Koivusaaren osayleiskaava Koivusaari sijaitsee Helsingissä Hanasaaren ja Lauttasaaren välissä, juuri Espoon rajalla. Se on seudullisesti erittäin keskeisellä alueella, sillä se on yksi saarista Länsiväylän ja tulevan Länsimetron varrella. 1900-luvun alusta lähtien, Koivusaari on ollut suurimmaksi osaksi satama-aluetta, sekä myöhemmin moottoritien rakentamisen jälkeen taajama-aluetta. Edelleen Länsiväylän rakentamisen jälkeen, koko saari on ollut pääosin veneliikenteen käytössä. Pääkaupunkiseutu kehittyy jatkuvasti ja asuntotarve kasvaa väestömäärän lisääntymisen myötä. Kaupungin laajentaminen kauemmas keskustasta aiheuttaisi lisää liikkumistarvetta ja kulkuyhteyksiä, joten yhdyskuntarakenteen täydentäminen ilman lisäliikenteen energiakulutusta on tärkeää. Länsimetron myötä alettiin pohtimaan Koivusaaren mahdollisuuksia asuinalueena. Osayleiskaavaa alueelle alettiin laatimaan 2006 lopulla, kun Helsingin kaupunginhallitus oli hyväksynyt Länsimetron suunnittelua koskevan tilannekatsauksen. Yleiskaavaa 2002 varten tehtiin maankäyttöselvitys Hanasaaresta ja Koivusaaresta. Alkuperäinen lähtökohta oli noin 5000 asukkaan alue, joka laski reiluun 4000 eteläkärjen rantaniityn suojelupäätöksen takia. Yleiskaavassa 2002 Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi (S), jonka maankäyttö selvitetään osayleiskaavalla tai yleiskaavalla. Asemakaavoissa saaren pohjoispää on kaavoittamaton ja eteläpään itä- ja länsirannat ovat merkitty satama-alueeksi ja loput puistoalueeksi. Osayleiskaavaan kuuluu myös Lauttasaaren Katajaharjun alue, joka sijoittuu Länsiväylän ylle. Osayleiskaavan suunnittelussa on otettava huomioon alueiden käyttötavoitteet ja kaavamerkinnät. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on, ettei sijoitettaisi huomattavia uusia asuin- ja työpaikka-alueita irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Muita erityistavoitteita ovat verkostojen jatkuvuus, alueen turvallisuus ja laatu, sekä riittävä alue jalankulkuun ja pyöräilyyn. Koivusaari täyttää nämä erityistavoitteet Helsingin keskustan läheisellä sijainnillaan ja liikenneyhteyksillä. Länsiväylän vartta kulkee kävely- ja pyöräilytie, sekä suunnittelun lähtökohtana on ollut merellisyys ja luonto. Maakuntakaavassa Koivusaari sijaitsee rannikko- ja saaristovyöhykkeellä ja kaavaan on merkitty viheryhteyden tarve. Myöhempään maakuntakaavaan on merkitty tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä ja liikennetunneli. Osayleiskaava noudattaa myös maakuntakaavan merkintöjä. Rannat säilyvät vapaassa käytössä, ja asuinalueiden välissä kulkee kävelypuisto koko saaren läpi.
Tavoitteet Koivusaaren osayleiskaavassa päätavoite on laatia suunnitelma metroasemaan tukeutuvana asuin-, työpaikka ja vapaa-ajan toimintojen alueena. Tämän suunnitelman toteuttaminen parantaisi seudun asuntotarjontaa, ja olisi ainutlaatuinen asuin- ja vapaa-ajan alue merellisen sijainnin ja yhteyksien ansiosta. Loistava rannikkosijainti on tärkeä osa suunnittelutyötä, joten suunnittelun lähtökohtana onkin meri ja veden läheisyys. Osayleiskaavassa on pyritty kaupunkimaiseen asuinalueeseen, mutta kuitenkin pienelle saarelle sopivassa mittakaavassa. Koivusaareen halutaan erityisiä kortteli- ja rakennustyyppejä, sekä merellisiä näkymiä niiden lomasta. Koivusaari on myös toimitilojen ja yritysten kannalta houkutteleva, sillä sijainniltaan se on lähellä kantakaupunkia ja saavutettavuudeltaan erinomainen eri suunnilta. Helsinkiin tarvitaan lisää pieniä ja keskisuuria toimitiloja keskusta läheisyyteen, joten Koivusaari ja erityisesti sen metroaseman ympäröivä alue on ideaali tähän. Tavoitteena olisi rajata meluisampaa taajama-aluetta korkeammilla liikerakennuksilla, sekä tuoda pienempiä toimitiloja myös asuinalueen keskelle. Koivusaareen järjestetään tarvittavat julkiset ja kaupalliset palvelut. Tavoitteena olisi sijoittaa ne metroaseman läheisyyteen, jotta ne olisivat lähellä Koivusaaren sekä Katajaharjun asukkaita. Suunnitelmassa halutaan säilyttää saaristomainen perusrakenne ja säästää tilaa myös veneilyyn liittyville pienyrityksille. Itärannan Vaskilahtea kehitetään satama-alueena. Tärkeää alueen osayleiskaavassa on luonto, joten saaren läpi Katajaharjulle asti pyritään pitämään kaikille avoin virkistysalue. Ranta-alue pidetään julkisena kaupunkialueena ja tavoitteena on korostaa vesiurheilun, kalastusmahdollisuuksien ja muun merellisen harrastuskäytön mahdollisuutta uimarannan ja julkisten laitureiden ansiosta.
KORTTELIT Koivusaaren korttelirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Maiseman saaristomainen perusrakenne halutaan kuitenkin säilyttää. Asuinympäristön mittakaavassa pyritään kaupunkimaiseen mutta pienipiirteiseen jäsentelyyn. Rakennusmassat ovat selkeitä kokonaisuuksia. Asumisen lähtökohtana merellisyys ja veden läheisyys. Tavoitteena on ollut, että kerrostalorakentamista tullaan kehittämään niin, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä ja muuntojoustavia asumisratkaisuja. Nykyisten vakiintuneiden rakennustyyppien (kerrostalo, rivitalo, pientalo) rajoja aiotaan rikkoa. Saaren koillisreunaan suunnitellaan kelluvia rakennuksia. Nauhamaiset rantaviivaa myötäilevät asuinrakennukset muodostavat suojaisan muurin yhteispihoille. Asuinrakennusten korkeudet ovat pääosin 4-7 kerrosta niin, että ylin kerros on tavallisesti suppeampi ja sinne syntyy kattoterasseja. Asuntoja ei sijoiteta aivan Länsiväylän läheisyyteen, vaan niitä rakennetaan Koivusaaren etelä- ja pohjoisosiin. Asuinalue voi sisältää myös palveluita, liiketiloja, tonttikatuja, korttelipuistoja sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Keskustatoiminnot sijoittuvat Länsiväylän päälle metroaseman tuntumaan ja ne painottuvat eteläpuoleiselle osalle Koivusaarta, missä liikenneyhteydet ovat parhaat. Työpaikka-alue sijoitettu pääosin Länsiväylän tuntumaan, osittain väylän päälle, lähellä keskusta ja metroa. VIRKISTYSALUEET Virkistysaluetta on Koivusaaren eteläkärki, koillisranta sekä pohjoisosan luonnonranta uuden kluuvilahden eteläpuolella, missä on Nokian huvila. Saaren eteläkärjen puistossa on mm. pelikenttiä, rantakalliota, suojeltu rantaniitty ja säilytettävää metsää. Alueelle suunnitellaan kolmea venesatamaa. Virkistysmahdollisuudet on tarkoitettu kaikkien kaupunkilaisten käytettäviksi. Rantoja kiertävä kevyenliikenteen reitti on osa Helsingin ja Espoon rantoja kiertävää seudullista virkistysreittiä. Liikenne (Anni Heilala) huom Koivusaaren osayleiskaava perustuu merkittävästi alueen sijaintiin moottoritien ja metrolinjan varrella. Vuonna 1935 valmistui ensimmäinen siltayhteys Koivusaaren, Lauttasaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välille. Tämä tieyhteys mahdollisti sen, että Koivusaarta käytettiin noin 15 vuotta kaatopaikkana. Nykyisen kaltaiseksi nelikaistaiseksi tieksi väylä muutettiin vuonna 1965, ja sai nimen Länsiväylä, yhdistäen moottoritiellä alueita Espoon Haukilahdesta Helsingin Ruoholahteen asti. Länsiväylällä kulkee tällä hetkellä noin 71 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja myöhemmin Koivusaaren asuinalueen valmistuessa väylällä
ennustetaan kulkevan yhä enemmän ajoneuvoja, vuonna 2035 mahdollisesti jopa 10 prosenttia enemmän. Länsiväylä on oleellinen osa Koivusaaren suunnitelmia ja kaavoja, sillä se halkaisee nykyisen Koivusaaren puoliksi. Koko Koivusaaren osayleiskaava on tehty siltä pohjalta, että Länsiväylä säilytetään moottoritienä, eikä sitä muuteta kaupunkibulevardiksi. Länsiväylä nimittäin toimii merkittävänä ja nopeana liikenteellisenä pääreittinä, joka yhdistää Kehä 1 sekä Kirkkonummen ja Espoon eteläiset alueet Helsingin keskustaan. Moottoritien välitön läheisyys aiheuttaa kuitenkin haittoja alueelle, sillä melu- ja päästömääräysten vuoksi, asuinkäytössä olevia rakennuksia ei voi sijoittaa aivan näin suuren tien varteen. Tämä ongelma ratkaistiin korkeammilla toimistorakennuksilla, jotka voidaan rakentaa aivan Länsiväylän varteen ja jopa sen päälle siltarakennelman ansiosta. Toimistorakennusten suuri määrä aiheuttaa myös parkkipaikkojen tarpeen, siksi alueelle täytyy saada 1000 parkkipaikkaa alueen 4000 työntekijälle. Lisäksi parkkipaikkoja tarvitaan vähintään 1700 paikkaa asukkaille ja tämän lisäksi kaupoille ja muille toiminnoille siten, että parkkipaikkoja alueella olisi yhteensä 3200. Parkkipaikkojen suurta tarvetta on mietitty ratkaistavan esimerkiksi vuorottaispysäköinnillä alueen asukkaiden ja työntekijöiden kanssa. Koivusaaren osayleiskaavaan kuuluu myös Lauttasaaren Katajaharjun alueen täydennysrakentaminen, joka on suunniteltu tehtävän 400 metrin mittaisen tunnelirakennelman avulla, jolla moottoritie saadaan piiloon maan alle. Katajaharjun kohdalla meluhaitat pystytään ehkäistä tällä moottoritien tunneliosuudella, jonka ansiosta Länsiväylän päälle voidaan rakentaa myös asuintaloja. Koivusaaren osayleiskaavan meluselvityksen mukaan Länsiväylän yli 70 desibelin meluhaitat laskevat kuitenkin Koivusaaren asuinkäyttöön tarkoitetuilla alueilla pääosin noin 50-60 desibeliin. Jos Länsiväylä katetaan Katajaharjun kohdalta, poistetaan alueelta tällöin eritasoliittymä, jolloin osa Lauttasaaren Länsiväylää käyttävästä liikenteestä ohjataan Koivusaaren liittymän kautta. Koivusaaren merkittävimmäksi liikenteen muodoksi on kuitenkin kaavailtu julkista liikennettä, onhan alueen metroasemakin valmistunut jo ennen, kun alueelle on tehty yhtäkään merentäyttöä. Koivusaaren metroasemaa käyttävät aluksi Lauttasaaren Katajaharjun alueen asukkaat ja myöhemmin lisäksi Katajaharjun uuden alueen ja Koivusaaren asukkaat. Metroasemalle on koko Koivusaaren alueelta kohtuullinen kävelymatka, joten bussiliikenteestä ei ole tehty vielä päätöksiä. Siksi onkin hyvin tärkeää, että kävelijöille ja pyöräilijöille jätetään kaavassa tarpeeksi tilaa, tämä olikin yksi erityistavoitteista osayleiskaavassa.
Tällä hetkellä Länsiväylän pohjoispuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, jota käytti 2013 vuoden kesäkuussa 2900 pyöräilijää vuorokaudessa. Tuleva kevyen liikenteen väylä Koivusaaren kohdalla on kuitenkin viime aikoina aiheuttanut keskustelua mediassa, kun pyöräilijät järjestivät suuren mielenosoituksen Länsiväylällä. Mielenosoituksella he protestoivat osayleiskaavan suunnitelmaa uudesta moottoritien liittymästä Koivusaaren kohdalla, joka pakottaa kevyen liikenteen reittiä tekemään kiertoreitin, sen sijaan, että se kulkisi suoraa tietä (Länsiväylä 13.9.2016). Koivusaaren tämän hetkisistä liikennemuodoista suurin lienee veneliikenne, sillä alueella on tällä hetkellä kolme venekerhoa ja lisäksi veneiden talvisäilytystä. Vaikka nykyiset venekerhojen tilat ja laiturit puretaan merentäyttöjen ja rakennusten tieltä, sisältyvät ne kuitenkin uuteen osayleiskaavaan oleellisena osana nostamassa alueen imagoa. Lähteet: Länsiväylä, 13.9.2016 < http://www.lansivayla.fi/artikkeli/433118-sadat-pyorailijat-kansoittavat-illalla-lauttasa aren-tiukka-vaatimus-lansivayla-on > luettu 6.10.2016
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Koivusaaren rakentamissuunnitelma on seudullisesti osana länsimetron ympärille kasvavaa kaupunkirakennetta. Tiivistämisrakentamisella raideliikenteen ympärille toivotaan vähentävän seudun rakentamisen leviämistä etäälle jo rakennetuista alueista. Metroliikenteen lisäksi rakentamisessa on painotettu vaikutusta työpaikkojen lähelle tuomiseen, helppoihin kulkuyhteyksiin sekä julkisilla, autolla että pyörällä. Alueen rakentaminen houkuttelee ihmisiä muuttamaan lähelle työpaikkoja ja yritysten työsuhdeasuntojen hankkimista alueelta. Tulevaisuutta ajatellen myös Hanasaaren alueen kehittämisintressit kasvavat Koivusaaren metroaseman myötä. Myös Lauttasaaren puolelle on suunniteltu asuinrakentamisen tiivistämistä Länsiväylälle päin, jolloin metroasema palvelisi myös näitä asukkaita. Koivusaarelaiset tulevat käyttämään Lauttasaaren julkisia palveluita, siksi Lauttasaaren palveluiden mitoituksessa tulee huomioida tulevaisuudessa myös Koivusaaren asukkaat. Koivusaari linkittyy tiiviimmin osaksi kaupunkirakennetta ja myös sen rantaviiva muuttuu julkisemmaksi tilaksi. Rakentamalla tasapuolisesti esimerkiksi omistus-, vuokra- ja hitas/omistusoikeus-asuntoja pyritään pitämään alueen sosiaalinen rakenne heterogeenisenä. Koivusaari muuttuisi toiminnallisemmaksi, työpaikkojen, asukkaiden ja palveluiden myötä: nykyään saari on ollut lähinnä veneilijöiden käytössä. Koivusaaren erityispiirteenä tulee säilymään veneilyharrastuksen mahdollisuus. Koivusaareen on suunniteltu myös virkistysalueiksi esimerkiksi kaksi uimarantaa. Koivusaaren rakentaminen vaikuttaa myös maisemaan konkreettisesti. Alue sijaitsee maisemallisesti solmukohdassa avarassa merimaisemassa, jolloin matalatkin rakennukset muuttavat kaupunkikuvaa. Täyttömaalle rakentaminen vaikuttaa luontoon ja lisää maanpintaan kohdistuvaa rasitusta. Vaikutuksia on sekä vesistöön, kasvillisuuteen, pohjaeläimistöön, ilmanlaatuun että kalastoon. Olemassa olevaa kasvillisuutta yritetään säilyttää pitämällä kasvillisuusalueet yhtenäisinä. Eteläkärjen suojeltu niitty ja tervalepikko pyritään säilyttämään. Ruoppaus ja täytöt vaikuttavat myös kalastoon ja pohjaeläimistö tuhoutuu 19 hehtaarin täyttöalueelta. Myös alueen läheisyydessä sijaitseva kuhan kutualue sekä ruovikko vahingoittuvat. Rakennusvaiheen meluhaitalla tulee todennäköisesti myös olemaan vielä tutkimaton vaikutus linnustoon. Vaikutukset liikenteeseen koskevat lähinnä julkisen liikenteen kehittämistä, työpaikat ja palvelut ovat metron varrella. Myös länsiväylän pohjoispuolelle rakennettava pyörätie kehittää pyöräliikennettä sujuvaksi. Autoliikenteeseen alueella ei kaavan mukaan ole merkittävää vaikutusta, vaikka läheinen Katajaharjun liittymä poistetaan. Myös purjeveneille on suunniteltu kaksi suurempaa satamaa. Nykyisten satamien maankäytön osuutta pienennetään. Talvitelakoinnin järjestäminen yhdistetään osaksi koko Helsingin yleiskaavan kysymyksiä. Tonttitulojen arvioidaan kattavan alueen rakentamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset kokonaan.
Meluvaikutuksia on pyritty pienentämään sijoittamalla toimistorakennuksia Länsiväylän reunoille. Korttelit on rakennettu 100 metrin päähän Länsiväylästä, jolloin ilmanlaadun tulisi säilyä ihmisille turvallisissa lukemissa. Suunnittelun vaiheet 1. 1999-2001 vuosina maankäyttö- ja virtausselvitys 2. Yleiskaavassa Koivusaari merkattiin selvitysalueeksi, joka myöhemmin ratkaistaisiin yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. 3. Vuonna 2006 päätettiin, että metropäätöksen varmistuttua aloitetaan osayleiskaavan laatiminen. 4. Kaupunginsuunnitteluviraston sisäinen ideakilpailu vuoden 2007 syyskuussa 5. Vuonna 2008 lähetettiin aluksi osallisille osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lisäksi pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Samana vuonna Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi myös Koivusaaren suunnitteluperiaatteet ja kansainvälisen ideakilpailun kilpailuohjelman. 6. Vuonna 2009 kilpailu ratkaistiin ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi sen tuloksen ja antoi kilpailun voittaneelle ehdotukselle jatkotoimeksiannon. 7. Vuonna 2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi 8. Vuonna 2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi metroaseman asemakaavan muutoksen ja samalla kyseinen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. 9. Vuoden 2012 lopussa Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä, mutta hankkeen kustannustehokkuutta olisi parannettava. 10. Vuonna 2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, sekä puolsi osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Jatkosuunnittelu ja toteutus Muistutukset osayleiskaavasta ovat kohdistuneet alueen mitoitukseen. Asuntojen ja työpaikkojen määrää on arvosteltu liian suurena. Myös suunnitelman lähtökohtaa uudesta metrosta ja asuinrakentamisesta on kritisoitu: aluetta tulisi kehittää lähinnä veneily- ja virkistysalueena. Täyttöalueita on myös arvosteltu liian suurina ja ekologisesti arveluttavina. Myös alueen vaikutusta kaupunkikuvaan, merimaiseman muuttumiseen ja lähiympäristön varjostamiseen, on kritisoitu. Rakentamista merenpinnannousulle alttiille rannikkoalueelle on kritisoitu ja rakentamisen kustannuksia pidetty liian suurina. Muistutuksiin on kaavoitustyössä pyritty vastaamaan pitämällä kortteleiden mitoitus sopivassa mittakaavassa, suuren rakentamisen määrästä riippumatta. Myös luontoarvoja on yritetty huomioida säilyttämällä saaren eteläkärjen luonnonsuojelualue. Kaavan
toteutettavuutta ja kaavataloutta on kehitetty lausuntojen ja lautakunnan päätösten mukaisesti. Koivusaaren rakentamisen määrää on lisätty sekä kalliita kansirakenteita, rantarakenteita ja kanavarakenteiden määrää on supistettu. Lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu osayleiskaava oli julkisesti nähtävillä 23.5.2015-23.6.2015. Tämän jälkeisissä muistutuksissa on kritisoitu sitä, ettei merkittävää muutosta ole aiempien kannanottojen jälkeen tapahtunut. Mielipiteiden ja kannanottojen myötä kaavaa on muutettu täydentämällä vaikutusten arviointia ja lisäämällä mm. osayleiskaavan vaikutus veneilyyn. Myös luontovaikutusten osalta on vaikutusten arviointia laajennettu ja maankäytön vaikutuksia virtauksiin on päivitetty.