Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen kotikuntoutuksen keinoin KSSHP; Lääkinnällisen kuntoutuksen maakunnallinen seminaari 28.11.2017 Paviljonki, Jyväskylä Kukoistava kotihoito hanke,, kehittämiskoordinaattori, TtM, ft
Kukoistava kotihoito -hanke Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus
STM:n KÄRKIHANKKEET Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Osatyökykyisille tie työelämään Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Kukoistava Kotihoito hanke 2,5 M STM:ltä Koko budjetti 3,4 M (kuntien omarahoitusosuus) 130 milj. euroa
IÄKKÄILLE YHDENVERTAISEMMAT, PAREMMIN KOORDINOIDUT JA KUSTANNUSTEN KASVUA HILLITSEVÄT PALVELUT Lisäämme mahdollisimman terveen & toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia palveluja sekä monialaista kuntoutusta Kehitämme iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelujen määrää ja sisältöä Luomme ja kokeilemme erilaisia toimintamalleja
Suomen väestössä iäkkäiden määrä kasvaa, etenkin iäkkäimmät ikäryhmät! Tähän on varauduttava! Iäkkäiden määrän kasvu ei ole määräävin tekijä - paljon olennaisempaa on se, missä kunnossa väki ikääntyy!
Kukoistava Kotihoito hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski-Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit 1.1.2019 Ikäihmiset asuvat turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannusten kasvua hillitään VISIO JA PÄÄTAVOITE Päätavoite: Yhdenvertaiset, vaikuttavat, asiakaslähtöiset ja laadukkaat kotona pärjäämistä tukevat palvelut sekä kustannustehokas palvelutuotanto ja sujuvat prosessit
HANKEKONSORTIO Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta Konneveden kunta Laukaan kunta Luhangan kunta Multian kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Pihtiputaan kunta Perusturvaliikelaitos Saarikka Toivakan kunta Uuraisten kunta Viitasaaren kaupunki Äänekosken kaupunki Med Group Oy Jämsän Terveys Oy Lääkehoidon turva Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen Muistiyhdistys ry Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen seututerveyskeskus Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus JYTE Muut terveyskeskukset samassa organisaatiossa kuin kotihoito Keski-Suomen pelastuslaitos NHG (asiantuntijatuki)
Hankkeen neljä kokonaisuutta Kehittäminen osallistamisen keinoin: henkilökunta, kuntalaiset, asiakkaat, johto, yhteistyökumppanit 1 3 Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen Palvelulupauksen määrittely Kotihoito toimii 24/7 kaikissa kunnissa Asiakasohjaus ja arviointimenetelmät Riittävän osaamisen varmistaminen Riskimittari Lääkehoidon kokonaisarviointi Asiakasohjaus - / Case manager -malli 2 4 Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Kuntouttavat arviointijaksot Tehostettu kotikuntoutus Muistikuntoutus Asiakaslähtöinen tavoitteellinen toimintamalli Kuntouttavan työotteen vahvistaminen Erityisosaamisen laajentaminen; kuntoutus, ravitsemus, lääkehoito Digitalisaation hyödyntäminen Hoitoketjut ja akuuttitilanteet Kotiutusprosessien kehittäminen Hoitoketjujen sujuvoittaminen Konsultaatiot ja hoitajien vertaistuki Päivystys olohuoneessa toimintamallin käyttöönotto Kotihoidon prosessien ja johtamisen kehittäminen Tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönotto Toiminnanohjausperiaatteiden ja johtamisen kehittäminen Tietoon perustuva johtaminen; mittarit, tavoitteet, seuranta
Lähtökohtia kotikuntoutuksen kehittämiseen Kuntoutus on tehokkainta silloin, kun ikääntyvä asiakas saa sitä jo ennen kuin hänen toimintakykynsä merkittävästi alenee.
Lähtökohtia kotikuntoutuksen kehittämiseen Kuntoutusinterventiot ja rajalliset kuntoutusresurssit on hyödyllisintä kohdentaa asiakkaisiin, joilla on vielä selkeää kuntoutuspotentiaalia.
Lähtökohtia kotikuntoutuksen kehittämiseen Pelkät terapeuttien kotikuntoutusinterventiot eivät riitä, vaan kuntouttava toiminta tulisi saada osaksi kotihoidon arkea.
Lähtökohtia kotikuntoutuksen kehittämiseen Kotihoidon työntekijöillä on usein kiire ja monia asioita tehdään asiakkaan puolesta, vaikka toimintakyvyn paranemisen kannalta olisi hyödyllisempää kannustaa ja ohjata häntä tekemään asioita itse.
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Uusille kotihoidon asiakkaille ennen säännöllisten kotihoidon palvelujen aloittamista Jakson aikana sekä arvioidaan että tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja kartoitetaan tarkemmin mahdollisesti tarvittavien tukipalveluiden laajuus Jakson ajalle laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa kotona kuntoutumisen suunnitelma, johon kaikki osapuolet sitoutuvat Arviointijakson kesto 4 viikkoa Käyntikerrat ja vastuut vaihtelevat asiakkaan tarpeen mukaan jakson kuluessa
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Asiakkaat valikoituvat kuntouttavalle arviointijaksolle asiakasohjaajan ja fysio- tai toimintaterapeutin ja/tai muistikoordinaattorin tekemän toimintakykyarvioinnin kautta Kriteerit: Asiakkaat, joilla uhka kotona selviytymisessä Ennalta tunnistetut tai ns. huoliasiakkaat, joilla toimintakyvyssä tapahtunut heikentymistä ja joiden säännöllisen kotihoidon tarve voitaisiin ennaltaehkäistä arviointijakson avulla Ei yksittäistä palvelua tarvitseville
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toteutus aina yksilöllistä, riittävää ja asiakkaan voimavarat huomioivaa Päivittäistä ja moniammatillista: fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja/tai kognitiivista kuntoutusta Kuntouttava toiminta toteutuu osana hoitotyötä, arkikuntoutuksen merkitys korostuu arkisten asioiden harjoittelu asiakkaan omassa asuinympäristössä Kotikuntoutussuunnitelmaa noudatetaan kaikilla eri sisältöisillä kotikäynneillä Kuntouttava työote kaikessa ja kaikilla asiakkaan kanssa tekemisissä olevilla Jatkuva arviointi, kaikkien vastuulla
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Kokonaistavoite Asiakkaan toimintakyvyn parantuminen sekä kohentuminen ja sen myötä poistunut palvelutarve tai mahdollisesti pärjääminen pienemmän tuen turvin
TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS
TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS Kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asuvalle ikäihmiselle tarkoitettuja intensiivisiä ja lyhytaikaisia, intensiivisiä kuntoutusjaksoja Tehostetun kotikuntoutuksen avulla tuetaan asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä ja parannetaan kotona asumisen mahdollisuuksia
TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS Ensisijaisesti asiakkaille, jotka vielä hyötyvät nousujohteisesta, moniammatillisesta kuntoutuksesta, esim. sairaalasta kotiutuvat Painopiste äkillisissä toimintakyvyn menetyksissä Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn parantuminen vähintään toimintakyvyn laskua edeltävälle tasolle
TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS Myöntämiskriteereitä Toimintakyvyssä tapahtunut suuria ja äkillisiä muutoksia Kuntoutumista on odotettavissa tapahtuvaksi Kuntoutus on oikea-aikaista Asiakas on itse sitoutunut ja motivoitunut kuntoutukseen, pystyy määrittelemään oman tavoitteensa Suurin hyöty asiakkaille, joilla on * useita syitä toimintakyvyn alenemiselle * toimintakyvyssä merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna * välttämätön tarve opetella kokonaan uusia toimintatapoja kotona pärjäämiseksi
TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS Kokonaistavoite Tehostetun kotikuntoutusjakson jälkeen asiakas jatkaa asumista omassa kodissaan mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena Jakson aikana löydetään keinoja, joiden avulla asiakas todella voimistuu ja saa luottamusta siihen, että hän pärjää ja viihtyy hyvin omassa kodissaan
MUISTIKUNTOUTUS
MUISTIKUNTOUTUS Muistikuntoutuksen pilotti aloitettu kolmessa kunnassa (Hankasalmi, Uurainen ja Äänekoski) Pilotti laajennetaan keväällä 2018 koko maakuntaan Muistikuntoutuksen asiantuntija- ja yhteistyökumppanit JAMK Keski-Suomen Muistiyhdistys r.y. KSSHP
MUISTIKUNTOUTUS Tavoitteena mm. Kuvata muistisairaan polku ko. kunnissa Muistitiimien perustaminen Maakunnallisen muistitoiminnan ja muistikuntoutuksen kehittäminen, laajentaminen sekä toimintamallien vakiinnuttaminen
MUISTIKUNTOUTUS Muistikuntoutuksen kehittämisen teemoja mm.: Muistisairauden varhainen toteaminen Muistisairaiden toimintakyvyn tukeminen ja elämänlaadun edistäminen sekä kohentaminen Muistisairaan kohtaaminen ja ymmärtäminen arvostavasti Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi sekä muistikuntoutuksen toteuttaminen moniammatillisesti Erityisosaaminen laajentaminen esim. vertaiskehittämisen keinoin
ONNISTUNEEN KOTIKUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET
ONNISTUNEEN KOTIKUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET KOTONA KUNTOUTUMISEN SUUNNITELMA Huomioidaan asiakkaan elämäntilanne Tunnistetaan asiakkaan tarvitsema apu ja tuki Fyysiset harjoitteet o Erillisiä harjoitusliikkeitä esim. kaatumisten ehkäisemiseksi o Liitetään tavallisiin arkitoimiin Kodin muutostöiden tarve Tarvittavat apuvälineet Ravitsemustilan ja suun terveyden arviointi
ONNISTUNEEN KOTIKUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET ARVIOINTI Kotikuntoutusjakson aikana tehdään alku-, väli- ja loppuarviointi Kuntoutumisen edistymistä arvioidaan moniammatillisesti ja monipuolisesti toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointimenetelmillä Kaikki asiakkaan kanssa toimivat ovat vastuussa toimintakyvyn arvioinnista Asiakkaan oma arviointi, myös omaisen arviointi Hyödynnetään esim. toimintaterapian ja fysioterapian mittareita Arviointien tulokset avataan ja hyödynnetään esim. kuntoutuksen suunnittelussa
ONNISTUNEEN KOTIKUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET ASIAKKAAN OMA MOTIVAATIO Ratkaisevaa kuntoutuksen onnistumisessa Asiakkaan oma kokemus ja aktiivinen osallisuus Asiakaslähtöinen ja neuvotteleva lähestymistapa edesauttaa asiakkaan motivointia usein tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi on asiakkaalle fyysisiä kuntoutustoimenpiteitä tärkeämpää Kuntoutussuunnitelman laadinta yhdessä asiakkaan kanssa on asiakkaalle palkitsevaa Fyysisen harjoittelun sisällyttäminen asiakkaan päivittäisiin toimintoihin Ryhmätapaamisten järjestäminen tai asiakkaan ohjaaminen ryhmätoimintaan Asiakkaan motivaation tukeminen sitoutuminen jakson aikana ja jälkeen ratkaisevaa
TODETTUJA KOTIKUNTOUTUKSEN HYÖTYJÄ
KOTIKUNTOUTUKSEN HYÖTYJÄ Kotikuntoutuksella on pystytty vähentämään asiakkaiden palveluntarvetta kustannussäästöjä investoinneista huolimatta (Ryburn ym. 2009) Kuntouttavaa kotihoitoa saaneet ovat pystyneet asumaan kotonaan pidempään (Tinetti ym. 2002) Asiakkaiden elämänlaatu on parantunut, itsenäisyys lisääntynyt ja avuntarve vähentynyt (Heebøll 2012)
KOTIKUNTOUTUKSEN HYÖTYJÄ Kotikuntoutuksen vaikutukset ovat olleet kuntoutujille positiivisia ja niistä on koitunut pitkällä aikavälillä säästöjä (Kent ym. 2000; Tinetti ym. 2002; Lewin & Vandermeulen 2009.) Kotikuntoutusta saaneiden, sairaalasta kotiutettujen potilaiden todennäköisyys joutua uudestaan sairaalaan oli kolmasosan pienempi kuin tavallista kotihoitoa saaneiden (Tinetti ym. 2012) Kotikuntoutus vähentää kotihoidon palvelujen tarvetta (Borås ja Eksote) Kotikuntoutuksen resurssien ja kustannusten näkökulmasta asiakkaiden jakaminen eri ryhmiin henkilökohtaisten tarpeiden ja eri ammattilaisten käytön perusteella olisi hyödyllistä (Borås ja Eksote)
KOTIKUNTOUTUKSEN TUTKIMUKSIA MAAILMALLA Englanti: Glendinning C., Jones K., Baxter K., Rabiee P, Curtis L.A., Wilde A., Arksey H. & Forder J.E. (2010): Home Care Re-ablement Services: Investigating the longterm impacts (prospective longitudinal study). Social Policy Research Unit, York. USA: Gitlin L., Winter L., Dennis M., Corcoran M., Schinfeld S. & Hauck W. (2006): A randomized trial of a multicomponent home intervention to reduce functional difficulties in older adults. Journal of the American Geriatrics Society: 54 (5), s. 809 816. Tinetti M., Baker D., Gallo W., Nanda A., Charpentier P. & O'Leary J. (2002): Evaluation of restorative care vs usual care for older adults receiving an acute episode of home care. The Journal of the American Medical Association: 287 (16), s. 2098 2105. Australia: Lewin Gill & Vandermeulen Suzanne (2009): A non-randomised controlled trial of the Home Independence Program (HIP) an Australian restorative programme for older home care clients. http://www.silverchain.org.au/assets/group/research/hscc-hip-controlled-trialarticle.pdf Ruotsi: Hemrehabilitering enligt Boråsmodellen. Program för arbetsterapi och sjukgymnastik. Rapport (2009). http://www.boras.se/download/18.6744cfc712ca27ae7cf80002427/hemre-habprogram.pdf Tanska: Heebøll 2012; Hemrehabilitering enligt Boråsmodellen 2009. Vinding Frank (2011): Application to European Public Sector Award. http://www.fredericia.dk/fff_ny/lmiel/presserum/documents/epsa%202011%20-%20engelsk.pdf
Lähteet: Gitlin L., Winter L., Dennis M., Corcoran M., Schinfeld S. & Hauck W. (2006): A randomized trial of a multicomponent home intervention to reduce functional difficulties in older adults. Journal of the American Geriatrics Society: 54 (5), s. 809 816. Glendinning C., Jones K., Baxter K., Rabiee P, Curtis L.A., Wilde A., Arksey H. & Forder J.E. (2010): Home Care Re-ablement Services: Investigating the longterm impacts (prospective longitudinal study). Social Policy Research Unit, York. Heebøll 2012; Hemrehabilitering enligt Boråsmodellen 2009. Hemrehabilitering enligt Boråsmodellen. Program för arbetsterapi och sjukgymnastik. Rapport (2009). Holopainen T-P. (2009): Kotikuntoutus -mikä hyväksi käytännöksi Espoossa? http://www.boras.se/download/18.6744cfc712ca27ae7cf80002427/hemre-habprogram.pdf http://www.eksote.fi/eksote/julkaisut/documents/eksote_kotikuntoutuksen_ka%cc%88sikirja_210x270mm_netti.pdf https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/innovaatiot-sosiaali--ja-terveyspalveluissa/kotihoito2020.pdf http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64864/jamkjulkaisuja1592013_web.pdf?sequence=1&isallowed=y http://urn.fi/urn:isbn:978-951-830-348-3 http://www.kela.fi/gas-menetelma Kent J., Payne C., Stewart M. & Unell J. (2000): Leicestershire County Council: External Evaluation of the Home Care Reablement Pilot Project. Centre for Group Care and Community Studies, De Montfort University, Leicester. Lewin G., Alfonso H. & Alan, J (2013): Evidence for the long term cost effective-ness of home care reablement programs. Clinical Interventions in Aging: 8, s. 1273 1281. Lewin G & Vandermeulen S. (2009): A non-randomised controlled trial of the Home Independence Program (HIP) an Australian restorative programme for older home care clients. http://www.silverchain.org.au/assets/group/research/hscc-hip-controlled-trial-article.pdf Peiponen A, Kristensen M, Arvo T, Tolkki P, Pekkanen M, Kara H. (2016) Kotikuntoutuksen toimintamalli Helsingissä. Tutkimuksia ja raportteja 3/2016. Helsingin kaupunki. Tepponen M. Eksoten kotikuntoutusmalli ja ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Tinetti M., Baker D., Gallo W., Nanda A., Charpentier P. & O'Leary J. (2002): Evaluation of restorative care vs usual care for older adults receiving an acute episode of home care. The Journal of the American Medical Association: 287 (16), s. 2098 2105. Vinding Frank (2011): Application to European Public Sector Award. http://www.fredericia.dk/fff_ny/lmiel/presserum/documents/epsa%202011%20-%20engelsk.pdf
Kiitos! stm.fi #IKIOMAT stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito Kehittämiskoordinaattori eija.janhunen@jkl.fi 050 329 7691