö kylvölannoitus 25,1 10,0 7,2 4,5 5,4 l/ha l/ha l/ha l/ha l/ha suorakylvö 3,7 7,6 l/ha l/ha Lannoitteen levitys 2,9 l/ha Kasvinsuojeluruiskutus 1,8 l/ha Leikkuupuinti 15,1 l/ha Viljan kuivaus 0,15 l/1kg H 2 O Heinän niitto 6,0 l/ha Pyöröpaalaus 0,5 l /paali Peltokuljetukset 0,09 l / ton km Lähde: Hannu J. Mikkola and Jukka Ahokas. Energy ratios in Finnish agricultural production Oheiset luvut ovat keskimääräisiä lukuja Maanmuokkauksen osalta vaihtelu voi olla 100 %. Kulutukseen vaikuttaa: maalaji maan kosteus työkoneiden kunto työkoneiden säätö kuljettajan ajotapa

14 Polttoaineenkulutus Polttoaineen kulutus eri peltotöissä Pyöröpaalaus Heinän niitto Leikkuupuinti Kasvinsuojeluruiskutus Lannoitteen levitys Suorakylvö Kylvölannoitus Äestys Tasausäestys Lautasäes Kultivaattori Kyntö l/ha Energian säästöjä voidaan tehdä muuttamalla työmenetelmiä Energian säästö tuo harvoin takaisin pelkästään sitä varten tehtyjä koneinvestointeja Esim. suorakylvökone maksaa kymmeniä tuhansia euroja Työmenetelmien muuttamista voidaan harkita konekannan uusimisen yhteydessä Koneiden valmistamiseen ja huoltoon tarvitaan myös energiaa, tämä epäsuora energian tarve hyödynnetään parhaiten käyttämällä koneet 'loppuun'

15 Työkoneiden polttoaineenkulutukseen vaikuttaa 1. Käyttövoimakone traktori / oma moottori itsekulkevissa koneissa 2. Työkoneen kunto 3. Työkoneen säätö 4. Työsyvyys 5. Ajonopeus 6. Kuljettaja Ajotapa Säädöt 7. Viljelytavat

16 1. Dieselmoottorin polttoaineen kulutus Pienimpiä laitteita lukuun ottamatta työkonemoottorit ovat dieselmoottoreita Dieselmoottoreiden hyötysuhteet ovat melko samanlaisia Moottorin hyötysuhde muuttuu kuormituksen mukaan Sama teho voidaan saada erilaisilla hyötysuhteilla Kuljettaja vaikuttaa mitä hyötysuhdetta käytetään Moottorin sitkeys vaikuttaa myös sen käytettävyyteen ja kulutukseen SCR tekniikka alentaa moottoreiden polttoaineenkulutusta

17 Hyötysuhde % Moottorin hyötysuhde Moottorin ominaiskulutus = moottorin hyötysuhde Parhaiden moottoreiden hyötysuhteet ovat 50 % luokkaa Traktoridieselien hyötysuhteet ovat % Kun polttoaineen lämpöarvo on 42,8 MJ/kg, hyötysuhde voidaan laskea oheisesta yhtälöstä. (q om = polttoaineen ominaiskulutus g/kwh) Ominaiskulutus g/kwh kok 84,1 q om

18 Mikä on moottorin ominaiskulutus? Ominaiskulutus kertoo kuinka paljon polttoainetta tarvitaan yhden kilowattitunnin (kwh) työn tekemiseen. Esim. 250 g/kwh tarkoittaa, että moottori pystyy tuottamaan 1 kwh työmäärän 250 g dieselpolttoainetta. (Tästä seuraa, että moottorin kwh hinta on 0,74 *0,25/0,83 = 0,22 /kwh) Mitä pienempi lukema, sitä parempi on moottorin hyötysuhde Traktorin valinnassa ominaskulutus on tärkeä lukema!

19 Kulutus l/h Vääntömomentti Nm Teho kw Simpukkakäyrästö Teho kw Moottorin nopeus r/min Kuljettaja voi valita käyttääkö hän saman tehon saamisessa alhaista tai korkeaa kulutusta!

20 Moottorin hyötysuhde Kuljettaja valitsee ajotavallaan mitä hyötysuhdetta käytetään Kaasu aina pohjassa tarkoittaa aina huonoa hyötysuhdetta ja suurta polttoaineen kulutusta Kultusta voidaan pienentää seuraavalla periaatteella: Jos kone kulkee kevyesti, vaihda suurempi vaihde ja pudota moottorin kierroksia niin, että ajonopeus pysyy samana

21 Typen oksidit Typen oksideja voidaan vähentää kahdella päämenetelmällä: Kierrättämällä osa pakokaasuista takaisin palotilaan (Exhaust Gas Recirculation, EGR). Tämä alentaa palamislämpötilaa. Syöttämällä pakokaasuihin 3 5 % ureaa, jolloin typen oksidit pelkistyvät typeksi ja AGCO Sisu Power vedeksi (SCR, Selective Catalytic Reduction) EGR-menetelmän haittapuolena on yleensä 5 10 % suurempi polttoaineenkulutus kuin SCR-menetelmän. Urea jäätyy -11 C, esim. Denoxium korvaa sen ja jäätymispiste on 30 C

22 2. Työkoneen kunto Huonossa kunnossa oleva työkone lisää polttoaineen kulutusta Tarkista onko muokkauskoneen terät kunnossa Tylsät auran terän lisäävät kyntövastusta ja heikentävät painonsiirtoa Painonsiirto Vetovastus Uudet terät Kuluneet terät Tylsät äkeen piikit lisäävät vastusta ja aiheuttavat huonon työn jäljen 0,0 5,0 10,0 15,0 Vetovastus/painonsiirto kn Tylsät niittolaitteen terät lisäävät tehon tarvetta Huonossa kunnossa oleva traktorin moottori lisää kulutusta

23 Kyntövastus N/dm2 3. Työkoneen säätö Väärät työkoneiden säädöt lisäävät tehon tarvetta ja polttoaineen kulutusta Väärät kyntöauran säädöt lisäävät tehon tarvetta ja polttoaineen kulutusta aikaansaavat huonon kynnön lisäävät traktorin pyörien luistoa Auran sivuttaiskallistus º

24 Kyntövastus kn Käytä työlle ja maalajille 4. Työsyvyys/työkorkeus sopivaa työsyvyyttä Liian syvä työsyvyys aiheuttaa suurempaa tehon tarvetta ja lisää polttoaineen kulutusta Liian matala puintikorkeus lisää oljen määrää ja puitavan massan määrää jolloin polttoaineen kulutus kasvaa Multamaa Hiesusavi 15,0 17,5 20,0 22,5 25,0 27,5 Kyntösyvyys cm

25 5. Ajonopeus Maantiekuljetus Ajonopeuden lisääminen lisää tehontarvetta ja polttoaineen kulutusta Polttoaineen kulutus voi kuitenkin pienentyä, kun Ajonopeuden alennus Ylivaihde ja alennettu kaasu Ylivaihde ja täysi kaasu 8. vaihde ja alennettu kaasu 8. vaihde ja täysi kaasu Polttoaineen säästö moottori kuormittuu enemmän Maataloustöille on oman sopivat ajonopeudet Vältä äärinopeuksia Liian alhainen nopeus heikentää työsaavutusta ja lisää tarvittavaa aikamäärää 6. vaihde + alenn. 6. vaihde 5. vaihde Ajonopeuden ja kulutuksen muutos % Äestys Kulutus Työsaavutus Muutos %

26 6. Kuljettaja Kuljettaja vaikuttaa eniten polttoaineen kulutukseen Kuljettaja voi vaikuttaa kulutukseen seuraavilla tavoilla Valitsemalla moottorin kuormituspisteen (vaihde/moottorin nopeus) Valitsemalla ajonopeuden Valitsemalla työsyvyyden Huolehtimalla koneiden kunnosta Säätämällä työkoneen oikein

27 7. Viljelytavat ja -menetelmät Viljelytavat Perinteinen kylvö Suorakylvö Lohkojen sijainnit Siirtoajomäärät! Maan kasvukunnon ylläpito Ojitus Tiivistymisen vaikutus Ravinteiden kierrätys Esim. Biokaasu Typensitojakasvit ja kasvivuorottelu Yllä olevilla asioilla voidaan vaikuttaa kokonaiskulutukseen!

28 Viljan kuivaus:

29 Lisää energiansäästötutkimuksia:

30 Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve Kuivattaessa poistetaan vettä viljasta Jokaista poistettua vesikiloa kohti tarvitaan reilun desilitran verran öljyä Hehtaarisadon kuivaamiseen tarvitaan 70 l pö/biopö, n 1,2 m 3 haketta tai 150 kg viljaa (25 % kosteus) Öljyn/viljan tarve l/ha, 3500 kg/ha sato % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Viljan kosteus Öljyn tarve l/ha Polttoviljan tarve

31 Säästömahdollisuuksia Kuivauksen energian kulutusta on teknisesti mahdollista vähentää jopa yli 50% Öljystä voidaan luopua siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin - Vilja voidaan kuivata kokonaan kotimaisella polttoaineella Kuivaamisesta voidaan kokonaan luopua jos käytetään muita säilöntätapoja Hyötyykö viljelijä tästä taloudellisesti Talous on eri asia kuin energiansäästö! Sähkö (8,9 snt/kwh) Polttoöljy (68,9 snt/l) 8 % 10 % 16 % 200 hl 32 % Korko (5%) Poisto (poistoajat: koneisto 15 ja rakennus 25 vuotta) Vakuutus ja kunnossapito (1,5%) Polttoöljy (68,9 snt/l) Sähkö (8,9 snt/kwh) Työ

32 Energian säästö Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 15 % Kuivaus hyvän sään aikaan, vaikutus 0 20 % Kuivurin eristäminen, vaikutus % Korkea kuivauslämpötila, vaikutus % Ylikuivaamisen välttäminen, vaikutus 10-20% Poistoilman lämmön talteenotto, vaikutus jopa yli 50 %

33 Polttimen säätäminen Laskentaperuste Vilja-ala 100 ha Puintikosteus 22 % Varastointikosteus 13 % Sato 3500 kg/ha Öljypolttimen säätö, vaikutus 0 15 % Energiansäästö Kustannus 400 Säästö 5,0 % Säästö /v 190 Takaisinmaksuaika v 2,1

34 Kuivaaminen hyvän sään aika Ilmaa lämmitettävä 55 C 15 C 70 C 5 C Tässä esimerkissä kylmällä säällä tarvitaan lähes 20% enemmän energiaa! Ilmaa lämmitettävä 65 C

35 Eristäminen Kuivurin eristäminen, vaikutus % Energiansäästö Kustannus 2000 Säästö 10,0 % Säästö /v 379 Takaisinmaksuaika v 5,3 20 C - 20 C 70 C 10 C Talo Kuivuri Eristäminen lyhentää myös kuivausaikaa!

36 Pintalämpötiloja Kuivurin puhallusilman puoleisen päädyn pintalämpötilat ovat n C Tästä aiheutuu W/m 2 lämpövirta 10 m 2 peltipinta aiheuttaa 2 3 kw lämpöhäviön Puhallusputken pintalämpötilat ovat C ja lämpövirta on W/m 2 5 m pitkän ja 0,63 m halkaisijaltaan olevan putken vaipan ala on n 10 m 2 ja lämpöhäviö on 4 5 kw

37 Eristäminen

38 Power/Loss kw Kuivurin lämpöhäviö Heat power 140 Lämpenemisen aiheuttama häviö Kuivauksen aiheuttama häviö Drying time min Heat loss

39 Tuloksia Alustavia syksyn 2011 koetuloksia Erä Alkukosteus [%] Kaasun kulutus eristämättömässä kuivurissa [m3] Kaasun kulutus eristetyssä kuivurissa [m3] Energian säästö [%] , , Keskiarvo 20 %

40 Korkea kuivauslämpötila Korkea lämpötila nopeuttaa kosteuden siirtymistä jyvässä Kuuma ilma pystyy sitomaan enemmän vettä viljasta Lämpötilan nosto Pienentää energian kulutusta Lisää kuivurin kapasiteettia Lisää kuivurin lämpöhäviöitä eristys nousee tärkeäksi Siemenviljaa ja leipäviljaa ei saa kuivata liian kuumalla ilmalla

41 Tuloksia kuivausilman lämpötilan noston vaikutuksesta Lähde: Suomi et al Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.

42 Viljan lämmönkestävyyteen vaikuttaa Viljan kosteus. Hyvin kostean viljan kuivuessa jyvään syntyy jännityksiä, jotka voivat rikkoa jyvän rakenteen ja aiheuttavat vaurioita Lämmölle altistumisaika. Jyvä lämpenee nopeasti kuivausilman lämpötilaan ja vauriot lisääntyvät, jos altistumisaika pitenee. Kuivurin rakenne. Rakenne ja toimintatapa ratkaisevat kuinka kauan jyvä altistuu korkealle Rehuvilja lämpötilalle. Viljalaji tai -lajike. Viljalajike vaikuttaa viljan kestävyyteen.

43 Kuivauslämpötilan vaikutus ohran itävyyteen Kuivausilman lämpötila 119 C, nopea kierto Korkea lämpötila tuhoaa itävyyden! Lähde: Suomi et al Viljan korjuu ja varastointi laajenevalla viljatilalla. Maa- ja elintarvike 31.

44 Lämmön talteenotto Poistoilman lämpöä voidaan käyttää imuilman lämmittämiseen Hyöty jopa 50 % Hankala toteuttaa ja kallis Kuivausilman pölyt vaikeuttavat lämmönvaihdinten toimintaa

45 Tällä kuivurilla päästään yli 50% energian säästöön Energian säästö

46 Kotimainen polttoaine Hake Polttoaine pitää varata ennakkoon Vaatii investointeja, uusi uuni, automaattinen polttoaineen syöttö, automaattinen tuhkan poisto Biopolttoöljy Voidaan hyödyntää nykyisiä uuneja Kannattavaa vain jos saadaan rouhe käytettyä Vilja Huonokuntoisen viljan käyttö lämmitykseen Onko viljan poltto eettisesti hyväksyttävää? Lämpökeskuksen hyödyntäminen Kuivurin tehontarve on paljon suurempi kuin rakennusten tehon tarve => lämpökeskuksen lämmöllä voidaan vain auttaa kuivuria Vesipattereiden ja lämpöputkien asentaminen on kallista

47 Hake Biopoltin Etupesä, voidaan liittää nykyiseen öljykattilaan Joudutaan hankkimaan uusi uuni Teho öljykäyttöä alhaisempi

48 Hakkeen kannattavuus Laskentaperusteet Vilja-ala 100 ha Puintikosteus 22% Sato 3500 kg/ha Öljyn hinta 56 cnt/l Laskentaperusteet Vilja-ala 100 ha Puintikosteus 22% Sato 3500 kg/ha Öljyn hinta 100 cnt/l Vaihtoehdot Hake 0 /m3 Investointikustannus Uusi hakeuuni Polttoainevarasto 3000 Hakkuri 5000 Yhteensä Polttoaine Kosteus 35 % Tiheys 200 kg/m3 Lämpöarvo 11,5 MJ/kg 3,2 kwh/kg 639 kwh/m3 Hyötysuhde 0,8 Määrät Määrä 1,18 m3/ha Määrä 118 m3 Hinta 0 Säästö /v Säästö /v 3792 Takaisinmaksuaika v Tak.maksuaika v 8,7 Vaihtoehdot Hake 0 /m3 Investointikustannus Uusi hakeuuni Polttoainevarasto 3000 Hakkuri 5000 Yhteensä Polttoaine Kosteus 35 % Tiheys 200 kg/m3 Lämpöarvo 11,5 MJ/kg 3,2 kwh/kg 639 kwh/m3 Hyötysuhde 0,8 Määrät Määrä 1,18 m3/ha Määrä 118 m3 Hinta 0 Säästö /v Säästö /v 6771 Takaisinmaksuaika v Tak.maksuaika v 4,9

49 Kylmäilmakuivaus Kuluttaa 1/4:n lämminilmakuivauksen energiamäärästä Hyvä vastaanotto-kapasiteetti voidaan hyödyntää parhaat puintikelit "Varastokuivuri" Pitkä kuivausaika Vilja ei hiodu alempi hl-paino Vilja ei kierrä jatkuvasti esipuhdistimen kautta enemmän roskia Ei kauppakelpoista viljaa ilman lisälämpöä Soveltuu huonosti, jos on monia lajeja ja lajikkeita

50 Kylmäilmakuivaus Jos viljakerroksen paksuus > 1m keskipakopuhallin välttämätön Märkä vilja yli 60 cm kerroksessa kuorettuu ja pintakerros homehtuu Paksuissa kerroksissa viljan sekoittaminen on välttämätöntä Suuri kuivuri suuri liitäntäteho polttomoottorikäyttöinen puhallin lisälämpöä Rationaalinen viljan käsittely edellyttää koneistamista kylmäilmakuivuri on hankala koneistaa halvalla investointikustannukset nousevat

51 Kylmäilmakuivuri SAMI-kuivaussiilot Kuivaussiilo toimii automaattisesti logiikan ohjaamana. Kuivauksen alkaessa ohjataan puhallin päälle, jonka jälkeen siilon keskellä olevassa puhalluskanavassa liikkuvan sulkutulpan korkeutta ohjataan saavuttamaan säädetty painetaso. Määrätyn välein viljamassaa kierrätetään siilossa käyttämällä yhtäaikaisesti poisto- ja täyttökuljettimia.

52 Muut säilöntätavat Palva R. Tuoresäilöntä on entistä kiinnostavampi vaihtoehto. Teho 5/2008

53 Yhteenveto Kunkin toimenpiteen kannattavuus ja järkevyys pitäisi laskea erikseen Laskentaan ja arviointiin tarvitaan ammattilaisia, joiden on osattava maatalouden tuotantotavat, koneiden tekniikka ja energian kulutukseen vaikuttavat seikat Tutkimustietoa ja ohjeita on melko niukasti saatavissa ja perusteellinen tietämys on vajavaista Vuosittaiset säävaihtelut vaikuttavat kulutukseen lukemat pitäisi normioida normaalivuodeksi, jotta seurannasta saataisiin tuloksia tarvitaan 5-10 vuoden ajanjakso, jolloin trendit näkyvät

54 Lisätietoa

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Viljankuivaus Tarvaala

Viljankuivaus Tarvaala Viljankuivaus Tarvaala 15.3.2012 prof. Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Öljyntarve l/ha Haketarve m3/ha Kuivaamistarve Kuivauksessa materiaalista poistetaan

Lisätiedot

Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012

Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012 Maatalouden energiankäyttö ja energian säästäminen Maataloustieteen päivät 2012 Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Maatalouden energian käyttö Maatalouden osuus

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja

Lisätiedot

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa

Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa Viljan kuivatuksessa säästöjä nopeasti ProAgria Pirkanmaa prof. Jukka Ahokas 14.2.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Viljan kuivaus: Lisää energiansäästötutkimuksia:

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Yhteiskuivuri ja rehutehdas päivä 15.12.2011 Asikkalassa, Koulutuskeskus Salpauksessa Jukka Ahokas 15.12.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä prof. Jukka Ahokas 4.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Syksy 2012 Viljan kuivaus http://www.energia-akatemia.fi/sivut/default.aspx

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä prof. Jukka Ahokas 8.11.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Syksy 2012 Viljan kuivaus http://www.energia-akatemia.fi/sivut/default.aspx

Lisätiedot

Viljankuivauksen tehostaminen

Viljankuivauksen tehostaminen Viljankuivauksen tehostaminen prof. Jukka Ahokas 13.2.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Sisältöä Viljan laadun parantaminen Laadukkaan viljan tuottaminen Kuivurin kapasiteetin

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Hankkeen tavoitteet ja tulokset Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Yhteistyötahot Maataloustieteiden laitos Agroteknologia - Jukka Ahokas - Hannu Mikkola - Mari Rajaniemi - Tapani

Lisätiedot

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance) Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014

Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Maataloustieteiden laitos / Tapani Jokiniemi / www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2012 Energia ja maatalous Energiasuhde kuvaa tuotteiden sisältämän

Lisätiedot

Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian säästömahdollisuudet maatiloilla Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Energian säästö Energian käytön ammattitaidon lisääminen Miten energian kulutusta mitataan, seurataan ja vertaillaan Miten energian

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen

Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK. Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Maatilan energian käyttö Jussi Esala - SeAMK Hanke Maatilojen energian käyttö Energian käytön vähentäminen Hanke HY vetää kolmivuotista valtakunnallista hanketta SeAMK ja JAMK osatoteuttajia Manner-Suomen

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin

Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen energian kulutus Muokkauskokemuksia ja vähän tuloksiakin Muokkauksen ja kylvön perusteita, mitä tiedetään ja miten menetellään eri olosuhteissa MML Jussi Esala, yliopettaja (maatalousteknologia) Energia-akatemia Muokkauksen perusteet Maan muokkaus Muokkauksen

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka.

Uuden kauden kuivuri. Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä. Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka. Uuden kauden kuivuri Biotaloudesta menestystä maaseudun yrityksille -teemapäivä Loimaa 5.4.2016 Suomen maatalousmuseo Sarka Jorma Marttila Kuivaus vie jopa puolet viljelyyn käytettävästä energiasta Perinteinen

Lisätiedot

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi.

Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin lämmityslaite, puheilla ja putki, joka ohjaa savukaasut uunia sytytettäessä säkkilavan ohi. VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 262 Kuva 1. öljypolttimella varustetun Jaakko-lavakuivurin

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.

Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen Luo jätteestä hyötyä! Lietesäiliö ja kuivan rakeen siilo Lietteen syöttö HUBER puristusyksikön avulla (pelletointi) Höyrystymisalue Päälaite Ue Uc

Lisätiedot

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous

Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaus- ja kylvötöiden energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Muokkaustyöstä energiankulutukseen Tämä opas käsittelee polttoaineen kulutusta muokkaus- ja kylvötyössä. Oppaassa selvitetään,

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Maatilojen energiankäytön kasvihuonekaasujen vähentäminen: bioenergiaa vai tuoresäilöntää?

Maatilojen energiankäytön kasvihuonekaasujen vähentäminen: bioenergiaa vai tuoresäilöntää? Maatilojen energiankäytön kasvihuonekaasujen vähentäminen: bioenergiaa vai tuoresäilöntää? Pellervo Kässi 1,Timo Lötjönen 2 ja Olli Niskanen 1 1. MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta

Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta Energia-analyysit ja -kulutuksen seuranta Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Energialla tarkoitetaan kykyä

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

PONSSE metsäkoneet ja

PONSSE metsäkoneet ja PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus

Lisätiedot

ProAgria Etelä-Suomi Lahti 2.10.2013 Johan Lindholm

ProAgria Etelä-Suomi Lahti 2.10.2013 Johan Lindholm ProAgria Etelä-Suomi Lahti 2.10.2013 Johan Lindholm Oy TORNUM Ab Johan Lindholm Mats Öhman Mårten Krokfors TORNUM AB Yli 50 vuoden kokemus viljan käsittelystä. Pääkonttori ja tehdas Ruotsissa, Kvänumissa.

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK

Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK Peseekö käyttäjä tekniikan pihtauksessa Jussi Esala - SeAMK Hanke Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kasvinviljelytöissä Traktorin polttoainetta säästävät käyttöperiaatteet Kulutuksen seuranta Hanke

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen Janne Käkönen TIETOA YRITYKSESTÄ Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ Somero, Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi) Viljankuivausta ja varastointia Arvo Käkönen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM

15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM MAATILOJEN ENERGIANKÄYTTÖ ENPOS-HANKKEEN TULOKSET JUKKA AHOKAS, TOIM 15 DEPARTMENT OF AGRICULTURAL SCIENCES PUBLICATIONS UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF AGRICULTURE AND FORESTRY Maatilojen energiankäyttö

Lisätiedot

ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA

ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA ENERGIAN KÄYTTÖ JA SEURANTA MAATILOILLA AHOKAS J. (toim.) 25 MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS JULKAISUJA HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Yhteistyössä HELSINKI 2013 ISSN 1798-744X (Online)

Lisätiedot

Antilta odotettu UUTUUS

Antilta odotettu UUTUUS Antilta odotettu UUTUUS Tehokas, nopea ja edullinen vaunukuivuri Saatavana myös E-suoravetoelevaattorilla Antti VACBOOST vaunukuivurit C205-20.5m 3 C5-.5 m 3 C320-32.0 m 3 C365-36.5 m 3 Kätevin ratkaisu

Lisätiedot

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA

VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA VILJANKUIVAUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN SELVITTÄMINEN SIMULOIMALLA Tapani Viita Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalousteknologia 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

PONSSE metsäkoneet ja

PONSSE metsäkoneet ja PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Energiatehokas ja omavarainen maatila

Energiatehokas ja omavarainen maatila Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaomavarainen maatila/ maatalous

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia

Lisätiedot