Liite 3.2 Seuroilta kerätty palaute toiminta- ja hallintomallista

Liite 3.2 Seuroilta kerätty palaute toiminta- ja hallintomallista

Osa 1: Seuroilta kehitysohjelman valmisteluprosessin aikana saatu palaute (kesä-syksy 2017)

Kaarinan Pojat (16.6.2017) Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma Viime aikoina on eri yhteyksissä ja sosiaalisessa mediassa keskusteltu Seurojen Palloliitto - kehitysohjelmasta. Asiasta on kirjoitettu hyviä puheenvuoroja ja Kaarinan Pojat haluaa omalta osaltaan osallistua keskusteluun, ja antaa vahvan tukensa muutoksen läpiviemiseksi. Palloliiton strategian 2016-2020 yhdeksi kehitysohjelmaksi on hyväksytty Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma. Kuten ohjelman nimi kertoo, on kyseessä Palloliiton "omistajien", eli seurojen parhaaksi tehtävä kehitysaskel. Kyseessä ei siis ole luottamushenkilöiden tai piirien Palloliitto, vaan seurojen. Suomalaisen jalkapallon tärkein toimija on seura, ja kaikki mahdolliset resurssit pitää saada palvelemaan entistä paremmin seurojen jokapäiväistä työtä. Oikeansuuntaisia pieniä askeleita on jo otettu liiton, mutta erityisesti seurojen itsensä toimesta. Tekemällä samoja asioita samalla tavalla voidaan saada aikaiseksi vain samanlaisia tuloksia. Miten tulokset voisivat olla parempia, mikäli jatkamme edelleen samalla tavalla, kuin tähänkin saakka? Olemme tehneet asioita, ei ehkä 110:ta vuotta, mutta vuosikymmeniä samalla tavalla, ja mikä on tulos? Maailma ympärillä muuttuu, lasten, nuorten ja vanhempien vaatimukset ovat muuttuneet, mutta me emme riittävästi. Se, mikä toimi 80- tai 90-luvulla ja jopa 2000-luvulla ei enää toimi, ja ainoa mahdollisuus on, että yhdessä teemme muutoksen. Kuten Andre Noel Chaker Tampereella puheenjohtajapäivillä sanoi, "Täydellisyyttä tärkeämpi tavoite on positiivinen ainutlaatuisuus" - meidän pitäisi nyt ottaa rohkeasti, avoimesti ja positiivisesti askel kohti tuntematonta. Meillä on nyt mahdollisuus katsoa eteenpäin positiivisesti ja avoimesti, vaikka emme lopputulosta kirkkaana vielä näekään. Ohjelman tavoitteena on maksimoida olemassa olevien resurssien hyödyt kentälle ja palvelemaan seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Toinen keskeinen tavoite on selkeyttää hallintomallia ja lisätä seurojen suoraa vaikuttamista. Järjestelmien kehittäminen ja tukitoimintojen yhdistäminen ei tarkoita huonompaa palvelua seuroille, vaan resurssien parempaa hyödyntämistä ja toiminnan tehostamista. Kaarinan Pojat antaa kaiken tukensa uudistuksen tekemiseen ja vetoaa kaikkiin seuroihin ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Pyrimme kaikilla keinoilla vaikuttamaan siihen, että uskallamme ottaa askeleen kohti parempaa tulevaisuutta. Kuten alussa todettiin, tämä on Seurojen Palloliitto - kehitysohjelma - ei kysymys yksittäisten liittovaltuutettujen tai -hallituksen jäsenten omista luottamuspaikoista tai eduista. Olli Tuominen Puheenjohtaja +358-40-5441812 ottuominen@gmail.com

Aihe: VPS / Seurojen viestiä tiedoksi Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2017 klo 12.45.15 UTC+3 Vastaanottaja: Kari Taira <kari.taira@pp.inet.fi>, Kaarlo Kankkunen <kaarlo.kankkunen@palloliitto.fi> Kopio: Arja Bondas <arja.bondas@nordea.fi>, Riku Asukas <riku.asukas@vepsu.fi>, Joni Keturi <joni.keturi@vpsjuniorit.fi>, Petri Fahler <petri@fahler.com> Hei Kaarlo ja Kari, Liittyen 19.6.17 SPL:n liittohallituksen kokouksen esityslistaan haluaisimme kauttanne viestimme eteenpäin. Vaasan Palloseuran Juniorit ry ja Vaasan Palloseura Oy haluavat ilmoittaa kantansa ja toiveensa jalkapallon strategiakauden 2016-2020 Seurojen Palloliitto kehitysohjelman eteenpäin viemisen puolesta. Strategiakauden päävalinnat Pelaajan laadukas arki, Elinvoimainen seura, Mielenkiintoiset kilpailut ja Jalkapalloperheen aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen vaativat tueksi ja pohjaksi tavoitteen mukaisesti asetetut strategiakauden kehitysohjelmat Seurojen Palloliitto ja pääsarjojen ja pääsarjaseurojen kasvupaketti. Toteutuakseen uudenlainen Seurojen Palloliitto tarvitsee muutoksia ja uudistuksia sekä piireissä että liitossa. Uudistaminen vaatii kehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti sekä toimintamallin että hallintomallin muutosta. Tehtävään valittu projektiryhmä on tehnyt laajalti erilaisia kartoituksia ja ehdotuksia, jotka esiteltiin liitovaltuuston kokouksessa toukokuun alussa. Valtuuston vastaanotto kehitysohjelman puolesta oli osin epäselvää, jonka vuoksi haluamme esittää kantamme uudistuksen puolesta. Liittohallituksen toukokuussa perustamien työryhmien toivomme jatkavan projektia ja löytävän ratkaisuja uusiksi toiminta- ja hallintomalleiksi. Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman on tärkeää jatkua, jotta saisimme kaikille yhteiset, laadukkaat toimintatavat ja säännöt tasapuolisesti koko maassa. Pelaajakehityksen ja korkeatasoisen valmennuksen varmistamiseksi tarvitaan yhteistyötä seurojen, piirien ja liiton välillä. Yhteinen hallintomalli vapauttaisi resursseja kentille myös alueellisesti, vaikkakin piirien olemassaoloa jollakin konseptilla tarvitaan lähipalveluiden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Piirit pääsevät lähemmäksi seuroja ja tarvittaessa huomioivat ja tukevat alueellisia erityispiirteitä. Yhteenvetona toivomme kehitystyön jatkumista, ja mahdollisia päätöksiä lähitulevaisuudessa. Viesti tiedoksi myös Arja Bondakselle, SPL liittovaltuuston pj, SPL Vaasan piirihallituksen pj 18.6.2017 Vaasassa VPS Oy ja VPS Juniorit (18.6.2017) Riku Asukas VPS Oy pj Teija Korpilahti VPS Juniorit ry pj

Satakuntalaiset seurat (18.6.2017)

Veikkausliigaseurat (6.9.2017) Veikkausliigan hallitus käsitteli kokouksessaan 6.9. Seurojen Palloliitto - kehitysohjelmaa liittohallituksen 14.8. tekemien päätösten sekä päätettyjen jatkovalmistelujen pohjalta. Veikkausliigaseurat ovat yksimielisesti uudistukselle asetettujen tavoitteiden, sen yhteydessä määritetyn toimintamalliesityksen sekä hallintomallille asetettujen tavoitteiden takana. Risto Niva, Veikkausliigan nimeämä jäsen Palloliiton liittohallituksen valitsemaan hallintomallityöryhmään

Espoolaiset seurat (20.9.2017)

Lahtelaiset seurat (27.9.2017)

Länsi-Suomalaiset seurat (5.10.2017) Jakelu: Liittovaltuuston puheenjohtajisto, Liittohallituksen puheenjohtajisto, Länsi-Suomen Piirihallitus, Marco Casagrande, Timo Huttunen, Jouni Koivuniemi Seurojen Palloliitto kehitysohjelma Länsi-Suomen Piirin seurat TuNL, KaaNa, PiPS, RaiFu, MaPS, ÅIFK, TPS,FC Inter Turku ja KaaPo ovat yksimielisiä Palloliiton uudistamisprosessin tarpeesta. Palloliiton strategian 2016-2020 yhdeksi kehitysohjelmaksi on hyväksytty Seurojen Palloliitto projekti,joka on suomalaisen jalkapallon merkittävin kehitysprojekti. Kuten ohjelman nimi kertoo, on kyseessä Palloliiton "omistajien", eli seurojen parhaaksi tehtävä kehitysaskel. Kyseessä ei siis ole luottamushenkilöiden tai piirien Palloliitto, vaan seurojen. Suomalaisen jalkapallon tärkein toimija on seura, ja kaikki mahdolliset resurssit pitää saada palvelemaan entistä paremmin seurojen jokapäiväistä työtä. Työtä, jota seurat tekevät päivittäin pelaajiensa arjen laadulliseksi kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on maksimoida olemassa olevien henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvelemaan seuroja niiden omien tarpeiden vaatimalla tavalla. Toinen keskeinen tavoite on selkeyttää hallintomallia ja lisätä seurojen suoraa vaikuttamista. Järjestelmien kehittäminen ja tukitoimintojen yhdistäminen ei tarkoita huonompaa palvelua seuroille, vaan resurssien parempaa hyödyntämistä ja toiminnan tehostamista. Uuden toimintamallin periaatteita - valtakunnallisesti johdetut, mutta lähellä seuroja alueellisesti ja paikallisesti toteutetut palvelut - päällekkäisen tekemisen purkaminen ja hallinnon keskittäminen - nykyistä laajempi palvelujen hankkiminen kyvykkäiltä ja halukkailta seuroilta liiton omaa palvelutuotantoa täydentämään Allekirjoittaneet seurat antavat kaiken tukensa uudistuksen tekemiseen ja vetoaa kaikkiin seuroihin ottamaan kantaa ja siten vaikuttamaan ohjelman läpiviennin varmistamiseksi. Pyrimme kaikilla keinoilla vaikuttamaan siihen, että uskallamme ottaa askeleen kohti parempaa tulevaisuutta. Turun Nappulaliiga Kaarinan Nappulat Piikkiön Palloseura Raisio Futis Maskun Palloseura ÅIFK Turun Palloseura FC Inter Turku Kaarinan Pojat

Helsinkiläiset seurat (11.10.2017)

Osa 2: Seuroilta saatu palaute 13.-20.11. (nettikysely www.palloliitto.fi)

Saadut vastaukset piirin mukaan Vastanneiden seurojen ja vastanneiden henkilöiden lukumäärä per piiri Seuraa Vastaajaa Vastauksia saatiin yhteensä 50 kpl. Vastanneita seuroja oli kuitenkin vain 43 kpl, sillä joistain seuroista oli vastannut kaksi eri henkilöä. 19 23 7 8 2 2 1 1 3 4 2 2 4 5 3 3 2 Täällä Helsingin piirin hallitus sekä Futsal- Liigaseurat ry. 2 Helsinki Itä- Suomi Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Tampere Uusimaa Muu

Kysymys 1: Onko liittohallituksen ehdotus uudeksi toiminta- ja hallintomalliksi perusperiaatteiltaan ymmärrettävä? Vastaukset seuroittain (yht. 43 kpl) Vastaukset vastaajittain (yht. 50 kpl) 10 10 33 40 Kyllä Ei Kyllä Ei

Kysymys 2: Uskotko, että ehdotetun kaltainen toiminta- ja hallintomalli vie suomalaista jalkapalloa eteenpäin ja tukee seurojen toimintaa? Vastaukset seuroittain (yht. 43 kpl) Vastaukset vastaajittain (yht. 50 kpl) 12 Näistä 7 ei pitänyt mallia ymmärrettävänä (kysymys 1) 12 Kyllä Ei 31 Näistä 73 ei pitänyt mallia ymmärrettävänä (kysymys 1) Kyllä Ei 38

Toiminta- ja hallintomalliehdotukseen liittyvät huolet useasti mainitut Huolet järjestettynä sen mukaan, kuinka monessa vastauksessa ne mainittiin Pienet seurat erityisesti isojen kaupunkien ulkopuolella eivät saa huomiota, resursseja ja päätäntävaltaa Samat henkilöt pysyvät ja aitoa muutosta ei tapahdu Malli on liian raskas ja organisaatio liian iso - voimavaroista isompi osa kentälle / suoraan seuroille Osan luottamuselimistä rooli on epäselvä Futsalin asema on heikko ja/tai epäselvä Erilaisten seurojen/alueiden tarpeita ei ole huomioitu 3 4 4 5 5 5 Huom. Nämä ovat huolia, jotka liittyvät ehdotettuun malliin tai siihen, miten se toteutetaan. Lisäksi useat vastaajat kantoivat huolta siitä, että uudistusta ei jostain syystä toteutetakaan ja pysytään nykytilassa. Mallin toimeenpano (1.1.2020) on liian hidas (Erityisesti piirien) nykytyöntekijät laitetaan ulos - eli heille pitäisi taata jatko uudessa organisaatiossa 2 2 Muu huoli (kts. seuraava sivu) 17

Toiminta- ja hallintomalliehdotukseen liittyvät huolet yksittäisesti mainitut Hankkeen viestintä ei ole avointa ja valmistelu keskustelevaa, mikä syö tarvittavaa yhteishenkeä Ei olla valmiita muuttamaan suuntaa nopeasti jos uusi malli ei toimikaan Organisaation kasvaessa nykyisen johdon osaaminen ei riitä Vapautuvien resurssien jako tehdään ei-läpinäkyvästi Piirien omaisuuden kohtalo on epäselvä Uudistuksen vaikutus ministeriön tukeen on epäselvä (laskevatko tuet?) Uudistuksen konkreettinen vaikutus seuroissa on epäselvä (harrastamisen hinta, olosuhteet, sarjat) Alueiden toimintamalli on epäselvä Toiminnan painopiste on liikaa Etelä-Suomessa eikä lajista huolehdita kaikkialla Suomessa Helsinki ja Uusimaa erotetaan omiksi alueikseen myös uudessa mallissa Pienillä seuroilla ei ole mahdollisuutta päästä palvelujen tuottajaksi alueellaan, mikä sementoi suurten seurojen aseman Monilajiseuroja ja niiden tarpeita ei huomioida Mittaristo, laatujärjestelmä, tuloskortit ja vuosiallakka ovat epäloogisia eivätkä tue toimintaa Pelaajan laadukas arki ja valmennuskoulutus eivät saa lisäpanostuksia alueilla tai ainakin on epäselvää, miten lisäpanostukset toteutetaan Erotuomarikerhot eivät saa ansaitsemaansa äänivaltaa, koska usein erotuomarin lisenssi on jossain seurassa pelaamisen vuoksi Erotuomaripäällikkö ja asiantuntijat on sijoitettu pääkonttorille eikä hajautettu Kuntatason edunvalvonta ei toimi keskitetyssä mallissa

Muu palaute, kommentit ja evästykset hankkeelle: Organisointiin liittyvät ehdotukset Nyt pelaajakehitys-toimintoon istutettu tutkimustoiminta pitäisi nähdä toiminnot läpileikkaavana jalkapalloa laajasti palvelevana tutkimus- ja koulutustoimintana. Tärkeitä asioita ovat oman tutkimuksen lisäksi myös mm. kv. tutkimuksen hyödyntäminen ja oppilaitosyhteistyö, joka olisi vähimmillään opinnäytetöiden hyödyntämistä ja parhaimmillaan varsinaisia tutkintokokonaisuuksia valmentajille ja muille toimijoille. Tarvittaisiin oma tukiorganisaatio yli 1000 pelaajan seuroille, koska niiden toiminta eroaa paljon pienten seurojen toiminnasta. Digitalisaation rooli pitäisi huomioida ja tähän liittyvää asiantuntijuutta hankkia organisaatioon.

Muu palaute, kommentit ja evästykset hankkeelle: Prosessiin liittyvä palaute Yt-prosessia henkilöstön kanssa ja kritisoitiin useamman vastaajan toimesta. Aikataulua pidettiin liian nopeana ja hätäisenä. Myös hankkeen päätöksentekoaikataulua yleisesti moitittiin: kannan muodostamista pidettiin vaikeana, kun esim. uuden liiton sääntöjä ei vielä ole kirjoitettu eikä ole olemassa esitystä siitä, lakkautetaanko piirit kokonaan ja mitä niiden omaisuudelle tapahtuu. Hankkeen valmisteluprosessia kritisoitiin haluttomuudesta ottaa palautetta ja näkemyksiä sekä osallistaa seuroja, varsinkin pieniä seuroja, laajemmin kuin julkaisemalla laaja materiaali ja kysely sen perään.

Osa 3: Futsal Liigaseurojen yhteinen kannanotto (annettu nettikyselyn yhteydessä)

Futsal-Liigaseurat ry lausuma Seurojen Palloliitto hankkeesta (1/2) Ihan alkuun Futsal Liigaseurat ry (FLS) haluaa todeta, ettei se missään tapauksessa vastusta SPL uudistamista, vaan päinvastoin kannattaa ehdottomasti sitä. Mutta uudistus pitää toteuttaa kaikkia osapuolia kuullen ja heidän toiveitansa huomioiden. FLS esittää kuitenkin vakavan huolestumisensa futsalin asemasta suunnitellussa Seurojen Palloliitto hankkeessa. Hiljan julkaistun kyselyn yhteydessä esitetyssä mallissa ei futsalin organisaatiomallista mainita yhtään mitään. Ainoastaan futsalista vastaava henkilö on mainittu, mikä sekin on liki 40.000 pelaajan ja valtavan harrastajapelaajamäärän omaavassa lajissa aivan liian vähän. Se on kylmä tosiasia, ettei tästä lähes pelkästään jalkapalloon luotuun esitykseen futsalilla juuri ole asiaa. Ei kyseisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin elimiin ole futsalia edustavilla henkilöillä mitään asiaa. Kyllä ne paikat jaetaan jalkapallovaikuttajien kesken. Eikä kaikkiin näihin ole tarvettakaan. Toki on monessa konklaavissa paljon yhteisiäkin ja myös futsalille hyvin tärkeitä asioita. Näissä totta kai halutaan olla mukana vaikuttamassa myös futsalin näkökulmasta. FLS ehdotus on se, että näin isolla lajilla (4. suurin palloilulaji Suomessa) pitää olla vastaavanlainen oma organisaationsa kuin jalkapallollakin tulevassa organisaatiossa. Toki se saa olla kevyempi, mutta sen tulisi toimia vastaavalla mallilla kuin jalkapalloonkin on suunnitteilla. Futsalilla pitää olla omat seuramandaatit isoissa kokouksissa, hallituksissa, tms. Tämä siksi, koska jokainen futsaltoimija joka näihin mahdollisesti nimettäisiin, veisi ehdotetulla mallilla jalkapallovaikuttajan paikan. Tämä vain ylläpitäisi vastakkainasettelua lajiemme välillä niin liitossa kuin monilajiseuroissakin. Futsalilla pitää myös olla päätöksentekoon oikeutettu valtakunnallinen johtoryhmä ja tarvittava määrä alueellisia ryhmiä. Vastaavat kuin jo nykyisessä strategiassa toiminnassa olevaa neljän pääkohdan mukaista ryhmää, tulee lisäksi olla viides oma pääkohta ryhmineen futsalille. Vaikka FLS esittää omaa organisaatiota futsalille, niin sen tulee kuitenkin tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä vastaavan jalkapallo-organisaation kanssa. FLS on vahva halu ottaa vastuullensa monia futsaltoimintoja ja neuvottelut SPL:n kanssa onkin jo aloitettu hyvässä hengessä. Hyvä niin, sillä tämäkin tukee uutta Seurojen Palloliitto strategiaa. Organisaationa FLS on nykyisellään jo hyvin vahva toimija, edustaahan se tällä hetkellä 22 miesten ja naisten Futsal-Liigajoukkuetta sekä 18 eri seuraa. FLS on aito halu olla mukana kehittämässä SPL organisaatiota ja sitä kautta ennen kaikkea futsalin asemaa Suomessa sekä kansainvälisestikin.

Futsal-Liigaseurat ry lausuma Seurojen Palloliitto hankkeesta (2/2) FLS haluaa ottaa kantaa myös nyt esitettyyn malliin. Siinä tulisi huomioida myös, ettei eri organisaatiotasojen kanssa siitä tulisi yhtä raskas ja taipumaton kuten se nykyisellään on. Kuitenkin todellinen päätäntävalta tulee ehdottomasti olla seuroilla ja niiden edustajilla, ei virkamiehillä. Alueelliset toiminnot tulee ehdottomasti turvata ja säilyttää. Vain alueelliset toimijat tunnistavat oman ympäristönsä erityispiirteet ja lähiseurojen tarpeet, sekä kuuntelevat herkällä korvalla heidän edustajia esim. valiokunnissa ja alueellisissa ryhmissä. Myös nykyisessä mallissa ihmetyttää ja huolestuttaakin nykyisten piirien työntekijöiden asema uudistuksessa. Uudessa mallissa kaikki, tai ainakin iso osa työpaikoista laitetaan avoimeen hakuun ja siis näin ollen nykyiset työntekijät kaiketi erotettaisiin. Tuntuu aika oudolta käytännöltä, sillä yleensä vastaavissa yrityskaupoissa ostetun/fuusioitavan yrityksen työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä ostavaan/fuusioivaan yritykseen. Näin mielestämme tulisi nytkin toimia kaikkien halukkaiden työntekijöiden osalta. Työntekijöiden tai työvuosien määrässä kyseisessä mallissa ei ole huomioitu sitä asiaa, että niissä nykyisissä piireissä missä futsaltoimta on vahvaa ja pelaajamäärät futsalissa suuria, ei pelkkä pelipassien määrä kerro toimistossa tehtyä työn määrää. Näissä piireissä kilpa- ja harrastesarjojen pyörittäminen kahdessa lajissa on liki kaksinkertainen työmäärä, kun piireissä missä futsaltoimintaa ei ole lainkaan tai se on hyvin vähäistä. Haluamme ehdottomasti olla mukana tässä loppuvaiheen kehitystyössä tiiviisti mukana ja näin saada futsalväen äänikin vihdoin kuulumaa. Malli futsalin organisaatioehdotuksesta tulee ehdottomasti kirjata nyt esitettyyn malliin liitettynä. Lisäksi saamiemme tietojen mukaan on ainakin joillain tahoilla esitetty SPL:n nimen muuttamista Suomen Jalkapalloliitoksi. Tätä futsalväki ei missään tapauksessa tule hyväksymään. Nykyinen pitkän historian omaava nimi on hyvä tai jos sitä väkisin lähdetään muuttamaan, niin vaadimme, että se tulee olemaan Suomen Jalkapallo- ja Futsalliitto. Emme toki ole nimen muutoksen kannalla lainkaan. Tulee muistaa, että futsal on nykyisen strategian mukaisesti täysin yhdenvertainen laji jalkapallon kanssa Suomen Palloliitossa 17.11.2017 Futsal Liigaseurat ry