Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Sustainable intensification in agriculture

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Keski-Suomen metsäbiotalous

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Satakunnan metsäbiotalous

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Lihasektorin hintarakenteet

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

- Potentiaalia innovaatioiksi

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Uudenmaan metsäbiotalous

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Maitotilan resurssitehokkuus

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Miksi ruoan hinta on noussut?

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Maatalouden lähivuosien haasteet

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

VILJAMARKKINAT Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Etelä-Savon metsäbiotalous

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Lapin metsäbiotalous

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Kainuun metsäbiotalous

Transkriptio:

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Biotalous maataloudessa Maatalous on biotaloutta maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, rehua ja kuituja ruoka on välttämättömyyshyödyke Uudessa biotaloudessa ei ole suoraan mitään uutta maatalouden kannalta ruuan tuotannon yhteistuotosprosessin hyödyntäminen maan ja muiden tuotantopanosten allokaatio ravinteiden käyttö

Maatalous (1) Ruoka on välttämättömyyshyödyke ruualla on itseisarvo itseisarvon lisäksi maatalousraaka-aineilla ja elintarvikkeilla on markkinoiden kautta muodostuva arvo maataloustuotannon arvo hinnoitellaan markkinoilla Ruuan tuotannon yhteydessä syntyy muita tuotteita yhteistuotosprosessi yleensä markkinoita ei ole Maataloustuotannolla on aina ympäristövaikutuksia maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut

Maatalous (2) Yhteistuotosprosessin seurauksena sivuvirtojen tarjonta on sidoksissa ruuan tuotantoon tarjonnan ohjaus maataloustuotteiden hintojen kautta maataloustuotteiden hintojen nousu (lasku) kasvattaa (pienentää) sivuvirtojen tarjontaa sivuvirtojen hintojen nousu kasvattaa maataloustuotteen tuotettua määrää hintasuhteiden muutos muuttaa maatalousmaan käyttöä Markkinoiden tasapaino 1 MRS y = 2 1 y2 = MRS y1 y2 = MRTy / 1y p 2 y1 Kuluttajat ja tuottajat kohtaavat samat tasapainohinnat Talous on pisteessä, jossa tuotteiden välinen rajakorvattavuusaste yhtä suuri kaikille kuluttajille saman suuruinen kuin tuotteiden välinen hintasuhde ja rajatransformaatioaste p y 2

Maatalous (3) Sivuvirtojen arvon huomiointi ja muutokset vaikuttavat ruuan tarjontaan markkinahinta vero tuki Ympäristötekijöiden politiikkaohjaus olemassa ympäristökorvausjärjestelmä viherryttäminen täydentävät ehdot

Resurssien allokaatio (1) Maa on maatalouden keskeisin tuotantopanos maatalousmaa käytettävä riittävissä määrin ruuan tuotantoon maatalousmaan määrä on rajallista maatalousmaan tuottokyky ei ole vakio Maatalousmaan vaihtoehtoinen biotalouskäyttö metsä maatalouden muu kuin ruuantuotanto Tuotannon tehokkuus MRT = p y 1 y2 y / 1 y2 Tuotteen y 1 tuotantoa on vähennettävä, jos halutaan tuottaa enemmän tuotetta y 2 Mitä enemmän tuotetta y 1 tuotetaan, sitä enemmän on vähennettävä tuotteen y 2 tuotantoa tuottaakseen lisää tuotetta y 1 p

Resurssien allokaatio (2) 1000 gallonaa 18000 000 16000 000 14000 000 12000 000 10000 000 8000 000 Bioetanolin tuotanto USAssa Politiikan ohjaus sekoitussuhteiden muuttaminen maatalouspolitiikan keinot uponneet kustannukset 6000 000 4000 000 2000 000-2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: U.S. Bioenergy statistics, ERS, USDA

Resurssien allokaatio (3) USD/gallona/bushel 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 Corn Gasoline 2,00 1,00 0,00 tammi.00 syys.00 touko.01 tammi.02 syys.02 touko.03 tammi.04 syys.04 touko.05 tammi.06 syys.06 touko.07 tammi.08 syys.08 touko.09 tammi.10 syys.10 touko.11 tammi.12 syys.12 touko.13 Jan-14 Sep-14 May-15 Jan-16 Sep-16 May-17 Hintasuhteiden muutos öljyn ja maissin hintasuhteiden muutos bensiinin ja etanolin hintasuhteiden muutos Lähde: U.S. Bioenergy statistics, ERS, USDA

Resurssien allokaatio (4) prosenttia tuotannosta 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Soybean oil Bioetanoliin käytetty suhteellinen osuus corn Tuotantopanosten käyttö ruuan tuotantoon vai bioenergiaan elintarvikekäyttöön menevän tarjonnan pienentyminen johtaa ruuan hinnan nousuun kysynnän kasvu vs. tarjonnan kasvu Lähde: U.S. Bioenergy statistics, ERS, USDA

108 105 103 100 98 95 93 90 88 85 83 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Lannoitteiden hintakehitys ka. Lannoitteiden hintakehitys max., Lannoitteiden hintakehitys min. Uusi biotalous maataloudessa - Kyösti Arovuori Ravinteiden käyttö (1) Ravinnekierron vahvistaminen lannan käytön tehostaminen kierrätyslannoitteet Kestävä tehostaminen Muiden sektoreiden sivuvirtojen hyödyntäminen vaihteluväli kipsi (SAVE-hanke, Helsingin yliopisto, SYKE) fosforihuuhtouman pienentäminen indeksi 2015=100 ennusteiden keskiarvo maan rakenteen parantaminen metsäteollisuuden sivuvirrat (Yara ja UPM) täydennys mineraalilannoitteilla

Johtopäätökset Maatalous tuottaa biotalouteen uutta arvoa mahdollistamalla elintarvikeketjussa sellaisen lisäarvon tuottamisen, josta kuluttajat ovat halukkaita maksamaan tehostamalla resurssien allokaatiota sektorin sisällä maatalouden tuottavuutta kasvattamalla Maatalousmarkkinoiden toiminnan varmistaminen keskeisten sivuvirtojen huomioiminen markkinoilla tehokas ja kohdennettu politiikka Ravinnekierron ja sivuvirtojen käytön tehostaminen kestävä tehostaminen kierrätyslannoitteiden käytön kasvattaminen

Toimenpidesuositukset Kuluttajatuotteiden tuotekehitykseen ja innovaatioihin panostaminen lisäarvotuotteet kokonaan uudet tuotteet ja tuoteperheet Tuottavuuden kasvattaminen tuotantoresurssien tehokkaampi käyttö politiikan uudelleenasemointi Ravinteiden tehokkaampi käyttö tehokkaammat ravinnekierrot uudet innovaatiot

Kiitos! Kyösti Arovuori kyosti.arovuori@ptt.fi www.ptt.fi