PKM-ohjelman anti. Asiakasvaikuttavuus. Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yksikkö

Transkriptio

1 PKM-ohjelman anti Asiakasvaikuttavuus Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yksikkö PUUNKÄYTÖN KEHITTÄMINEN JA UUDET PUUTUOTEMARKKINAT PKM-tutkimusohjelman loppuseminaari Lahti, Sibeliustalo, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Keskeistä Tutkimukset ovat pääosin soveltavaa perustutkimusta ja osin soveltavaa tutkimusta, joissa tulosten käyttökelpoisuus ja soveltamisen mahdollisuus tutkimuksen sidosryhmien omassa operatiivisessa tai strategisessa toiminnassa on yksi keskeinen tulosmittari

3 Keskeistä PKM-ohjelman tulokset tukevat ennen kaikkea * puutuoteteollisuuden ja energiapuun käyttäjien tuote- ja teknologiakehitystä ja markkinointia * puunhankinnan ja -oston suuntaamista alueittain ja leimikoittain * aines- ja energiapuukaupan kehittämistä (mittaus, laadutus, arvonmääritys) * puutalojen rakentamisen ja sisustamisen materiaalien hankintaa * puun laatukasvatusta

4 1. Järeästä ja pieniläpimittaisesta koivusta sekä metsä- ja hybridihavasta sahauksessa ja jatkojalostuksessa kattavat tutkimukset - Leimikoiden hakkuukertymät ja arvo, raaka-aineen ja puuaineen ominaisuudet ja käyttökelpoisuus, perustuotteiden saanto ja laatu, sahaustekniikat, kuivauksen ja modifioinnin vaikutus laatuun - Tulokset herättivät kiinnostusta erityisesti Järvi- Suomen pkpuutuoteyrityksissä ja puutavaran sahaus-, kuivaus- ja modifiointilaitteita valmistavassa konepajateollisuudessa - Koivun käyttö kasvoi aluksi mm. hankkeissa mukana olleissa pkyrityksissä, mutta kasvu pysähtyi ja osin taantui sittemmin koivuhuonekalujen markkinatilanteen ja suomalaisten yritysten suhteellisen hintakilpailukyvyn heikentyessä

5 2. Sahayritysten harvennusmännyn käytön edellytykset pikku- ja lyhyttukkeina ja lyhyttukkitekniikan edut ja rajoitukset - Tulokset ja soveltamiskelpoinen ohje harvennusleimikoiden käyttöarvon arviointiin - Analyysit tuotelähtöisen sahauksen kannattavuuden edellytyksistä (VTT) - Hankkeessa mukana olleet pk-puutuoteyritykset käyttävät tuloksia omassa normaali- ja pikkutukin käytön strategisessa suunnittelussa ja pystyyn ostettavien leimikoiden valinnassa. - Yritysten julkisista investointituista päättävät organisaatiot käyttävät tuloksia kehitys- ja investointitukihakemusten käsittelyn tukena. - Erillistutkimukset harvennusmännyn sahatavaran lujuudesta ja mitta- ja muotomuutoksista kuivauksessa osoittivat lupaavia käyttömahdollisuuksia pieniläpimittaisten tyvitukkien sahatavaralle rakennustuotteissa; yhteistyöyritys hyödynsi tuloksia tuotannon suunnittelussa ja tuotteiden markkinoinnissa. - Jatkotutkimus on käynnistetty kahden pk-yrityksen kanssa harvennusten havupikkutukkiin perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piha- ja ympäristörakentamisen tuotteiden ominaisuuksista

6 3. Pohjoismaisen männyn puuaineksen visuaaliset, fysikaaliset, mekaaniset ja työstettävyys- ja kestävyysominaisuudet sekä niiden vaihtelu puutuoteteollisuuden tärkeissä tuoteryhmissä ja kilpailukyky muihin havupuulajeihin ja ei-puuaineisiin materiaaleihin verrattuna - Tuloksia hyödynnetty konkreettisesti suomalaisten ja muutamien ruotsalaisten sahayrityksen tuote- ja teknologiahankkeissa tuoteominaisuuksien mallinnus raaka-aineen ominaisuuksien pohjalta - Tuloksia hyödynnetty puutuoteyritysten markkinoinnissa - Tuloksia hyödynnetty Lapin puutuotesektorin strategiatyössä - Tulosten jalkauttamiseksi erityisesti pk-puutuoteyrityksiin käynnistetty kolmelle alueelle kohdennettu tiedonsiirtohanke, joka tukee yritysten markkinointiviestintää ja tuotekehitystä tärkeissä mäntytuoteryhmissä

7 4. Puutuotteiden markkina- ja kilpailukykytutkimukset - arvioitiin uusia markkinoita Venäjällä ja Kiinassa - arvotettiin valintakriteerejä kotimaan kuluttajamarkkinoilla sekä Saksan ja Iso-Britannian teollisilla markkinoilla - tarkasteltiin puutuotteisiin liittyviä mielipiteitä ja puun imagoa - Puutuotteiden käytölle on lisämarkkinoita tietyissä vientimarkkinoiden tuote- ja asiakassegmenteissä, joissa puun ulkonäkö ja eräät käyttöominaisuudet, kuten visuaalisuus, keveys, työstettävyys ja ympäristöystävällisyys ovat selviä vahvuuksia. - Aineettomat hyödyt ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi kuluttajille, kun taas teolliset asiakkaat arvostavat edelleen tuotteiden teknistä toimivuutta ja hyvää hinta-laatusuhdetta. - Tutkijat osallistuivat Joensuun yliopiston Metsäalan tulevaisuusfoorumin erillisprojekteihin ja tekivät analyysin asiakasrakenteen muutoksista Metsäteollisuus ry:n Suomen puutuoteteollisuus loppuraporttiin

8 5. Puutuotteiden ja rakentamisen ympäristösuorituskykyä koskenut valmisteluhanke - Todettiin standardisoinnin ja rakennusmääräysten sekä asujien arvostusten olevan keskeisiä ajureita, kun yritykset harkitsevat esimerkiksi hiilensidonnan, energiatehokkuuden, rakennusten puutuotteiden kestävyyden ja terveellisyyden tai rakennusten elinkaaren tuotteistamista. - Tunnistettiin kiireellisimmät tutkimustarpeet. - Ympäristösuorituskyvyn tuotteistaminen on toimialan yrityksissä vielä melko kaukana, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta (hirsitalot ja -mökit, leikkikenttärakenteet, kyllästetyt puutuotteet (tietyin varauksin))

9 6. Männyn ja koivun pystykarsinnan vaurioriskit ja rauduskoivun karsinnan kannattavuus - Tuloksia käytettiin useissa metsänhoitoyhdistyksissä neuvontatyössä ja maa- ja metsätalousministeriössä KEMERA-rahoitusssäännöksiä päivitettäessä. - Annetut lausunnot myötävaikuttivat aluksi pystykarsinnan säilymiseen yhtenä tuetuista työlajeista, mutta myöhemmin pystykarsinta poistettiin niistä. 7. Keski-Suomen metsäkeskuksen laatupuuhanke - Tehtiin pilot-työkalut asiakaslähtöisen laatupuun kasvatuksen ja hankinnan suunnittelu- ja neuvontatyöhön demonstraatiokoealoineen ja vaihtoehtolaskelmineen - Laadittiin laskelmat vaihtoehtoisten laatupuun kasvatusketjujen vaikutuksista puutavaralajien kertymiin ja metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen metsiköiden tasolla koko kiertoajalla ja päätehakkuussa ja suuralueen tasolla 5-20 vuoden suunnittelujaksoilla. - Kehitettiin laatupuupainotteisen metsäsuunnittelun ja neuvonnan toimintamalli, joka on sovellettavissa myös muissa metsäkeskuksissa

10 8. Erilaisten leimikoiden myynti- ja jalostusarvo arvo ja niiden vaihtelu - puunmyyjän ja puun ostajan näkökulmat - Tuloksia käytetty kolmen puutuoteyrityksen, kahden metsänomistajien liiton ja useiden metsänhoitoyhdistysten omissa leimikoiden ennakkoarviointimenetelmien ja laatuhinnoittelun kehittämishankkeissa. - Jatkohankkeet käynnistetty erilaisten hinnoittelumenetelmien perusteista ja vaikutuksista puukaupan eri osapuolten kannalta sekä hakkuukertymäsimulaattorista leimikon oston ja myynnin suunnitteluun

11 9. Puutavaran laatu hakkuukonekorjuussa - Kuorihävikkien ja tästä syntyvän potentiaalisen energiapuun määrät on selvitetty. - Runkojen kuorta säästävän ja puuainesta vikaantumiselta suojaavan hellävaraisen käsittelyn seuraamukset mittaustarkkuudelle on varmistettu. - Metsäkonevalmistajat ovat modifioineet tulosten perusteella hakkuukoneiden prosessointiyksiköitä. - Jatkotutkimus on käynnistetty erilaisten syöttörullien vaikutuksista tuottavuuteen, polttoaineen kulutukseen ja puuaineksen vaurioitumiseen hakkuukonekorjuussa

12 10. Puutavaralajien alueellisia tuoretiheyslukuja ja pienten kuitupuuerien ajoneuvojen kuormainvaa oilla tehtävää mittausta koskeneet tutkimukset - Tuloksia hyödynnetään puunhankintayritysten ja puutavarankuljetusyritysten välisissä sopimuksissa ja tehdasmittauksen kehittämisessä. - Tuoretiheyslukujen täydentäminen on edelleen käynnissä. 11. Tärkeimpien mittausmenetelmien puutavaraeräkohtainen tarkkuus eräkoon mukaan - Mittaviin aineistoihin perustuva lausunto puutavaran mittauksen neuvottelukunnan käsittelyä varten. - Maa ja metsätalousministeriö asettaa kyseisen virallisen elimen kolmivuotiskausiksi, siinä käsitellään kaikki uudet puutavaran mittausmenetelmät käytännön ohjeistusta varten Metsäntutkimuslaitoksen lausuntomenettelyn pohjalta

13 12. Energiapuurangan ja kokopuun mittauksen tutkimus - Käynnistettiin 15 vuotta lepäämässä olleet tutkimukset mittausohjeiden ajantasaistamiseksi. - Tämä tutkimus on ollut tärkeä täydennys tutkitulle tiedolle, joka on ollut pohjana Tapion ja Metlan julkaisemalle Energiapuun mittausoppaalle. - Yleisesti hyväksyttyjen ja tunnettujen mittausmenetelmien puute on ollut suuri este energiapuukaupan laajenemiselle. - Tutkimuksia on sittemmin laajennettu latvusmassan ja kantopuun mittaukseen. - Energiapuun mittaustoimikunta (vetovastuu: Tapio ja Metla)

14 Tiedonsiirtotehtäviä 13. Metsäteollisuus ry:lle suomalaisesta puutavaran mittauskäytännöstä annettu lausunto ja asiantuntijatyö venäläisen tuontipuun mittaustutkimuksessa - Tuloksia käytettiin apuna suomalaisten puuntuojien neuvotteluissa venäläisten osapuolten kanssa tuontipuun kauppaehdoista ja mittausmenetelmistä. 14. Kirjaprojektit Metsäkustannus Oy:n kanssa - Julkaistiin oppi- ja käsikirjat Visakoivun kasvatus ja käyttö ja Koivun kasvatus ja käyttö - Osallistuttiin Puukaupan käsikirjan kirjoittamiseen kattavalla esityksellä puutavaran mittauksesta

15 Tiedonsiirtotehtäviä 15. Ohjelman yhteisiä tiedonsiirron toimenpiteitä - Kolme valtakunnallista tutkimuspäivää - Puu ja Bioenergia messuille kolme kertaa omalla osastolla - Useilla kansallisilla erityismessuilla yhteisosastoilla - Hankkeet esittelivät tuloksistaan kansallisesti merkittävien tutkimusohjelmien väli- ja loppuseminaareissa, järjestivät omia loppuseminaarejaan ja välittivät tietoa ammattilehtiartikkelein ja mediahaastatteluin - Puunkäytön laaja-alaistaminen hanke järjesti säännöllisiä kokoontumisia kansallisille teema-alueittain muodostetuille työryhmille (lehtipuu, pien- ja harvennuspuu, puumateriaalitekniikka), organisoi aktiivisesti puutuotealan yhteishankesuunnittelua ja järjesti omia tiedonsiirtotilaisuuksia

16 Verkottuminen - erityistehtäviä 16. PKM-ohjelman tutkijat osallistuivat aktiivisesti - Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelmakauden kolmen metsäsektoriin liittyvän osaamisklusterin käynnistämiseen - Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian (NRA) valmisteluun - Eurooppalaisen WoodWisdom-Net ohjelman sisällön valmisteluun (yhteishankkeiden suunnittelu ja hankehaut) - Puutuoteteollisuuden tutkimusstrategian laadintaan - Kansallisen metsäohjelman 2015 taustajulkaisun laadintaan - Metsäklusteri Oy:n ensimmäisten tutkimusohjelmien sisällön suunnitteluun (ei koskenut varsinaisesti puutuotealaa)

17 Verkottuminen - erityistehtäviä 17. PKM-ohjelman tutkijat osallistuivat tutkija- ja koulutusyhteisön toimintaan - kuuteen eurooppalaisen COST-hankkeeseen projektityö ja seminaarit - useaan IUFRO-työryhmään - projektityö ja seminaarit - yliopisto- ja amk-opetukseen: luennointi opintojaksoilla, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus - ohjelmassa oli käynnissä kolme väitöskirjahanketta ja valmistui useita pro gradu -töitä

18 Kiitokset! Tutkijoille ja muulle henkilöstölle Ohjausryhmälle Yhteistyökumppaneille Rahoittajille PKM-ohjelman puolesta Erkki Verkasalo Raija-Riitta Enroth