Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari 24.10.2002

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 2 0. TIIVISTELMÄ Vähittäiskaupan palvelujen sijoittumisella voidaan yhdyskuntarakennetta ohjata merkittävästi. Muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä ja muutokset kaupan sijoittumisessa ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja näkyvät palveluverkon toimivuudessa. Myymäläkoon kasvu näkyy palveluverkon harventumisena ja samalla lähipalvelujen toimintaedellytysten muutoksena. Kaupan kehityksessä keskeinen tunnuspiirre ovat kaupan yksikkökoon kasvu. Toinen kehitysilmiö on keskittyminen sekä toimialakohtaisesti että alueellisesti. Sijaintistrategiassa painottuu taajaman reuna-alueet, jossa voidaan samanaikaisesti saada aikaan helppo saavutettavuus sekä riittävä tila asiakaspysäköinnille ja huoltoliikenteelle. Sijainnin ihanne on monille toimialoille sellainen, jossa voidaan palvella kevyen liikenteen kulkijoita ja autoasiakkaita. Yksikkökoon kasvu merkitsee laajempaa vaikutusaluetta ja suurempaa väestöpohjaa. Tämä taas merkitsee ketjuyritykselle yksikkömäärän vähentymistä. Harvoilla myymälöillä saavutetaan suuret toiminnalliset edut:. Ilmiö rasittaa erityisesti pieniä ja keskikokoisia kuntia. Varsinkin erikoiskaupan myymäläkato on niissä koettu kipeänä menetyksenä. Kokkolan status maakunnan kaupallisena keskuksena vahvistuu osittain muiden kuntien kustannuksella. Kaupparyhmien pyrkimykset rationaaliseen, kustannustehokkaaseen toimintatapaan ovat kuitenkin turvanneet monissa kuntakeskuksissa tyydyttävät kaupan peruspalvelut. Haja-asutusalueiden lähimyymälöiden lopettaminen on ollut vallitseva trendi, joka ei poikkea valtakunnallisesta kuvasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi tarkastellaan myös Pietarsaaren ja Ylivieskan seutukuntia. Koko tarkastelualueella on noin 155 000 asukasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella on puolestaan 71 000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat tarkastelualueen kunnissa synkät: alueen väestömäärä vähenee yli 11 000 asukkaalla kahdessakymmenessä vuodessa. Keski-Pohjanmaalla Kokkolan kaksi suurta hypermarkettia ovat myynnillisesti omaa luokkaansa ja vastaavat yhdessä lähes 30 % koko maakunnan päivittäistavaramyynnistä (ptmyynti). Viisi maakunnan pinta-alaltaan suurinta myymälää sijaitsevat myös Kokkolassa. Ylivieskan hyvä sijainti suhteessa ylemmäntasoisiin kaupan keskuksiin mahdollistaa suhteellisen laajan vaikutusalueen. Lisäksi lähikaupungit muodostavat Ylivieskan ympärille melko mittavan väestöpohjan. Siksi onkin luultavaa, että Ylivieskan kaupallinen vaikutusalue tulee uuden tarjonnan myötä entisestään laajenemaan. Vaikutukset tuntuvat jonkin verran etenkin Kannuksessa ja välillisesti myös Kokkolassa. Pietarsaaren nykyiset suuryksiköt Prisma ja Citymarket vahvistuvat mahdollisten laajennusten ansiosta ja supermarket-luokkaan tulee uusia yksiköitä. Kun sekä Pietarsaari että Kokkola vahvistavat tarjontaansa, pysyy niiden vaikutusalueiden raja suunnilleen nykyisellään.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 3 Kannuksessa ja Kaustisella on nykyisellään erittäin hyvät päivittäistavarapalvelut. Suuria uusinvestointeja ei ole näkyvissä. Vanha myymälätila saattaa korvautua uudella ja pt-pintaala saattaa jonkin verran kasvaa. Muissa kuntakeskuksissa tilanne on suhteellisen stabiili. Yksittäisiä myymälälopettamisia saattaa tapahtua. Jokaisessa Keski-Pohjanmaan kuntakeskuksessa kuitenkin säilyvät päivittäistavarapalvelut. Suurimmassa osassa kuntia ostovoima kasvaa väestömäärien vähennyksestä huolimatta. Suurinta ostovoiman kasvu on Kokkolassa, joka vastaa lähes yksinään Keski-Pohjanmaan pt-ostovoiman kasvusta. Laskennallinen päivittäistavarakaupan lisätarve Keski- Pohjanmaalle ja Pietarsaaren seudulle on yli 10 000 myyntineliötä kahdessakymmenessä vuodessa. Saman alueen huonekalu-sisustamisen ja vapaa-ajan kaupan neliöiden lisätarve on lähes 20 000 my-m 2 uutta pinta-alaa vuoteen 2020 mennessä. Lisätarpeissa on otettu huomioon ostovoiman kasvun lisäksi myös myymäläpoistumat. Vahvoina markkina-alueina Kokkola ja Pietarsaari kilpailevat keskenään kaupan investoinneista. Keski-Pohjanmaalla uusia potentiaalisia kaupan sijaintialueita on lähinnä Kokkolassa. Tilaa vievän kaupan sijoittuminen ydinkeskustaan tai sen välittömään tuntumaan tulee olemaan tulevaisuudessa entistä harvinaisempaa. Tilaa haetaan selvästi keskustan ulkopuolelta väljemmiltä tonteilta ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kiinnostavimmat sijaintialueet ovat keskustan eteläpuolella. Heinolan alue sekä valtatie 8:n ja rautatien välinen alue ovat kaupan kannalta potentiaalisimpia alueita. Heinolan alue soveltuisi hyvin tilaa vievän kaupan lisäksi myös päivittäistavarakaupan kohteeksi. Kokkolassa voisi olla mahdollista toteuttaa pienehkö Retail Park keskus, joka kokoaisi tilaa vievän kaupan myymälöitä saman pysäköintialueen ympärille. Kaupan tarjonnan kasvaessa keskustan ulkopuolella on kiinnitettävä huomiota myös ydinkeskustan elinvoimaisuuteen ja kaupan toimintaedellytyksiin. Espoossa 23. päivänä elokuuta 2002 ENTRECON OY Kyösti Pätynen konsultti, KTM Saku Järvinen konsultti, KTM

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 4 SISÄLLYSLUETTELO 0. TIIVISTELMÄ...2 1. JOHDANTO...8 1.1. Selvitystyön tavoitteet ja aluejako... 8 1.2. Toimialat, kaupan konseptit ja ympäristövaikutusten arviointi... 9 1.2.1. Päivittäistavarakauppa... 10 1.2.2. Erikoistavarakauppa... 12 1.2.3. Tilaa vievän kaupan käsite... 13 1.3. Sijaintisuunnittelun lähtökohdat... 15 1.3.1. Myymälät ja kaupan sijoittuminen... 15 1.3.2. Väestö ja väestönkasvu... 16 1.3.3. Kulutus ja ostovoima... 17 1.3.4. Päivittäistavarakaupan tilankäytön tehokkuus... 19 1.3.5. Kesäasukkaat ja pendeliliikenne... 20 1.4. Palveluverkon vaihtoehtoisia kehityspolkuja... 23 2. NYKYINEN PALVELUVERKKO...25 2.1. Päivittäistavarakaupan verkoston rakenne... 25 2.1.1. Pinta-ala... 25 2.1.2. Pt-myynti... 28 2.1.3. Myyntitehokkuus... 28 2.2. Päivittäistavarakaupan rakenne eri kokoluokissa... 30 2.2.1. Hypermarketit ja tavaratalot... 30 2.2.2. Supermarketit... 31 2.2.3. Lähimyymälät... 31 2.3. Tilaa vievän kaupan nykyinen sijoittuminen... 32 2.4. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa... 34 3. PALVELUVERKON MITOITUS VUONNA 2020...35 3.1. Väestö ja ostovoima... 35 3.2. Päivittäistavarakaupan lisäystarve vuoteen 2020... 36 3.3. Erikoistavarakaupan kasvu vuoteen 2020... 39 4. POTENTIAALISET UUDET KAUPAN SIJOITUSKOHTEET...40 4.1. Päivittäistavarakauppa... 40 4.1.1. Kokkola... 40

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 5 4.1.2. Pietarsaari... 40 4.1.3. Ylivieska... 40 4.1.4. Muut kunnat... 41 4.2. Tilaa vievä kauppa... 41 4.2.1. Kokkola... 41 4.2.2. Pietarsaaren seutukunta... 41 4.2.3. Ylivieska... 42 4.2.4. Muut kunnat... 42 5. PALVELUVERKON PITKÄN AIKAVÄLIN RAKENNE TAVOITEVERKKO 2020...43 5.1. Keskeiset kehityspiirteet... 43 5.2. Päivittäistavarakauppa... 43 5.3. Tilaa vievä kauppa... 43 6. VERKOSTOMUUTOKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN...44 6.1. Kaupallisten keskusten hierarkia... 44 6.2. Kuntakeskusten kehittäminen... 45 6.2.1. Kokkola... 45 6.2.2. Muut kunnat... 45 6.3. Lähipalvelut... 45 6.4. Verkostomuutoksen vaikutukset eri toimijoiden näkökulmasta... 46 6.4.1. Asukkaiden näkökulma... 46 6.4.2. Kaupan näkökulma... 46 6.4.3. Kaupungin ja kunnan näkökulma...46 7. SUOSITUKSET...47

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Selvityksessä käytetty aluejako... 9 Kuvio 2 Tilaa vievä kauppa kunnittain tarkastelualueella...14 Kuvio 3 Päivittäistavarakaupat tarkastelualueella vuonna 2000...15 Kuvio 4 Väestönkasvu 2000-2020 tarkastelualueen kunnissa...16 Kuvio 5 Asukkaiden sijoittuminen seudulle...17 Kuvio 6 Myyntitehokkuudet (mk/m2) kunnittain...19 Kuvio 7 Kesäasukkaat kunnittain...20 Kuvio 8 Pendelöinti Kokkolaan...21 Kuvio 9 Pendelöinti Pietarsaareen...22 Kuvio 10 Pendelöinti Kannukseen...23 Kuvio 11 Keski-Pohjanmaan myymälöiden pt-pinta-alan jakautuminen...25 Kuvio 12 Pinta-alojen jakautuminen myymälöittäin tarkastelualueella v. 2000...26 Kuvio 13 Kokkolan pt-myymälät...27 Kuvio 14 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun myymälöiden pinta-alat ja myynnit v. 2000... 28 Kuvio 15 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun myymälöiden pinta-alat ja myyntitehokkuudet v. 2000...29 Kuvio 16 Kaupunkikeskusten teoreettiset vaikutusalueet...30 Kuvio 17 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Kokkolassa...32 Kuvio 18 Kannuksen vaikutusalue laajimmillaan tilaa vievässä kaupassa...33 Kuvio 19 Päivittäistavarakaupan ostovoiman virtaus postinumeroalueittain (Mmk)...37 Kuvio 20 Päivittäistavarakaupan ostovoiman virtaus postinumeroalueittain (indeksi)...38 Kuvio 21 Kaupallisten keskusten hierarkia Keski-Pohjanmaalla...44

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 7 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Nykyiset Pohjanmaalla toimivat keskeiset pt-kaupan ketjut ja konseptit...10 Taulukko 2 Pt-kulutus ja sen kasvu Keski-Pohjanmaalla 2000, 2010 ja 2020...35 Taulukko 3 Pt-pinta-alan laskennallinen lisätarve Keski-Pohjanmaalla vuoteen 2020 mennessä... 36 Taulukko 4 Huonekalu-sisustamisen sekä vapaa-ajan kaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2020... 39

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 8 1. JOHDANTO 1.1. Selvitystyön tavoitteet ja aluejako Tämän selvityksen tavoitteet on tiivistetty seuraavaan: Laadittava selvitystyö on osa meneillään olevaa maakuntakaavoitusta. Työ antaa taustaa myös seudulliseen yleiskaavoitukseen. Työn laatimisesta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto sekä seudun kunnat. Kaupan rakennemuutos ja muuttuvat toimintatavat heijastuvat keskusten palvelurakenteeseen, liikenteeseen sekä taajamarakenteeseen. Kaupan suuryksiköiden pyrkimys sijoittua keskustojen ulkopuolelle tuo mukanaan keskeisen kysymyksen: mikä on keskustojen kilpailukyky tulevaisuudessa? Kuluttajan lisääntynyt liikkuvuus merkitsee kiristyvää kilpailua - ei ainoastaan kuntien ja kaupunkien kesken vaan myös kilpailua seutukuntien - eräillä aloilla jopa maakuntien kesken. Tässä suhteessa kaupan ja palvelujen kehittyminen eri alueilla vaikuttaa ko. seudun vetovoimaan. - Ja vetovoima vaikuttaa vuorostaan kaupan eri toimijoiden kiinnostukseen sijoittua ko. alueelle. Seuraavassa kuviossa on esitetty tässä selvityksessä käytetty aluejako. Tarkastelussa on mukana Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi myös Evijärven kunta sekä Pietarsaaren 1 ja Ylivieskan seutukunnat. 1 pl. Uusikaarlepyy

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 9 Kalajoki Merijärvi Alavieska Oulainen Himanka Ylivieska Lohtaja Kannus Luoto Kokkola Kälviä Sievi Pietarsaari Kruunupyy Ullava Toholampi Pedersöre Kaustinen Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kuvio 1 Selvityksessä käytetty aluejako 1.2. Toimialat, kaupan konseptit ja ympäristövaikutusten arviointi Selvitystyön painopiste on päivittäistavarakaupassa ja tilaa vievässä kaupassa. Tilaa vievässä kaupassa keskitytään lähinnä asumisen, sisustamisen, huonekalujen, vapaa-ajan sekä rauta- ja rakennustarvikkeiden kauppaan. Keskustahakuista erikoistavarakauppaa, kuten pukeutumisen toimialaa, käsitellään vain yleisellä tasolla. Kaupan suurmyymälöiden osalta toimialakohtaiset määritykset ja rajaukset ovat erityisen vaikeita. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä YVA-lain tulkintoihin on viranomaisten taholta pyritty saamaan toimialakohtaista täsmennystä: mikä on kaupan suurmyymälä ja mitä siinä sallitaan myytävän? Millaisiin kaupan yksiköihin ao. lakia tulisi soveltaa? Liikeideoiden nopeat muutokset tuovat ko. tarkasteluun epävarmuutta ja tulkinnanmahdollisuutta. Ympäristöministeriö on nyttemmin antanut ohjeet kaupan suurmyymäläkäsitteen ja tilaa vievän kaupan tulkinnasta.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 10 1.2.1. Päivittäistavarakauppa Keski-Pohjanmaalla toimivat päivittäistavarakaupan ketjut ovat pääpiirteissään seuraavat: Taulukko 1 Nykyiset Pohjanmaalla toimivat keskeiset pt-kaupan ketjut ja konseptit Keskustatavaratalo Anttila Halpa Halli Hypermarket Citymarket Euromarket Minimani Prisma Supermarket K-supermarket S-market K-market Spar-market Valintatalo Valintamyymälät K-extra K-lähikauppa Rimi Sale Siwa Yksityiset pienmyymälät Kioskit Huoltoasemamyymälät Verkkokauppa Edellä esitetty on suuntaa-antava. Sijainniltaan eri kohteissa konsepti voi perustellusti kuulua toiseen kategoriaan. Supermarketit ja valintamyymälät voitaisiin jakaa vielä suuriin ja pieniin. Valintamyymälöistä voitaisiin myös erottaa lähimyymälät ja ns. laatikkomyymälät. Erona näillä on tuoretuotteiden saatavuus ja palvelun määrä. Entiset laatikkomyymälät (mm. Siwa) ovat nykyisin kuitenkin lisänneet tuoretuotteiden ja palvelupisteiden määrää, joten ero ei ole kovinkaan selvä. Ns. halpahintamyymälämarkkinoille on tulossa saksalainen Lidl. Se tarjoaa oman ilmoituksensa mukaan muita ketjuja halvemman hinnan, mutta myös selvästi suppeamman tuotevalikoiman. On myös mahdollista, että eräät nykyiset suuret supermarket-ketjut laajentuvat hypermarketiksi. Tämä merkitsee erikoistavaran sisällyttämistä lajitelmaan ja huomattavaa pinta-alan kasvua. Nykyiset suuret halpahintatavaratalot saattavat laajentaa toimintaansa niin ikään hypermarket-konseptiin. Esimerkiksi Minimanin yksiköt voidaan jo nykyisin pääsääntöisesti laskea hypermarket-luokkaan. Muita hypermarket-luokkaan mahdollisesti nousevia ketjuja voidaan olettaa tulevaisuudessa olevan Kärkkäinen ja jossain määrin myös Halpa Halli.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 11 Seuraavassa on esitetty Kauppa 2005 julkaisun määritelmät keskeisistä kauppaan liittyvistä termeistä 2 : Suurmyymälät: Tavaratalo Tavaratalo on monen alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään 2 500 m 2. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntialasta. Tavaratalon osastot vastaavat alan erikoisliikkeiden valikoimaa. Tavaratalossa on korkea palvelu-aste ja kassat sijaitsevat osastoilla. Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa, aluekeskuksessa tai muualla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. 3 Hypermarket Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2 500 m 2. 4 Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarket voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavissa paikoissa. Supermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva päivittäistavaramyymälä, jonka myynti-pinta-ala on vähintään 400 m 2 ja jossa elintarvikkeiden osuus on yli puolet myyntipinta-alasta. Toimialan käytännön tilastoinnissa supermarketmyymälät jaetaan pintaalaltaan suuriin yli 1 000 m 2 ja pieniin 400-1 000 m 2 supermarketteihin, joita kutsutaan myös yleisesti marketeiksi. Lähikauppa Lähikauppa on tavallisesti pieni, kuluttajia lähellä oleva ja helposti myös jalan saavutettavissa oleva asuinalueella sijaitseva päivittäistavaramyymälä. Vaikka varsinaista myyntipintaalarajaa ei olekaan, lähikauppa on yleensä alle 400 m 2. Lähikauppoihin kuuluvat valintamyymälät, kyläkaupat, laatikkomyymälät ja kioskit. Valintamyymälä: Isot valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 200-399 m 2 :n päivittäistavaramyymälöitä ja pienet valintamyymälät ovat pinta-alaltaan 100-199 m 2. Kyläkauppa: Kyläkauppa on haja-asutusalueella taikka pienissä taajamissa sijaitseva päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on alle 400 m 2 ja vuosimyynti alle 10 mmk. Laatikkomyymälä: Laatikkomyymälät toimivat täysin itsepalveluperiaatteella ja niiden valikoimat ovat valintamyymälöitä suppeammat. Pienmyymälä ja kioski: Pienmyymälä ja kioski on myynti-pinta-alaltaan alle 100 m 2 :n päivittäistavaramyymälä. Elintarvikekioskin myynti voi tapahtua luukun kautta taikka itsepalvelu- tai palvelumyymälän tapaan. Kioskin myyntivalikoima on rajoitettu, mutta sen aukiolo on vapaa myös kaava-alueilla. Huoltoasema- ja liikennemyymälät: Asutuskeskuksissa sijaitsevien huoltamoiden ja valtateiden varsilla sijaitsevien liikennemyymälöiden päivittäistavaroiden myynti on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi, vaikka niiden hintataso on korkea. Kehityksen pääasiallisena syynä on näiden myymälätyyppien vapaa aukiolomahdollisuus. 2 Lähde: Kauppa 2005. Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa. Edita, Helsinki 2000. 3 Raja tavaratalon ja halpahintatavaratalon välillä on hämärä. Halpahintatavaratalossa lajitelma on laaja, usein päivittäistavara käsittää ainoastaan kuivan teollisen elintarvikkeen, palvelu on minimissään. 4 Käytännössä uudet hypermarketit ovat paljon suurempia, jopa yli 10 000 m 2.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 12 Lisäksi päivittäistavaroita myydään vähäisessä määrin tuotekohtaisissa erikoismyymälöissä, kauppahalleissa, suoramyyntinä, torikaupassa, kauppa-autoissa ja -veneissä. Näiden jakelukanavien osuus kokonaismarkkinoista on viime vuosina ollut vähenemässä. Päivittäistavaroiden sähköinen kauppa puolestaan ei ole kehittynyt ennustetulla tavalla johtuen ruoan jakelua koskevista ratkaisematta olevista logistisista ongelmista. Päivittäistavaroiden sähköisen kaupan vuosimyynti oli vuonna 2000 vajaat 10 miljoonaa euroa. Tämä vastaa yhden n. 1000 neliöisen supermarketin vuosittaista myyntiä. 1.2.2. Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupassa voimakas ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Hinta-laatu-palvelu -kolmion erilaiset yhdistelmät kuvastuvat kaupan tarjonnassa ja sitä esittelevässä mainonnassa. Ulkomaisten ketjujen etabloituminen Suomen markkinoille on merkittävää. Konsepteina ovat mm. suuripintaiset, usean tuhannen neliömetrin myymälät keskustojen ulkopuolelle 5. Kaupallisten keskusten erilaisissa konsepteissa ja toimintamalleissa on viime vuosien aikana noussut voimalla esiin ns. Retail Park. Se perustuu lähinnä erikoiskaupan toimialojen osalta suurmyymälöiden keskittämiseen yhteen keskukseen. Rakennusmassat sijoitellaan perusmallin mukaan yhteisen pysäköintialueen ympärille usein I:n, L:n tai U:n muotoiseen kaavioon. Sijainti on pääsääntöisesti taajaman reuna-alueella tai kokonaan sen ulkopuolella välityskapasiteetiltaan suurten liikenneväylien risteysalueilla. Toimialojen keskittäminen lisää kaupan keskuksen vetovoimaa. Esimerkiksi vapaa-ajan tuotteiden, asumisen, sisustamisen ja rakentamisen tuotemaailmat muodostavat varsin ehjän, kuluttajaa kiinnostavan kokonaisuuden. Monissa ulkomaisissa toteutuksissa keskukseen on sijoittunut myös päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Suomen Retail Park -keskusten koko vaihtelee markkinoista ja kilpailutilanteesta riippuen. Pienimmät Retail Park -konseptiin lukeutuvat ovat kokoluokkaa 15.000 m 2. Suunnitteilla olevat yksiköt pääkaupunkiseudulla tavoittelevat suurimmillaan 70-80.000 m 2 :n kerrosalaa. Ulkomaiset Retail Park -keskukset yltävät suurimmillaan 150.000 m 2 :n pinta-alamäärään. Keski-Pohjanmaalla ja varsinkin Kokkolassa voisi olla mahdollista toteuttaa pienehkö Retail Park keskus, joka kokoaisi tilaa vievän kaupan myymälöitä saman pysäköintialueen ympärille. Kaupungin ydinkeskustaan perinteisesti vapaa-ajan ja pukeutumisen erikoismyymälät ovat viime vuosien aikana pyrkineet sijoittumaan myös keskustojen ulkopuolelle. Keski- Pohjanmaalla ei varsinaisia keskustan ulkopuolisia kauppakeskushankkeita ole suunnitteilla. Shopping Center tyyppinen kauppakeskus vaatii yleensä Keski-Pohjanmaan väestöpohjaa suuremman vaikutusalueen. Lisäksi keskustan ulkopuolinen kauppakeskus voisi uhata Kokkolan ydinkeskustan asemaa. Sen sijaan esimerkiksi urheilukaupat sijoittuvat Suomessakin nykyään suurilla yksiköillään Retail Park keskuksiin keskustojen ulkopuolelle. 5 Esimerkkeinä Gigantti ja OnOff kodinkonemyymälät. Rauta- ja rakennustarvikekaupassa markkinoita valtaa saksalainen Bauhaus. Vapaa-ajan ja urheilun toimialalla ruotsalainen Stadium etabloituu voimakkaasti. Kotimaiset Mustapörssi ja Kesport/Intersport kasvattaa voimakkaasti myymäläkokoaan.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 13 1.2.3. Tilaa vievän kaupan käsite Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan Maankäyttö- ja rakennuslaissa yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle, ellei asemakaavassa ole erityistä merkintää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Vähittäiskaupan suuryksikkösäädökset eivät koske paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriö on laatinut suosituksen maankäyttö- ja rakennuslain 114 2 momentissa tarkoitetun paljon tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoista 6 : 1. Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa ja veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus: maalit, tapetit, keittiökalusteet jne) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa 4. Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa 5. Kodintekniikkakauppa Vähittäiskaupan suurmyymälöiden ohjauksen piiriin kuuluvat myymälät: Sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus: valaisimet, peitteet, verhot yms.) Urheilukauppa Muu vähittäiskauppa Tarkastellaan seuraavassa miten tilaa vievä kauppa on sijoittunut tutkimusalueella kunnittain. Kartassa on lukumäärinä kuntien huonekalu-, kodin elektroniikka- ja rautakaupat 7. 6 Lähde: Kontio, Katja & Santasalo, Tuomas (2000). Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarja. Ympäristöministeriö. Helsinki. 7 Lähde: Tilastokeskus: SuomiCD 2002

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 14 Tilaa vievä kauppa kpl kunnittain 18 Pyhäjoki 0 / 2 / 1 Vihanti 0 / 0 / 0 Rants 0 / 1 / Huonekalu Kodin elektroniikka Rautakauppa Pietarsaari 5 / 14 / 6 Luoto 0 / 1 / 0 Kokkola 8 / 18 / 13 Kruunupyy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Oravainen Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 2 / 3 Vöyri / 1 / 1 Ylihärmä 0 / 2 / 1 Kortesjärvi 0 / 1 / 3 Kauhava 4 / 5 / 6 Evijärvi 0 / 1 / 1 Lohtaja 0 / 1 / 0 Lappajärvi 1 / 0 / 0 Himanka 0 / 0 / 0 Kälviä 0 / 1 / 1 Kalajoki 1 / 7 / 6 Kannus 3 / 3 / 3 Ullava 0 / 0 / 0 Kaustinen 1 / 3 / 1 Veteli 0 / 2 / 1 Vimpeli 0 / 2 / 3 Alavieska 0 / 2 / 1 Toholampi 0 / 2 / 2 Halsua 1 / 0 / 0 Perho 0 / 0 / 1 Kuvio 2 Tilaa vievä kauppa kunnittain tarkastelualueella Merijärvi 0 / 0 / 1 Ylivieska 3 / 8 / 7 Sievi 0 / 0 / 1 Lestijärvi 0 / 1 / 0 Oulainen 3 / 6 / 2 Nivala 3 / 2 / 3 Reisjärvi 0 / 0 / 1 Kinnula 0 / 1 / 0 Kivijärvi 0/1/1 Haapavesi 1 / 4 / 1 Haapajärvi 2 / 7 / 5 Pulkk 1 / 0 / Pihtipudas 1 / 3 / 3 Kärs 0 / Pyhäjä 1 / 2 / Suurimmat tilaa vievän kaupan keskittymät löytyvät Kokkolasta ja Pietarsaaresta. Ylivieskan seutukunnassa Ylivieskassa, Oulaisissa ja Kalajoella on myös paljon tilaa vievän kaupan tarjontaa.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 15 1.3. Sijaintisuunnittelun lähtökohdat Seuraavassa käydään läpi sijaintisuunnittelun lähtökohtia etenkin kaupan ketjujen kannalta. 1.3.1. Myymälät ja kaupan sijoittuminen Perustieto verkoston nykytilasta pohjautuu A C Nielsen Finland Oy:n myymälärekisteriin vuodelta 2000. Tilasto kertoo myymäläkohtaisen myynnin ja myyntipinta-alan. 8 Seuraavassa kartassa on esitetty pt-myymälöiden sijainnit ja päivittäistavaran myyntipinta-alat. Pt-pinta-alat 2000 m2 2 700 1 350 270 Kuvio 3 Päivittäistavarakaupat tarkastelualueella vuonna 2000 Keski-Pohjanmaalla on 72 päivittäistavaramyymälää ja lisäksi 7 pt-erikoismyymälää. Vuonna 2000 näistä aloitti 2 uutta pt-myymälää. Toimintansa lopetti 7 pt-kauppaa. Pietarsaaren seutukunnassa on yhteensä 41 pt-myymälää ja lisäksi 5 pt-erikoismyymälää. Ptmyymälöistä lopetti toimintansa 2 ja aloitti 2 vuonna 2000. Ylivieskan seutukunnassa on yhteensä 36 pt-myymälää ja lisäksi 8 pt-erikoismyymälää. Pt-myymälöistä lopetti toimintansa 3 ja aloitti 1 vuonna 2000. 8 Myymälät on paikannettu KKJ3-yhtenäiskoordinaatistoon A C Nielsenin toimesta.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 16 1.3.2. Väestö ja väestönkasvu Koko tarkastelualueella oli vuoden 2000 lopussa 155 258 asukasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella oli puolestaan 71 292 asukasta. Tarkastelu-alueen väestöennusteet ovat synkkiä. Seuraavien vuosikymmenien aikana vain Sievin asukasluvun ennustetaan kasvavan. Seuraavassa kuviossa on kuvattu asukasluvun kehitys v. 2000-2020 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Väestömäärien muutokset v. 2000-2020 450-460 -200-0 -500 - -200-800 - -500-1 050 - -800-1 540 - -1 050 Kalajoki -947 Himanka -606 Pyhäjoki -655 Merijärvi -332 Oulainen -888 Alavieska -283 Ylivieska -1 041-771 Haapavesi -935 Kokkola - Karleby Luoto - Larsmo -559-479 Kälviä - Kelviå -194 Pietarsaari - Jakobstad -1 196 Kruunupyy - Kronoby Ullava -169-269 Kaustinen - Kaustby Pedersöre -489-108 Uusikaarlepyy - Nykarleby -1 177 avainen - Oravais Alahärmä -234-925 Kortesjärvi -579 Lohtaja - Lochteå -404 Kannus -673 Evijärvi -674 Veteli - Vetil -538 Toholampi -686 Halsua -321 Perho -925 Perho yri - Vörå Ylivieskan -784-122 Lappajärvi seutukunta Vimpeli Ylihärmä Kauhava -974 40-480 000 asukasta -355 Kokkola: -968 35 500 as. Kuvio 4 Väestönkasvu 2000-2020 tarkastelualueen kunnissa 8-tie pohjoisesta: 22 800 asukasta Sievi 452 Lestijärvi -131 Nivala -1 266 Reisjärvi -678 Kinnula -478 Kivijärvi -301 Haapajärvi -1 022 Seuraavassa kuviossa on osoitettu kuinka asukkaat ovat sijoittuneet seudulle. Kokkolassa pääasiassa Pietarsaari, asioiva väestö on jaettu etelästä (13-tie) ja pohjoisesta (8-tie) saapuviin. Molemmista Pedersöre, suunnista Luoto Kokkolaa 13-tie lähestyy etelästä: lähes sama määrä potentiaalisia kaupallisten palvelujen 34 000 käyttäjiä. asukasta Lisäksi Pietarsaari 22 800 asukasta ja Ylivieska muodostavat omat 34 000-40 000 asukkaan asiointialueet.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 17 Kuvio 5 Asukkaiden sijoittuminen seudulle 1.3.3. Kulutus ja ostovoima Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoituksessa kulutuksen oletetulla kasvulla on merkittävä osuus. Kulutuksen lähtölukuna on käytetty Tilastokeskuksen tutkimusta Kotitalouksien kulutusmenot v. 1998. Kulutuksen vuosittaiseksi kasvuksi päivittäistavarassa on oletettu 1 % vuosina 2000-2010, 0,7 % vuosina 2010-2020. Ostovoiman kehitys muodostuu väestön kehityksen ja kulutuksen kasvun yhteisvaikutuksena. PÄIVITTÄISTAVARA Päivittäistavaran kulutus Keski-Pohjanmaalla oli vuonna 2000 noin 129 miljoonaa euroa. Se kasvaa vuoteen 2010 mennessä noin 136 miljoonaan euroon ja edelleen vuoteen 2020 mennessä noin 141 miljoonaan euroon. Lisäystä 20 vuoden aikana arvioidaan olevan siis noin 12 miljoonaa euroa. Suhteellinen kasvu on noin 9 %. Kulutuksen kasvu kasvattaa siis ostovoimaa väestön vähenemisestä huolimatta. ERIKOISTAVARA Erikoistavarakaupan kasvu perustuu arvioon merkittävästä kulutuksen kasvusta (euroa/henkilö) Pukeutumisen arvioitu 2.5 % vuotuinen kasvu ilman väestömuutoksia merkitsee vuonna 2020 noin 63 % suurempaa volyymia kuin vuonna 2000. Asumisen-sisustamisen tuoteryhmissä arvioitu 3.5 % vuotuinen kasvu ilman väestömuutoksia lähes tuplaa kaupan volyymin vuodesta 2000 vuoteen 2020 Vapaa-ajan tuotteiden 3 %:n arvioitu kasvu ilman väestömuutoksia merkitsee 80 % lisäystä verrattuna kulutukseen vuonna 2000. Osa kulutuksen kasvusta sulaa nykyiseen verkostoon. Tämän merkitsee siis myynti/m 2 - tehokkuuden nousua. Osa kasvusta ilmenee paineena kaupan palveluverkon laajentumiseen. Sijaintikohteet ovat toimialasta ja liikeideasta riippuen keskustat, kauppakeskukset/retail Parkit, hypermarketit ja tilaa vievät kaupan keskukset taajamarakenteen reunalla. Osa kasvusta ei tarvitse kiinteää myymäläverkkoa: erikoiskauppaa siirtynee internetin välityksellä tapahtuvaan nettikauppaan. Osa nettikaupasta on kuitenkin siirtymää nykyisestä postimyynnistä. Ero on käytännössä vain tilaustavassa.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 18

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 19 1.3.4. Päivittäistavarakaupan tilankäytön tehokkuus Arvioitaessa nykyisen palveluverkon kestävyyttä muodostuu myynti/m 2 -tehokkuusluvusta tärkeä peruste. Päivittäistavaramyymälät on analysoitu A C Nielsenin myymälärekisterin tietojen mukaan tehokkuuden perusteella. Taustatekijöitä ovat olleet kokoluokka, sijainti ja ketjukonsepti. Pääsääntönä on, että suuret yksiköt saavuttavat suuremman myynti/m 2 - tehokkuuden. Seuraavassa on esitetty keskimääräiset myyntitehokkuudet kunnittain. Myyntitehokkuudet v. 2000 1000 mk kunnittain 35 500-39 900 (1) 31 300-35 500 (3) 27 100-31 300 (6) 22 900-27 100 (10) 18 700-22 900 (6) 14 500-18 700 (1) 10 300-14 500 (1) Luoto 32 000 mk Pietarsaari 39 841 mk Pedersöre 20 183 mk Uusikaarlepyy 21 866 mk Kokkola 29 182 mk Kruunupyy 21 253 mk Kortesjärvi 25 059 mk Lohtaja 18 474 mk Evijärvi 28 982 mk Himanka 28 488 mk Kannus 22 236 mk Sievi Kälviä 25 970 mk 32 164 mk Toholampi 24 794 mk Ullava 10 390 mk Kaustinen 28 796 mk Lappajärvi 25 823 mk Alajärvi 20 965 mk Kalajoki 27 090 mk Veteli 24 083 mk Vimpeli 32 409 mk Halsua 29 609 mk Perho 23 755 mk Kyyjärvi 24 627 mk Lestijärvi 26 552 mk Reisjärvi 28 349 mk Kinnula 23 333 mk Kivijärvi 19 890 mk Kuvio 6 Myyntitehokkuudet (mk/m2) kunnittain Tunnusluvultaan alle 4.000 /m 2 (24.000 mk/m 2 ) myymälän katsotaan pääsääntöisesti olevan lähellä kannattavuuden minimirajaa. Ko. tunnusluvun alle jääviä, mutta yli 0,8 milj. (5 Mmk) myyviä koko vuoden toimineita yksiköitä on Keski-Pohjanmaalla 13 kappaletta. Niiden myynti oli yhteensä noin 29 milj..

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 20 1.3.5. Kesäasukkaat ja pendeliliikenne Myymälöiden toimintaedellytysten kannalta kesäasukkaiden ja pendelöinnin aiheuttamalla liikenteellä voi olla paikoitellen suurikin merkitys. Seuraavassa on esitetty tarkastelualueen kuntien kesäasukasmäärät 9. Keski-Pohjanmaalla on suhteellisen vähän kesäasukkaita. Sen sijaan joissain naapuriseutukuntien kunnissa, kuten Luodossa, Evijärvellä ja Kalajoella, on kesäasukkailla suurempaakin merkitystä. vainen 682 Kesäasukkaat 31.12.2000 3 110-6 570 (36) 2 070-3 110 (50) 1 580-2 070 (42) 1 200-1 580 (41) 930-1 200 (46) 700-930 (44) 530-700 (36) 330-530 (48) 170-330 (48) 0-170 (57) Luoto 1 705 Pietarsaari 233 Uusikaarlepyy 733 Alahärmä 190 Ylihärmä 99 Pedersöre 596 Kauhava 212 Kokkola 363 Kortesjärvi 477 Kruunupyy 591 Evijärvi 990 Lohtaja 273 Kälviä 511 Lappajärvi 1 231 Himanka 243 Kalajoki 936 Kannus 32 Ullava 40 Kaustinen 74 Veteli 157 Vimpeli 460 Alavieska 63 Toholampi 101 Halsua 148 Perho 132 Merijärvi 167 Ylivieska 194 Sievi 267 Lestijärvi 494 Oulainen 268 Nivala 92 Reisjärvi 435 Kinnula 506 Kivijärvi 905 Haapav 376 Haapajä 132 Kuvio 7 Kesäasukkaat kunnittain Kyyjärvi Matkailijat ja mökkiläiset synnyttävät myös liikennettä ja monet myymälät hyötyvät suuresti ohiajavasta liikenteestä. Monissa kunnissa myymälät siirtyvätkin valtateiden varsille. Myös huoltoasemien päivittäistavaraosastot laajentuvat. Työpaikkaliikenteellä on myös suuri merkitys myymälöiden sijoittumisessa. Seuraavissa kuvioissa on esitetty pendeliliikenteen suuntautuminen Kokkolaan, Pietarsaareen ja Kannuk- 9 Lähde: Tilastokeskus SuomiCD 2002

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 21 seen. Kuvioissa on esitetty Kokkolassa/Pietarsaaressa/Kannuksessa työskentelevien lukumäärät kunnittain 10. Pendelöinti Kokkolaan lkm kunnittain 12 100-12 200 (1) 600-12 100 (1) 300-600 (1) 100-300 (5) 0-100 (8) Lohtaja 203 Himanka 103 Kannus 123 Luoto 81 Kokkola 12 136 Kälviä 634 Pietarsaari 173 Pedersöre 59 Kruunupyy 385 Ullava 21 Kaustinen 147 Toholampi 43 Evijärvi 19 Veteli 48 Halsua 6 Perho 23 Kuvio 8 Pendelöinti Kokkolaan Kokkolan työssäkäyntialue on selvästi suurin ja se kattaa Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi myös Pietarsaaren seutukunnan. Sen sijaan Ylivieskan seutukunnasta ei käydä Kokkolassa töissä. Kruunupyystä käydään töissä enemmän Kokkolassa kuin Pietarsaaressa, sen sijaan Luoto suuntautuu selvästi Pietarsaareen. 10 Lähde: Tilastokeskus SuomiCD 2002

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 22 Pendelöinti Pietarsaareen lkm kunnittain 6 850-6 860 (1) 1 300-6 850 (1) 270-1 300 (3) 10-270 (4) Luoto 722 Kokkola 332 Kälviä 18 Pietarsaari 6 857 Pedersöre 1 306 Kruunupyy 106 Uusikaarlepyy 272 Oravainen 13 Evijärvi 30 Kuvio 9 Pendelöinti Pietarsaareen Pietarsaaren työssäkäyntialue rajoittuu melko selvästi seutukuntaansa. Kokkolasta Pietarsaareen töihin tulevia on selvästi enemmän kuin päinvastoin. Myös Kannukselle muodostuu selvä työssäkäyntialueensa, johon kuuluvat Kannuksen lisäksi etenkin Toholampi, Himanka ja Kälviä.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 23 Pendelöinti Kannukseen lkm kunnittain 2 040-2 050 (1) 70-2 040 (2) 50-70 (1) 10-50 (3) Himanka 70 Lohtaja 30 Kannus 2 049 Sievi 32 Kälviä 52 Ullava 17 Toholampi 83 Kuvio 10 Pendelöinti Kannukseen 1.4. Palveluverkon vaihtoehtoisia kehityspolkuja Kaupan palveluverkon kehittymiseen vaikuttaa lähinnä seuraavat tekijät Alueen keskusverkkojärjestelmä (pääkeskukset, alakeskukset, paikalliskeskukset) Kaupan suurmyymälöityminen (yhä suurempia myymäläkokoja) Liikenneverkko ja sen kehittyminen (erityisesti seudullinen runkoverkko ) Nykyinen väestömäärä Väestön kasvu ja sen sijoittuminen (mahdolliset uudet asuinalueet) Nykyiset kaupan keskittymät Edellä esitetyt tekijät ovat ohjanneet ja edelleen ohjaavat kaupan sijoittumista. Ne ovat

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 24 kovia faktoja ja heijastuvat verkostosuunnitteluun ja myymäläyksiköiden sijoittumisvaihtoehtoihin. Keskeisesti voidaan todeta seuraavat trendit: Erikoistavarakaupan klusterit - ryppäät, joihin kaupan suurmyymälät keskitetään (Retail Park) Hypermarketit pyrkivät hajautumaan: kullakin oma vaikutusalue ( reviiri ) Kauppakeskukset seudullisten liikennesolmujen tuntumaan (kaupunkirakenteen mukaisesti aluekeskuksiin tai omalle alueelle) Päivittäistavarakaupan halpahintamyymälät sijoittuvat kaupan rakennemuutoksen mylläkässä syntyneisiin palvelutyhjiöihin tai vaihtoehtoisesti vilkkaille - usein hypermarketin synnyttämille kauppapaikoille 11. Kilpailu koetaan keskusten välisinä, ei niinkään myymälöiden välisinä. Keskuksen kokonaisvetovoima ratkaisee kilpailukyvyn. 11 saksalainen Lidl on suosinut liikepaikkapäätöksissään sijoittumista suurten hypermarkettien viereen. Valmis asiakasvirta on lähellä!

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 25 2. NYKYINEN PALVELUVERKKO Tässä luvussa käydään läpi Keski-Pohjanmaan nykyistä myymäläverkostoa. Päivittäistavarakaupan verkostoa analysoidaan AC Nielsenin rekisterin pohjalta. Myös tilaa vievän kaupan sekä keskustahakuisen erikoistavarakaupan sijoittumista kuvataan. 2.1. Päivittäistavarakaupan verkoston rakenne Päivittäisavarakaupan rakennemuutos on ollut varsin voimakasta. Hypermarkettien ja suurten supermarkettien osuus on kasvanut valintamyymälöiden kustannuksella. Nyttemmin tosin myös pienet alle 400 neliön myymälät ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan sunnuntaiaukiolojen vuoksi. 2.1.1. Pinta-ala Keski-Pohjanmaalla on vuoden 2000 tilaston mukaan 79 päivittäistavaroita myyvää myymälää 12. Niiden pt-myyntipinta-ala on yhteensä 30 103 m 2. Seuraavassa on piirakkakuviolla havainnollistettu tarkastelualueen 72 vuoden lopussa toimineen myymälän pinta-alojen jakaantumista myymälöittäin: Keski-Pohjanmaan myymälät - pt-pinta-alat Kuvio 11 Keski-Pohjanmaan myymälöiden pt-pinta-alan jakautuminen Seuraavassa myymälät on asetettu kartalla. Pallon koko kuvaa pinta-alaa. Punainen osa kuvaa päivittäistavaroiden ja vihreä erikoistavaroiden pinta-alaa. 12 Vuoden aikana näistä lopetti toimintansa xx

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 26 Pt-myymälät v. 2000 pinta-ala 6 400 päivittäistavara erikoistavara 3 200 640 Lohtaja Kalajoki Himanka Kannus Luoto Kokkola Kälviä Sievi Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Ullava Kaustinen Toholampi Reisjärvi Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Kortesjärvi Perho Kinnula Lappajärvi Vimpeli Kivijärvi Alajärvi Kyyjärvi Kuvio 12 Pinta-alojen jakautuminen myymälöittäin tarkastelualueella v. 2000 Suurimmat myymälät ovat Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kannuksessa ja Kaustisella sijaitsevat maakunnan seuraavaksi suurimmat myymälät. Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu myymälöiden sijoittumista Kokkolassa. Neljä suurinta yksikköä sijoittuvat hieman eripuolille kaupunkia: Prisma keskustan eteläpuollle Citymarket keskustan itäpuolelle Minimani keskustan länsipuollel Anttila/K-supermarket ydinkeskustaan Kaikissa edellisissä yksiköissä erikoistavaran osuus pinta-alasta on päivittäistavaraa suurempi.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 27 Pt-myymälät v. 2000 pinta-ala 6 400 3 200 640 päivittäistavara erikoistavara S-MARKET KALLENTORI ANTTILA/K-SM KASARI MINI MANI CITYMARKET PRISMA KOKKOLAN HALPAHALLI Kuvio 13 Kokkolan pt-myymälät Pt-myymälöiden erikoistavarakaupan myyntiala on Keski-Pohjanmaalla noin 17 150 m 2. Se koostuu pääosiin tavaratalojen ja hypermarkettien erikoistavaran pinta-alasta. Keski- Pohjanmaan pt-kaupan erikoistavaroiden pinta-alasta yli 80 % on sijoittunut Kokkolaan. Myymälöiden päivittäistavaramyynti on keskittynyt suurimpien kaupunkien keskustan tuntumaan. Keski-Pohjanmaalla pt-myyntipinta-alaltaan yli 1500 m 2 on 5 myymälää, jotka kaikki sijaitsevat Kokkolassa. Niiden pt-myyntiala on yhteensä noin 10 300 m 2. Kaupan keskittyneisyyttä kuvaa se, että nämä 5 suurinta myymälää hallitsee noin kolmannesta koko Keski- Pohjanmaan päivittäistavarapinta-alasta. Näiden viiden suurimman lisäksi maakunnassa sijaitsee kaksi muuta yli 1000 neliön ptmyymälää: Kannuksessa ja Kaustisella. Pinta-alaltaan alle 400 m 2 myymälöitä Keski-Pohjanmaalla on 51 kappaletta 13, ja näistä alle 200 m 2 myymälöitä 31 kpl. Näistä puolestaan lähinnä kioskityyppisiä erikoismyymälöitä 14, joiden pinta-ala on alle 50 m 2, oli Keski-Pohjanmaalla 7 kappaletta. 13 Lisäksi kaikki vuoden aikana toimintansa lopettaneet myymälät ( 7 kpl) olivat alle 400 neliöisiä. 14 Konditoriat, makeismyymälät ja luontaistuotemyymälät

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 28 2.1.2. Pt-myynti Keski-Pohjanmaan 79 myymälää kokoaa yhdessä noin 775 miljoonan markan (130 milj. ) päivittäistavaramyynnin. Keski-Pohjanmaalla on kaksi vähintään 100 miljoonalla markalla päivittäistavaroita myyvää yksikköä. Nämä kaksi yksikköä ovat myynniltään omaa luokkaansa ja vastaavat yhdessä lähes 30 % koko maakunnan pt-myynnistä. Pt-myynniltään yli 20 miljoonan markan (~3 milj. ) yksiköitä on näiden lisäksi viisi. Ne sijoittuvat Kokkolan lisäksi Kannukseen ja Kaustiselle. Arvioitaessa myymäläverkoston rakennemuutosta pidetään kokoluokkaa 1-3 milj. varsin haavoittuvana: yksikkö ei saavuta useinkaan hintakilpailukyvyn edellyttämää volyymia. Myynniltään 1-3 milj. euron on Keski-Pohjanmaalla yhteensä 22 ja niiden myynti on yhteensä noin 44 milj. euroa. 2.1.3. Myyntitehokkuus Tehokkuusluku myynti/m 2 kuvaa myymälän tuloskuntoa ja palvelukykyä. Seuraavassa kuviossa on esitetty Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun koko vuoden toimineet marketmyymälät. Päivittäistavaramyymälät v. 2000 140 120 100 Pt-myynti (Mmk) 80 60 40 20 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Pt-pinta-ala (m2) Kuvio 14 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun myymälöiden pinta-alat ja myynnit v. 2000

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 29 Myyntitehokkuus siis johdetaan pt-myynnistä ja pt-pinta-alasta. Seuraavassa kuviossa on esitetty, miten eri kokoisten myymälöiden myyntitehokkuudet vaihtelevat. Päivittäistavaramyymälät v. 2000 70 000 60 000 50 000 Myyntitehokkuss (mk/m2) 40 000 30 000 20 000 10 000 0 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Pt-pinta-ala (m2) Kuvio 15 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun myymälöiden pinta-alat ja myyntitehokkuudet v. 2000 On pantava merkille niiden myymälöiden lukumäärä, joissa myynti/m 2 - tehokkuus jää alle 20.000 mk/m 2. Näiden yksiköiden toimintaedellytykset ovat pitkällä aikavälillä vakavasti uhattuna.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 30 2.2. Päivittäistavarakaupan rakenne eri kokoluokissa 2.2.1. Hypermarketit ja tavaratalot Päivittäistavarakaupan suuralueet voidaan määritellä hypermarkettien ja suurten myös erikoistavaraa myyvien tavaratalojen ja supermarkettien vaikutusalueiden mukaan. Seuraavassa kuviossa on esitetty suurimpien kaupunkikeskusten teoreettiset vaikutusalueet 15. Vetovoimatekijänä on pidetty keskuksen yli 1000 neliön myymälöiden yhteenlaskettua kokonaispinta-alaa. Raahe Ylivieska Kokkola Kannus Pietarsaari Vaasa Seinäjoki Kuvio 16 Kaupunkikeskusten teoreettiset vaikutusalueet Kokkolan vaikutusalue kattaa koko Keski-Pohjanmaan alueen. Pietarsaaren vaikutus kattaa pääasiassa oman seutukunnan alueen. Tosin Kokkolan vetovoima on maakuntien rajamailla 15 Asiointisuuntautumisen todennäköisyydet on analysoitu Vertical Mapper-ohjelmalla. Vaikutusaluevyöhykkeet (=todennäköisyysisokronit) on esitetty nykytilanteessa. Myymälän vetovoimaa kuvaavana muuttujana käytetään myymälän pintaalaa. Tämä ns. Huffin painovoimamalli laskee kustakin kartan pisteestä (gridistä ) todennäköisyyden asioida jokaisessa myymälässä kun muuttujina on suhteellinen etäisyys (linnuntietä) kuhunkin keskukseen ja keskuksen vetovoima (=pinta-ala) Todennäköisyydeltään samanarvoiset pisteet yhdistetään mallissa isokroneiksi.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 31 suurempi. Kannus muodostaa oman pienen vaikutusalueensa Kokkolan ja Ylivieskan puristuksissa. Myös tarkastelusta pois jätetty Kaustinen muodostaisi vastaavan vaikutusalueensa. Ylivieskan sijainti Kokkolan ja Oulun välissä mahdollistaa suhteellisen laajan vaikutusalueen. Lisäksi lähikaupungit muodostavat Ylivieskan ympärille melko mittavan väestöpohjan. Siksi onkin luultavaa, että Ylivieskan kaupallinen vaikutusalue tulee uuden tarjonnan myötä entisestään laajenemaan. Hypermarket-keskittymien vaikutusalueella väestön arvioidaan vaihtelevan välillä 15.000-70.000 asukasta. Kokkolan ja Pietarsaaren vaikutusalueiden väestömäärät mahdollistavat tätä nykyä kahden hypermarketin toiminnan. Ylivieskan nousu hypermarket-sarjaan on myös mahdollinen. 2.2.2. Supermarketit Supermarketit ovat kokoluokkaa 1500 m 2 olevia päivittäistavaran myyntiin keskityviä yksiköitä, esimerkiksi K-supermarket tai suuri S-market. Suurimmissa kuntakeskuksissa toimii yleensä 1-3 supermarket-yksikköä. Supermarkettien vaikutus on pääsääntöisesti paikallisempi. Vaikutusalueen väestö vaihtelee välillä 10.000-20.000 asukasta. 2.2.3. Lähimyymälät Lähimyymälät olivat 90-luvulla suurimmalta osaltaan täydellisen itsepalvelun ns. laatikkomyymälöitä. Palveleva konsepti oli joutunut väistymään markkinoilta kustannustehottomana. Nykyään palvelu kuuluu kuitenkin taas yhä useampien lähimyymälöiden konseptiin. Lähiverkosto muodostuu pääosin ketjuista: Alepa, Siwa, Sale, Rabatti, Rimi, Ruokavarasto sekä K-lähikauppa. Vaikutusalueen väestö vaihtelee suuresti riippuen sijainnista, kilpailutilanteesta ja markkinaosuudesta. Yhteenvetona päivittäistavaran myymäläverkoston rakenteesta Keski-Pohjanmaalla esitetään seuraavat havainnot: 10 % myymälöistä myy 51 % päivittäistavaran kokonaismyynnistä 20 % myymälöistä myy 68 % päivittäistavaran kokonaismyynnistä 3 suurinta myy 35 % päivittäistavaran kokonaismyynnistä 6 suurinta myy 46 % päivittäistavaran kokonaismyynnistä

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 32 2.3. Tilaa vievän kaupan nykyinen sijoittuminen Keski-Pohjanmaalla suurimmat tilaa vievät kaupat ovat keskittyneet Kokkolaan. Myös Kannuksessa ja Kaustisilla on suhteellisen hyvät tilaa vievän kaupan valikoimat. Tilaa vievän kaupan tilavaatimukset ovat kasvamassa. Siksi onkin ymmärrettävää, että tilaa haetaan vapaalta maa-alueelta kaupunkien keskustojen ulkopuolelta. Pienissä kaupungeissa, kuten Kannuksessa ja Kaustisilla, tilaa vievä kauppa pystynee tosin jatkossakin toimimaan aivan keskustassa. Sen sijaan Kokkolassa sijoittumisen trendi on pois tiukasta kaupunkirakenteesta. Hyvät liikenneyhteydet ja helppo pysäköinti ovat ehdottoman tärkeitä tilaa vievälle kaupalle. Seuraavassa on esitetty tilaa vievän kaupan nykyinen sijoittuminen Kokkolassa. Tilaa vievä kauppa toimialoittain Huonekalu Kodinkone Rauta Kuvio 17 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Kokkolassa Suurin huonekalukaupan keskittymä on Kallentorilla. Huonekalukaupat ovat sijoittuneet myös kaupungin sisääntuloteiden varsille. Kodinkonekaupat ovat puolestaan sijoittuneet pääasiassa keskustaan tai sen välittömään tuntumaan. Suuret rautakaupat ovat selvästi keskustan ulkopuolella.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 33 Tilaa vievän kaupan vaikutusalueet ovat selvästi laajempia kuin päivittäistavarakaupan. Seuraavassa on esitetty esimerkkinä Kannuksen Huonekalut ja matot toimialan vaikutusalueen laajuus 16. Huonekalut ja matot Keskuksen osuus ostajista (%) 77-77 (1) 31.3-77 (1) 31.1-31.3 (1) 27-31.1 (1) 8.3-27 (4) 6.1-8.3 (2) Himanka 27.1 % Lohtaja 11.8 % Kannus 77 % Sievi 6.1 % Kälviä 8.3 % Toholampi 12 % Ullava 31.1 % Halsua 6.2 % Lestijärvi 31.4 % Kuvio 18 Kannuksen vaikutusalue laajimmillaan tilaa vievässä kaupassa Kannuksen kaupallinen vaikutusalue kattaa siis laajimmillaan kahdeksan Keski-Pohjanmaan kuntaa sekä Sievin. Tosin Kokkola muodostaa usein houkuttelevamman ostopaikan Kannuksen lähikuntien asukkaille. 16 Lähde: Suomen Gallup Markkinatutkimus Oy: Valtakunnallinen vaikutusaluetutkimus. Lestijärven Kirjapaino Oy. Lokakuu 2000.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 34 2.4. Keskustahakuinen erikoistavarakauppa Keskustahakuinen erikoistavarakauppa on Keski-Pohjanmaalla keskittynyt Kokkolan ydinkeskustaan ja sen välittömään tuntumaan. Kallentorista on saneerattu kauppakeskustyyppinen kaupan keskittymä. Valikoimissa on sekä keskustahakuista erikoiskauppaa (esim. vaatekaupat, kirjakauppa) sekä tilaa vievää kauppaa (huonekalukaupat). Kannus on Keski-Pohjanmaan toiseksi vahvin kaupan keskus, joka tarjoaa myös kohtuulliset erikoispalvelut. Pienimmät kuntakeskukset tarjoavat vain niukat erikoistavaroiden palvelut. Pietarsaari ja Ylivieska laajentavat erikoistavarapalvelujaan entisestään. Molemmilla on ydinkeskustojen tarjonnan lisäksi myös hypermarket-tyyppiset suurmyymälänsä (Ylivieskaan vasta syntymässä), joiden valikoimiin kuuluu laajan erikoiskaupan tarjonta. Esimerkiksi 8.000 myynti-m 2 :n hypermarketissa normaali tilanjako elintarvikkeen ja erikoistavaran suhteen on 30/70. Myyntimäärässä suhdeluku on päivittäistavaran hyväksi 60/40.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 35 3. PALVELUVERKON MITOITUS VUONNA 2020 Tässä luvussa osoitetaan väestönkasvun ja kulutuksen kasvun avulla päivittäistavarakaupan ostovoiman lisäys ja lisäpinta-alan tarve. Lisäksi osoitetaan ostovoimien siirtymät. Myös erikoiskaupan lisäpinta-alan laskennalliset tarpeet osoitetaan valitulta toimialalta. 3.1. Väestö ja ostovoima Seuraavassa on esitetty Keski-Pohjanmaan sekä Pietarsaaren seutukunnan kuntien väestömäärien muutoksista ja kulutuksen kasvusta johdetut päivittäistavaroiden kulutukset. Taulukko 2 Pt-kulutus ja sen kasvu Keski-Pohjanmaalla 2000, 2010 ja 2020 Pt-kulutus Kasvu Kunta v. 2000 v. 2010 v. 2020 2000-2010 2010-2020 2000-2020 Kokkola 64 71 75 6.4 4.2 10.7 Pietarsaari 36 38 40 2.6 1.4 4.0 Pedersöre 19 20 22 1.9 1.3 3.2 Kruunupyy 12 13 14 1.0 0.9 1.9 Kannus 11 11 12 0.4 0.2 0.6 Kälviä 8 9 9 0.7 0.5 1.1 Kaustinen 8 8 8 0.2 0.2 0.4 Luoto 7 8 8 0.3 0.1 0.3 Veteli 7 7 7 0.1 0.1 0.1 Toholampi 7 7 7-0.1-0.1-0.2 Himanka 6 6 6-0.1-0.1-0.2 Perho 6 5 5-0.4-0.3-0.6 Evijärvi 6 5 5-0.2-0.2-0.4 Lohtaja 5 5 5 0.1 0.0 0.1 Halsua 3 3 3-0.1-0.1-0.2 Ullava 2 2 2-0.1-0.1-0.2 Lestijärvi 2 2 2 0.1 0.0 0.1 Yhteensä 209 221 229 12.8 7.9 20.7 Keski-Pohjanmaa 129 136 141 7.3 4.4 11.7 Suurimmassa osassa kuntia ostovoima kasvaa väestömäärien vähennyksestä huolimatta. Suurinta ostovoiman kasvu on Kokkolassa, joka vastaa lähes yksinään Keski-Pohjanmaan pt-ostovoiman kasvusta. Keski-Pohjanmaalla pt-ostovoima kasvaa 20 vuodessa noin 12 miljoonalla eurolla. Luku vastaa esimerkiksi kahden suuren supermarketin vuotuista myyntiä.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2020 36 3.2. Päivittäistavarakaupan lisäystarve vuoteen 2020 Seuraavassa tarkastellaan pinta-alan kasvutarvetta Keski-Pohjanmaalla vuodesta 2000 vuoteen 2020 mennessä. Pohjana on edellä esitetyt väestömäärien muutokset. Laskennassa on käytetty 7000 euron myynti/m 2 -tehokkuutta. Myyntiala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,2. Kulutuslukuna on käytetty Tilastokeskuksen lukuja. Kulutuksen kasvuksi oletetaan 1 % vuodessa vuosina 2000-2010 ja 0,7 % vuosina 2010-2020. Taulukko 3 Pt-pinta-alan laskennallinen lisätarve Keski-Pohjanmaalla vuoteen 2020 mennessä 2000-2010 2010-2020 2000-2020 Kunta my-m2 krs-m2 my-m2 krs-m2 my-m2 krs-m2 Kokkola 920 1 104 604 724 1 524 1 828 Pietarsaari 367 441 203 243 570 684 Pedersöre 271 325 185 222 456 547 Kruunupyy 143 172 131 157 275 330 Kannus 62 74 23 28 85 102 Kälviä 94 113 65 79 160 192 Kaustinen 35 42 26 31 61 73 Luoto 39 47 10 12 49 59 Veteli 10 12 7 9 17 20 Toholampi -16-19 -13-16 -29-35 Himanka -14-16 -17-21 -31-37 Perho -53-63 -37-44 -90-108 Evijärvi -30-36 -30-36 -60-72 Lohtaja 15 18 2 2 17 20 Halsua -10-12 -14-17 -25-29 Ullava -14-17 -16-20 -30-36 Lestijärvi 8 9 2 2 9 11 Yhteensä 1 828 2 194 1 130 1 356 2 958 3 550 Keski-Pohjanmaa 1 037 1 245 631 757 1 668 2 002 Pinta-alan tarve on Keski-Pohjanmaalla noin 2 000 krs-neliötä kahdessakymmenessä vuodessa. Ottamalla huomioon Pietarsaaren, Pedersören, Luodon, Kruunupyyn ja Evijärven saadaan koko seudun laskennalliseksi tarpeeksi 3 500 krs-neliötä. Keski-Pohjanmaalla toimivan pt-kaupan pinta-ala tulee siis kasvamaan lähinnä vain kulutuksen kasvun myötä. Väestöennusteiden mukaan väkimäärä vähenee selvästi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Edellisessä tarkastelussa ei ole huomioitu myymäläpoistumia. Vuoden 2000 alussa edellisessä taulukossa olevissa kunnissa oli 40 754 my-m 2 päivittäistavaran pinta-alaa. Vuoden aikana uutta pinta-alaa tuli markkinoille 522 m2, ja pinta-alaa poistui 1345 m 2. Näin vuoden 2000 poistuma oli 823 m 2 eli 2 %. Jos oletetaan vuosittaiseksi poistumaksi 1 % (Keski-Pohjanmaa + Pietarsaari): Vuoteen 2020 mennessä markkinoilta vapautuu tilaa 7 271 my-m 2 eli 8 725 krs-m 2