Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Dnro: /962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi AinaCom Oy:lle, Anvia Oyj:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, SSP Yhtiöt Oy:lle, PPO Yhtiöt Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle huomattavan markkinavoiman (HMV) päätökset, joissa yhtiöille asetettiin velvollisuus hinnoitella sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrat ja kytkentämaksut erikseen päätöksessä mainituilla alueilla kustannussuuntautuneesti ja noudattaa viraston erikseen määrittämää enimmäishintaa 1. Näihin yrityksiin viitataan tekstissä myös yhteisnimellä suuret teleyritykset. Viestintävirasto käyttää metalli- ja valokuitutilaajayhteyksien kustannussuuntautuneiden kuukausivuokrien määrittämisessä vakioituihin komponenttihintoihin perustuvaa menetelmää. Tässä muistiossa kuvataan vakiokomponenttimenetelmän keskeiset periaatteet ja soveltamistapa. Lisäksi tässä muistiossa kuvataan menetelmä, jolla Viestintävirasto määrittää tilaajayhteyksien kytkentämaksujen kustannussuuntautuneet hinnat. Vakiokomponenttimenetelmää sovelletaan tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneiden kuukausivuokrien määrittämiseen. Vakiokomponenttimenetelmässä verkon arvo määritetään kaikille yhtiöille soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden yksikköhintoja ja pitoaikoja. Kun komponentit sekä niiden yksikköhinnat ja pitoajat on vakioitu, lasketaan niiden perusteella yhtiökohtaiset kustannukset käytettyjen komponenttien määriin ja ikätietoihin sekä käyttö- ja yleiskustannuksiin perustuen. Kokonaiskustannukset jaksotetaan vuosikustannuksiksi ja kohdistetaan yksittäisille tuotteille ja palveluille. Kuva 1 havainnollistaa menetelmän vaiheita. 1 Viestintäviraston HMV-päätökset , y/hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (7) Vakiointi Vakioidut komponentit Vakioidut yksikköhinnat Vakioidut pitoajat Yhtiökohtaiset tiedot Yhtiökohtaiset volyymit Yhtiökohtaiset ikätiedot Yhtiökohtaiset käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten jaksotus & kohdistus Pääoman tuotto Vuosipoistot Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannussuuntautunut hinta Yhtiökohtainen Kuva 1. Vakiokomponenttimenetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneiden kuukausihintojen määrittämisessä. Menetelmää sovelletaan sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kustannussuuntautuneiden hintojen määrittämiseen. Vakiointi Vakioidut komponentit Vakioitujen komponenttien määritys perustuu Viestintäviraston ja teleyritysten yhteiseen työryhmätyöhön ja komponentit on esitetty tämän muistion liitteessä 1. Vakioidut yksikköhinnat Yksittäisen komponentin vakioitu yksikköhinta määritetään lähtökohtaisesti enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten ilmoittamien yksikköhintojen mediaanina. Vakioitu yksikköhinta määritetään kuitenkin edellä mainitusta poiketen, jos vähemmän kuin kolme suurta teleyritystä ilmoittaa sekä yksikköhinnan että volyymin kyseiselle komponentille tai muiden (pienten) HMV-yritysten 2 ilmoittamien yksikköhintojen mediaani on yli 25 % alempi kuin suurten teleyritysten ilmoittamien yksikköhintojen mediaani. Näissä tapauksissa Viestintävirasto määrittää yksikköhinnan kaikkien HMV-yritysten kyseiselle komponentille ilmoittamien hintojen, muiden komponenttien hintojen, asiantuntija-arvioiden ja oman harkinnan perusteella. Viestintäviraston teleyrityksille tekemän kyselyn perusteella määrittämät vakioidut yksikköhinnat on esitetty liitteessä 1. Vakioitua yksikköhintaa ei ole esitetty niille komponenteille, joille yksikään teleyritys ei ole yksikköhintaa ilmoittanut. Näiden komponenttien vakioidut yksikköhinnat määritetään tarvittaessa erikseen. Vakioidut pitoajat Pitoaikana käytetään komponenttien teknis-taloudellisia pitoaikoja. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka yksittäinen verkkokomponentti todellisuudessa on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista. Yksittäisen komponentin vakioitu teknis-taloudellinen pitoaika määritetään enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten il- 2 Viitataan (pieniin) teleyrityksiin, joilla ei ole velvollisuutta noudattaa enimmäishintaa.

3 3 (7) moittamien pitoaikojen mediaanina. Komponenteille määritetyt pitoajat on esitetty liitteessä 1. Teknis-taloudellisen pitoajan määritelmän mukaan liiketaloudellisessa käytössä ei tulisi olla pitoaikaa vanhempia pääomaeriä. Jos ilmenee, että merkittävä osa teleyritysten tilaajayhteysverkon komponenteista on liitteessä 1 esitettyjä pitoaikoja vanhempia, Viestintävirasto harkitsee pitoaikoja uudelleen. Yrityskohtaiset tiedot ja kustannusten jaksottaminen Tilaajayhteyksien kuukausimaksut Pääomakustannukset Vakiokomponenttimenetelmässä yrityskohtaisia tietoja ovat komponenttien volyymit ja ikätiedot sekä käyttö- ja yleiskustannukset. Yhdistämällä yrityskohtaiset komponenttien volyymi- ja ikätiedot vakioituihin yksikköhintoihin, saadaan pääomakustannukset, jotka jaksotetaan vuosikuluiksi pääoman kohtuullisen tuoton ja vuosipoistojen avulla. Vuotuiset kokonaiskustannukset syntyvät pääomakustannusten ja käyttö- ja yleiskustannusten summana ja kokonaiskustannukset kohdistetaan yksittäisille tuotteille ja palveluille. Tilaajayhteyksien kustannuksina huomioidaan pääomakustannukset sekä käyttö- ja yleiskustannukset seuraavassa kuvatulla tavalla. Pääomakustannukset muodostuvat toimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisesta tuotosta ja vuosittaisista poistoista. Näiden laskemiseksi määritetään ensin pääoman määrä ja arvo. Pääoman määrä Pääoman määrä määritetään yrityskohtaisesti vakioitujen komponenttien volyymitietojen perusteella. Pääoman arvo Verkkoon sitoutuneen käyttöomaisuuden arvo määritetään vakioitujen komponenttien nykykäyttöarvojen summana. Yksittäisen komponentin nykykäyttöarvo perustuu jälleenhankintahintaan, ikään ja volyymiin seuraavasti:

4 4 (7) = 1 -ä, missä = äö = ä hh " öh# = - $ -ä = h äää$ ä. Vakiokomponenttimenetelmässä käytetään verkkokomponenttien todellisia ikätietoja ja kunkin verkkokomponentin hankintahetken ja ikätiedon tulee perustua yrityksen käyttöomaisuuskirjanpitoon 3. Mikäli jokin yhtiö ei kaikkia vaadittavia ikätietoja selvitä, Viestintävirasto määrittää ikätiedottomien komponenttien iän itse. Ikä voidaan määrittää esimerkiksi vertailukelpoisten komponenttien tai komponenttiryhmien tietojen avulla. Tarvittaessa Viestintävirasto tulee pyytämään teleyrityksiltä tilintarkastajien raportoimia yrityksen käyttöomaisuuskirjanpidon tietoja komponenttien keski-iän sekä hankinta-ajankohdan varmentamiseksi. Sitoutuneen pääoman määrittämisessä voidaan käyttöomaisuuden lisäksi huomioida myös lyhytaikaisia varoja ja velkoja, jotka ovat aiheutuneet tilaajayhteystuotteen tuottamisesta. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen osuus sitoutuneesta pääomasta ei tulisi kuitenkaan olla merkittävä ja käytännössä lyhytaikaisten varojen ja velkojen tulisi netottaa toisensa. Pääoman kohtuullinen tuotto Viestintävirasto arvioi pääoman kohtuullisen tuoton WACCmenetelmän 4 avulla. Kohtuullinen tuotto lasketaan verkon nykykäyttöarvolle. Poistot Tilaajayhteystuotteille kohdistetut poistokustannukset lasketaan teleyrityksen tilaajayhteysverkon eri komponenttien jälleenhankintahintaisista arvoista tasapoistoina. Tasapoistoilla omai- 3 Yksittäinen komponentti voi koostua monesta osa-komponentista, joilla on täsmällinen hankintahetki ja ikä. Komponentin keski-ikä lasketaan tällöin osa-komponenttien ikien määrillä painotettuna keskiarvona. 4 WACC = Weighted average cost of capital, oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotettu keskiarvo; oman pääoman tuottovaatimus arvioidaan CAP-mallin (Capital Asset Pricing Model) avulla. Viestintävirasto päivittää WACCmallin parametreja säännöllisesti; viimeisin päivitys , Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 587/962/2013). Katso myös Tutkimus tuottoprosentin uudelleenmäärittelystä (Viestintävirasto/KPMG , diaarinumero 607/230/2012).

5 5 (7) suuseristä vähennetään eli kirjataan kuluksi yhtä suuri osuus vuosittain komponenttien pitoaikojen perusteella 5. Pitoaikana kaikille verkkokomponenteille sovelletaan niiden vakioituja teknis-taloudellisia pitoaikoja. Koko tilaajayhteysverkon vuotuiset poistokustannukset saadaan laskemalla yhteen eri komponenttien jälleenhankintahintaiset poistot. Käyttökustannukset Käyttökustannukset muodostuvat tilaajayhteysverkon käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi materiaali-, aliurakointi-, palkka- ja henkilösivukulut, laitetilavuokrat, verkonhallintajärjestelmän vuotuiset ylläpitokulut, lupamaksut, yhteiskäyttöpylväiden ja alueiden vuokrat sekä muut toimintakustannukset, jotka liittyvät verkon käyttöön ja ylläpitoon. Käyttökustannuksissa ei huomioida investointikustannuksia, koska ne tulevat huomioiduiksi verkon pääomakustannuksissa. Käyttökustannukset arvioidaan ja hyväksytään yrityskohtaisesti. Käyttökustannuksiksi hyväksytään vain yrityksien Viestintävirastolle varmentamat ja tehokkaan toiminnan mukaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Yleiskustannukset Kustannusten kohdistaminen Tilaajayhteystuotteille voidaan kohdistaa käyttökustannusten lisäksi yhtiötasoisia yleiskustannuksia, jotka eivät välittömästi liity tarkasteltavan tukkutuotteen tuottamiseen. Yleiskustannukset muodostuvat esimerkiksi teleyrityksen tukitoiminnoista, kuten talous-, henkilöstö-, tieto- ja materiaalihallinnon kustannuksista. Yleiskustannusten osuuden tilaajayhteystuotteille kohdistetuista kustannuksista ei tulisi olla merkittävä, vaan valtaosa kustannuksista tulisi olla suoraan kohdistettavia kustannuksia. Tässä menetelmässä yleiskustannuksia hyväksytään niin sanotun yleiskustannuslisän muodossa. Yleiskustannuslisällä tarkoitetaan kustannuserää, jonka suuruus on enintään 5 % muista tilaajayhteyden vuokralle kohdistetuista kustannuksista. Edellä kuvatulla tavalla määritellyt tilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan tasan teleyrityksen kaikille tilaajayhteyksille (käytössä olevat ja reservissä olevat). Tilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset kohdistetaan tasan teleyrityksen käytössä oleville tilaajayhteyksille. 5 Euromääräinen vuosipoisto pysyy vakiona, jos jälleenhankintahinta pysyy vakiona.

6 6 (7) Tilaajayhteyksien kytkentämaksut Kustannukset Kytkentämaksun määrittäminen Viestintävirasto määrittää teleyrityksiltä kerättyjen tietojen avulla metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksuille kustannussuuntautuneet hinnat. Samoja periaatteita sovelletaan myös metallijohtimisen tilaajayhteyden rinnakkaiskaistan kytkentämaksun sekä metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyden kytkentätiedon luovutuksesta perittävän maksun määrittämiseen. Koska tilaajayhteyden kytkentä on hyvin samanlainen tuote kaikissa teleyrityksissä, kytkentämaksuille määritettävät kustannussuuntautuneet hinnat eivät ole yhtiökohtaisia. Kytkennästä aiheutuvat kustannukset koostuvat tilaajayhteyden tai sen rinnakkaiskaistan kytkentään liittyvästä tilauskäsittelystä, asennustyöstä sekä asennusmatkan kustannuksista. Kytkennän kustannuksiin ei sisälly esimerkiksi verkon rakentamisen kustannuksia. Tilauskäsittelyllä tarkoitetaan tilaajayhteyden toimitusprosessiin sisältyviä tehtäviä, jotka eivät ole asennustyötä tai asennustyön matka-aikaa. Asennustyöllä tarkoitetaan tilaajajohdon tai sen rinnakkaiskaistan fyysistä kytkentää, tavallisesti ristikytkennän tekemistä kytkentäpisteessä keskuksen pääjakamossa tai kaapelireitin välijakamossa sekä yhteyden merkintää, mittausta ja testausta. Asennusmatkalla tarkoitetaan asentajan siirtymistä asennustukikohdasta tai muusta vastaavasta asentajien kokoontumispisteestä kytkentäpisteeseen keskuksen pääjakajalle sekä tapauskohtaisesti muihin pääjakamon ja talojakamon välisiin kytkentäpisteisiin. Ulkoistaminen on lähtökohtaisesti tehokkain tapa toteuttaa kytkentätyö. Tämän johdosta kytkentämaksun määrittämisen lähtökohtana ovat työn ulkoistaneiden teleyritysten kustannukset. Asennustyön ulkoistaminen on suurilla teleyrityksillä vallitseva käytäntö ja siksi asennustyön vakioitu hinta määritetään enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen ja asennustyön ulkoistaneiden teleyritysten asennuskustannusten mediaanina. Kytkentään liittyvä asennustyön matka-aika sisältyy kustannuksena ulkoistetun asennustyön kustannukseen, eikä se siksi näy erillisenä kustannuksena kytkentämaksun määrittelyssä. Tilauskäsittelyssä suurten teleyritysten vallitseva toimintatapa on tehdä työ itse. Siksi tilauskäsittelyn vakioitu hinta määritetään kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten tilauskäsittelykustannusten mediaanina. Sekä valokuitutilaajayhteyden että metallijohdintilaajayhteyden ja sen yläkaistan kytkentämaksut määritetään samalla menetelmällä.

7 7 (7) Kytkentätiedon luovutus -tuotteen vakioitu hinta muodostuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen teleyritysten tilauskäsittelykustannusten mediaanina. Liitteet Liite 1: Tilaajayhteysverkon komponenttien vakioidut yksikköhinnat ja teknis-taloudelliset pitoajat