Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen

Luonnos 1 (21) Liite 2 Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Digita Networks Oy:lle (jäljempänä Digita) velvollisuuden noudattaa päälähetysasemien mastojen antennipaikkojen hinnoittelussa kustannussuuntautunutta enimmäishintaa. Antennipaikka tarkoittaa paikkaa antennille ja nousukaapelille mastossa. Tässä liitteessä on kuvattu Viestintäviraston enimmäishinnan tason määrittämisessä käyttämät periaatteet ja arviointitapa. 1 Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 71 :n mukaan Viestintävirasto voi velvoittaa huomattavan markkinavoiman teleyrityksen noudattamaan Viestintäviraston etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Asetettavan enimmäishinnan tulee olla kustannussuuntautunut. Kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tehokkaan toimijan kustannukset säännellyn tuotteen tai palvelun tuottamisesta. Kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä voidaan ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla vallitseva hintataso. Viestintäviraston harkintavaltaan kuuluu arvioida 1) mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan 2) millä tavalla kustannukset määritetään sekä 3) millä tavalla toiminnan tehokkuus otetaan hinnoittelussa huomioon kunkin säännellyn tuotteen osalta. Käyttäessään tätä harkintavaltaansa Viestintäviraston tulee ottaa huomioon 71 :n 5 momentissa luetellut edellytykset. Enimmäishintaa määrittäessään Viestintävirasto on ottanut erityisesti huomioon tietoyhteiskuntakaaren 71 :n 5 momentin 1 ja 5 kohdan sekä 53 :n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset kohtuullisen tuoton ja investointien huomioon ottamisesta. Viestintävirasto on ottanut yllä mainitut edellytykset huomioon tietoyhteiskuntakaaren säännösten edellyttämällä tavalla myös asettaessaan Digitalle velvollisuuden noudattaa Viestintäviras-

2 (21) 1.2 Asiaan liittyvä EU-sääntely ton etukäteen määrittämää enimmäishintaa. Tämän vuoksi enimmäishinnan noudattamista koskevan velvollisuuden asettamisen perusteluja ja tämän liitteen mukaista arviointitapaa tulee arvioida kokonaisuutena. Tietoyhteiskuntakaaren esitöiden mukaan Viestintävirastolla on harkintavaltaa sen suhteen, mitkä kustannukset on kohtuullista sisällyttää säännellyn tuotteen tai palvelun hintaan sekä millä tavalla kustannukset määritetään. Tietoyhteiskuntakaaren 73 :n mukaan Viestintävirasto ei ole hinnoitteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan sidottu yrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Puitedirektiivin 1 8 artiklassa asetettujen sääntelyn yleisten tavoitteiden mukaan sääntelyviranomaisten tulee edistää kilpailua, edistää tehokkaita investointeja ja varmistaa, että käyttäjille koituu mahdollisimman paljon hyötyä valinnanvaran lisääntymisestä, hintojen alentumisesta ja laadun parantumisesta. Käyttöoikeusdirektiivin 2 13 artiklan mukaan kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että hinnoitteluvelvoitteet edistävät tehokkuutta ja kestävää kilpailua sekä tuovat kuluttajille mahdollisimman paljon hyötyjä. Direktiivin 13 artiklan mukaan tässä yhteydessä kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ottaa huomioon vastaavilla kilpailluilla markkinoilla käytössä olevan hintatason. Televisio- ja radiopalveluiden markkinat eivät ole sisältyneet EU-komission suositukseen 3 ennakkosääntelyn alaisista tuoteja palvelumarkkinoista (ns. markkinasuositus) vuoden 2007 jälkeen. EU-komissio ei siten myöskään ole antanut suosituksia televisio- ja radiopalveluiden markkinoiden hinnoittelua koskien. 2 Kustannussuuntautuneen enimmäishinnan määrittäminen 2.1 Lähtökohdat kustannussuuntautuneisuuden arvioinnille Viestintävirasto teetti syksyllä 2013 selvityksen kustannussuuntautuneen hinnan määrittelyyn käytettävästä menetelmästä televisiolähetysmarkkinoilla. 4 Selvitys valmistui alkuvuodesta 2014, jonka jälkeen työtä jatkettiin virastossa virkatyönä. Menetelmän 5 tueksi virasto keräsi vuoden 2014 aikana toimialalta, mukaan lukien Digita, kustannustietoja, joita hyödynnettiin se- 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (2002/21/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (2002/19/EY) muutettuna direktiivillä 2009/140/EY. 3 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (2014/710/EU). 4 Kustannussuuntautuneen hinnan määrittelyyn sovellettava menetelmä Suomen maanpäällisen television lähetysmarkkinoilla, NAG Oy, 19.3.2014 (dnro 1110/230/2013). 5 Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla (dnro 155/962/2014).

3 (21) kä menetelmää kehitettäessä että samaan aikaan laadittavassa televisio- ja radiopalveluiden markkina-analyysissä 6. Viestintävirasto on hyödyntänyt Digitan toimittamia kustannustietoja myös määrittäessään kustannussuuntautuneet enimmäishinnat päälähetysasemien mastojen antennipaikoille. Viestintävirasto on analysoinut toimitettuja tietoja vertaamalla niitä Viestintävirastolle aikaisemmin toimitettuihin tietoihin ja muihin tietoihin, joita Viestintävirasto on saanut valvontatehtäviä hoitaessaan. 2.2 Enimmäishinnan määrittämisessä huomioitavat kustannukset Viestintäviraston lähtökohtana päälähetysasemien mastojen antennipaikkojen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arvioinnissa ja enimmäishinnan määrittämisessä ovat teleyritykselle kyseisen palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannuksina huomioidaan palvelun tuottamisesta aiheutuvat pääoma-, käyttö- ja yleiskustannukset. Pääomakustannuksilla tarkoitetaan pääoman käytöstä aiheutuvia kustannuksia, jotka koostuvat poistoista ja sitoutuneelle pääomalle laskettavasta tuotosta. Pääomakustannusten arvioinnin perustana on tuotannossa tarvittavien omaisuuserien jälleenhankintahinta, jonka perusteella määritetään sekä vuosipoistot että nykykäyttöarvo. Viestintävirasto on arvioinut myös historiallisiin kustannuksiin pohjautuvan menetelmän soveltuvuutta pääomakustannusten arvioinnissa televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla. Kehittäessään edellä mainittua menetelmää kustannussuuntautuneen hinnan arvioimiseksi Viestintävirasto on päätynyt menetelmämuistiossa tarkemmin esitetyistä syistä käyttämään menetelmää, joka perustuu pääomakustannusten osalta jälleenhankintahintoihin. Viestintävirasto on kuitenkin jäljempänä tarkemmin kuvatulla tavalla verrannut Digitan päälähetysasemien mastojen osalta mastokohtaisia kirjanpitoarvoja ja mastoille määritettyjä nykykäyttöarvoja. Viestintävirasto on havainnut, ettei kyseisessä tapauksessa ole lopputuloksen kannalta merkittävää eroa sillä, käytetäänkö sitoutuneen pääoman arvioinnissa mastokohtaisia kirjanpitoarvoja vai niiden nykykäyttöarvoja. Käyttökustannuksilla puolestaan tarkoitetaan verkon käytöstä ja ylläpidosta ja muusta palvelujen tuotannosta aiheutuvia vuosittaisia kustannuksia. Yleiskustannuksilla tarkoitetaan erinäisistä tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnosta, aiheutuvia kustannuksia. Kokonaiskustannukset saadaan näiden summana (Kuva 1). 6 Markkina-analyysi televisio- ja radiopalveluiden markkinoilla (dnro 1174/960/2013).

4 (21) Jälleenhankintahinta Poistot + Nykykäyttöarvo Pääoman tuotto + Käyttökustannukset + Yleiskustannukset = Kustannukset yhteensä 2.3 Virtuaalimastovähennys Kuva 1. Kustannuslaskennan periaatekuva Hinnoittelun perusteeksi hyväksytään lähtökohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palveluille kohdistetut kustannukset, mutta arvioinnissa huomioidaan myös toiminnan tehokkuus. Digita on vuokrannut mastoista antennipaikkoja myös erilaisten tiedonsiirtoantennien, kuten teleyritysten omistamien matkaviestinverkon antennien, käyttöä varten. [ ] Digita on laskelmassaan huomioinut näiden erilaisten antennien kuormistuksesta aiheutuvat kustannukset ns. virtuaalisen telecom-maston (jäljempänä virtuaalimasto) vähennyksellä. Viestintävirasto on lähtökohtaisesti hyväksynyt virtuaalimastovähennyksen käyttämisen. Verrattuna säännellyssä toiminnassa käytettäviin antenneihin virtuaalimastolla huomioitavien antennien vaihtuvuus on Digitan selvityksen perusteella huomattavasti suurempi. Näin ollen niiden osuus kustannuksista on Viestintäviraston näkemyksen mukaan perusteltua huomioida Digitan esittämällä tavalla erikseen käyttämällä laskennallista virtuaalimastoa. Viestintäviraston tarkempi arviointi ilmenee tämän liitteen kohdassa 2.4 jälleenhankintahinta, 2.5 poistot, 2.6 sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto sekä kohdassa 2.7 käyttöja yleiskustannukset.

5 (21) 2.4 Jälleenhankintahinta Pääoman arvon määrittäminen perustuu omaisuuserien, kuten mastojen ja maa-alueiden jälleenhankintahintoihin. Jälleenhankintahinnalla tarkoitetaan omaisuuden hintaa, jolla tietty tuote tai palvelu voitaisiin korvata hankkimalla se markkinoilta. Yleisesti ottaen jälleenhankintahinta kuvaa mahdollisen uuden toimijan kohtaamaa hintatasoa alkuperäistä hankintahintaa paremmin, koska jälleenhankintahinta seuraa käyvän hinnan kehitystä. Hinnan noustessa jälleenhankintahinnan käyttö turvaa HMV-yritykselle omaisuuden käyvän hinnan mukaisen korvauksen ja näin estää vuokralle ottajan tai palvelun ostajan ansiottoman hyötymisen hintakehityksestä. Toisaalta hinnan laskiessa jälleenhankintahinnan käyttö suojelee vuokralle ottajaa tai palvelun ostajaa niin, että vuokra ei perustu käypää hintatasoa korkeampaan hintaan. Jos omaisuuserille on olemassa markkinahinta, se on usein paras referenssi jälleenhankintahinnalle. Markkinahintana voidaan käyttää esimerkiksi kuluvan vuoden aikana toteutuneita ostohintoja. Jälleenhankintahinta voidaan määrittää alkuperäisestä hankintahinnasta myös indeksoimalla, jos sitä ei voida määrittää markkinahinnan tai todellisen nykyhetken ostohinnan perusteella. Indeksoinnin käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, eikä sitä Viestintäviraston mielestä tule käyttää juuri viittä vuotta vanhempien hankintojen yhteydessä muutoin kuin perustelluista syistä. Digitan esittämät päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahinnat Digita on määrittänyt jälleenhankintahinnat kaikille päälähetysasemien mastoille. Digitan selvityksen mukaan päälähetysasemien mastot ovat jaettavissa keskisuuriin (keskiraskas) ja suuriin (raskas) mastoihin. Digitan toimittamassa laskelmassa kaikkien keskisuurten ja suurten mastojen jälleenhankintahinnat on esitetty mastokohtaisesti. Digitan laskelman mukaan päälähetysasemien mastojen yhteenlaskettu jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Suurten mastojen jälleenhankintahintojen määrittäminen perustuu Digitalta saatujen tietojen perusteella vuonna 2006 tehtyyn arvioon Jyväskylän 322 metrisen maston uusinnasta. Digitan toimittaman selvityksen perusteella kyseinen arvio on perustunut pääosin maston osakomponenteista vuonna 2006 ja sitä aiemmin saatuihin tarjouksiin. Digitan mukaan suurten mastojen jälleenhankintahinnat muodostuvat maston rungon, maston muiden osien (muun muassa mastohissi ja hissin nousurata), perustuksien, harusten, turvallisuuden sekä työn jälleenhankintahinnoista. Digita on käyttänyt Jyväskylän maston jälleenhankintahintaa referenssinä muiden suurten mastojen jälleenhankintahinnan muodostamisessa. Digitan selvitysten mukaan suurten mastojen rungon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu vuonna 2006 Digitan mastotoimittajalta pyytämään tarjoukseen Jyväskylän 322 met-

6 (21) risen maston uusintaa koskien. Maston rungon jälleenhankintahinnaksi on muodostunut tarjouksen perusteella [ ] euroa vuoden 2006 hintatasossa. Maston muiden osien, kuten UHFantennimaston muoviosien, mastohissin, hissin nousuradan ja tarvikkeiden jälleenhankintahinnat perustuvat eri toimittajilta saatuihin tarjouksiin vuonna 2006 sekä Digitan tekemiin arvioihin. Maston muiden osien jälleenhankintahinnaksi on arvioitu yhteensä [ ] euroa. Perustusten jälleenhankintahinnan Digita on arvioinut vuosina 1993 ja 2009 saatujen tarjousten ja Digitan omaan asiantuntemukseen perustuen. Perustusten jälleenhankintahintana laskelmassa on käytetty [ ] euroa. Harusten jälleenhankinnan [ ] euroa määrittäminen perustuu vuonna 2005 Digitan saamiin tarjouksiin Tervolan lähetysaseman harusuusinnasta, joka on suhteutettu Jyväskylän harusmäärän mukaan. Mastojen turvallisuuteen liittyvien osien (lentoestevalot, aita ja portti, kaapelikatos/piha) jälleenhankintahinnan muodostamisessa Digita on käyttänyt vuonna 1993 ja 2005 saatuja tarjouksia sekä yrityksen omaa asiantuntemusta. Turvallisuuteen liittyvien osien jälleenhankintahinta on laskelman mukaan [ ] euroa. Edellä mainittujen mastojen osien lisäksi jälleenhankintahinnan laskelmaan on sisältynyt maston rakentamiseen liittyviä kertaluontoisia töitä, kuten maston suunnittelua, maston pystytys- ja tarkastus. Digitan laskelman mukaan työn osuuden jälleenhankintahinnaksi on muodostunut [ ] euroa. Digitan selvityksen mukaan Jyväskylän maston jälleenhankintahinta vuoden 2006 tasossa oli yhteensä [ ] euroa. Digitan toimittaman selvityksen mukaan Jyväskylän maston jälleenhankintahintaa on käytetty referenssinä muiden suurten mastojen jälleenhankintahinnan muodostamisessa. Digitan mukaan kaikki mastot on arvostettu erikseen todellisen tilanteen mukaisesti komponenttikohtaisesti mukaan lukien mastorunko, UHFantennien muovisosat, värähtelyvaimennin, laitesuoja, hissit, hissiradat, portit, lentoestevalot, sähköistys, pystytys, suunnittelu, tarkastukset, harusköydet, -päätteet, -ruuvit ja muut tarvikkeet. Digitan mukaan Jyväskylän jälleenhankintahinta-arvion perusteella on saatu laskettua suurelle, raskaalle mastolle metrihinta, jota on käytetty vastaavien mastojen arvon määrittelyssä niiden korkeuden vaihdellessa. Vuoden 2006 jälkeen Digita on oikaissut jälleenhankintahintaa vuosittain rakennuskustannusindeksin kehityksen mukaan. Digitan toimittaman laskelman mukaan Jyväskylän maston jälleenhankinta hinta on [ ] euroa. Vastaavasti myös muiden mastojen jälleenhankintahintoja on oikaistu rakennuskustannusindeksillä. Digitan selvityksen mukaan keskisuurten mastojen jälleenhankintahinnat on määritetty käyttäen referenssinä Hämeenlinnan Painokankaan mastoa. Keskisuuria mastoja on 8 kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu jälleenhankintahinta on Digitan mukaan

7 (21) vuoden 2006 hintatasossa [ ] euroa. Digita on oikaissut myös keskisuurten mastojen jälleenhankintahintoja vuosittain rakennuskustannusindeksin kehityksen mukaan. Digitan toimittaman laskelman mukaan keskisuurten mastojen jälleenhankintahinta on [ ] euroa Digita on lisäksi määrittänyt laskennallisen jälleenhankintahinnan edellä kuvatulle virtuaalimastolle. Digitan toimittaman laskelman mukaan virtuaalimaston jälleenhankintahinnaksi on arvioitu [ ] euroa. Digita ei ole vähentänyt virtuaalimaston osuutta päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahinnoista, mutta on huomioinut virtuaalimaston pääomakustannukset vähennyksinä laskiessaan mastojen poistokustannuksia ja sitoutuneen pääoman tuottoa. Viestintäviraston arvio päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahinnoista Viestintävirasto on arvioinut Digitan esittämiä päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahintojen perusteita ja käytettyjä jälleenhankintahintoja. Digitan televisio- ja radiolähetysverkko on rakennettu pitkälti korkeiden lähetysmastojen varaan. Tästä syystä mastoissa voidaan hyödyntää suuritehoisia lähettimiä ja saadaan katettua suhteellisen pienellä määrällä mastoja maantieteellisesti mahdollisimman laajoja alueita. Televisio- ja radiolähetysverkko on mahdollista rakentaa myös käyttämällä matalia mastoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan vielä ei ole kuitenkaan selkeää näyttöä siitä, kummalla tavalla rakennettu verkko olisi kustannuksiltaan toista tehokkaampi. Viestintävirasto on näin ollen käyttänyt arviointinsa perustana Digitan 38 päälähetysasemaan perustuvaa verkkoa. Digitan päälähetysasemien mastot on rakennettu pitkän ajan kuluessa. Viimeisin suuri masto on rakennettu vuonna 1994 ja viimeisin keskisuuri vuonna 2004. Selvittääkseen mastojen markkinahintaa Viestintävirasto on selvittänyt myös pienten, ns. matkaviestinmastojen hankintahintoja. Digitalta ja muilta toimijoilta saatujen tietojen perusteella matkaviestinmastot eivät kuitenkaan teknisten ominaisuuksien takia ole kustannuksiltaan täysin vertailukelpoisia televisio- ja radiolähetyspalvelukäyttöön tarkoitettujen suurten tai keskisuurten mastojen kanssa. Edellä esitetyn perusteella suurten ja keskisuurten mastojen hankintahinnoista ei näin ollen ole saatavilla varsinaista markkinahintaa. Tästä syystä Viestintävirasto pitää perusteltuna, että mastokohtaisten jälleenhankintahintojen määrittämisessä käytetään arviota referenssimaston jälleenhankintahinnasta, mikäli tätä arviota voidaan pitää luotettavana. Digita on määrittänyt suurten mastojen mastokohtaiset jälleenhankintahinnat käyttämällä referenssinä vuonna 2006 tehtyä arviota Jyväskylän maston uusinnan kustannuksista. Kyseinen arvio on perustunut pääosin maston osakomponenteista vuonna 2006 ja sitä aiemmin saatuihin tarjouksiin. Digita on toimittanut Viestintävirastolle Jyväskylän referenssimaston jälleenhankinta-

8 (21) hinnan perusteena olevat tarjoukset ja selvityksen käyttämistään muista arviointiperusteista. Arvioidessaan Digitan määrittämän Jyväskylän referenssimaston jälleenhankintahintojen luotettavuutta Viestintävirasto on käyttänyt Digitan jälleenhankintahinnan määrittämisestä toimittamien selvitysten lisäksi Pöyry Telecom Oy:n Viestintäviraston toimeksiannosta tekemää selvitystä 7 vuodelta 2011 ja Digitan toimittamia mastojen kirjanpitoarvoja. Digitan toimittaman selvityksen perusteella Jyväskylän referenssimaston kirjanpitoarvo oli 31.12.2013 [ ] euroa, kun taas Digitan määrittämään jälleenhankintahintaan, ikään ja volyymiin jäljempänä tarkemmin kuvatulla tavalla perustuva Jyväskylän maston nykykäyttöarvo oli vuonna 2013 [ ] euroa. Jyväskylän maston kirjanpitoarvon ja nykykäyttöarvon ero on hyvin pieni, [ ], ja näin ollen kirjanpitoarvoihin verrattuna myös nykykäyttöarvon pohjana olevaa Digitan määrittämää Jyväskylän maston jälleenhankintahintaa voidaan pitää perusteltuna. Myös Pöyry Telecom Oy:n selvityksen mukaan Digitan jälleenhankintahintalaskelmat olivat suurten mastojen osalta perusteltuja, ottaen huomioon sen, että kysymyksessä on poikkeuksellisia erityisvaatimuksia sisältävät kertaprojektit, joissa sarjatuotannon etuja ei päästä käytännössä hyödyntämään. Digitan selvityksen mukaan kaikki mastot on arvostettu erikseen todellisen tilanteen mukaisesti komponenttikohtaisesti. Digitan mukaan Jyväskylän jälleenhankintahinta-arvion perusteella on saatu laskettua suurelle, raskaalle mastolle metrihinta, jota on käytetty vastaavien mastojen arvon määrittelyssä niiden korkeuden vaihdellessa. Digitan Viestintävirastolle toimittamasta laskelmasta ilmenee, ettei suurten mastojen jälleenhankintahintojen arviointi perustu yksinomaan Jyväskylän maston jälleenhankintahinta-arvion perusteella laskettuun metrihintaan, vaan myös mastojen rakenteissa olevia eroja on otettu laskelmassa huomioon. Korkein hallinto-oikeus on arvioinut televisiolähetyspalvelujen hinnoittelua viestintämarkkinalain perusteella vuonna 2012 antamassaan päätöksessä. 8 Viestintävirasto oli valituksenalaisessa päätöksessään arvostanut Digita Oy:n suuret ja keskisuuret mastot perustuen Jyväskylän referenssimaston jälleenhankintahintaan. 9 Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei Jyväskylän maston osalta ollut ilmennyt, että se olisi teknisiltä tai muilta ominaisuuksiltaan epätavanomainen verrattuna muihin suuriin ja keskisuuriin mastoihin. Koska mastojen arvostaminen oli asiassa saadun selvityksen perusteella perustunut komponenttikohtaisiin hintoihin eikä tarjouksen loppusummaan, korkein hallinto-oikeus ei katsonut Jyväskylän maston pituudenkaan antaneen aihetta epäillä arvostamisen lopputuloksen oikeellisuutta. 7 Selvitys digitaalisten televisiolähetyspalvelujen kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta, Pöyry Telecom Oy, 11.5.2011. 8 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.5.2012, Dnro 1386/3/10, taltio 1115. 9 Viestintäviraston päätös Digita Oy:n televisiolähetyspalveluiden hinnoittelusta 16.3.2010, Dnro 249/9313/2008.

9 (21) Digitan selvityksen mukaan keskisuurten mastojen jälleenhankintahinnat on määritetty vastaavalla tavalla kuin suuret mastot, mutta käyttäen referenssinä Hämeenlinnan Painokankaan mastoa. Digitan selvityksen perusteella keskisuurten mastojen osuus kaikkien päälähetysmastojen yhteenlasketusta jälleenhankintahinnasta on alle [ ] prosenttia. Myös keskisuurten mastojen kirjanpitoarvojen ja nykykäyttöarvojen erot ovat hyvin pieniä, ja näin ollen kirjanpitoarvoihin verrattuna myös nykykäyttöarvon pohjana olevia Digitan määrittämiä jälleenhankintahintoja voidaan pitää perusteltuina. Digita on oikaissut vuonna 2006 määrittämänsä mastokohtaiset jälleenhankintahinnat vuosittain rakennuskustannusindeksin kehityksen mukaan. Viestintäviraston näkemyksen mukaan päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahinnan määrittämisessä on tässä tapauksessa perusteltuja syitä käyttää indeksointia, koska vertailukelpoisia uusia mastoja ei ole rakennettu useisiin vuosiin. Digita on lisäksi toimittanut Viestintävirastolle tietoja viimeaikaisista hankinnoista, kuten mastojen perustusten ja harusten uusinnoista. Digitan toimittama selvitys tukee Digitan esittämiä mastojen jälleenhankintahintoja. Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan Digitan esittämiä päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahintoja, mutta mastojen jälleenhankintahinnoista Viestintävirasto on vähentänyt Digitan virtuaalimaston osuuden [ ] euroa per masto. Viestintäviraston laskelman mukaan päälähetysasemien mastojen jälleenhankintahinta on yhteensä [ ] euroa. Kiinteistöjen jälleenhankintahinta Digitan toimittaman laskelman mukaan päälähetysasemien mastojen pääomakustannuksiin sisältyy myös kiinteistöjen pääomakustannuksia. Kiinteistöjen pääomakustannukset muodostuvat Digitan omistamien rakennusten ja maa-alueiden kustannuksista. Digitan omistamien rakennusten arvostus perustuu Digitan mukaan rakennusten valmistumishetken hankintahintoihin, jotka on indeksoitu rakennuskustannusindeksillä vastaamaan tarkasteluhetken kustannustasoa. Rakennusten yhteenlaskettu arvo laskelmassa on [ ] euroa. Maa-alueet Digita on arvostanut vuonna 2006 teetetyn asiantuntijaselvityksen mukaan. Asiantuntijaselvityksessä on määritelty Digitan omistamien maaalueiden ja teiden arvonmääritysperiaatteet. Maa-alueiden arvonmääritysperiaatteet on määritetty erikseen eri pintaalakategorioille; pinta-ala alle 2 hehtaaria, 3-10 hehtaaria ja yli 10 hehtaaria. Poikkeuksena edellisiin on kuitenkin Espoon, Turun ja Kiimingin lähetysasemien maa-alueet, joille on erikseen määritetty maa-alueen neliöhinnat. Digitan omistamien maaalueiden arvoksi on laskelmassa määritetty yhteensä [ ] euroa. Digita on kohdentanut päälähetysasemien mastoille rakennusten ja maa-alueiden kustannuksia [ ] Kiinteistöjen kustannuksista päälähetysasemien mastoille on kohdennettu mastokoh-

10 (21) taisesti [ ] - [ ] %:a. Rakennusten jälleenhankintahinnasta on näin ollen päälähetysasemien mastoille kohdennettu laskennallisesti [ ] euroa, joka on noin [ ] %:a rakennusten jälleenhankintahinnasta. Maa-alueiden arvosta on puolestaan laskennallisesti kohdennettu päälähetysasemien mastoille [ ] euroa, joka on noin [ ] %:a maa-alueille määritetystä arvosta. Viestintäviraston Digitalle huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettama velvollisuus noudattaa kustannussuuntautunutta enimmäishintaa koskee päälähetysasemien antennipaikkoja. Antennipaikalla tarkoitetaan antennin ja nousukaapelin vaatimaa tilaa mastossa. Digitalle asetetun vuokrausvelvollisuuden piiriin kuuluvat lisäksi myös kaikki välttämättömät liitännäistoiminnot, joita yritykset tarvitsevat hyödyntääkseen antennipaikkaan pääsyä, kuten laitetila ja sähkönsyöttö. Viestintävirasto on asettanut Digitalle velvollisuuden hinnoitella näistä palveluista perityt korvaukset siten, että korvaukset ovat kustannussuuntautuneita. Säänneltyjen palvelujen hinnoittelussa on tärkeää pystyä selkeästi ja läpinäkyvästi erottamaan toisistaan eri palvelujen aiheuttamat kustannukset. Digita on Jyväskylän referenssimaston jälleenhankintahintalaskelmassa sisällyttänyt maston jälleenhankintahintaan alueen aidan ja portin sekä kaapelikatoksen. Viestintävirasto pitää aiheuttamisperiaatteen mukaisena, että näiden kustannukset huomioidaan mastojen antennipaikan hinnoittelussa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan esittämät muut päälähetysasemien rakennuksista muodostuvat kustannukset eivät sen sijaan aiheudu maston antennipaikan tarjoamisesta vaan sen liitännäistoiminnoista, kuten laitetilapalvelusta. Määrittäessään päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintoja Viestintävirasto huomioi näin ollen Digitan rakennuksiin liittyvät kustannukset ainoastaan Digitan Jyväskylän referenssimaston jälleenhankintahintalaskelmassa esittämiltä osin. Nämä kustannukset on jo sisällytetty edellä esitettyihin mastojen jälleenhankintahintoihin. Muilta osin Viestintävirasto ei ota huomioon Digitan esittämiä rakennusten pääomakustannuksia määrittäessään päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintoja. Digita on kohdistanut maa-alueiden arvosta vain osan [ ] päälähetysasemien mastoille. Viestintävirasto pitää maa-alueen kustannusten kohdentamista mastolle sen sijaan kokonaisuudessaan perusteltuna. Lähetysasemien tonttien koot ovat verrannollisia maston korkeuteen, sillä korkeat mastot vaativat ympärilleen tietyn turva-alueen. Vaikka maa-alueella sijaitsee maston lisäksi usein erilaisia rakennuksia, on niiden suhteellinen osuus maa-alueen tarpeesta marginaalinen. Viestintävirasto ei ole havainnut huomautettavaa Digitan tavassa arvostaa maa-alueensa. Myös Pöyryn vuonna 2011 tekemässä selvityksessä Digitan käyttämä maa-alueiden jälleenhankintahinnan arviointitapa nähtiin perusteltuna.

11 (21) Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto ei ole huomioinut arvioinnissaan Digitan laskelmassaan ilmoittamaa rakennusten jälleenhankintahintaa. Maa-alueiden osalta Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan Digitan ilmoittamaa jälleenhankintahintaa [ ] euroa, joka on kokonaisuudessaan sisällytetty sitoutuneeseen pääomaan. 2.5 Poistot Poistot lasketaan verkon jälleenhankintahintaisen arvon pohjalta tasapoistoina käyttäen poistoaikana komponenttien teknistaloudellisia pitoaikoja. Laskelmassa poistot määritellään edellä mainituille jälleenhankintahintaan kuuluville omaisuuserille. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksissään 10 ottanut kantaa poistoaikoihin verkon jälleenhankintahinnan ja yrityksen sitoutuneen pääoman määrittämisessä. Edellä mainittujen KHO:n päätösten perusteella Viestintävirasto katsoo, että poistokustannusten ja sitoutuneen pääoman laskennassa käytettävien poistoaikojen tulee olla luotettavia ja todennettavissa sekä kuvastaa riittävällä tarkkuudella omaisuuden teknis-taloudellista pitoaikaa. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkon osa todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla merkittävästi pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Digitan esittämät poistot Digitan virastolle toimittaman selvityksen mukaan yritys on laskenut vuosittaiset poistot jälleenhankintahinnasta käyttäen teknis-taloudellista poistoaikaa. Digitan mukaan yritys käyttää vastaavia poistoaikoja myös suunnitelman mukaisissa poistoissa. Digitan mukaan tämä ratkaisu tuottaa tarkimman ja oikeudenmukaisimman tiedon. Digitan laskelman mukaan päälähetysasemien mastojen poistoajat vaihtelevat mastokohtaisesti. Poistoajat vaihtelevat laskelman mukaan [ ] vuodesta [ ] vuoteen, keskimääräisen poistoajan ollessa [ ] vuotta. Digitan selvitysten mukaan täydennysinvestointien poistoaika on määritelty päättymään samaan aikaan kuin kunkin maston alkuperäisen niin kutsutun emo-osan poistoaika. Tämä lyhentää maston poistopohjan keskimääräistä poistoaikaa. Siten Digitan laskelmassa esitetyt pitoajat kuvaavat pitoaikoja ensimmäiselle ja pitoajaltaan pisimmälle hankinnalle. Digitan esittämien päälähetysasemien mastojen vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on [ ] euroa. Rakennusten teknis-taloudellisena poistoaikana Digita on käyttänyt [ ] vuotta, jota on käytetty vuosittaisten poistojen määrittämisessä rakennuksille. Rakennusten keski-ikä vaihtelee laskelman mukaan [ ] vuodesta [ ] vuoteen, keski-iän ollessa 10 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.5.2012, Dnro 1386/3/10, taltio 1115 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.7.2012, Dnro 2062/3/10, taltio 2074.

12 (21) keskimäärin [ ] vuotta. Rakennusten vuosittaisten poistojen määräksi muodostuu yhteensä [ ] euroa, joista mastoille on kohdennettu mastokohtaisesti [ ] - [ ] %:a. Mastoille kohdennettujen rakennusten poistojen määrä on yhteensä [ ] euroa. Digita on huomioinut laskennallisen virtuaalimaston kustannukset päälähetysasemien poistojen laskennassa vähentämällä kunkin maston poistoista virtuaalimaston poistokustannuksen. Virtuaalimaston poistoajaksi Digita on määrittänyt [ ] vuotta ja vähennyksen yhteismäärä on [ ] euroa. Viestintäviraston arvio poistoista Viestintävirasto on laskenut Digitan päälähetysasemien mastojen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Poistoaikoina on käytetty Digitan ilmoittamia teknis-taloudellisia poistoaikoja. Viestintävirasto on laskelmassaan huomioinut vähennyksenä virtuaalimastolle lasketun vuosittaisen poistokustannuksen [ ] euroa. Viestintäviraston laskelman mukaan päälähetysasemien mastojen vuosittaiset poistot ovat yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt poistoaikoina laskelmissaan Digitan toimittamia päälähetysasemittain ja käyttöomaisuusryhmittäin eriteltyjä keskimääräisiä poistoaikoja. Viestintäviraston laskemien poistojen määrä ei kuitenkaan eroa merkittävästi Digitan laskelman mukaisista poistoista, sillä eroa on noin [ ] %:a. Viraston mukaan kuitenkin päälähetysasemittain ja käyttöomaisuusryhmittäin lasketut poistot antavat tarkemman kuvan poistojen määrästä. Kuten edellä on esitetty, Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan laskelmassaan esittämät päälähetysasemien rakennuksista muodostuvat kustannukset eivät aiheudu maston antennipaikan tarjoamisesta vaan siihen liitännäisistä palveluista. Näin ollen Viestintävirasto ei ole huomioinut arvioinnissaan Digitan ilmoittamia rakennusten poistokustannuksia [ ] euroa. 2.6 Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Digitan esittämä sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Digita on laskenut päälähetysasemien mastoihin sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon. Digitan käyttämät nykykäyttöarvot on laskettu vähentämällä käyttöomaisuuden jälleenhankintahinnasta sen kumulatiivista teknistaloudellista vanhenemista vastaava osuus. Käyttöomaisuusryhmän keski-iän Digita on laskenut vähentämällä jälleenhankintahinnasta sen nykykäyttöarvon ja kertonut sen erotuksen käyttöomaisuusryhmän keskimääräisellä poistoajalla. Virtuaalimaston Digita on huomioinut vähentämällä päälähetysasemien sitoutuneesta pääomasta virtuaalimaston jälleenhankintahinnan [ ] euroa. Päälähetysasemien mastojen sitoutuneen pääoman määräksi saadaan Digitan laskemalla tavalla [ ] euroa.

13 (21) Digita on laskenut sitoutuneen pääoman tuottoa myös rakennuksille ja rakennuksiin sitoutuneen pääoman määräksi Digitan laskemalla tavalla on muodostunut yhteensä [ ] euroa, josta mastoille on kohdennettu mastokohtaisesti [ ] - [ ] %:a. Mastoille kohdistuvan sitoutuneen pääoman määrä rakennusten osalta on siten yhteensä [ ] euroa. Digitan sitoutuneeseen pääomaan sisältyy myös maa-alueisiin sitoutunutta pääomaa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, joten maa-alueiden sitoutuneena pääomana Digita on käyttänyt laskelmassaan maa-alueille määritettyä jälleenhankintahintaa [ ] euroa, josta mastoille on kohdennettu mastokohtaisesti [ ] - [ ] %:a. Mastoille kohdistuvien maa-alueiden sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on määritetty yrityksen toimittamassa laskelmassa kertomalla sitoutuneen pääoman määrä sitoutuneen pääoman tuottoprosentilla. Digita on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttina [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi päälähetysasemien mastojen osalta muodostuu yrityksen laskemalla tavalla yhteensä [ ] euroa. Maa-alueille lasketun tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton määräksi on muodostunut rakennusten osalta yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton yhteismäärä on Digitan laskemalla tavalla [ ] euroa. Viestintäviraston arvio sitoutuneesta pääomasta ja tuotosta Tietoyhteiskuntakaaren mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Viestintävirasto on määrittänyt nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jällenhankintahintaiset poistot verkon keski-ikä huomioiden. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: NKA=JHH 1 keski-ikä pitoaika, missä NKA=nykykäyttöarvo JHH=jälleenhankintahinta pitoaika=teknis-taloudellinen pitoaika keski-ikä=keski ikä Viestintävirasto on laskenut nykykäyttöarvon edellä esitettyjen mastokohtaisten jälleenhankintahintatietojen ja pitoaika- ja keski-ikätietojen perusteella. Viestintäviraston laskelman mu-

14 (21) kaan päälähetysasemien mastojen nykykäyttöarvo on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut Digitan päälähetysasemien mastoihin sitoutunutta pääomaa myös Digitan ilmoittamien kirjanpitoarvojen perusteella. Viestintävirasto on verrannut Digitan ilmoittamien jälleenhankintahintojen, pitoaikojen ja keski-ikien perusteella laskettuja mastokohtaisia nykykäyttöarvoja Digitan ilmoittamiin mastokohtaisiin kirjanpitoarvoihin. Viestintävirasto on havainnut, että käyttämällä mastokohtaisia kirjanpitoarvoja tai nykykäyttöarvoja sitoutuneeksi pääomaksi muodostuvat lähes vastaavat arvot. Viestintävirasto on katsonut, että sitoutuneena pääomana voidaan käyttää perustellusti nykykäyttöarvoja. Maa-alueiden sitoutuneena pääomana on käytetty Digitan ilmoittamaa arvoa kokonaisuudessaan [ ] euroa. Kuten edellä on esitetty, Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan laskelmassaan esittämät päälähetysasemien rakennuksista muodostuvat kustannukset eivät aiheudu maston antennipaikan tarjoamisesta vaan siihen liitännäisistä toiminnoista. Näin ollen Viestintävirasto ei ole huomioinut Digitan esittämää rakennusten sitoutunutta pääomaa sitoutuneen pääoman ja tuoton määrittämisessä. Viestintäviraston laskelmassa sitoutuneen pääoman määrä on yhteensä [ ] euroa. Määrittäessään kohtuullista tuottoa säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle Viestintävirasto käyttää WACCmenetelmää. WACC-menetelmä ottaa huomioon kohtuullisen tuoton säänneltyyn toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja kannustimet investointeihin. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan sitoutuneen pääoman tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. 11 Sallimalla kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle yrityksiä kannustetaan investoimaan, koska tällöin yritykset saavat katettua investointiensa kustannuksia. Investointeihin mahdollisesti liittyvät riskit huomioidaan WACC-menetelmässä riskipreemioiden (riskitön korko ja sen lisäksi tuleva velkapreemio sekä markkinariskipreemio) avulla. WACC-menetelmän avulla Viestintävirasto määrittää kohtuulliseksi katsottavan sitoutuneen pääoman tuoton parametrit kaikille ennakkosäännellyille markkinoille, kuten televisiolähetyspalveluiden markkinoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta 2014 12 ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli 11 WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. 12 Viestintävirasto 5.5.2014. Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014).

15 (21) 2.7 Käyttö- ja yleiskustannukset digitaalisessa televisiolähetyspalvelutoiminnassa on 7,6-10,2 %. Digita on käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina omassa laskelmassaan [ ], joka perustuu Digitan selvityksen mukaan Viestintäviraston joulukuussa 2012 määrittämiin kohtuullisiin tuottoprosentteihin. Viestintävirasto on kuitenkin tämän jälkeen päivittänyt kohtuulliseksi katsomansa tuottoprosentit toukokuussa 2014. Viestintävirasto on arvioinnissaan käyttänyt sitoutuneen pääoman tuottoprosenttina edellä esitetyn sallitun tuoton vaihteluvälin ylärajaa 10,2 %, minkä voidaan katsoa olevan kohtuullinen ja ottavan huomioon investointeihin liittyvät riskit. Viestintävirasto on laskenut pääoman tuoton päälähetysasemien mastoihin sitoutuneelle pääomalle [ ] euroa ja maa-alueisiin sitoutuneelle pääomalle [ ]. Viestintäviraston laskelmassa Digitan sitoutuneen pääoman tuoton määrä päälähetysasemien mastoille on yhteensä [ ] euroa ja maa-alueille yhteensä [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa sitoutuneen pääoman tuotoksi muodostuu yhteensä [ ] euroa. Päälähetysasemien antennipaikkojen käyttökustannukset muodostuvat verkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Käyttökustannusten tulee perustua teleyrityksen toteutuneisiin kirjanpidon ja kustannuslaskennan tietoihin. Digitan päälähetysasemien mastoille kohdistamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat yhteensä [ ] euroa ajanjaksolta 1.1. - 31.12.2013. Digitan toimittamien laskelmien mukaan päälähetysasemien mastoille kohdennetut käyttökustannukset muodostuvat pääasiassa palkoista ja palkkaukseen liittyvistä lakisääteisistä henkilöstökuluista, maavuokrista sekä ulkopuolisista ITpalveluista ja IT-palveluiden ylläpidosta. Yleiskustannukset muodostuvat puolestaan palkkojen ja palkkioiden lisäksi viestintä- ja markkinointikuluista sekä tilintarkastus ja konsultointipalkkioista. Digita on jakanut käyttö- ja yleiskustannukset [ ] päälähetysasemien mastoille. Kullekin mastolle on siten kohdennettu [ ]. Viestintävirasto on arvioinut Digitan esittämiä käyttö- ja yleiskustannuksia Digitan toimittamien tietojen perusteella. Viestintävirasto on kiinnittänyt huomiota arvioinnissaan siihen, että Digita on huomioinut laskennallisen virtuaalimaston kustannukset vain pääomakustannusten osalta. Digita ei sen sijaan ole huomioinut mastoille kohdennettujen käyttö- ja yleiskustannushttps://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html.

16 (21) 2.8 Kustannukset yhteensä ten määrittämisessä virtuaalimastolle kuuluvia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on siten omassa laskelmassaan vähentänyt käyttö- ja yleiskustannuksista yhteensä [ ] euroa, jotka virasto on arvioinut aiheutuvan virtuaalimaston kuvaamien palvelujen käyttö- ja yleiskustannuksista. Viestintävirasto on arvioinut virtuaalimastolle kuuluvat käyttökustannukset suhteuttamalla virtuaalimastoille lasketun jälleenhankintahinnan Digitan päälähetysasemien jälleenhankintahintaan. Viraston laskelman mukaan virtuaalimastojen jälleenhankintahinnat ovat [ ] %:a Digitan ilmoittamasta päälähetysasemien jälleenhankintahinnasta. Näin ollen Viestintävirasto on vähentänyt [ ] %:a käyttö- ja yleiskustannuksista, jotka aiheutuvat muiden tiedonsiirtoantennien kuormituksesta mastoille. Viestintäviraston laskelmassa käyttö- ja yleiskustannusten määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannusten jakaminen [ ] ei kuvasta kustannusten aiheuttamisperiaatetta parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttö- ja yleiskustannusten jakaminen [ ] johtaa siihen, että esimerkiksi pienempien mastojen käyttö- ja yleiskustannukset voivat muodostua suhteettoman korkeiksi. Viestintäviraston mukaan käyttö- ja yleiskustannukset tulee kohdentaa yksittäisille mastoille lähtökohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Erityisesti käyttökustannusten kohdentamisessa käytettävän jakoperusteen tulee kuvata mastojen käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Viestintävirasto on omassa laskelmassaan jakanut käyttö- ja yleiskustannukset mastoille mastojen jälleenhankintahintojen suhteessa. Viestintäviraston mukaan käyttö- ja yleiskustannusten jakaminen jälleenhankintahintojen suhteessa ottaa paremmin huomioon mastoissa olevat erot ja toteuttaa siten Digitan arviointitapaa paremmin aiheuttamisperiaatetta. Digitan laskelmaan sisältyi myös rakennusten käyttökustannuksia. Viestintävirasto ei ole huomioinut omassa laskelmassaan rakennusten käyttökustannuksia [ ] euroa, koska kuten edellä on esitetty, Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan laskelmassaan esittämät päälähetysasemien rakennuksista muodostuvat kustannukset eivät aiheudu maston antennipaikan tarjoamisesta. Digitan virastolle toimittaman laskelman mukaiset päälähetysasemien mastojen vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Päälähetysasemien mastojen kokonaiskustannukset sisältävät mastojen, rakennusten ja maa-alueiden kustannuksia. Viestintäviraston arvioinnissa käyttämän laskelman mukaiset Digitan päälähetysasemien mastojen vuosittaiset oikaistut kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Päälähetysasemien mastojen kokonaiskustannukset sisältävät mastojen ja maa-alueiden

17 (21) 2.9 Kustannusten kohdistaminen kustannukset. Viestintävirasto on määrittänyt erikseen kunkin päälähetysaseman maston kokonaiskustannukset. Säänneltyjen palvelujen hinnoittelussa on tärkeää pystyä selkeästi ja läpinäkyvästi määrittämään säänneltyjen tuotteiden rajapinnat muusta toiminnasta sekä erottelemaan näiden kustannukset toisistaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Lisäksi säännellyn toiminnan sisällä eri palvelujen aiheuttamat kustannukset on kyettävä erottamaan toisistaan luotettavasti. Digita on selvityksensä mukaan kohdistanut päälähetysasemien mastojen kustannukset tuulikuorman perusteella. Digitan mukaan jokaista mastoa rasittaa antenneista, antennirakenteista ja nousukaapeleista aiheutuva tuulikuorma. Olennaisimmat tuulikuormaan vaikuttavat tekijät ovat rakenteiden tuulipinta-ala ja asennuskorkeus. Tuulikuorman Digita on määrittänyt seuraavalla kaavalla: F[N]= n x Aeff[m²] x p1[n/m²] + n x Cd x H[m] x d[m] x p2[n/m²] Jossa H[m] = antennin keskikorkeus Aeff[m²] = antennin tuulipinta-ala p1[n/m²] = mastokohtainen tuulenpaine antennin keskikorkeudella p2[n/m²] = mastokohtainen tuulenpaine kaapelin keskikorkeudella (=½ x H[m]) n = tuulenpaineen osavarmuuskerroin (=1) Cd = muotokerroin kaapeleille (=1,35) d[m] = antennin syöttökaapeleiden yhteenlaskettu leveys [ ] Digita on määritellyt erilliset hinnastot antennipaikoille riippuen siitä, käyttääkö antennipaikkaa televisio- vai radioantenni. Kokonaistuulikuormat vaihtelevat suuresti päälähetysasemien välillä, mikä osaltaan vaikuttaa merkittävästi lopullisiin yksikköhintoihin mastoittain. Myös televisio- ja radioantennien keskinäisissä tuulikuormien suhteessa on suuria eroja mastoittain. Digitan toimittamien selvitysten mukaan radion antennipaikkahinnaston hinta (eur/kn/kk) vaihtelee päälähetysasemittain 21,06 ja 179,13 välillä, keskimääräisen hinnan ollessa 63,46 (eur/kn/kk). Vastaavasti Digitan TV:n antennipaikkahinnaston hinta vaihtelee päälähetysasemittain 79,18 ja 472,98 (eur/kn/kk) välillä, keskimääräisen hinnan ollessa 180,38 (eur/kn/kk). Viestintävirasto pitää tuulikuorman käyttöä kustannusten kohdistamisessa lähtökohtaisesti perusteltuna, koska se kuvaa yhteyttä antennin ja sen aiheuttamien kustannusten välillä, ottaen huomioon antennin sijoituskorkeuden, koon (tuulipinta-alan) ja tuulenpaineen. Viestintävirasto ei kuitenkaan pidä Digitan käyt-

18 (21) tämää tapaa kohdistaa kustannuksia päälähetysaseman mastojen antennipaikoille aiheuttamisperiaatteen mukaisena. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan käyttämässä tavassa liian suuri osa päälähetysaseman mastojen kustannuksista on kohdistettu televisiopalvelujen antennipaikoille. [ ] Viestintäviraston näkemyksen mukaan kustannukset tulee lähtökohtaisesti kohdistaa antennipaikoille tuotannollisessa käytössä olevien antennien tuulikuormien suhteessa. Kohdistettaessa kustannuksia tuotannollisesta käytöstä poistettuja antenneja ei huomioida, jos ne eivät estä jonkin toisen antennin asentamista mastoon. Säänneltyyn toimintaan liittyvien antennien vaihtuvuus on pääosin vähäistä eikä niiden tuulikuormaosuuden voida katsoa muuttuvan säännöllisesti. Sääntelemättömään toimintaan liittyvien antennien vaihtuvuus on sen sijaan usein säännöllistä, ja tällöin niiden osuus kustannuksista on Viestintäviraston näkemyksen mukaan perusteltua huomioida Digitan esittämällä tavalla erikseen käyttämällä tuulikuorman sijaan edellä kuvattua laskennallista virtuaalimastoa. 3 Enimmäishinnan tason määrittäminen Viestintävirasto on määrittänyt Digitan päälähetysasemien mastojen antennipaikoille mastokohtaisen enimmäishinnan kunkin maston kokonaiskustannusten ja kokonaistuulikuorman perusteella. Enimmäishinta on muotoa euroa per kilonewton (kn) ja koskee sekä televisio- että radiolähetyspalveluiden antennipaikkoja. Päälähetysaseman maston antennipaikan hinta saadaan kertomalla mastokohtainen enimmäishinta antennin ja nousukaapelin tuulikuormalla. Ensimmäisessä vaiheessa Viestintävirasto on edellä kuvatulla tavalla määrittänyt kunkin päälähetysaseman maston kokonaiskustannukset. Tämän jälkeen Viestintävirasto on määrittänyt mastokohtaisen enimmäishinnan jakamalla kyseisen maston kokonaiskustannukset sen kokonaistuulikuormalla. Maston kokonaistuulikuorma on määritetty laskemalla yhteen Digitan toimittamat television, radion ja muiden palvelujen tuulikuormat. Viestintävirasto ei ole huomioinut kokonaistuulikuormassa tuotannollisesta käytöstä poistettuja antenneja eikä sellaisia antenneja, jotka on huomioitu virtuaalimastolla. Viestintävirasto on muuntanut näin saadun mastokohtaisen yksikköhinnan kuukausihinnaksi jakamalla sen 12:lla. Viestintävirasto on edellä kuvatulla tavalla määrittänyt seuraavat enimmäishinnat päälähetysasemien mastojen antennipaikoille: Päälähetinasema hinta eur/kn/kk Anjalankoski 60,99 Espoo 56,96

19 (21) Eurajoki 53,29 Fiskars 70,14 Haapavesi 48,18 Iisalmi 51,10 Inari 48,44 Joutseno 65,10 Jyväskylä 86,02 Karigasniemi 20,12 Kerimäki 56,41 Kiihtelysvaara 74,15 Koli 46,31 Kruunupyy 69,75 Kuopio 70,59 Kuttanen 22,38 Lahti 60,10 Lapua 56,46 Mikkeli 50,98 Oulu 70,41 Pernaja 79,04 Pihtipudas 43,24 Posio 68,14 Pyhätunturi 30,25 Pyhävuori 58,24 Rovaniemi 54,77 Ruka 17,60 Taivalkoski 60,12 Tammela 56,90 Tampere 44,78 Tervola 72,03 Turku 45,07 Utsjoki 14,65 Vaasa 53,56 Vuokatti 50,88 Vuotso 36,57 Ylläs 30,06 Ähtäri 107,86 Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitan päälähetysasemien mastojen antennipaikoille asetettavat enimmäishinnat vastaavat kyseisen palvelun tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia. Päälähetysasemien mastojen kustannusten kohdistaminen antennipaikoille Viestintäviraston nyt määrittämällä tavalla on Digitan aiempaa käytäntöä selkeämpää ja perustellumpaa. Viestintävirasto katsoo, että päälähetysasemien mastojen antennipaikoille tässä liitteessä kuvatulla tavalla asetettava ennustettava ja läpinäkyvä antennipaikan enimmäishinta mahdollistaa kilpailijoiden pääsyn markkinoille ja kannustaa investoimaan televisio- ja radiolähetysverkkoihin. Asetettava enimmäishinta edistää Viestintäviraston näkemyksen mukaan näin

20 (21) kestävän kilpailun syntymistä ja lisää markkinoiden tehokkuutta. Lisäksi asetettavien enimmäishintojen taso sallii Digitalle kohtuullisen tuoton toimintaan sitoutuneelle pääomalle ja mahdollistaa päälähetysasemien mastojen ylläpitoon tarpeelliset investoinnit. Viestintäviraston tämän hetkisten tietojen valossa ei ole näköpiirissä sellaisia muutoksia, joilla olisi merkittävää vaikutusta säänneltyjen antennipaikkojen kustannuksiin. Edellä mainituin perustein enimmäishintaa voidaan pitää oikeasuhtaisena huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetetut tavoitteet huomioon ottaen. 4 Salassapito Liite sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty hakasulkein [ ]. 5 Liitteet Viestintäviraston laskelma Digita Oy:n päälähetysasemien mastojen antennipaikkojen kustannuksista ja enimmäishintojen tasosta

Luonnos LIITE Viestintäviraston laskelma Digita Oy:n päälähetysasemien mastojen antennipaikkojen kustannuksista ja enimmäishintojen tasosta