Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Transkriptio

1 Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: /962/2014 Anvia Oyj Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Anvia Oyj Asetettavat enimmäishinnat Asian tausta Anvia Oyj:n (jäljempänä "Anvia") tulee noudattaa seuraavia enimmäishintoja metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 75 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 131,00 euroa. Viestintävirasto on asettanut vastaavat enimmäishinnat myös muille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille yrityksille eli Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, DNA Oy:lle, Lounea Oy:lle 1 ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintävirasto asetti Anvialle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa huomattavan markkinavoiman (HMV)-päätöksessä (Dnro 53/934/2012) velvollisuuden noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (32) Asiaan sovellettavat säännökset enimmäishintoja. Yksityiskohtaiset perustelut enimmäishinnan asettamiselle ilmenevät Anvialle annetusta HMV-päätöksestä 2. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä vastaavan velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, DNA Oy:lle, Lounea Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintämarkkinalain 37 :n 1 momentin mukaan Viestintävirasto voi 18 :n mukaisella päätöksellä asettaa teleyritykselle velvollisuuden noudattaa 24 ja 25 :ssä tarkoitetun käyttöoikeuden hinnoittelussa Viestintäviraston asettamaa enimmäishintaa. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintävirasto ei ole arvioidessaan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta sidottu teleyrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Viestintävirastolla on myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella laaja harkintavalta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperusteiden määrittämisessä. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä huomioon otetaan myös toiminnan tehokkuus. Viestintämarkkinalain esitöiden 3 mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Viestintämarkkinalaki ei sisällä säännöksiä siitä, millä tavalla Viestintäviraston tulee menetellä toiminnan tehokkuutta arvioidessaan, mutta Viestintävirastolla on kuitenkin laaja harkintavalta myös toiminnan tehokkuuden arvioinnissa. 4 Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevia säännöksiä sovelletaan siten samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä ennakkoon määrättävä enimmäishinta vai jälkikäteinen hintavalvonta. Niin etukäteen asetettavassa enimmäishinnassa kuin jälkikäteen arvioitavassa kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa arvioidaan samoja kustannustekijöitä. Enimmäishinta voidaan asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. 2 Viestintäviraston HMV-päätökset hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, HE 112/2002 vp. 4 Mm. KHO 1386/3/10, taltio 1115 ja KHO 142/2/06, taltio 1823.

3 3 (32) Asiaan liittyvä EU-sääntely Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sellaista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta kilpailuprosessissa. Menetelmän tulisi myös 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

4 4 (32) Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Viestintämarkkinalaki ei mahdollista puhtaan bottom up-menetelmän käyttöä eikä kustannusten arvioimista käyttäen hyväksi teoreettisen tehokkaan toimijan mallia. Viestintämarkkinalaki edellyttää viraston arvioivan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten ja toiminnan tehokkuuden perusteella, minkä vuoksi viraston ei ole mahdollista käyttää menetelmässään yksinomaan NGA-verkkoon perustuvaa mallinnusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tietoyhteiskuntakaareksi 7. Uusi laki antaa voimaan tultuaan Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC-menetelmän laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten hinnoittelumenetelmäksi ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä kaikkia enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kyt- 7 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta, HE 221/2013 vp.

5 5 (32) kentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. Anvia toimitti virastolle selvityksen , jota se täydensi toimitetuilla taustalaskelmilla. Yritys toimitti virastolle edelleen päivitetyt hinnoittelulaskelmat sekä täydennystä selvitykseen Viestintävirasto pyysi yritykseltä edelleen lisäselvityksiä 25.6., 6.8., 18.8., 26.8., ja Yritys toimitti virastolle lisäselvityksiä 27.6., 14.8., 22.8., 2.9., ja Viestintävirasto tapasi Anvian edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän taustaaineiston läpikäymiseksi. Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen Kansainvälinen kuuleminen Päätöksen perustelut Viestintäviraston on viestintämarkkinalain momentin mukaan varattava teleyrityksiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta, jos Viestintäviraston viestintämarkkinalain 3-5 luvun ja 8 luvun mukaisella päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin. Viestintävirasto lähetti päätösluonnokset kansalliselle kuulemiselle Viestintäviraston on varattava komissiolle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä. Viestintävirasto on asettanut kullekin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle teleyritykselle samat enimmäishinnat toisaalta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja toisaalta kytkentämaksuille. Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Enimmäishinnat on määritetty viraston laskelman mukaisten yksikkökustannusten perustella päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin. Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta.

6 6 (32) 1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat Anvian esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Anvia toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Anvia toimitti virastolle uudet laskelmat Viestintäviraston pyynnöstä. Anvian toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty Anvian yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Anvian hinnoittelulaskelman mukainen tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu viraston yhdessä teleyritysten kanssa vuosina kehittämään vakiokomponenttimenetelmään, jonka tarkoitus oli vakioida verkon pääomakomponentit, niiden yksikköhinnat ja pitoajat samoiksi kaikille yrityksille. Virasto luopui menetelmän jatkokehityksestä ja käyttöönotosta keväällä , mutta laskentamalli oli kuitenkin jo valmiina. Anvia on katsonut menetelmän soveltuvan yrityksen jälleenhankintahinnan määrittämiseen. Anvia on käyttänyt vakiokomponenttimenetelmää tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Anvia on laskenut verkon jälleenhankintahinnan vakiokomponenttimenetelmässä määritettyjen komponenttien ja yksikköhintojen perusteella. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan laskennassa Anvia on käyttänyt yrityksen omia tietoja komponenttien määristä, mutta komponenttien yksikköhintoina yritys on käyttänyt vakioituja yksikköhintoja, jotka Viestintävirasto on julkaissut syksyllä Yksikköhinnat perustuvat viraston määrittämiin vakioituihin yksikköhintoihin kaikkien kahdeksan enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamien yksikköhintojen mediaanin perusteella. Anvian laskelman mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Yrityksen selvityksen mukaan jälleenhankintahinnan määrittely yrityksen toimittamassa laskelmassa on rajattu vain käytössä olevaan verkkoon, joka on [ ] %:a koko verkosta. Anvian laskelmassa pääomaa ei sen sijaan ole rajattu pitoajan perusteella eli käytössä oleva osa verkosta on mukana sen tai sen osien iästä riippumatta. 8 Viestintävirasto Verkkovuokrauksen enimmäishintojen määrittämiseen uudet keinot - päätösluonnokset valmistuvat syksyllä. shintojenmaarittamiseenuudetkeinot-paatosluonnoksetvalmistuvatsyksylla.html

7 7 (32) Yrityksen ilmoituksen mukaan yrityksen koko metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Anvian virastolle toimittaman selvityksen mukaan yritys on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset poistot käyttäen [ ] vuoden poistoaikaa. Anvia on laskenut poistot jälleenhankintahinnasta tasapoistoina. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistojen määräksi muodostuu [ ] euroa kuukaudessa. Anvia on laskenut tilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH eli tilaajayhteysverkon arvo) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Sitoutuneen pääoman määräksi saadaan yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu kertomalla sitoutuneen pääoman määrä sitoutuneen pääoman tuottoprosentilla. Anvia on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa kuukaudessa. Anvian tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut ja verkon rakentamiseen liittyvät ostot. Yrityksen käyttökustannusten kohdistaminen tilaajayhteystoimintaan perustuu toimintolaskentaan. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa ja ne perustuvat toimintolaskentaan. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden.

8 8 (32) Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot Anvian tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on [ ] kappaletta (tilanne ). Tilaajayhteyden kuukausivuokran kokonaiskustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohtimisen verkon tilaajayhteyksille on 11,90 euroa kuukaudessa. Anvia on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Laskelmat on laadittu erikseen toisaalta omakotitaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH) ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) yhteyksien osalta. 9 Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Kuten metallijohtimisessa tilaajayhteysverkossa, myös Anvian FTTH- ja FTTB-tilaajayhteysverkkojen jälleenhankintahinnat perustuvat Viestintäviraston valmistelemaan vakiokomponenttimenetelmään ja vakioituihin yksikköhintoihin. Kuten metallihohdintilaajayhteysverkossa, myös valokuitutilaajayhteysverkossa Anvia on rajannut jälleenhankintahinnan koskemaan vain käytössä olevaa verkkoa, joka on [ ] %:a koko verkosta. Käytössä oleva osuus verkosta on FTTH- ja FTTB-verkoissa sama. Kustannusten jakaminen FTTH- ja FTTB-yhteyksille perustuu yrityksen mukaan arvioon. Laskelman mukaan koko valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Yrityksen ilmoituksen mukaan yrityksen koko valokuitutilaajayhteysjohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa. Vuosittaiset poistot Anvia on laskenut edellä kuvatusta verkon jälleenhankintahinnasta tasapoistoina [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB- 9 Yritys itse käyttää FTTH-yhteyksistä lyhennettä FTTH B2C ja FTTB-yhteyksistä FTTH B2B.

9 9 (32) Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä verkossa [ ] euroa. Käytössä olevaa tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistot ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa kuukaudessa. Anvia on laskenut valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman (NKA) samalla tavoin kuin metallijohdintilaajayhteysverkossa. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on FTTH-yhteyksille yhteensä [ ] euroa ja FTTByhteyksille [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton yritys on laskenut verkon nykykäyttöarvolle ja toimittamassaan laskelmassa Anvia on käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTHyhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa kuukaudessa. Anvia tilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut, toimitilavuokrat, ulkopuoliset palvelut ja verkon rakentamiseen liittyvät ostot. Käyttökustannukset on jaettu FTTH- ja FTTByhteyksille liittymämäärän suhteessa. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Yleiskustannukset muodostuvat taloushallinnon, hallinnon, varastopalveluiden ja palkkahallinnon kustannuksista. Yleiskustannukset on kohdistettu laskentakohteille toimintolaskennalla. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Anvian virastolle toimittamien hinnoittelulaskelmien mukaiset tilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä oli [ ] kappaletta ja FTTBtilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Yrityksen laskelmassa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] eu-

10 10 (32) roa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 77,50 euroa ja 110 euroa. Viestintäviraston arvio Anvian tilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat Anvian ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on katsonut 10, että laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus, ei ole pidettävä viestintämarkkinalain 84 :n mukaisena. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuok- 10 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

11 11 (32) rausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saattaisi teleyritykset korkeimman hallinto-oikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. Anvian laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaan ei sisältänyt yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevaa verkkoa. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi Viestintävirasto on omassa laskelmassaan määrittänyt Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle yrityksen toimittamien tietojen perusteella. Viestintävirasto on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota Anvian käyttämän vakiokomponenttimenetelmän mukaisien kaivuolosuhteiden jakautumiseen. Anvian laskelman mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon rakentamisen kaivutyöt jakautuivat siten, että kaivutöistä [ ] %:a oli muulla kaupunkialueella, [ ] %:a taajamassa ja maaseudulla [ ] %. Viestintävirasto pyysi Anviaa toimittamaan uudet arviot kaivuolosuhteiden jakautumisesta eri alueilla, koska Anvian jakaumat eivät viraston näkemyksen mukaan antaneet riittävän luotettavaa kuvaa kaivuolosuhteiden todellisesta jakautumisesta. Anvian uuden selvityksen mukaan yrityksen toiminta-alue jakautuu siten, että muun kaupunkialueen osuus on [ ] %, taajama-alueen [ ] % ja maaseudun [ ] %. Viestintävirasto on käyttänyt omassa arvioinnissaan kyseisiä lukuja jälleenhankintahinnan määrittämisessä, koska Viestintävirasto katsoo, että kyseiset luvut kuvaavat paremmin Anvian toimintaolosuhteita. Anvian laskelmassa jälleenhankintahinnan määrittämisessä on käytetty vakioidun komponenttimenetelmän mukaisia vakioituja yksikköhintoja, jotka määritettiin kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten yksikköhintojen mediaanin perusteella. Anvian yksikköhinnat perustuvat näin olleen kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikköhintoihin, ei Anvian omiin yksikköhintoihin. Viestintävirasto on omassa arvioinnissaan käyttänyt Anvian omia yksikköhintoja jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Anvian omien yksikköhintojen käyttäminen antaa oikeamman kuvan Anvialle aiheutuneista kustannuksista jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintävirasto on määrittänyt omassa laskelmassaan Anvian jälleenhankintahinnan siten, että jälleenhankintahinta sisältää yrityksen tuotannollisessa käytössä olevan koko tilaajayhteysverkon arvon, jossa on käytetty Anvian omia yksikköhintoja ja päivitettyjä kaivuolosuhteiden jakaumaa. Viestintäviraston arvio Anvian koko tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta on [ ] euroa. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-

12 12 (32) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto taloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkko keskimäärin on liiketoiminnallisessa käytössä 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknistaloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keskiikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin las-

13 13 (32) kettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla niin kutsuttua Weighted Average Cost of Capital - menetelmää (WACC-menetelmä) käyttäen. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta kes-

14 14 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen kiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Viestintävirasto käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä näin ollen niin kutsuttua pre-tax WACC:ia. Viestintävirasto on määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle sekä valokuituverkoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli kiinteässä televerkkotoiminnassa on 6,2-7,9 %. Valokuituverkon osalta sallittujen tuottojen vaihteluväli on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto laskee kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle. Viestintäviraston laskelmassa Anvian sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 7,9. Viestintäviraston laskelmassa Anvian sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan Anvian ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan Anvian käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää Anvian esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa tilaajayhteyksille siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. 11 Viestintävirasto Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html

15 15 (32) Viestintäviraston laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, jotka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttö- ja yleiskustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttöja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa viraston näkemyksen mukaan parhaan kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. Anvian tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan pääomakustannuksia ei puolestaan tule kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä toisaalta myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannusten kohdistamista vain käytössä oleville tilaajayhteyksille ei voida pitää perusteltuna verkon käyttöasteen ollessa alhainen. Kohdistus vain käytössä oleville tilaajayhteyksille antaisi verkko-operaattoreille mahdollisuuden kohdistaa kaikki verkon pääomakustannukset vain käytössä olevalle verkolle ottamatta huomioon sitä, että pääomakustannuksissa on mukana myös reservissä olevaa verkkoa, joka ei ole käytössä, mutta joka jo on tuottanut operaattorille tuloa. Pääomakustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville liittymille ei myöskään kannustaisi yritystä lisäämään vuokrattujen yhteyksien määrää. Viestintävirasto on pääoman arvioinnissa ottanut huomioon koko liiketoiminnallisessa käytössä olevan verkon, jonka perusteella pääomakustannukset on määritetty. Pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi kuitenkin johtaa kustannusten kohdistamiseen myös sellaisille yhteyksille, joille ei ole lainkaan tulontuotto-odotuksia. Tämän vuoksi ei pääomakustannusten jakajana ole perusteltua käyttää kaikkia tilaajayhteyksiä. Viestintävirasto pitää kohtuullisena metallijohdintilaajayhteysverkon pääomakustannusten kohdistamista siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 65 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää kyseisen käyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto on laskenut käyttöasteet yritysten vakiokomponenttimenetelmän yhteydessä toimittamien tilaajayhteysmäärien tai yritysten myöhemmin ilmoittamien tilaajayhteysmäärien perusteella. Vähimmäiskäyttöaste estää verkko-operaattoreita kohdistamasta koko verkon kaikkia pääomakustannuksia koko ajan pienenevälle tilaajayhteysmäärälle. Metallijohdintilaajayhteysmäärien pienentyminen on pääosin seurausta teknologisesta murroksesta eli siirtymisestä metallijohdinverkosta valokuituun, jolloin osa metallijohdintilaajayhteysverkosta jää hyödyntämättä. Kun pääomakustannukset kohdistetaan vähimmäiskäyttöasteella,

16 16 (32) eivät käyttämättä jäävän verkon kustannukset tule kokonaan vuokralle ottajan maksettaviksi. Toisaalta HMV-yrityksen kannalta 65 %:n vähimmäiskäyttöastetta voidaan pitää kohtuullisena, koska se takaa sen, etteivät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien hinnat laske kohtuuttoman alas vaarantaen yrityksen investointeja uuteen teknologiaan. Vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon myös komission kustannuslaskentasuosituksen tavoitteen vakaista ja ennustettavissa olevista hinnoista sekä pienevien volyymien vaikutuksen siirryttäessä metallijohdinverkoista NGA-verkkoihin. Vähimmäiskäyttöasteen käyttäminen pääomakustannusten jakamisessa kannustaa yritystä vuokraamaan muille yrityksille verkkoaan ja samalla edesauttaa verkon tehokasta käyttöä. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa myös yritystä itseään tehostamaan verkon käyttöä ja käyttämään tehokkaammin verkkoaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt Anvian pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Metallijohdintilaajayhteyden yksikkökustannus Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston laskelman mukaan Anvian metallijohdintilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa on [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon arvon määrittämisessä, Viestintävirasto käyttää valokuitutilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla määritetään vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutunut pääoma. Viestintävirasto on laskelmassaan yhdistänyt Anvian FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannus- ja tilaajayhteysmäärätiedot. Näin ollen Viestintävirasto on arvioinut Anvian valokuitutilaajayhteyksien kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Anvian ilmoituksen mukaan kustannusten jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä on ainoastaan laskennallinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kustannusten yhdistämisellä saadaan luotettavampi kuva Anvian valokuitutilaajayhteyden kustannuksista. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Anvian laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaan ei sisältänyt yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevaa verkkoa. Viestintävirasto on omassa laskelmassaan määrittänyt Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan

17 17 (32) yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevalle verkolle yrityksen toimittamien tietojen perusteella. Viestintäviraston arvioinnissa on kiinnitetty huomioita Anvian käyttämän vakiokomponenttimenetelmän mukaisiin kaivuolosuhteiden jakautumiseen. Anvian laskelman mukaan valokuitutilaajayhteysverkon kaivutyöt jakautuivat siten, että kaivutöistä [ ] %:a oli muulla kaupunkialueella, [ ] %:a taajamassa ja maaseudulla [ ] %. Viestintävirasto pyysi Anviaa toimittamaan uudet arviot kaivuolosuhteiden jakautumisesta eri alueilla, koska Anvian jakaumat eivät viraston näkemyksen mukaan antaneet riittävän luotettavaa kuvaa kaivuolosuhteiden todellisesta jakautumisesta. Anvian uuden selvityksen mukaan muun kaupunkialueen osuus on [ ] %, taajama-alueen [ ] % ja maaseudun [ ] %. Viestintävirasto on käyttänyt omassa arvioinnissaan kyseisiä lukuja jälleenhankintahinnan määrittämisessä, koska Viestintävirasto katsoo, että kyseiset luvut kuvaavat paremmin Anvian toimintaolosuhteita. Anvian laskelmassa jälleenhankintahinnan määrittämisessä on käytetty vakioidun komponenttimenetelmän mukaisia vakioituja yksikköhintoja, jotka määritettiin kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikköhintojen mediaanin perusteella. Anvian yksikköhinnat perustuvat näin olleen kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikköhintoihin, ei Anvian omiin yksikköhintoihin. Viestintävirasto on omassa arvioinnissaan käyttänyt Anvian omia yksikköhintoja jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Anvian omien yksikköhintojen käyttäminen antaa oikeamman kuvan Anvialle aiheutuneista kustannuksista jälleenhankintahinnan määrittämisessä. Viestintävirasto on määrittänyt omassa laskelmassaan Anvian jälleenhankintahinnan siten, että jälleenhankintahinta sisältää yrityksen tuotannollisessa käytössä olevan koko tilaajayhteysverkon arvon, jossa on käytetty Anvian omia yksikköhintoja ja päivitettyjä kaivuolosuhteiden jakaumaa. Viestintäviraston arvio Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta on [ ] euroa. Poistot Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, on Viestintävirasto käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-taloudellista pitoaikaa 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa voidaan pitää tällä hetkellä tiedossa oleva teknologinen kehitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena pitoaikana myös valokuituverkon osalta. 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta.

18 18 (32) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Anvian tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut valokuitutilaajayhteyksien sitoutunutta pääomaa vastaavalla tavalla kuin metallijohdintilaajayhteyksissä. Virasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä nykykäyttöarvoa, joka on määritetty alla olevan kaavan mukaisesti: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna useiden teleyritysten käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Käytetyn laskentatavan avulla määritetään verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkon keski-ikänä kahdeksaa vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kahdeksan vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko valokuitutilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintäviraston laskelmassa Anvian valokuituverkkoon sitoutunut pääoma on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,8. Viestintäviraston laskelmassa Anvian sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa.

19 19 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannusten kohdentaminen Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan Anvian ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan Anvian käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää Anvian esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, joka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttökustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa hyvän kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. Anvian tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintäviraston näkemyksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannuksia ei tule kohdistaa pääosin vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannuksia ei ole perusteltua kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille verkon käyttöasteen ollessa vielä alhainen. Vähimmäiskäyttöasteen ollessa alhainen, voi kustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville tilaajayhteyksille johtaa tehottomiin investointeihin. Toisaalta pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi johtaa kustannusten kohdistamiseen myös yhteyksille, joille ei välttämättä ole tulontuotto-odotuksia lähivuosien aikana. Pääomakustannusten jakaminen kaikille tilaajayhteyksille ei myöskään kannustaisi yrityksiä investoimaan kysynnän vielä osin ollessa epävarmaa. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa yritystä myös ottamaan te-

20 20 (32) Valokuitutilaajayhteyden yksikkökustannus hokkaasti käyttöön jo rakennettuja ja vielä käyttöön ottamattomia yhteyksiä. Toisaalta vähimmäiskäyttöaste myös kannustaa yritystä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto pitää kohtuullisena, että valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää vähimmäiskäyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto katsoo, että 45 %:n vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon valokuitutilaajayhteysverkkojen teknisen kehityksen vaiheen, jolloin kysynnän epävarmuus heijastuu yritysten verkkojen käyttöasteisiin. 45 %:n käyttöasteella pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt Anvian pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 %:n verkon käyttöastetta. Anvian osalta jakajana on käytetty [ ]. Viestintäviraston laskelman mukaan Anvian valokuitutilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa. Tilaajayhteyksien kuukausivuokrille asetettavien enimmäishintojen tason määrittäminen Viestintämarkkinalain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn ja huomattavan markkinavoiman yrityksille asetettavien velvoitteiden tavoitteena on puolestaan kilpailun esteiden poistaminen, kilpailun edistäminen ja kilpailevien yritysten markkinoille pääsyn edistäminen sekä kilpailevien palvelujen tarjonnan mahdollistaminen. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintävirasto on arvioinut kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamia kustannus- ja määrätietoja edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viestintävirasto on viestintämarkkinalain tavoitteet huomioon ottaen päätynyt määrittämään kaikille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle yritykselle saman enimmäishinnan sekä me-