Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet
Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua kaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantaa esittää arvion sekä rakentamis- että toimintavaiheen vaikutuksista Kainuun maakunnalle kaivoksen Kannattavuusselvitys (Prospectus) laskentaoletusten pohjana oletukset realistisemmat kuin esiselvityksessä työkaluna CGE RegFinDyn-simulointimalli Ruralian neljäs kaivostutkimus Hannu Törmä ja Kaarina Reini, Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus. Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 30/2008
Kaivos rakentuu suunnitelman mukaan
RegFinDyn-mallin toimintaperiaate Aikadimensio (Dyn) tärkeä tässä tutkimustehtävässä
Ruralian CGE-laskentatiimi Hannu Törmä, professori johtaminen, mallinnus, tuotekehitys Kaarina Reini, FT tutkimus, markkinointi Katarzyna Zawalinska, PhD tutkija erityisesti datan osalta, Varsovan toimiston vastaava, EU-hankkeet Hannu Kaarina Katarzyna
50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Laskentaoletukset perustuvat kaivoksen Kannattavuusselvitykseen (Prospectus) 1000 tonnia/vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 Ni Cu Co Zn Tuotantomäärät
300 250 200 150 100 50 0 Laskentaoletukset perustuvat kaivoksen Kannattavuusselvitykseen (Prospectus) milj. euroa/vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 Ni Cu Co Zn Tulot
Pendelöinti Kainuun ulkopuolelta vähäistä koska välimatkat ovat pitkiä ympyrä = 100 km
800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kainuun muuttotappio pienenee hieman Hlöä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 Pendelöinti ja muuttoliike eivät lisää työvoiman tarjontaa kysynnän lisääntyessä -> syntyy paineita palkkojen kasvulle
1.9 1.7 1.5 1.3 1.1 0.9 0.7 0.5 0.3 0.1-0.1 Aluetalous kasvaa pysyvämmin toimintavaiheessa ero perusuraan, % 2031 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 rakentaminen toiminta Rakennusvaiheen vuodot 80% oletuksena -> rajallinen vaikutus Toimintavaiheessa talouskasvun keskimääräinen lisäys 1.4% vuodessa
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 45.0 40.0 35.0 30.0 25.0 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0-5.0 Talouskasvun lisäys euroina rakentaminen toiminta Kaivos tuo kumulatiivisesti 740 milj. euroa, elintaso saavuttaa muun Suomen nykyisen tason ja jokainen kainuulainen saa vuodessa keskimäärin 353 euroa ero perusuraan, milj. euroa
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2007 2031 2030 0.0-0.3-0.5-0.8-1.0-1.3-1.5-1.8-2.0-2.3-2.5-2.8-3.0 Työttömyys alenee rakentaminen toiminta Nykyinen työttömyysaste on 15.7%, kaivos ei ratkaise ongelmaa, mutta lievittää sitä keskimäärin 2.1%-yksiköllä ero perusuraan, %-yksikköä
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Palkkojen kehitys nimellispalkat inflaatio reaalipalkat Nimellispalkat nousevat, mutta inflaatio pitää reaalipalkat joltisenkin kurissa ero perusuraan, %
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 13.0 12.0 11.0 10.0 9.0 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 Työ- ja pääomatulojen kehitys työtulot pääomatulot Osa kaivoksen luomista pääomatuloista vuotaa Kainuun ulkopuolelle (lainojen korot, lyhennykset, osingot jne.) ero perusuraan, %
Verotulojen kehitys valtio saa infratukensa takaisin neljässä vuodessa jo välillisten verojen kautta valtio saa lisäksi vuosittain keskimäärin 28 milj. euroa yhteisöjen tuloverona Sotkamon kunta: kunnallisveron kertymä kasvaa keskimäärin 3.3 milj. euroa vuodessa yhteisöveron tuoton kertymä kasvaa keskimäärin 6.2 milj. euroa vuodessa yhteensä 9.5 milj. euroa eli noin 40% nykyiseen verokertymään nähden kiinteistöveron vaikutusta ei ole arvioitu
Kaivoksen kannattavuuskehitys 150.0 100.0 milj. euroa/vuosi 50.0 0.0-50.0-100.0-150.0-200.0-250.0 Tappio ja voitto Nettokassavirta kääntyy positiiviseksi vuonna 2014
Elintason kasvu eri voittojen kotiuttamisprosenteilla Kokonaistuotanto, 2009-2030 keskimäärin abs. ero kum. summa abs. ero ero perusuraan, % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1.43 1.33 1.23 1.12 1.00-0.10-0.20-0.31-0.43 32.90 30.61 28.21 25.70 23.07-2.29-4.69-7.20-9.83 100% ei ole realistinen, käytännössä sen alle Elintaso kasvaa keskimäärin 1.0-1.4% vuodessa
Yhteenveto Talvivaaran nikkelikaivos on megaluokan hanke joka vaikuttaa Kainuun, mutta erityisesti Sotkamon ja Kajaanin tulevaan kehitykseen kaivoksen myötä elintaso nousee, työn kysyntä kasvaa ja vaikka palkat nousevatkin hieman työllisyys silti paranee myönteinen kehitys johtaa tuotannontekijätulojen kasvuun, joissa pääomatulojen lopullinen kasvu määräytyy kaivosyhtiön voittojen kotiuttamisstrategian mukaan RegFinDyn-laskelmat olivat herkkiä eräiden avainparametrien arvoille, kaikissa kokeissa elintasovaikutus oli positiivinen tilanteet muuttuvat ja kaivosala on suhdanneherkkä, tämä on syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä
Kaivoksen koko panos-tuotos-ketju olisi myös kiinnostava tutkimusaihe
Lisätiedot ja yhteistyöehdotukset Hannu Törmä 050-5389 680 hannu.torma@helsinki.fi www.helsinki.fi/ruralia/seinajoki/ytp