Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

hinnoitteluun ja puukauppaan

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Harvennusmännyn sisäoksaisuus. Tapio Wall. Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Energiapuun mittaus ja kosteus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

SUOMETSIEN PUURAAKA-AINEEN LAATU JA SOVELTUVUUS ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

PUUN KÄYTTÖ- JA MARKKINAMAHDOLLISUUDET - MITÄ UUTTA

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Puun laadun muodostus suometsissä: erityispiirteitä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄ SUUNNITELMÄ

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsänkasvatuksen kannattavuus

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI


Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

n.20,5 ha

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Eero Lukkarinen Sirkka Keskinen Jari Marjomaa Olavi Pennanen

Pystypuusta lattialankuksi

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Yhteensä Mänty Kuusi

Metsänmittausohjeita

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

PKM-ohjelman anti. Asiakasvaikuttavuus. Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yksikkö

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

METSÄ SUUNNITELMÄ

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Suomen metsien inventointi

Transkriptio:

Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn sisäoksat Reeta Stöd: - Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominisuudet

Taustaa Harvennusrästit runsaat, mutta sahauskelpoinen hehtaarikohtainen kertymä pieni Korkeammat korjuu- ja kaukokuljetuskustannukset Pieniläpimittaisen puun sahauskelpoisista määrällisistä ja laadullisista kertymistä ei tarkkaa tietoa Harvennuspuun oikeasta (lopputuotelähtöisestä) apteerauksesta ei tutkittua tietoa kovinkaan paljon - Oksalaadulle, dimensioille ja saannolle lopputuotelähtöisiä vaatimuksia Muut leimikolta lankeavat puutavaralajit

Taustaa Korkeammat käsittelykustannukset jalostuspaikalla Pieniläpimittaisten ja lyhyiden kappaleiden tehokas käsittely vaatii oman sahalinjan Lenkous, erityisesti tyvilenkous Monivääryys ja mutkat Rungon poikkileikkauksen epäpyöreys Lylyä, etenkin suopuustossa Suuri nuorpuuosuus, pieni sydänpuuosuus

Tutkimusaineisto Esitys perustuu Metlan ja VTT:n tutkimushankkeen Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen tuloksiin Sisäoksaisuutta koskeva aineisto koostuu 200 kaatokoepuun saheiden lapepintojen kuvauksiin Oksien lukumäärä, läpimitta ja pituus laskettu metrin pätkissä

Oksien laskenta Oksan kuivan osan pituus Oksan tuoreen osan pituus Oksan pituus Oksan läpimitta Etäisyys ytimestä

Tuoreet oksat; läpimitta - tyvellä läpimitta 6-17 mm, latvaosissa 12-37 mm riippuen etäisyydestä ytimeen - läpimitan hajonta lisääntyy latvaa kohti Lisäävät: -paksuimmanulkoiseneläväntai kuolleenoksanlpmkasvu - läpimitta kasvaa latvaa kohti, erityisesti turvemailla Pienentävät: - tuore- ja kuivaoksarajan kohoaminen - iän lisääntyminen - kasvupaikan niukkaravinteisuus (1-4 mm)

Tuoreet oksat; läpimitta Tuoreiden oksien läpimitta rinnankorkeudelta 17 cm:n harvennusmännyssä eri etäisyyksillä ytimestä 30 25 Läpimitta (mm) 20 15 10 5 20 mm 40 mm 60 mm 80 mm 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Korkeus kannolta (m)

Tuoreet oksat; lukumäärä - tyypillisesti 3-7 kpl/m - runsaasti ytimen läheisyydessä Lukumäärä (lpl) 18 16 14 12 10 8 6 20 mm 40 mm 60 mm 80 mm 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Korkeus kannolta (m)

Tuoreet oksat; tuoreen osan pituus Oksan tuoreen osan pituus ytimestä pintaan päin Oksan tuoreen osan pituus (mm) 70 d13 11 cm d13 13 cm d13 15 cm d13 17 cm 60 d13 19 cm d13 21 cm d13 23 cm d13 25 cm 50 d13 27 cm KA 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Korkeus kannolta (m)

Kuivat oksat; läpimitta - tyypillisesti 8-15 mm - ei mainittavaa ero kivennäis- ja turvemaiden välillä Lisäävät: - oksan korkeusasema Pienentävät: - kasvupaikan niukkaravinteisuus (latvaosissa vaikutus suurempi) - kasvava runkoluku ja pituus - ikääntyminen - tuore- ja kuivaoksarajan kohoaminen - ulkoisten oksien paksuneminen

Kuivat oksat; läpimitta Kuivien oksien läpimitta rinnankorkeudeltaan 17 cm:n harvennusmännyssä eri etäisyyksillä ytimestä 14 Lukumäärä (kpl/m) 12 10 8 6 4 20 mm 40 mm 60 mm 80 mm 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Korkeus kannolta (m)

Kuivat oksat; lukumäärä - keskimäärin 2-10 kpl/m - suurimmillaan 40 tai 60 mm etäisyydellä ytimestä - tyviosassa lukumäärässä suuri vaihtelu Lisäävät: - pituuden lisääntyminen - tuore- ja kuivaoksarajan kohoaminen - paksuimman elävän tai kuolleen oksan läpimitan kasvu Pienentävät: - oksan sijaintikorkeuden kasvu - vähiten kuivia oksia tuoreilla kankailla - runkoluvun lisääntyminen

Kuivat oksat; lukumäärä Kuivien oksien lukumäärä keskimäärin 12 Lukumäärä (kpl/m) 10 8 6 4 20 mm 40 mm 60 mm 80 mm 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Korkeus kannolta (m)

Kuivat oksat; lukumäärä Kuivien oksien lukumäärä 17 cm:n harvennusmännyssä eri etäisyyksillä ytimestä Lukumäärä (lpl) 18 16 14 12 10 8 6 4 20 mm 40 mm 60 mm 80 mm 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Korkeus kannolta (m)