AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY OPAS KOULUVIERAILUIHIN

AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTO RY OPAS KOULUVIERAILUIHIN

SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 MIKÄ ON AMNESTY INTERNATIONAL?... 5 AMNESTYN TAVOITE JA TEHTÄVÄ... 5 MITÄ OVAT IHMISOIKEUDET?... 6 MITÄ ON IHMISOIKEUSKASVATUS?... 7 MUN RAJAT -OPETUSKOKONAISUUS... 8 SEKSUAALINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS... 8 OMAN KOULUVIERAILUN SUUNNITTELU... 10 LISÄIDEOITA TUNTISUUNNITTELUUN... 11 ALOITA SUUNNITTELU AJOISSA... 12 HYVÄ MUISTAA... 12 ERI IKÄKAUDET... 12 VIERAILUJEN MARKKINOINTI, VIESTINTÄ JA KÄYTÄNNÖT... 13 PALAUTELOMAKE (OPPILAALLE)... 16 PALAUTELOMAKE (OPETTAJALLE)... 17 PALAUTELOMAKE (KOULUVIERAILIJALLE)... 18 NETTISIVUJA... 19 LÄHTEET... 19 2

JOHDANTO Amnestyn Suomen osaston vapaaehtoiset paikallistoimijat ovat vuosien varrella järjestäneet lukuisia 1-2 oppitunnin mittaisia vierailuja mm. yläkouluihin ja lukioihin. Teemat ovat olleet moninaisia. Vierailujen organisointi, sisällöt ja laajuus ovat olleet riippuvaisia resursseista ja vapaaehtoisten panoksesta, suunnittelussa ja järjestämisessä. Tarve kouluvierailujen järjestämiselle niin tänä päivänä kuin aikaisemminkin on lähtenyt sekä koulujen pyynnöstä että Amnestyn tarpeesta tehdä laadukasta ihmisoikeuskasvatusta nuorten ja opettajien parissa eri puolilla Suomea. Kouluvierailujen tavoitteena on tehdä tunnetuksi sekä Amnestya järjestönä että teemoja joiden parissa työskentelemme. Kouluvierailut ovat myös tehokas tapa tehdä Amnestyn strategiassa mainittua ihmisoikeuskasvatusta, jonka pyrkimyksenä on antaa tietoa omista ja muiden oikeuksista, niiden loukkauksista ja tavoista ratkaista niitä. Tieto auttaa kansalaisia osallistumaan aktiivisesti ihmisoikeuksien turvaamiseen niin omassa lähiympäristössä kuin kaikkialla maailmassa. Amnestyn kouluvierailut edesauttavat perusopetuksen arvopohjan toteutumista. Arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja arvoperustan mukaan ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Näitä teemoja opetetaan mm. elämänkatsomustiedon ja historian tunneilla. Opetussuunnitelmaan 1.8.2011 on tullut myös pakolliseksi opetettavaksi sisältöalueeksi ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö. Tämän oppaan tarkoituksena on koota parhaat Amnestyn kouluvierailukäytänteet yhteen pakettiin ja näin helpottaa vapaaehtoisten kouluvierailijoiden valmistautumista tärkeään, mukavaan ja mielenkiintoiseen tehtävään. Opas sisältää perustietoa Amnestysta järjestönä, ihmisoikeuksista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta yhtenä ihmisoikeutena. Lisäksi oppaassa on runsaasti tietoa vierailujen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä käytännön järjestelyistä. Amnestyn ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori Maarit Pihkala on yhteyshenkilösi, jos olet kiinnostunut aloittamaan kouluvierailijana, haluaisit osallistua kouluvierailijakoulutukseen tai tarvitset tukea ja materiaalia järjestämääsi kouluvierailua varten. Voit aina lähettää tunnelmia ja ideoitasi toimistolle. Voit soittaa, jos jokin asia painaa mieltä ja pyytää apua ongelmatilanteessa. Saat myös pyydettäessä todistuksen vetämistäsi oppitunneista. Jos sinulla on jo hieman kokemusta kouluvierailuista, olet tervetullut mukaan myös ihmisoikeuskasvatus- eli IOK-ryhmään, joka kokoontuu Helsingissä. Amnestyn IOK-ryhmä suunnittelee ja kehittää mm. materiaaleja ja järjestää kouluvierailijakoulutuksia. Maarit Pihkala pitää myös yllä Amnestyn kouluvierailijaverkoston NING-verkkoyhteisöä. Ning on verkkopalvelu, joka on tarkoitettu alustaksi yhteisömedioiden rakentamiseen. Kaikki kouluvierailijat voivat liittyä NING-verkkoyhteisöön. NING-verkkoyhteisössä jokaisella kouluvierailijalla on oma muokattava profiili. Siellä julkaistaan mm. koulutusten opetusmateriaalit sekä tietoja tapahtumista ja tulevista koulutuksista. Lisäksi siellä voi käydä 3

keskusteluja. Sinne voi myös tuoda videoita ja kuvia. Verkkoyhteisön tavoitteena tukea kouluvierailijoiden työtä eri puolilla Suomea. Maarit Pihkala kutsuu kaikki koulutuksiin osallistuneet kouluvierailijat NING-verkkoyhteisön jäseniksi. Verkkoyhteisön löydät osoitteesta: http://ihmisoikeuskasvatus.ning.com Kouluvierailu on aina vuorovaikutuksellinen oppimistilanne niin oppilaille kuin vierailijoillekin. Vierailijan on hyvä muistaa, että hän ei ole asiantuntija eikä opettaja, vaan ihmisoikeuksista kiinnostunut Amnestyn vapaaehtoinen. Onnea matkaan kaikille kouluvierailijoillemme ja intoa ihmisoikeusviestin viemisessä eteenpäin! Helsingissä 6.9.2013 Maarit Pihkala Amnestyn ihmisoikeuskasvatuksen koordinaattori 4

MIKÄ ON AMNESTY INTERNATIONAL? Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu 1961 Englannissa. Se syntyi englantilaisen juristin Peter Benensonin artikkelista The Forgotten Prisoners (Unohdetut vangit) The Observer -lehdessä. Artikkelissa kerrottiin eri puolilla maailmaa mielipiteensä takia vangituista ihmisistä ja siinä haastettiin ihmisiä mukaan työskentelemään puolueettomasti ja rauhanomaisesti näiden mielipidevankien vapauttamiseksi. Kuukauden sisällä yli tuhat ihmistä eri maista tarjoutui auttamaan. Amnestyllä on 3 miljoonaa tukijaa 150 maassa. Sen kansainvälinen sihteeristö työskentelee Lontoossa ja siellä on n. 450 työntekijää. Pääsihteerinä on vuodesta 2010 lähtien intialainen Shalil Shetty. Amnestyn Suomen osasto, jolla on nykyisin 43 000 tukijaa, perustettiin 1967. Suomen osaston toimisto on Helsingissä Hietaniemenkadulla. Työntekijöitä on 22 ja toiminnanjohtajana toimii Frank Johansson. AMNESTYN TAVOITE JA TEHTÄVÄ Amnestyn tavoitteena on maailma, jossa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn tehtävänä on tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja työskennellä niiden ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Amnesty tekee laajaa tutkimustyötä eri maiden ihmisoikeustilanteesta. Tietojen perusteella Amnesty esittää eri maiden hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi. Kampanjointi on esimerkiksi säännöllistä yhteydenpitoa viranomaisiin ja poliitikkoihin, tiedon levittämistä, asenteiden muokkaamista ja ihmisoikeuskasvatusta. Samaan aikaan Amnesty toimii aktiivisesti yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi. Amnestyn kampanjointi keskittyy Suomessa nykyisin puolustamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia vastustamaan kidutusta ja kuolemanrangaistusta edistämään taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista edistämään ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden saamista oikeuden eteen suojelemaan pakolaisten oikeuksia vaalimaan ihmisoikeuksia aseellisissa selkkauksissa AMNESTY ON PUOLUEETON. Amnesty on poliittisesti riippumaton sekä uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Amnesty puolustaa vakaumuksensa ja mielipiteensä vuoksi vainottuja vakaumukseen ja mielipiteeseen katsomatta. RIIPPUMATON. Amnestyn säännöt kieltävät valtionavun vastaanottamisen. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin ja lahjoituksin. Ilman jäseniä ja säännöllisiä lahjoittajia Amnestyä ei olisi olemassa. 5

LUOTETTAVA. Amnestyn tekemästä tutkimustyöstä vastaavat hyvin koulutetut ammattilaiset ja asiantuntijat. Tietojen oikeellisuus on Amnestyn elinehto. AKTIIVINEN. Tutkimustyön pohjalta Amnestyn jäsenet kampanjoivat ihmisoikeusloukkauksia vastaan kaikkialla maailmassa. DEMOKRAATTINEN. Amnestyn jäsenet päättävät järjestön toimintasuunnitelmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. www.amnesty.fi www.amnesty.org MITÄ OVAT IHMISOIKEUDET? Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1948. Nykyisin ihmisoikeuksilla tarkoitetaan lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia. Niissä sopimusvaltiot sitoutuvat turvaamaan tietyt oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille. Ihmisoikeudet perustuvat ihmisarvoon kuuluvat kaikille tarkoituksena taata arvokas elämä ihmisten määrittelemiä liittyvät läheisesti sosiaaliseen ympäristöön ei voi erottaa sosiaalisesta tai poliittisesta ympäristöstä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, koska ihmisyyteen kuuluu ihmisarvo. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata ihmisarvon mukainen arvokas elämä, josta ei voi nauttia ilman näitä oikeuksia. Ihmisoikeusloukkaukset kieltävät ihmisyyden. Ihmisoikeudet ovat ihmisten määrittelemiä. Monet oikeudet, kuten ihmisarvon mukainen oikeudenkäynti tai oikeus osallistua maansa hallintoon, liittyvät läheisesti sosiaaliseen ympäristöön, ja ilman tätä yhteyttä ihmisoikeuksissa ei olisi mitään järkeä. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa sosiaalisesta tai poliittisesta ympäristöstä. IHMISOIKEUKSIEN OMINAISUUKSIA YLEISYYS ELI UNIVERSAALISUUS. Ihmisoikeuksien universaalisuus tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei saa erotella sukupuolen, ihonvärin, yhteiskunnallisen aseman tai muun vastaavan seikan perusteella. Ihmisoikeuksien yleisyys viittaa myös ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen luonteeseen. Kulttuuri- ja varallisuuseroista huolimatta ihmisoikeudet ovat yhteisiä kaikille ihmisille. LUOVUTTAMATTOMUUS. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle jo hänen ihmisyytensä perusteella, eikä niitä siksi voi ottaa häneltä pois esivallan päätöksellä tai edes henkilön omalla suostumuksella. Ihmisoikeuksien luovuttamattomuuden vuoksi ihminen ei voi 6

pätevästi luopua oikeuksistaan ja esimerkiksi myydä itseään orjaksi. Usein ihmisoikeuksista puhutaan myös jokaisen ihmisen synnynnäisinä oikeuksina. PERUSTAVANLAATUISUUS. Ihmisoikeuksien perustavanlaatuisuudella tarkoitetaan sitä, että vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmisoikeuksiksi. Ihmisoikeuksien julistuksen artiklat 1 28 sisältävät luettelon niistä oikeuksista, joita vuonna 1948 pidettiin tässä mielessä kyllin perustavanlaatuisina. JAKAMATTOMUUS Ihmisoikeudet ovat sekä sitovia että jakamattomia. Ihmisoikeudet ovat kattava kokonaisuus. Yhtä osaa ei voida valita erikseen, eikä tätä tai tuota oikeuksien ryhmää voi suosia toisten kustannuksella vahingoittamatta itse ihmisoikeuksien käsitettä. www.ihmisoikeudet.net MITÄ ON IHMISOIKEUSKASVATUS? Ihmisoikeuskasvatus tarkoittaa ihmisarvoa kunnioittavan elämäntavan opettamista ja oppimista. Siten ihmisoikeuskasvatus ei ole itsenäinen oppiaine, vaan pikemminkin asennekasvatusta. Se on oppia ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeuksiin kasvattamista ja kasvamista. Ihmisoikeuskasvatuksen kautta eri keinoin pyritään luomaan kulttuuri, jossa ihmisoikeudet tunnetaan, niitä puolustetaan ja niitä kunnioitetaan. IHMISOIKEUSKULTTUURIN RAKENTAMINEN Ihmisoikeuskasvatuksen perustana on tapa, jolla ihminen ymmärtää itseään, muita ja yhteiskuntaa. Ihmisarvon, oikeuden, kunnioituksen ja velvollisuuden käsitteiden sisäistäminen on suvaitsevan, välittävän, erilaisuutta ja kaikkien oikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kivijalka. Kun opettajat ja kasvattajat pyrkivät johdonmukaisesti rakentamaan tämänkaltaista "ihmisoikeuskulttuuria", kaikkien aineiden tunnit ovat ihmisoikeuskasvatusta. On vaikeaa kunnioittaa muiden oikeuksia, jos ei koe itse olevansa kunnioituksen arvoinen. Siksi ihmisoikeuskulttuurin edistäminen niin koulussa kuin yhteiskunnassakin alkaa luottamuksen rakentamisesta ja kaikkien oikeuksia kunnioittavan ilmapiirin luomisesta. 7

IHMISOIKEUSKASVATUS TARJOAA TAVAN JÄSENTÄÄ YMPÄRÖIVÄÄ MAAILMAA. Kansainvälisten ihmisoikeuksien kehitys nivoutuu historiallisiin tapahtumiin ja kertoo jatkuvasti muuttuvasta maailmasta. Maailman tapahtumat, kuten talouden ilmiöt seurauksineen, sodat ja konfliktit, tai nälänhädästä kertovat uutiset tulisi sitoa nuoren omaan kokemusmaailmaan perustuviin oikeuden, vapauden ja tasa-arvon käsitteisiin. IHMISOIKEUDET ELÄMÄNTAPANA Ihmisoikeudet elämäntapana, käsitys omista oikeuksista ja vastuuntunto muiden oikeuksien toteutumisesta kehittyvät arjessa jatkuvan omakohtaisen kokemuksen kautta. Siksi ihmisoikeuskasvatuksessa on hyvä käyttää osallistuvan oppimisen keinoja, jotka korostavat itsenäistä tiedonetsintää sekä analyyttistä ja kriittistä ajattelua. www.ihmisoikeudet.net MUN RAJAT -OPETUSKOKONAISUUS Joku raja! on Amnestyn kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjan pohjalta Amnesty on suunnitellut suomalaisille yläkouluille ja toiselle asteelle Mun rajat - opetuskokonaisuuden. Opetuskokonaisuus käsittelee kaikille kuuluvia oikeuksia. Se kannustaa oppilaita ja opettajia ja koko kouluyhteisöä luomaan turvallisen ympäristön yhteistyössä. Opetuskokonaisuuden ytimessä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus jokaiselle kuuluvana ihmisoikeutena: koululaisia halutaan rohkaista pohtimaan omia rajoja ja toisten rajojen kunnioittamista. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa, tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä oikeus määrittää omat rajansa oikeus määrätä, kuka saa koskea ja miten oikeus ympäristöön, jossa ei homotella eikä huoritella oikeus ympäristöön, jossa saa näyttää omalta itseltään Ja jotta oikeudet omiin rajoihin toteutuisivat, jokaisella on vastavuoroisesti myös velvollisuus tunnistaa toisten rajat ja kunnioittaa niitä. SEKSUAALINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Seksuaalinen itsemääräämisoikeus perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen: ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina, ja kaikilla on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen perusoikeus. 8

OIKEUS SEKSUAALISEEN VAPAUTEEN. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. OIKEUS SEKSUAALISEEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTEEN, LOUKKAAMATTOMUUTEEN JA FYYSISEN KEHON TURVALLISUUTEEN. Jokaisella on oikeus oman kehon hallintaan ja loukkaamattomuuteen, eikä kenenkään tule sietää fyysistä väkivaltaa miltään taholta. Myös alentava kohtelu loukkaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta: homottelu ja huorittelu on psyykkistä väkivaltaa. OIKEUS SEKSUAALISEEN YKSITYISYYTEEN. Jokaisella on oikeus tehdä yksilöllisiä päätöksiä omaan seksuaalisuuteensa liittyen. Muiden seksuaalisia oikeuksia ei kuitenkaan saa loukata. OIKEUS SEKSUAALISEEN OIKEUDENMUKAISUUTEEN. Ketään ei tule syrjiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen johdosta. OIKEUS SEKSUAALISEEN TUNNEILMAISUUN. Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa. Vaikka Seksuaaliterveyden maailmanjärjestön julistus ei ole valtioita sitova kansainvälisoikeudellinen asiakirja, se perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet. www.worldsexology.org KOHTI TURVALLISTA KOULUYMPÄRISTÖÄ Opetussuunnitelmat velvoittavat kouluja puuttumaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen, joka voi koulussa näkyä mm. kiusaamisena. Työturvallisuuslain mukaan koulujen on opetussuunnitelmien yhteydessä laadittava suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Turvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen häirintä, huorittelu ja muut sukupuolittuneen väkivallan muodot. Turvallisuussuunnitelmiin ja koulujen järjestyssääntöihin tulee kirjata kaikenlaisen seksuaalisen ja sukupuoleen perustavan häirinnän, nimittelyn ja ahdistelun olevan kiellettyä. Jokaisella on oikeus koulunkäyntiin ja opiskeluun vailla pelkoa loukkaavasta tai ahdistavasta kohtelusta. Sekä peruskoulun että lukion arvoperustana ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksiin sisältyy ihmisoikeusulottuvuus ja sitä kautta myös seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ulottuvuus. www.amnesty.fi/munrajat 9

OMAN KOULUVIERAILUN SUUNNITTELU Amnesty on tuottanut kolmesta kouluvierailuteemasta eripituisia tuntisuunnitelmia. Teemat ovat: 1) Amnesty ja ihmisoikeudet 2) Mun rajat 3) Pakololaisdraama Amnestyyn tuntisuunnitelmissa on pyritty noudattamaan seuraavaa kaavaa: 1) Vierailun alussa esitellään, kuka vierailija on ja mistä hän tulee? Kerrotaan mitä oppitunti käsittelee, miten suunnilleen edetään ja kuinka paljon aikaa vierailuun on varattu sekä pidetäänkö välituntia jne. 2) Sitten herätellään tunteita ja motivoidaan aiheeseen. 3) Herättelyjen jälkeen syvennytään itse aiheeseen. 4) Lopuksi vedetään yhteen käsitellyt asiat ja tarjotaan tietoa, mistä aiheeseen löytyy lisätietoa. Kaikkiin Amnestyn tuntisuunnitelmiin on sisällytetty joitakin toiminnallisia menetelmiä. Amnestyn kouluvierailutuntien aloitukset on pyritty suunnittelemaan kiinnostavaksi, jotta oppilaat saadaan aktivoitua ja heidän kiinnostuksensa saadaan heräämään. Kuvat, videot, muut tarinat ja leikit ovat hyviä keinoja johdatella aiheeseen. Aloituksen virikkeet kannattaa kuitenkin sitoa hyvin yhteen muuhun vierailun ohjelmaan sekä muistaa harjoituksen tarkoitus. Esimerkiksi tarinan merkityksen voi laajentaa koskemaan yleisempää kontekstia tai osoittaa tarinan yhteydet johonkin muuhun ilmiöön. Amnestyn valmiit tuntisuunnitelmat on tehty vierailijoille apuvälineiksi. Toteuttamalla tuntisuunnitelmaa, varmistat, että oleelliset asiat tulee käytyä läpi oppitunnilla. Kouluvierailutaitojen karttuessa vierailija tietää mitkä tuntisuunnitelmien harjoitteet toimivat parhaiten. Mitä harjoitteita voin jättää pois, jos jokin toinen harjoite vie enemmän aikaa kun olit suunnitellut. Tai jos koet, että keskittymällä syvemmin jonkin tietyn harjoitteen käyttöön saat enemmän irti teemasta ja tavoitteista, niin anna mennä vaan. Tuntisuunnitelmat ja niissä käytetyt harjoitteet ja tavat opettaa on tehty malliksi. Niiden noudattaminen pilkulleen ei ole itsetarkoitus. Pyri kuitenkin aina pitämään kirkkaana mielessä tunnillesi antama tavoite. Vierailijan osaamista on se, että hän osaa rajata teemoja ja ohjata keskustelua oppitunnin tavoitteiden mukaiseen suuntaan sekä rytmittää tunnin sisältöä käytettävän ajan puitteissa. Vierailun lopussa on hyvä jättää tarpeeksi aikaa oleellisimpien seikkojen kertaamiseen ja kysymyksien esittämiseen. Tuntisuunnitelmissa on valmiit koonti/kertaus/lopetus harjoitteet tunneille. Loppu on suositeltavaa suunnitella siten, että koko vierailusta jää myönteinen mielikuva Kylässä koulussa - Järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen, 2009. 10

LISÄIDEOITA TUNTISUUNNITTELUUN 1. Luo ensin yhteys ja motivoi ryhmä aiheeseen: Kysy muutama kysymys Kysy ensin sellaisia kysymyksiä, joihin voi vastata viittaamalla kyllä tai ei Voit myös pyytää vastauksia kysymyksiin mielipide-janalla, jos oppilaita ei ole liian paljon. Eli esitä väitelauseita, joihin oppilaat reagoivat akselilla täysin eri mieltä täysin samaa mieltä ja kaikkea siltä väliltä. Pyydä perusteluja parilta eri kohtaan sijoittuneelta mielipiteen esittäjältä. Kysy sellaisia asioita, jotka liittyvät oppilasryhmän edustaman ikäluokan elämään ja linkitä ne jotenkin aiheeseesi. 2. Kosketa tunteita: Ennen kuin aloitat mahdollisesti tietopohjaisen osuuden, herättele kuulijoiden tunteita. Kerro teemaa sivuava tarina (jopa omaan elämään liittyvä, koska lapset ja nuoret arvostavat sitä että antaa jotain ihan itsestäänkin). Tee mielikuvaharjoitus, jossa eläydytään jotenkin teemaan. Näytä video tai DVD Jos näytät elävää kuvaa, niin pohjusta sitä kertomalla siitä hiukan ja antamalla pari ennakkokysymystä, joihin katsellessa etsitään vastauksia. Kuvanauhan voi myös pysäyttää erivaiheissa ja pyytää ajatuksia siitä, miten se kenties tulee jatkumaan. 3. Tiedollinen osuus: Kerää ensin ryhmän pohjatietoja aiheesta. Pyydä vaikka tekemään pienryhmissä teemasta käsitekartta tai kirjoittamaan muutama kysymys aiheesta. Kun pohjatiedot on selvitetty, kaada uutta tietoa päihin (mielellään mahdollisimman toiminnallisesti) Jaa vaikka ryhmille tietoa eri osa-alueista, jotka he sitten esittelevät muille ryhmille. 4. Yhteenveto Käy läpi vierailun kulku Kiinnitä huomio mielestäsi tärkeimpiin seikkoihin Anna hyvää palautetta ryhmälle, jos suinkin mahdollista 5. Tulevaisuus toiminta: Jos ryhmän kiinnostus aiheeseen herää, heillä pitää olla eväitä teeman jatkamiseen. Anna lista nettilinkeistä Anna lista kirjallisista lähteistä 11

ALOITA SUUNNITTELU AJOISSA Kouluvierailun suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Mieti minkä kokoiseen luokkaan olet menossa? Minkä ikäisiä nuoret ovat? Kertoiko opettaja ryhmästä jotain erityistä, mikä pitäisi ottaa huomioon? Mitä kouluvierailukoulutuksessa opin? Miten jaan ryhmät? Miten annan ohjeet selkeästi? Miten aikataulutan tunnin? Tarvitseeko minun tilata materiaalia? Mikä edellisellä vierailulla toimi hyvin? Mitä minun piti kehitellä eteenpäin? Kertaa teemojen sisältöjä taustapaperien avulla. HYVÄ MUISTAA Muista ettet puhu vain eturivissä istujille! puhu yksin 45 minuuttia, ellet ole poikkeuksellisen karismaattinen ja mukaansatempaava puhuja! hätäänny, jos et osaa vastata kaikkiin kysymyksiin! hermostu, jos joku provosoi (opettaja tai oppilas)! välitä, jos et ehdi vetää koko suunnitelmaasi läpi! anna oppilaiden viedä keskustelua pitkäksi aikaa ihan sivuraiteille! unohda tavoitteitasi! unohda käydä läpi vierailusi kulkua jälkikäteen ja pohtia, mitä voisit parantaa! romahda vaikka vähän kaikki menisi pieleen! ERI IKÄKAUDET Yläkouluikäisten kanssa voidaan käsitellä laajemmin oikeuksien ja velvollisuuksien suhdetta, arvoja ja asenteita sekä tutustua ihmisoikeussopimuksiin. Tavoitteena on ymmärtää, mistä ihmisoikeuksissa on kyse, tuntea niiden kehitys ja historia sekä ymmärtää järjestelmän luonne yleisellä tasolla. Menetelmistä roolipelit ja leikit havainnollistavat aihetta, myös keskustelu ja väittely ovat käyttökelpoisia. Lukioikäisten ja aikuisopiskelijoiden kanssa tarkastelun kohteeksi voi ottaa ihmisoikeuksien juridiset velvoitteet, kansainvälisen, alueellisen ja kansallisen säätely- ja valvontajärjestelmän. Tutustua voi myös Suomea velvoittaviin sopimuksiin ja niiden toteutumiseen. Lisäksi voidaan pohtia ihmisoikeuksien ja politiikan suhdetta, taustalla vaikuttavia tekijöitä ja kehitystä ohjailevia tavoitteita (Rauhankasvatuksen ABC). 12

YLÄKOULULAINEN (13 16 v.) Muodollisen (abstraktin ajattelun kehittäminen) Ajattelu vapautuu aistihavannoista Identiteetin muovautumista: miten olla oma itsensä? Protestointi vanhempia ja auktoriteettejä vastaan Esikuvat, tasavertaisuus jne. tärkeitä LUKIOIKÄINEN JA AIKUINEN (n. 16 v. ) Käsitteellinen ajattelu aikuisen tasolla Minäkuvan muotoutuminen, oma asema maailmassa Sosiaalisen vastuullisuuden ymmärtäminen Oppiminen jatkuu, muttei nuorten mullistavilla tavoilla (Marion Fields, lähteet: Piaget ja Eriksson) VIERAILUJEN MARKKINOINTI, VIESTINTÄ JA KÄYTÄNNÖT AMNESTY, KOULUT JA KOULUVIERAILIJA (pääkaupunkiseutu) Amnesty mainostaa kouluvierailuja sähköpostimainoksella suoraan kouluille ja nettisivuillaan. Opettajat voivat varata Amnestyn kouluvierailuja nettisivuilta löytyvien ohjeiden ja sähköisen lomakkeen kautta. Kouluvierailijat voivat olla myös itse suoraan yhteydessä kouluihin tai esimerkiksi tuttuihin opettajiin ja tarjota itseään vierailijaksi. Ohjatkaa opettaja kuitenkin aina täyttämään myös netissä oleva sähköinen tilauslomake. Kouluille tarjotaan kolmea opetusteemaa: 1) Mun rajat -teema 2) Amnesty ja ihmisoikeudet-teema 3) Pakolaisdraama-paketti Kouluvierailuassistentti Taina Tyrväinen tarjoaa vierailijoille pääkaupunkiseudun (myös muutamat muut paikkakunnat) sähköpostilistalla koulujen pyytämiä vierailuja. Kun olet selkeästi sopinut kouluvierailuassistentin kanssa ottavasi vierailun, sen jälkeen SOITA KOULUUN Viimeistään viikkoa ennen vierailuasi soita sille opettajalle, jonka tunnille olet menossa. Tarkista opettajalta kouluvierailuassistentin saamiesi tietojen pohjalta vielä tarkka aika, vierailun kesto, paikka ja varmista tulosi. 13

Suunnittele tuntia alustavasti ja palauta mieleen koulutuksen opit jo ennen kouluun soittoa, sillä opettaja luultavasti kyselee, mitä on tulossa. Varmista opettajalta, missä koulu ja luokka sijaitsevat ja missä tapaat opettajan ennen tuntia. Varmista samalla, että tunnille varataan tietokone, nettiyhteys ja videotykki. Varmista vielä, minkä kokoinen luokka tai kuulijajoukko on, että osaat varata oikean määrän materiaaleja mukaan. Selvitä, minkä aineen tunnille olet menossa. Kysy, mitä asioita seksuaalisesta itsemääräämisestä tai ihmisoikeuksista on käsitelty jo aiemmin. Onko luokassa jotain erityistä, joka sinun pitäisi tietää (esim. erityisoppilaita, jännitteitä, oppilaita eri kulttuureista)? Varmista puhelimessa, että opettaja on itse luokassa paikalla vetämiesi oppituntein aikana. Opettaja on juridisessa vastuussa oppilaistaan, heidän käyttäytymisestään sekä yleisestä järjestyksestä. Pyydä opettajaa raivaamaan pulpetit pois luokasta ennen tunnin alkua, mikäli aiot käyttää toiminnallisia menetelmiä. Oppituntien ei ole tarkoitus vaikuttaa ainoastaan oppilaisiin, vaan myös päivittää opettajien tietoja oppisisällöistä ja antaa heille uusia ideoita toteuttaa toiminnallista opettamista. Tarkista, että opettajalla on oikeat yhteystietosi, ja kysy, onko opettajalla kysyttävää. Muista myös kertoa, että voit tehdä vierailuja myös muihin opetusryhmiin samassa koulussa. Selvitä, miten menet kouluun, ja kulkuvälineiden aikataulut. KOULUSSA Ole ajoissa, vähintään 20 minuuttia ennen tunnin alkua. Ole positiivinen ja pirteä. Usko siihen, mitä teet ja kerrot. Pidä asiaasi tärkeänä, mutta ole valmis kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Ennen tuntia on varmasti hyödyllistä vaihtaa pari sanaa ko. tunnin opettajan kanssa. Tarkista, että luokassa on tarvitsemasi välineet, kuten toimiva tietokone, nettiyhteys ja videotykki, ja tilaa liikkua ja tehdä toiminnallisia harjoituksia. MUISTILISTA MUKAAN OTETTAVISTA MATERIAALEISTA: Tuntisuunnitelma Opettajan yhteystiedot, puhelinnumero, kartta ja osoite Mun rajat opetusmateriaali Amnesty ja ihmisoikeudet opetusmateriaali Pakolaisdraama-opetusmateriaali Amnestyn Opas kouluvierailuihin Amnesty-lehtiä Tyhjää paperia ja kyniä www.ihmisoikeudet.net mainoskortit Ihmisoikeudet puujuliste Ihmisoikeusjulistus -kirjanen Palautekaavakkeet oppilaille ja opettajille

JOS SAIRASTUT Yritä hankkia itsellesi sijainen soittamalla alueen muille kouluvierailijoille. Ota tämän jälkeen yhteyttä kouluvierailuassistenttiin ja ilmoita muutoksesta. Jos et saa sijaista, peru keikka ja sovi mahdollinen uusi vierailuaika. Tämän jälkeen ota yhteyttä kouluvierailuassistenttiin ja ilmoita muutoksesta. ITSEARVIOINTI JA PALAUTE Pyydä oppilaita ja opettajaa täyttämään palautekaavake vierailustasi. Lue palautteet läpi ja postita ne tai niiden kopiot Amnestyyn. Pohdi myös omalta osaltasi: Miltä esiintyminen tuntui? Miksi? Missä onnistuit ja missä et? Miksi? Miten toimisit samassa tilanteessa tulevaisuudessa? Missä voisit vielä kehittyä? Miten? Saavutitko asettamasi tavoitteet? Minkälaisia olivat yleisön ja opettajien reaktiot, palaute ja kommentit? Tärkeää: käy vierailun jälkeen täyttämässä Kouluvierailijan palautelomake verkossa osoitteessa http://www.amnesty.fi/opettajille/kouluvierailijaverkosto/palautelomake-kouluvierailijalle Verkkolomakkeella keräämme tiedot toteutuneista kouluvierailuista tilastointia varten sekä saamme arvokasta tietoa niiden kehittämiseen. Vaihtoehtoisesti voit täyttää lomakkeen paperilla ja lähettää sen toimistolle. Lomake löytyy sähköisesti myös osoitteesta: http://ihmisoikeuskasvatus.ning.com/ Voit kertoa tunnelmista kouluvierailusta myös NINGissä! 15

PALAUTELOMAKE (OPPILAALLE) Koulu ja luokka: Pvm: Oppitunnin teema: Arvioi vierailun antia asteikolla 1 (paljon parannettavaa) 4 (hyvä): Tiedon saanti 1 2 3 4 Aiheen mielenkiintoisuus 1 2 3 4 Opetusmenetelmät 1 2 3 4 Vuorovaikutuksellisuus 1 2 3 4 Oma aktiivisuuteni 1 2 3 4 Mielipiteeni vierailusta: Mitä opin? Mitä muuttaisin vierailussa? Kiitos palautteestasi! 16

PALAUTELOMAKE (OPETTAJALLE) Toivomme sinun vastaavan seuraaviin kysymyksiin kouluvierailun päätteeksi ja antamaan lomakkeen kouluvierailijalle. Palautteesi on meille tärkeä, jotta voisimme kehittää vierailuja jatkossa. Teema: Päivämäärä: Koulun nimi: 1. Mitä odotit kouluvierailulta? 2. Ympyröi sopiva vaihtoehto: 1(paljon parannettavaa) 4 (hyvä) a. Yleisarvio kouluvierailusta. 1 2 3 4 b. Kouluvierailu vastasi odotuksiani. 1 2 3 4 c. Arvioni harjoitusten vetämisestä. 1 2 3 4 d. Vuorovaikutus oppilasryhmän kanssa onnistui. 1 2 3 4 e. Kouluvierailu käsitteli nuorten kannalta keskeisiä teemoja. 1 2 3 4 f. Harjoitukset sopivat menetelmänä käsiteltyihin aiheisiin. 1 2 3 4 g. Käytetyt opetusmenetelmät sopivat kouluun. 1 2 3 4 h. Kouluvierailu innosti jatkamaan aiheen parissa. 1 2 3 4 3. Kommentteja ja terveisiä: 4. Mistä sait tiedon Amnestyn kouluvierailusta? Kiitos palautteestasi! 17

PALAUTELOMAKE (KOULUVIERAILIJALLE) Teema: Koulun nimi: 1. Vastasiko vierailu odotuksiasi? Mikäli ei vastannut, kerro lyhyesti miksi. 2. Mitä mieltä olet toteuttamasi kouluvierailun sisällöstä? Mitkä asiat kiinnostivat nuoria? Parannusehdotuksia. 3. Mitä mieltä olet tunnin toteuttamistavasta? Mitkä asiat ja harjoitukset toimivat? Parannusehdotuksia. 4. Mitä palautetta sait nuorilta? Mitä he pitivät teemasta tai kouluvierailusta? Kiinnostiko? Olivatko nuoret aktiivisia? Muuta? 5. Muita kommentteja ja terveisiä. Kiitos palautteestasi! 18

NETTISIVUJA www.amnesty.fi www.amnesty.fi/opettajalle www.amnesty.org www.ihmisoikeudet.net abc.rauhankasvatus.fi ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen, Rauhankasvatusinstituutti ry. 2007 www.ihmisoikeudet.net/files/friidu.pdf Friidu, julkaisu tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksista http://www.setlementtinuoret.fi/files/5/fredi_julkaisu.pdf Fredi, julkaisu pojista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista www.kylmalevy.fi/materiaali.html Tyttöjen talon seksuaalikasvatusmateriaalia ja harjoitteita www.eycb.coe.int/compass/en/contents.html Compass - A manual on Human Rights Education with young people (Euroopan neuvoston englanninkielinen sivusto ihmisoikeuskasvatukseen. Runsaasti toiminnallisia harjoitteita) Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja, Lasten keskus 2012 http://www.lapsiasia.fi/julkaisut/julkaisu/-/view/1805765 LÄHTEET ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen, Rauhankasvatusinstituutti ry. 2007 Itämerilähettiläsopas, Luonto-Liitto ry. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet 2004, OPH Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen, 41/011/2010 Opetushallitus Kylässä koulussa, Järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen, julkaistaan 2009 Vinkkejä järjestöjen kouluvierailuille, Maailmankoulu, opetusmoniste Kepan KVK-järjestöjen vierailutoiminnan laadun ja yhteistyön parantaminen kurssilta 2008. 19