parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, , s. 33.

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, SG (2003) D/ Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN Helsinki Finland Rauni Hagman, Ylijohtaja Fax: Arvoisa Rauni Hagman, Asia : Tapaus FI/2003/0031 : Puheensiirtoa kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestinverkossa koskeva markkina Direktiivin 2002/21/EC 1 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lausunto I. MENETTELY Komissio kirjasi 21. päivänä marraskuuta 2003 tapausnumerolla FI/2003/0031 Suomen kansallisen sääntelyviranomaisen, Viestintäviraston, tekemän ilmoituksen puheensiirtoa kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestinverkossa koskevasta markkinasta ("yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva liikenne"). Kansallinen kuuleminen 2 järjestettiin vuoden 2003 lokakuun 9. ja marraskuun 12. päivän välisenä aikana. Komission asiasta vastaavat yksiköt pyysivät 25. ja 28. päivänä marraskuuta Viestintävirastoa toimittamaan lisätietoja ja selvennyksiä ilmoitettujen toimenpiteiden täyden arvioinnin mahdollistamiseksi. Viestintävirasto toimitti pyydetyt tiedot marraskuun 28. päivänä ja joulukuun 3. päivänä. Puitedirektiivin 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisilla sääntelyviranomaisilla ja komissiolla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ilmoitetusta toimenpideluonnoksesta kyseiselle sääntelyviranomaiselle. 1 Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskeva, 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettu, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, , s Puitedirektiivin 6 artiklan mukaisesti. Commission européenne, B-1049 Bruxelles / Europese Commissie, B-1049 Brussel - Belgium. Puhelin: (32-2)

2 II. TOIMENPIDELUONNOKSEN KUVAUS Viestintävirasto määrittelee merkityksellisenä hyödykemarkkinana puheensiirron kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestinverkossa 3 ("yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva liikenne"). Ilmoitettujen toimenpideluonnosten sekä Viestintäviraston toimittamien lisätietojen nojalla komissio päättelee hyödykemarkkinamäärittelyn vastaavan komission merkityksellisistä markkinoista antamaa suositusta 4. Maantieteellisten markkinoiden osalta Viestintävirasto toteaa kunkin kohdeverkkona toimivan matkaviestinverkon muodostavan erillisen merkityksellisen markkinan. Viestintäviraston käyttämät kriteerit sen arvioidessa, onko teleyrityksellä huomattava markkinavoima (HMV) puheensiirrossa kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestinverkossa ovat korkeat markkinaosuudet, verkon hallinta sekä teleyritysten horisontaalinen integraatio, tosiasiallisen ja potentiaalisen kilpailun puuttuminen ja vahva taloudellinen asema. Kullakin teleyrityksellä on 100%:n markkinaosuus tällä markkinalla johtuen siitä, että laskevaa liikennettä tiettyyn matkaviestinverkkoon ei voi tarjota muut kuin verkon omistaja. Näiden kriteereiden ja markkina-analyysin perusteella Viestintävirasto aikoo nimetä seuraavat matkaviestinverkkoyritykset huomattavan markkinavoiman (HMV) yrityksiksi yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinoilla: (1) Sonera Mobile Networks Oy; (2) Radiolinja Origo Oy; (3) Finnet Verkot Oy; (4) Ålands Mobiltelefon Ab. Viestintämarkkinalaki 5 antaa Viestintävirastolle valtuudet asettaa HMV-yrityksille seuraavat velvollisuudet: (1) yhteenliittämisvelvollisuus; (2) toimitusehtojen ja hinnaston julkaisuvelvollisuus; (3) hinnoittelua ja muita ehtoja koskevat velvollisuudet (kustannussuuntautuneisuus ja syrjimättömyys); (4) velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää; (5) kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus. Viestintävirasto aikoo asettaa kaikki viisi velvollisuutta Sonera Mobile Networks Oy:lle, Radiolinja Origo Oy:lle ja Finnet Verkot Oy:lle. Sen sijaan Ålands Mobiltelefon Ab:lle, 3 Viestintäviraston mukaan tämä markkina sisältää myös laskevalle liikenteelle välttämättömät yhteenliittämistuotteet ja -palvelut. 4 Komission suositus 2003/311/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2003, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla, EYVL L114, , s. 45, liitteen markkina no Viestintämarkkinalaki, No. 323,

3 joka tarjoaa matkaviestinverkkoa ainoastaan Ahvenanmaalla, Viestintävirasto ehdottaa asetettavaksi ainoastaan kaksi ensimmäistä velvollisuutta täydennettynä syrjimättömyysvelvoitteella. Huolimatta siitä, että yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevaa liikennettä koskeva hyödykemarkkina sisältää myös kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon suuntautuvat puhelut ja että Viestintävirasto toteaa huomattavan markkinavoiman täten määritellyllä markkinalla, Viestintäviraston asettamien velvollisuuksien soveltamisala on rajoitettu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen osalta. Toimenpideluonnoksissa sekä Viestintäviraston toimittamissa lisätiedoissa todetaan, että viestintämarkkinalain 43 pykälä rajoittaa matkaviestinverkkoyrityksen velvollisuutta hinnoitella laskeva liikenne, joka suuntautuu kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon niin, ettei laskevalle liikenteelle tarvitse määritellä tukkuhintaa. Erityisesti pykälän 3 kohdassa säädetään, että teleyrityksen on hinnoiteltava erikseen toiselta teleyritykseltä perittävä korvaus puhelinverkon käytöstä yhteyden muodostamiseen silloin, kun yhteys muodostetaan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. 43 pykälän 4 kohdassa kuitenkin säädetään, ettei laskevaa liikennettä tarvitse hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon. III. LAUSUNTO Komissio on tutkinut ilmoituksen sekä Viestintäviraston toimittamat lisätiedot ja antaa seuraavan lausunnon 6 : (1) Laskevaa liikennettä koskevien velvollisuuksien rajoittuminen matkaviestinverkosta tai ulkomailta matkaviestinverkkoon suuntautuviin puheluihin: Puitedirektiivin 16 artiklan 4 kohdan mukaan silloin, kun kansallinen sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla vallitse todellista kilpailua, sen on määriteltävä yritykset, joilla kyseisillä markkinoilla on huomattava markkinavoima ja asetettava tällaiselle yritykselle asianmukaisia sääntelyvelvollisuuksia. Käyttöoikeusdirektiivin 7 8 artiklan 4 kohdan mukaan velvollisuuksien on perustuttava havaitun ongelman luonteeseen ja niiden on oltava oikeasuhteisia ja perusteltuja puitedirektiivin 8 artiklan tavoitteisiin nähden. Komissio katsoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat ristiriidassa edellä mainittujen säännösten kanssa. Ensiksikin, havaittu ongelma puheensiirtoa kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestinverkossa koskevalla markkinalla on matkaviestinverkkoyritysten huomattava markkinavoima laskevan liikenteen osalta riippumatta siitä, mistä verkosta laskeva liikenne matkaviestinverkkoon 6 Puitedirektiivin 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) EYVL L 108, , s.7. 3

4 suuntautuu. Siksi velvollisuuksien ei tulisi rajoittua sen mukaan mistä liikenne on lähtöisin. Rajoittamalla velvollisuuksia ehdotetulla tavalla komissio katsoo, ettei Viestintävirasto perusta velvollisuuksia havaitun ongelman luonteeseen. Toiseksi komissio toteaa, etteivät Viestintäviraston ehdottamat toimenpiteet ole puitedirektiivin 8 artiklan mukaisesti oikeasuhteisia ja perusteltuja seuraavista syistä: toimenpiteet eivät varmista käyttäjien mahdollisimman suurta hyötyä, koska kiinteän verkon tilaajat Suomessa on (perustelematta) suljettu pois toimenpiteistä koituvan hyödyn piiristä 8 ; toimenpiteet ylläpitävät syrjintää kiinteän verkon yritysten ja matkaviestinverkkoyritysten välillä Suomessa, mikä mahdollisesti vääristää kilpailua ja estää sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden kehittymistä 9 ; ja toimenpiteet eivät poista jäljellä olevaa, kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon suuntautuvien puheluiden tarjontaa koskevaa, estettä Suomessa eli puuttuvaa tukkutason tuotetta laskevalle liikenteelle. Puuttuva laskevan liikenteen tukkutason tuote estää kiinteän verkon yritysten markkinoille tuloa Suomessa 10. Koska ehdotetut toimenpiteet syrjivät kiinteitä verkkoja suhteessa matkaviestinverkkoihin, niitä ei voida myöskään pitää teknologisesti neutraaleina kuten puitedirektiivin 8 artiklan 1 kohta edellyttää. Lisäksi valtuutusdirektiivin 11 4 artiklan 2 kohta sekä käyttöoikeusdirektiivin 4 artiklan 1 kohta takaavat sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluita tarjoavien yritysten oikeuden neuvotella yhteenliittämisestä muiden yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavien yritysten kanssa ja tarvittaessa saada näiltä käyttöoikeus tai yhteenliittäminen. Ehdotetut toimenpiteet eivät anna tätä oikeutta kiinteän verkon yrityksille Suomessa. Komissio tiedostaa että perustana sille, että Suomessa sijaitsevasta kiinteästä verkosta lähtevät puhelut jäävät ehdotettujen toimenpiteiden ulkopuolelle, on viestintämarkkinalain 43 pykälän 4 kohta. Viestintävirasto voi olla vakuuttunut, että komissio harkitsee perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen toimivaltansa käyttämistä suhteessa säännökseen, jonka Viestintävirasto katsoo rajoittavan sen toimivaltuuksia. On kuitenkin huomautettava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vallitseva oikeuskäytäntö toteaa että: On muistutettava [ ], että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön oikeuden 8 Vastoin puitedirektiivin 8 artiklan 2 kohdan a alakohtaa. 9 Vastoin puitedirektiivin 8 artiklan 3 kohdan c alakohtaa. 10 Vastoin puitedirektiivin 8 artiklan 3 kohdan a alakohtaa. 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi), EYVL L 108, , s

5 ensisijaisuus edellyttää, että mitään yhteisön oikeussäännön vastaista kansallisen lain säännöstä ei sovelleta, olipa kyseinen säännös annettu ennen yhteisön oikeussääntöä tai sen jälkeen. Tämä velvollisuus jättää soveltamatta yhteisön oikeuden vastaista kansallista lainsäädäntöä ei ole vain kansallisilla lainkäyttöelimillä, vaan se ulottuu kaikkiin valtion toimielimiin, mukaan lukien hallintoviranomaiset [ ], ja tämä velvollisuus sisältää tilanteen mukaan myös velvollisuuden antaa kaikki tarpeelliset säännökset yhteisön oikeuden täyden vaikutuksen toteutumisen helpottamiseksi [ ]. 12 (2) Tiettyjen velvollisuuksien epäsymmetrinen soveltaminen; velvollisuudet, jotka asetetaan kolmelle HMV-yritykselle mutta ei Ålands Mobiltelefon Ab:lle: Viestintäviraston tarkoituksena on vapauttaa Ålands Mobiltelefon Ab velvollisuuksista asettaa kustannussuuntautuneet hinnat, käyttää kustannuslaskentajärjestelmää sekä velvollisuudesta kirjanpidon eriyttämiseen. Komissio muistuttaa Viestintävirastoa, että käyttöoikeusdirektiivin mukaisesti asetettujen velvollisuuksien tulisi perustua havaitun ongelman luonteeseen ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia ja perusteluja. Olosuhteissa, joissa on todennäköistä että havaittu markkinahäiriö on sama kaikilla markkinoilla (100%:n markkinaosuus, korkeat markkinoille tulon esteet ja taloudelliset edellytykset rakentaa kilpailevaa paikallista liityntäverkkoinfrastruktuuria) ja kansallinen sääntelyviranomainen aikoo asettaa erilaisia velvollisuuksia eri yrityksille samalla tavalla määritellyillä markkinoilla, tällaisen erilaisen kohtelun tulisi olla riittävästi perusteltua. Erityisesti, jos katsotaan olevan kohtuutonta asettaa pienelle yritykselle kalliita kustannussuuntautuneisuus- ja kustannuslaskentavelvollisuuksia, komission mielestä Viestintävirasto voisi harkita muita kustannusten valvonnan muotoja, kuten vertailuanalyysiä suhteessa isompiin yrityksiin, jotka ovat kustannussuuntautuneisuusvelvollisuuden alaisia. (3) Kustannussuuntautuneisuutta ja kustannuslaskentaa koskevat velvollisuudet: Komissio panee merkille, ettei toimenpideluonnoksissa määritellä menetelmää, jolla Viestintävirasto arvioi kustannussuuntautuneisuutta. Viestintämarkkinalaki säätää, että kukin teleyritys saa itse valita käyttämänsä kustannuslaskentajärjestelmän. Komissio on huolissaan tästä lähestymistavasta ja uskoo sen rajoittavan toimenpiteen myötävaikutusta kuluttajan etuun, kilpailun lisääntymiseen ja sisämarkkinoiden kehittymiseen. Puitedirektiivin 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti Viestintäviraston on otettava muiden kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission lausunnot mahdollisimman laajasti huomioon ja se voi hyväksyä lopullisen toimenpideluonnoksen ja toimittaa se tällöin komissiolle. Yllä annettu lausunto on komission kannanotto tähän nimenomaiseen ilmoitukseen, eikä rajoita komission mahdollisia kannanottoja suhteessa muihin ilmoitettuihin toimenpideluonnoksiin. 12 Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 9 päivänä syyskuuta 2003, Consorzio Industrie Fiammiferi (CIF) vastaan Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato, kohdat 48 ja 49, vahvistaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen aiemman tapauskäytännön. 5

6 Suosituksen 2003/561/EY kohdan mukaisesti komissio julkaisee tämän asiakirjan internet-sivullaan. Komissio ei pidä asiakirjaan sisältyvää aineistoa luottamuksellisena. Pyydämme teitä ilmoittamaan komissiolle 14 kolmen työpäivän kuluessa tämän asiakirjan vastaanottamisesta mikäli katsotte, että tämä asiakirja sisältää liikesalaisuuksia koskevien yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisesti luottamuksellista tietoa, jonka toivotte poistettavan ennen julkaisemista. Pyydämme teitä perustelemaan pyyntönne. Kunnioittavasti, Komission puolesta Erkki Liikanen Komission jäsen 13 Komission suositus 2003/561/EY, annettu 23. päivänä heinäkuuta 2003, ilmoituksista, määräajoista ja kuulemisista, joista säädetään sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 7 artiklassa, EYVL L 190, , s Pyynnöt on lähetettävä joko sähköpostilla: INFSO-COMP-ARTICLE7@cec.eu.int tai faxilla: