AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunta 23. marraskuuta 2004 MIETINTÖLUONNOS Euroopan kehitysrahaston ottamisesta talousarvioon Esittelijä: David Matongo (Sambia) ja Thierry Cornillet PR\552383.doc
SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...3 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI. 4 PERUSTELUT... 9 2/14 PR\552383.doc
ASIAN KÄSITTELY PR\552383.doc 3/14
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontui Haagissa 22. 25. marraskuuta 2004, ottaa huomioon työjärjestyksensä 17 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja 1. huhtikuuta 2003 voimaantulleen AKT EU-kumppanuussopimuksen 1, ja erityisesti sen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan ja liitteessä IV olevat täytäntöönpano- ja hallintomenettelyt, ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon (KOM(2003)0590), ottaa huomioon taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunnan mietinnön Euroopan kehitysrahaston käytöstä (AKT EU/3602/03/lopull.) (EUVL C 26, 29.1.2004), ottaa huomioon Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A5-0143/2004) Euroopan kehitysrahaston (EKR) budjetoinnista, A. ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahasto (EKR), jonka toiminta perustuu Euroopan unionin jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin, on siitä lähtien kun se perustettiin vuonna 1957 ollut tärkein Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) välisen yhteistyön väline, B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden johtajat sitoutuivat virallista kehitysapua (ODA) koskeviin taloudellisiin tavoitteisiin Euroopan unionin osuuden osalta Barcelonan Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa Monterreyssä vuonna 2002, C. korostaa Euroopan unionin AKT-maille tarjoaman taloudellisen avun merkitystä sekä kansallisella että alueellisella tasolla ja näin ollen tarvetta vahvistaa kehitysrahoitusyhteistyötä osana EKR:n toimintaa, D. panee tyytyväisenä merkille sitoumusten ja maksujen osalta vuonna 2003 aikaansaadun ennenkuulumattoman edistyksen AKT-maiden ja EU:n rahoitusyhteistyön alalla, E. ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen kansallisille ja alueellisille tulojen ja menojen hyväksyjille myöntämän uuden roolin ja valtuudet, joille he voivat varmistaa, että kaikki sovitut tehtävät ja velvollisuudet hoidetaan, ja erityisesti varmistaa EKR:n rahoittaman avun paremman hallinnoinnin, 1 EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. 4/14 PR\552383.doc
F. panee merkille, että EKR:n ottaminen talousarvioon on otettu esiin hetkellä, jona AKT EU-kumppanuudessa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, kuten voitiin todeta neuvotteluissa talouskumppanuussopimuksista; katsoo, että kyse on myös mahdollisuudesta parantaa edelleen kehitysyhteistyön rahoittamisen tavoitteita ja periaatteita, G. korostaa kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien roolin ja velvollisuuksien merkitystä hankkeiden ja ohjelmien hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa, H. ilmaisee huolestuneisuutensa talousarvioon ottamisesta ja sen vaikutuksista kehitysrahoitusyhteistyön periaatteisiin ja keskeisiin tekijöihin, erityisesti yhteishallinnointiin, varojen ennustettavuuteen ja varojen käytön joustavuuteen, I. palauttaa mieliin, että Euroopan unionin laajentuminen 25 jäsenvaltioon johtaa siihen, että rahoitusavulle vahvistetaan uusi jakoperuste valtioiden vapaaehtoisten osuuksien perusteella, jos pysytään nykyisessä järjestelmässä, jossa on viisivuotinen rahoituspöytäkirja, J. katsoo, että 25 jäsenvaltiota eivät ole tähän päivään mennessä päässeet sopimukseen uudesta jakoperusteesta ja että viivästykset jäädyttävät rahoituslähteet, K. palauttaa mieliin, että keskeisin intressi EKR:n ottamiselle talousarvioon eli sen integroimiselle yleiseen talousarvioon johtaa ipso facto 25 jäsenvaltion jo tunteman jakoperusteen täytäntöönpanoon ilman, että on tarpeen käydä pitkiä ja ehkäpä hedelmättömiä keskusteluja ad hoc jakoperusteesta kymmenennen EKR:n osalta, L. korostaa, että jollei tästä uudesta ad hoc jakoperusteesta päästä sopimukseen, kymmenes EKR ei voi alkaa tai pääsee alkamaan huomattavalla viipeellä, mikä luonnollisestikin rasittaa kumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista, vaikka onkin keskeisen tärkeää, että EKR:n rahoituksen jatkuvuus taataan, M. korostaa, ettei EKR:n ottaminen talousarvioon ole patenttilääke, joka ratkaisisi kaikki ongelmat, muttei myöskään este sille, että AKT EU-kumppanuus toimii asianmukaisesti, N. katsoo, että komissio on jo 8. lokakuuta 2003 antamassaan tiedonannossa (KOM(2003)0590) esittänyt joitakin vastauksia, mutta että sen on vastattava tarkemmin moniin AKT-osapuolen esittämiin kysymyksiin etenkin talousarvion vuotuisuuden ns. giljotiinivaikutuksista sekä kapasiteetista organisoida monivuotista rahoitusta, O. ilmoittaa, että Euroopan unionin varainhoitoasetuksessa on käytännön keinoja tiettyyn tarkoitukseen suunnatun rahaston organisoimiseksi ja sen toiminnan takaamiseksi, P. toistaa, että AKT-maiden aktiivinen osallistuminen EKR:n ohjelmia ja niiden täytäntöönpanoa koskevaan päätöksentekoprosessiin vahvistaa lahjoittajien ja edunsaajien välistä kumppanuutta ja lisää AKT-maiden ohjelmien itsehallintaa, Q. toistaa, että tarve säilyttää kumppanuussopimus ja vahvistaa sitä ja etenkin Cotonoun sopimukseen kirjatut itsehallinnan ja osallistumisen periaatteet, ovat köyhyyden poistamiseen tähtäävän strategian keskeiset tekijät, PR\552383.doc 5/14
R. toistaa, että varojen takaaminen, kehitysohjelmien itsehallinta AKT-maissa sekä kumppanuuden hengen jatkuminen ovat poliittisia ongelmia, joita EKR:n ottaminen talousarvioon ei ratkaise tai kyseenalaista, S. tunnustaa, että poliittisen auktoriteetin on vastattava AKT-maiden aiheellisiin kysymyksiin etenkin avun hallinnoimisesta yhdessä, yhdeksännen EKR:n ns. performanssin vaikutuksista sekä resurssien ennustettavuudesta ja jatkuvuudesta, T. tahtoo palauttaa mieliin, ettei ole aiheetonta miettiä EKR:n uudistamista 40 vuotta sen perustamisen jälkeen ja että tähän mennessä ei nykyisessä järjestelmässä ole pystytty ratkaisemaan ongelmia, jotka aiheutuvat maksamisen nopeudesta ja käyttämättömien varojen (11 miljardia euroa) kasautumisesta, 1. ilmoittaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että Euroopan unionille luodaan AKT-maita varten erityinen tunnistettava saajia koskeva kehitysapupolitiikka, jolla on pysyvä ja varma rahoitus; 2. vaatii, että AKT EU-kumppanuuden on jatkossakin säilytettävä omalaatuisuutensa ja kumppanuuteen perustuva luonteensa sekä myötävaikutettava tätä kautta köyhyyden poistamisen ja vuosituhannen vaihteen kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamisen yhteiseen tavoitteeseen; 3. kehottaa Euroopan komissiota ja AKT-maiden viranomaistahoja kaksinkertaistamaan ponnistelunsa, jotta kyetään ylläpitämään ja parantamaan pitkällä aikavälillä vuonna 2003 aikaansaatuja tuloksia AKT EU-rahoitusyhteistyön täytäntöönpanossa käyttäen hyväksi uutta lähestymistapaa ohjelmoinnin täytäntöönpanoon sekä valtuuksien ja päätöksenteon hajauttamiseen; 4. toistaa huolensa siitä, että vaikka Euroopan unioni on AKT-maiden tärkein kehityskumppani, molemmin puolin ilmenevät hallinnolliset ja menettelylliset viipeet ja esteet, jotka hidastavat ja mutkistavat EKR:n resurssien saatavuutta, on ratkaistava tai tilannetta on kohennettava riippumatta siitä, mitä ajatellaan ehdotuksesta EKR:n ottamiseksi talousarvioon; 5. vahvistaa, että AKT-ryhmän käytössä olevan rahamäärän on oltava riittävä kattaakseen Cotonoun sopimuksen tavoitteet, tulee rahoitus sitten kymmenennestä EKR:stä tai yhteisön talousarviosta; 6. kehottaa Euroopan unionia sitoutumaan siihen, että yhteisön talousarviota koskeviin säännöksiin tehdään poikkeuksia siten, että otetaan huomioon AKT-ryhmän huolenaiheet ja vahvistetaan kumppanuutta, itsehallintaa ja kehitysvarojen ennustettavuutta; 7. palauttaa mieliin, että EKR:n talousarvioon ottamisesta mahdollisesti tehtävän päätöksen on oltava yhdenmukainen Euroopan unionin sitoumusten kanssa, jotka koskevat virallisen kehitysavun nostamista vuoteen 2006 mennessä keskimäärin 0,39 prosenttiin verrattuna vuoden 2002 keskiarvoon, joka oli 0,33 prosenttia, ja jotka annettiin Barcelonan huippukokouksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa Monterreyssä vuonna 2002; 6/14 PR\552383.doc
8. kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota pidättäytymään päätöksistä, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia Cotonoun sopimuksen tavoitteisiin nähden; 9. korostaa tarvetta käsitellä "heikommin suoriutuvien" AKT-maiden huolta siitä, että EKR:n ottaminen talousarvioon saattaisi johtaa niille myönnettyjen määrärahojen leikkaamiseen; kehottaa komissiota selittämään, miten se aikoo taata sen, että näiden maiden etuja ei leikata; 10. toistaa AKT-maiden ilmaiseman huolestuneisuuden vuotuisuusperiaatteen vaikutuksista yhteisön talousarvioon; 11. pyytää AKT EU-sihteeristöä laatimaan mahdollisimman pian yhteisen muistion, jossa luetteloidaan AKT:n ministerineuvoston, Euroopan unionin neuvoston ja komission kannat, jotta voidaan tarkastella EKR:n talousarvioon ottamisen ja talousarvion vuotuisuusperiaatteen vaikutuksia kehitysyhteistyön rahoituksen keskeisiin kohtiin, kuten avun yhteishallinnointi varojen ennustettavuus ja jatkuvuus talousarvioon otettavien varojen määrä varojen käytön joustavuus määrärahojen jakaminen kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien rooli ja velvollisuudet kehitysrahoitusyhteistyön AKT EY-komitean rooli ja velvollisuudet määrärahojen nopea maksaminen performanssin varmistamisen vaikutukset; 12. korostaa tarvetta taata AKT-maiden kehitysrahoituksen taso pitkällä aikavälillä ja korostaa, että yksikään AKT-maa ei saisi joutua epäsuotuisaan asemaan minkään rahoitusjärjestelmään tehtävien muutosten seurauksena; 13. toistaa, että nykyisen EKR:n varojen ennustettavuus on tärkeää, sillä se helpottaa AKT-maiden pitkän aikavälin ohjelmointia, jota yhteinen edustajakokous kannattaa voimakkaasti; 14. kehottaa komissiota ja AKT-maita luomaan asianmukaisen kehyksen syvällisten kuulemisten järjestämiseksi, jotta voitaisiin arvioida kummankin järjestelmän etuja ja hyötyjä (EKR talousarviossa tai sen ulkopuolella); 15. toistaa, että tulevaan EKR-asetukseen liittyvän yhteispäätösmenettelyn yhteydessä on taattava AKT-maiden kehitysohjelmien "kumppanuuden" ja "itsehallinnan" periaatteet ja maiden osallistuminen kaikkiin määrärahojen käyttämistä koskeviin päätöksiin; 16. arvioi samassa hengessä tarpeelliseksi jos oletetaan, että EKR otetaan talousarvioon että AKT-maat ovat tiiviisti mukana Euroopan unionin talousarviomenettelyssä siten, että Euroopan unionin budjettivallan käyttäjälle annetaan tärkeää tukea AKT-maihin liittyvissä talousarviokysymyksissä; PR\552383.doc 7/14
17. puhuu sen puolesta, että samalla kun keskustellaan EKR:n ottamisesta talousarvioon, AKTmaiden käyttöön annettaisiin kymmenes EKR, jotta ne voivat jatkaa kumppanuussopimuksen tavoitteisiin pyrkimistä saman jakoperusteen pohjalta kuin mitä sovelletaan yleiseen talousarvioon; 18. korostaa tarvetta säilyttää alueelliset ja kansalliset määrärahat ja korostaa, että EKR:n resurssien siirtäminen muihin yleisiin tavoitteisiin tehdään vasta sen jälkeen, kun AKT-kumppaneita on kuultu asiasta; 19. kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman AKT EU-neuvostolle ja Euroopan komissiolle. 8/14 PR\552383.doc
PERUSTELUT I. Taustaa Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tällä hetkellä Euroopan yhteisön tärkein väline, jolla tuetaan taloudellisesti AKT-maiden kehitystä. Sen erityispiirteenä on aina ollut se, että Euroopan komissio on hallinnoinut sitä päivittäisperiaatteella yleisen talousarvion ulkopuolella. Koska se ei kuulu yleiseen talousarvioon, se on Euroopan unionin jäsenvaltioiden rahoittama. Sillä on omat varainhoitosäännökset ja täytäntöönpanojärjestelyt. Se rahoitetaan EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja se perustuu neuvotteluihin (viiden vuoden rahoituspöytäkirja), jotka ovat erillisiä kumppanuussopimukseen liittyvistä neuvotteluista. Kyseinen menettely on uusittava joka kerta rahoituspöytäkirjoja uudistettaessa viiden vuoden välein. Jotta vältettäisiin keskusteluja ja kaupankäyntiä, tavoitteena on ottaa Euroopan unionin ja AKTmaiden yhteistyön rahoitus täysimääräisesti yleisen talousarvion alaisuuteen. Unionin toimielimet ovat keskustelleet EKR:n ottamisesta talousarvioon jo useita vuosia ilman, että asiasta olisi päästy yksimielisyyteen. EKR:n ottamisessa talousarvioon on yksi erityinen elementti, joka liittyy silti yhteen ja samaan yhteisön politiikkaan eli kehitysyhteistyöhön. Siinä tulee esiin yhteisen edustajakokouksen esille ottama EKR:stä myönnetyn julkisen rahan valvonnan lisääminen, tarve välttää sitä, että jäsenvaltiot joutuvat keskustelemaan poliittisesti EKR:n varojen erityisestä jaosta, sekä tarve taata AKT-maille EKR:n varojen pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Talousarvioon ottamista käsitellään nyt Euroopan parlamentin pyynnöstä, jolla ei mielestään ole toimivaltuuksia EKR:n määrärahoista päätettäessä, ja pyyntöä tukee Euroopan komissio, joten asian taustalla on sekä poliittinen että institutionaalinen ulottuvuus. Euroopan komissio esitti lokakuussa 2003 neuvostolle ja parlamentille tiedonannon otsikolla "Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon". Teksti lähetettiin AKT-maiden ryhmälle Cotonoun sopimuksen 12 artiklan mukaisesti tarvittavien kommenttien saamiseksi ja kuulemisen käynnistämiseksi. PR\552383.doc 9/14
Näiden perustelujen tarkoitus on tuoda esille mahdolliset kielteiset vaikutukset kehitysrahoitusyhteistyön keskeisiin tekijöihin sekä talousarvioon ottamisen oletetut edut. II. Konteksti a) EU:n lähestymistapa Aloitetta, jonka tavoitteena on ottaa EKR talousarvioon lähitulevaisuudessa, olisi tarkasteltava osana poliittista ja institutionaalista ulottuvuutta, joka muodostuu Euroopan parlamentin halusta valvoa tehokkaasti yhteisön ulkoista apua ja komission halusta laajentaa hallinnointivelvollisuuksiaan sekä tavasta, jolla neuvosto on pyrkinyt jo vuosien ajan valvomaan tehokkaasti komission ulkoisia toimia. Kontekstiin vaikuttavat myös seuraavat seikat: EU:n laajentuminen 25 jäsenvaltion unioniksi ja tarve sisällyttää AKT-maille annettava tuki rahoitusnäkymiin siten, että otetaan huomioon uusien jäsenvaltioiden liittyminen EU:n kehitysapupolitiikan kehittyminen ja sen sisällyttäminen tulevaisuudessa unionin laajentuvaan ulkopolitiikkaan ponnistelut sen varmistamiseksi, että kehitysapuun myönnettäviä varoja käytetään entistä tehokkaammin. b) AKT-maiden lähestymistapa EKR:n ottamisesta talousarvioon käydään keskusteluja ajankohtana, jolloin AKT-ryhmä on monien haasteiden edessä, joilla on vaikutusta kumppanuuden sisältöön. Näitä haasteita ovat puolivälin arviointi vuonna 2004 ja loppuarviointi vuonna 2006, varojen käyttökapasiteetin parantaminen, Cotonoun sopimuksen tiettyjen säännösten ja liitteiden tarkistaminen, tarve antaa AKT-maiden käyttöön kymmenes EKR, jotta ne voivat jatkaa Cotonoun sopimuksen tavoitteisiin pyrkimistä, talouskumppanuussopimusten neuvotteleminen ja siitä aiheutuvat taloudelliset tarpeet. III. EKR:n talousarvioon ottamisen vaikutukset EKR:n talousarvioon ottamisen vaikutuksia on tarkasteltava sen perusteella, millaisia vaikutuksia kohdistuu rahoitusyhteistyön keskeisiin tekijöihin ja miten muutokset vaikuttavat 10/14 PR\552383.doc
etenkin köyhyyden vähentämiseen, mikä on Cotonoun sopimuksen ja yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan tärkein tavoite. Tiedonannossaan komissio toteaa, että "on poliittisesti sekä toivottavaa että sopivaa normalisoida EY:n AKT-maille sekä merentakaisille maille ja alueille (MMA) antaman tuen rahoituskehys. Muutoksella lopetetaan peräkkäisten EKR:ien järjestelmä ja mahdollistetaan EU AKTyhteistyön rahoituksen täydellinen sisällyttäminen yleiseen talousarviojärjestelmään, toisin sanoen EU:n vuotuiseen talousarvioon ja sen keskipitkän aikavälin ohjelmakehyksiin eli rahoitusnäkymiin. Vuonna 2004 tapahtuvaksi odotetut muutokset tarjoaisivat yhdessä tähän erinomaisen mahdollisuuden." On selvää, että talousarvioon ottamisen selkein vaikutus tulee olemaan talousarvion vuotuisuus, mikä tulee leikkaamaan huomattavasti EKR:n käytössä nykyisellään olevaa liikkumavaraa. Mikäli joltain maalta jää käyttämättömiä varoja tai varoja, joista ei ole tehty maksusitoumusta, herää pelko, että kyseinen maa menettää ne, kun taas nykyisessä EKR-järjestelmässä tällaiset varat voidaan ottaa uudelleen käyttöön samassa maassa. Talousarvion vuotuisuus tarkoittaisi muun muassa sitä, että parhaiten suoriutuvia maita suositaan samalla tavoin kuin suunnitellaan puolivälin arviointien ja loppuarviointien yhteydessä. Lisäksi on olemassa riski, että määrärahoja kohdennetaan uudelleen muihin tarkoituksiin, jotta täytetään komission ja yhteisön kansainvälisellä tasolla tekemät sitoumukset. Tässä yhteydessä talousarvioon ottamista on tarkasteltava seuraavia kumppanuuden keskeisiä tekijöitä silmällä pitäen: a) Avun yhteishallinnointi Yksi AKT EU-kumppanuussopimuksen erityispiirteistä on se, että apua hallinnoidaan yhdessä, ja siihen sisältyy velvollisuuksien jakaminen täytäntöönpanevien viranomaisten välillä (johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, kansalliset ja alueelliset tulojen ja menojen hyväksyjät ja edustuston päällikkö). Tähän liittyy myös yhteisten päätösten tekeminen, mikä luo synergiaa päätöksentekoprosessiin. Yhteishallinta on myös yksi kehitysrahoitusyhteistyön AKT EY-komitean menettelyjen keskeinen tekijä. Sen sekä rahoitusta että täytäntöönpanoa koskevat päätökset tehdään yhdessä. Yhteishallinta mahdollistaa lisäksi sen, että täytäntöönpanossa havaittuja ongelmia voidaan arvioida yhdessä ja etsiä niille ratkaisuja. EKR:n ottamisen talousarvioon pelätään muuttavan tätä rakennetta. Euroopan komissio pyrkii antamaan itselleen yhä enemmän liikkumavaraa tuen hallinnoinnissa uskoen, että jos se voi tehdä rahoituspäätökset yksin, se voisi tehdä päätökset varhaisessa vaiheessa ja täten niiden täytäntöönpano olisi entistä dynaamisempaa. PR\552383.doc 11/14
On realistista uskoa, että talousarvioon ottaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden leikata AKTpuolen täytäntöönpanevien toimijoiden roolia ja velvollisuuksia ja että sillä tulee olemaan vaikutuksia kehitysrahoitusyhteistyön AKT EY-komitean toimivaltuuksiin. b) Varojen ennustettavuus Kumppanuussopimuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohdassa todetaan, että yhteistyöllä "korostetaan ennustettavuuden ja varmuuden merkitystä varojen jakamisessa, joka toteutetaan erittäin edullisin ehdoin ja jatkuvasti". Avun ennustettavuus on tärkeä tekijä hankkeita ja ohjelmia ohjelmoitaessa ja niiden jatkuvuuden kannalta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Monet hyvin asioista perillä olevat tarkkailijat ovat samaa mieltä siitä, että talousarvion vuotuisuus, mikä on huomattava talousarvioon ottamisesta aiheutuva riski, saa aikaan sen, että kunkin varainhoitovuoden lopulla käyttämättömät määrärahat peruutetaan. Tätä riskiä on kuitenkin mahdollista lieventää turvautumalla järjestelmällisesti monivuotisiin rahoitussuunnitelmiin. Näin ollen EKR:n talousarvioon ottaminen tarkoittaa käytännössä, että varmuus siitä, että varat kohdennetaan pysyvästi AKT-maille, pienenee ja että näitä varoja saatetaan käyttää yhä lisääntyvässä määrin yhteisön muihin yleisiin prioriteetteihin. c) Määrärahojen jakaminen Cotonoun sopimuksessa Euroopan kehitysrahaston välineet on kerätty yhteen ja rationalisoitu. Käytettävissä olevat määrärahat kanavoidaan seuraavan kolmen välineen avulla: pitkän aikavälin kehitys alueellinen yhteistyö investoinnit. Alueelliseen yhteistyöhön varatuista määrärahoista osa on varattu AKT-maiden väliseen yhteistyöhön, jonka erityispiirteenä subsidiariteetti. AKT-maiden väliseen yhteistyöhön varattujen määrärahojen alakohtainen jako perustuu AKTmaiden ja EU:n yhteiseen päätökseen ja täytäntöönpano edellyttää AKT:n suurlähettiläskomitean hyväksyntää suurimmassa osassa tapauksista. Talousarvioon ottaminen saattaa tuoda merkittäviä muutoksia tämäntyyppiseen apuun ja toimintatapoihin. 12/14 PR\552383.doc
d) Maksujen nopeuttaminen Euroopan komissio tarkastelee talousarvioon ottamista maksujen nopeuttamisen näkökulmasta, mikä tulee tarkoittamaan suurelta osin sellaisen talousarviosta myönnettävän avun ja sitoumusten ja aloitteiden rahoittamista, joihin se on sitoutunut kansainvälisellä tasolla. Toisin sanoen on olemassa vaara, että maksujen määrää pidetään tärkeämpänä kuin hankkeiden ja ohjelmien toteutuksen laatua, mistä kärsisi myös AKT EU-kumppanuuden keskeisimmän tavoitteen täyttäminen (erityisesti köyhyyden poistaminen). On vaikea käsitellä maksujen hitauden ongelmaa ilman, että tehokasta täytäntöönpanoa jarruttaneiden AKT-maiden sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä arvioidaan objektiivisesti. Ei ole selkeää yhteyttä talousarvioon ottamisen ja maksujen nopeuden ja määrän välillä. Tämän vahvistaa mm. yhteistyön täytäntöönpanossa aikaansaadut ennennäkemättömät tulokset vuonna 2003. Cotonoun sopimuksella saatiin aikaan parannuksia, joita ei vielä täytäntöönpanon tässä vaiheessa voida käyttää vertailukohtina nopean ja yksinkertaisen täytäntöönpanon tavoitetta silmällä pitäen. IV. Talousarvioon ottamisen edut Se mahdollistaisi tehokkuushyötyjen saamisen saajamaissa, jotka saavat tätä nykyä yhteisön varoja monien eri sääntöjen mukaisesti. Menettelyjen yhdenmukaistaminen tuottaisi myös huomattavia etuja hallinnon johdonmukaisuuden alalla. Yhteisön apu AKT-maille tehostuisi talousarvion kurinalaisuuden ja joustavampien uudelleenkohdentamismekanismien myötä. Määrärahat olisivat käytettävissä nopeasti ilman, että joudutaan odottamaan sitä, että 25 Euroopan unionin jäsenvaltiota (tai useampi) ja kaksi kolmasosaa AKT-maista hyväksyy rahoituspöytäkirjan. EKR:n ottaminen talousarvioon tarjoaisi mahdollisuuden uudistaa AKT-maiden ja Euroopan unionin suhteita. On syytä pitää mielessä, että komission 8. lokakuuta 2003 antamasta tiedonannosta "Kohti AKTmaiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon" löytyy vastaus suureen osaan tiedusteluistamme. V. Päätelmät Taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunta katsoo kuitenkin, että EKR:n ottamisesta talousarvioon tarvitaan yksityiskohtaisempaa tarkastelua, jossa verrattaisiin etuja ja haittoja ja tarkasteltaisiin etenkin talousarvion vuotuisuuden ongelmaa suhteessa kehitysohjelmiin ja hankkeisiin, joita suunnitellaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. PR\552383.doc 13/14
Euroopan parlamentti on erittäin selkeästi kannattanut EKR:n ottamista talousarvioon. Jotta kuitenkin pysyttäisiin uskollisina AKT-maiden kanssa muodostuneelle kumppanuudelle, AKTmaiden ja Euroopan unionin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen talousarvioon ottamisen toteuttamisesta. Talousarvioon ottamisesta pitää olla vain yksi yhteinen versio, joka perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen ja jossa tiedostetaan ne poliittiset ongelmat, joita tämä ns. tekninen ratkaisu saattaa aiheuttaa. Tältä osin olisi hyödyllistä, että laaditaan mahdollisimman pian AKT-maiden ja Euroopan unionin yhteinen muistio, jossa luetteloidaan AKT:n ministerineuvoston, Euroopan unionin neuvoston ja komission kannat, jotta voidaan tarkastella EKR:n talousarvioon ottamisen ja talousarvion vuotuisuusperiaatteen vaikutuksia kehitysyhteistyön rahoituksen keskeisiin kohtiin, kuten avun yhteishallinnointi varojen ennustettavuus ja jatkuvuus talousarvioon otettavien varojen määrä varojen käytön joustavuus määrärahojen jakaminen kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien rooli ja velvollisuudet kehitysrahoitusyhteistyön AKT EY-komitean rooli ja velvollisuudet määrärahojen nopea maksaminen. On syytä pitää mielessä, että ainoastaan konsensusratkaisu voidaan panna täytäntöön, jos halutaan kunnioittaa yhteisen edustajakokouksen tasavertaisuuteen pohjaavaa luonnetta ja täyttää Euroopan unionin jäsenvaltioiden yksimielisyyden vaatimus. 14/14 PR\552383.doc