https://www.facebook.com/arjenturvaa/ Elinvoimasopimus edistää tasavertaista kumppanuutta myös työllisyydessä! - Arjen turvaa toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalla Lapin liitto & Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.11.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto pirjo.nikula@lapinliitto.fi 040-7014811
Arjen turvaa toimintamalli - Kuntalaisen arjen turva muodostuu toimeentulosta, palveluista, hyvinvoinnista ja osallisuudesta = asukkaan kokema hyvinvointi. - Arjen turva on kuntien, järjestöjen ja yritysten ja muiden toimijoiden yhteinen asia = paikallisyhteisön voimavarat toimija-/ ja palveluverkostoiksi. Alueelliset resurssit täydentävät!
Arjen turvaa toimintamallin kuntatilanne Pohjois-Pohjanmaa Kunnat, kehittämiskohteet ja Arjen turvaa koordinaattorit - Kuusamo: Käylän kylän elinvoimaisuus asukkaiden koetun hyvinvoinnin näkökulmasta (Pirkko Määttä) - Taivalkoski (Milla Kaikkonen) ja Raahe (Katja Yli-Hukka): nuorten hyvinvoinnin edistäminen - Ii (Riitta Räinä), Utajärvi (Hannele Karhu), Vaala (Tytti Määttä), Siikajoki (Arja Lappalainen), Nivala (Jukka Turunen) ja Haapavesi (Terttu Piippo, hvltk vahvistaa keh.koht)) : koko kunnan elinvoimaisuus asukkaiden koetun hyvinvoinnin näkökulmasta - Sievi (Outi Santavuori): lapsiperhetyön kehittäminen Sievin perhepalvelukeskuksen kautta, kehittämiskohde mahdollisesti muuttuu - Merijärvi (Kari Jokela); koko kunnan elinvoimaisuus, tarkentuu kuntalaiskuulemisten jälkeen - Pyhäjoki (Pirkko Lintunen): Ikäihmisten palvelut, kotona asumisen tuki - Pudasjärvi (Ulla-Maija Paukkeri): kuntalaisen hyvinvointisetelin kehittäminen, elinvoimasopimus - Oulu
Pudasjärven kaupungin hyödyt arjen turvaa toimintamallista Pudasjärven kaupunki on kehittänyt järjestöjen ja yritysten kanssa uusia yhteistyömalleja. Esimerkiksi työllistämällä on lisätty hoivapalveluja ikäihmisille, perustettu remonttiryhmiä erilaisiin kunnostustöihin ja saatu maisemanhoitoon sekä liikuntapaikkojen huoltotyöhön ryskätöistä pitävää porukkaa. Yhteistyöllä on saatu merkittävää sekä taloudellista että hyvinvointia lisäävää hyötyä: Työllisyyden säästöt kuntaosuuksissa n. 150 000 200 000 /vuosi Liikuntapaikat ja reitit yms. n. 100 000 /vuosi Ikäihmisten palvelut ja ruoan jakaminen säästö laitospaikoissa n. 500 000 600 000 /vuosi Säästö vuositasolla n. 750 000 900 000
HANKKEEN TUKI JA TYÖVÄLINEET - Prosessin ohjaus ja tuki kuntakohtaisesti, alueellisten resurssien yhdistäminen paikalliseen toimintaan - Webropol toimijakartoitus (asumiseen, elinympäristöön, turvallisuuteen, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen, työllisyyteen, työ- ja opiskelumahdollisuuksia tarjoavat toimijat ja palveluntuottajat) - Arjen turvaa prosessi tukee kuntakohtaisen elinvoimasopimuksen laatimisen strategiatyötä ja prosessia - Malli järjestöavustuksiin sekä ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen kunnassa, MTEA 2, NMEA + ohjaajakoulutus, - Nuorten hyvinvointikysely, kuntalaisen hyvinvointiseteli - Yhteiskehittäminen maakuntien välillä: esimerkiksi Pohjois-Suomen työllisyysverkosto 22.-23.2.2018 Rovaniemellä, lapsiperhetyö, case kylien asukkaiden hyvinvointi - kunnalle korvataan hankkeen rahoituksella esim. matkakuluja, ilmoituskuluja, ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkioita - THL arviointi Vaala, Utajärvi ja Pudasjärvi
Elinvoimasopimus osana tulevaisuuden kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla Uusi kunta on paikallisyhteisön voimavarojen kokoaja Elinvoima tulee ymmärtää laajasti: kunnan elinvoima rakentuu ihmisistä Tulevan maakunnan ja kuntien kehittämistyön linkittäminen HYTE näkökulma Vahva pohja olemassa hyvinvointiohjelmassa Sopimuksellinen evoluutio: hyvinvointisopimuksista (2008 ja 2013) elinvoimasopimukseen Sopimus on kunnan sisäinen ohjausväline yhteisöt ja toimijat keskiössä Keskeiset toimijat mukaan prosessiin eväät toimijoille Strategiaprosessi on tärkeä, mutta se ei yksin riitä pysyviin yhteistyörakenteisiin
Elinvoimasopimus Periaatteet luoda kunnan toimijoiden (kunta, yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, jne.) yhteisen kehittämisen ja hyvinvoinnin edistämisen, elinvoimaisuuden sopimusmalli joka sitouttaa toimijoita allekirjoituksin suuntaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen esim. hyvinvointikertomuksen tai koetun hyvinvoinnin mukaan edistää yhteistyötä toimijoiden kesken, koordinaattori voi olla joku muukin toimija kuin kunta mahdollistaa tasavertaisen kumppanuuden -> hyvinvointisuunnitelman sisällön tuottaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen ohjauksen väline, suunnitelmallista koordinaatiota
Koettu hyvinvointi vasta työttömäksi jääneellä - esimerkkinä psyykkinen
Työllisyyden edistäminen - Vaalan 4 H-yhdistys (nuorten työllistäminen kesäaikaan kioskille ja hautojenhoitopalveluihin, talvella nuoret kerhoohjaajina ja tapahtuma-avustajina). Valmius palkkatukityöllistämiseen, harjoittelupaikkoja - Mikko Kilpeläinen Oy (vakituinen henkilöstö + sesonkiaikana 3-6 lisähenkilöä) - HeikkisJussi LVI (harjoittelu- ja palkkatukipaikkoja) - Sukellustyöt J.Takkula (palkkatukipaikkakokeiluja) - J Palo Ky (harjoittelupaikat tuleville taksiyrittäjille) - Oulun Seudun Muistiyhdistys (palkkatukipaikkoja, työkokeilupaikkoja ja harjoittelupaikkoja) - Hoivakoti Suvanto Oy: harjoittelupaikkoja, palkkatukipaikkoja, palvelujen ostoa (kiinteistöhuolto) - Oulujärven Melojat: Oulujärven Melojat on luonut Oulujärvelle melontakulttuurin ja lisännyt melontaa harrastuksena. Se antaa myös mahdollisuuksia ohjelmapalveluyrityksille kehittää toimintaansa - Veneheiton Vastus: Veneheiton kyläläisille on järjestetty palkkatuella kotitalousapua pienessä mittakaavassa. - Kainuun Sienijaloste SIENESTÄ oy: palkkatukipaikkoja paikallisille, poimijoita ja työssäoppimispaikkoja valtakunnallisesti.
Malli järjestöavustuksiin vastaa entistä paremmin esimerkiksi laajan hyvinvointikertomuksen painopisteisiin tukee kunnan/ asukkaiden asettamia kehittämiskohteita ja hyvinvoinnin painopisteitä vähentää toiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta kokonaisuuksiin, joita toteutetaan järjestöjen välisenä yhteistyönä sekä poikkihallinnollisesti. Elinvoimasopimukseen sitoutuneiden tuki yhteiselle tekemiselle -> esim. elämänkaaren mukaiset työryhmät
Avustuslajeina 1. Hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset avustukset 2. Perustoiminta-avustukset 3. Kerta-avustukset
Pohjois-Suomen työllisyysverkoston seminaari 22.-23.2.2018 Rovaniemi: Yhdessä ja hyvien käytäntöjen kautta tulevaisuuteen Työllisyysverkoston tavoitteena on rakentaa verkostomaista toimintakulttuuria kuntiin ja maakuntiin sekä niiden välille. olemassa olevia toimijoita ja hyviä käytäntöjä pystytään hyödyntämään entistä paremmin. lähtökohtana kehittää asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita Kehittämisessä on mukana laajasti toimijoita Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Seminaari pohjautuu keskustelevan toimintakulttuurin ajatukseen. Pyydämme erialojen asiantuntijoita osallistujiksi ja dialogin herättäjiksi seminaariin.
KIITOS