Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?

UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2

TULOKSET MAKSUTTOMASTI SAATAVILLA TULOSPALVELUSSA www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 3

TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa 1/2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitetaan vastanneille oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun mennessä Seuranta vuodesta 2006 4

KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = 95 725) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = 31 188) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= 35 625) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 LAPISSA 2922 perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaista 2469 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista (vuonna 2013 N=3410) 977 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N=1414) 1357 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N=1657) 6

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7

Arviointikohde 1: Tarve tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistämiseen oppilaitoksessa 8

Mielialaan liittyviä ongelmia 4. ja 5. luokkalaisilla 4. ja 5. luokkalaisista pojista 14 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä 16 % (koko maassa 13 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQkyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 9

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Lappi Kemi Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) 12 13 11 12 15 10 8 15 8 Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla 8. ja 9. lk Kemijärvi 11 10 24 Lukio AOL Rovaniemi 9 11 16 Tornio 11 11 13 0 5 10 15 20 25 30 THL: Kouluterveyskysely 2017 10

ONGELMIA OPPIMISYHTEISÖN ILMAPIIRISSÄ (%) Indikaattori kuvaa nuorten osuutta, jotka eri mieltä siitä, että luokassani on hyvä työrauha, ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaasti ilmaista mielipiteeni ja luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Tytöt kokevat poikia enemmän ongelmia oppimisyhteisön ilmapirissä kaikilla kouluasteilla Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi LAPPI 8 % 2 % 3% KOKO MAA 7 % 2 % 4 % 11

Arviointikohde 2: Tarve kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäiseville ja vähentäville toimintatavoille oppilaitoksessa 12

Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 13 Esityksen nimi / Tekijä

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Lappi: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) 4.-5. lk 8 11 8.-9 lk 5 7 pojat Lukio 1 2 tytöt AOL 2 4 0 2 4 6 8 10 12 14

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa koulukiusaamista esiintyy Lapin alaluokilla jonkun verran enemmän kuin maassa keskimäärin Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa 1 3 6 7 Lappi 1 2 6 9 Kemi 1 2 5 10 4. ja 5. lk Kemijärvi 3 6 12 8. ja 9. lk Lukio AOL Rovaniemi 0 2 5 8 Tornio 1 1 9 11 0 2 4 6 8 THL: 10 Kouluterveyskysely 12 2017 14 15

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 2006 etenkin yläluokkien pojilla ja ammattiin opiskelevilla pojilla Lappi: pojat Lappi: tytöt 12 10 8 6 4 2 0 10 10 6 3 2 2006-2007 2008-2009 9 5 8 4 3 3 2010-2011 11 7 2 1 2013 2017 12 10 8 4.-5. lk 6 8.-9. lk Lukio 4 Aol 2 0 6 1 2006-2007 7 7 3 1 2008-2009 6 4 1 1 2010-2011 2 8 5 3 1 2013 2 017 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 16

Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin (koko maa) 17

KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 25 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 16 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 39 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 25 % 18

Kiusaamisesta ei aina kerrota - Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Lapin alaluokkalaisista 60 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä 60 % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 16 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 26 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 55 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta jopa 28 prosentilla jatkunut ja pahentunut 19

SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KOULUSSA Pojista 1-4 % (koko maassa 1-5 %) ja tytöistä 1-4 % (koko maassa 1-4 %) kouluasteesta riippuen kokenut seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa viimeisen 12 kk aikana Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa 20

Arviointikohde 3: Tarve opintojen edistämiseen poissaoloja ehkäisemällä 21

LUVATTOMIA POISSAOLOJA LUKUVUODEN AIKANA VIIKOITTAIN Ei suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä luvattomien poissaolojen esiintymisessä Lapissa luvattomia poissaoloja hieman vähemmän kuin maassa keskimäärin Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 3% 4 % 5 % TYTÖT 3 % 2 % 4 % 22

Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikoittain (%) Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikoittain (%) Pieniä eroja maakunnan sisällä kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Koko maa 2 4 7 Lappi 3 3 5 Kemi 4 4 6 8. ja 9. lk Kemijärvi 3 3 4 Lukio AOL Rovaniemi 3 4 4 Tornio 0 2 8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 THL: Kouluterveykysely 2017 23

Arviointikohde 4: Tarve terveellisten elintapojen edistämiselle 24

Koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 17 %, lukiolaistytöistä 19 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 9 % koulu-uupuneita Lappi: Koulu-uupumus (%) 25

EI SYÖ KOULULOUNASTA PÄIVITTÄIN 4. ja 5 lk oppilaista 12 % (koko maassa 16 %) syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä 8. ja 9. luokkalaisista vajaa kolmannes ei syö koululounasta päivittäin (koko maassa 30 %), määrä pienenee toiselle asteelle siirryttäessä Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 28 % 15 % 16 % TYTÖT 27 % 22 % 22 % 26

YLIPAINO Ylipainoisten nuorten osuus kasvanut Vuonna 2017 Lapin 8. ja 9. luokkalaisista 21 %, lukiolaisista 17 % ja ammattiin opiskelevista 27 % ylipainoisia Ylipainoisuus on yleisempää pojilla, nuorilla joiden äideillä matala koulutus, toimintarajoitteisilla, sijoitetuilla, ulkomaista syntyperää olevilla Lappi: Ylipaino (%) 27

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Humalahakuisesti tai säännöllisesti juovien määrä on vähentynyt Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 61 % (koko maassa 62 %), lukiolaisista 36 % (koko maassa 35 %) ja ammattiin opiskelevista 23 % (koko maassa 26 %) Lappi: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Lappi: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 28

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Ammattiin opiskelevista vuonna 2013 tupakoi päivittäin 32 % (koko maassa 36 %), vuonna 2017 enää 23 % (koko maassa 23 %). Lukiolaisista päivittäin tupakoi 3 % ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 7 % (koko maassa lukiolaisista 3 % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla 4. ja 5. lk tytöistä 3 % ja pojista 11 % kokeillut jotain tupakkatuotetta Lappi: Tupakoi päivittäin (%) Lappi: Nuuskaa päivittäin (%) 29

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Vuonna 2017 Lapissa 8.- ja 9.-luokkalaisista 6 % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 7 % ja ammattiin opiskelevista 17 % Kokeillut kannabista ainakin kerran (%) Koko maa 8 12 21 Lappi 6 7 17 Kemi Kemijärvi 4 8 8 9 13 16 2017 8. ja 9. lk 2017 Lukio 2017 AOL Rovaniemi 6 7 14 Tornio 6 7 22 0 5 10 15 20 25 THL: Kouluterveyskysely 2017 30

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Lappilaisista 8. ja 9. luokkalaisista 31 % (koko maassa 38 %), lukiolaisista 33 % (koko maassa 46 %) ja ammattiin opiskelevista 48 % (koko maassa 53 %) arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita 31

Arviointikohde 5: Tarve oppilaitoksen työskentelyolosuhteiden parantamiselle 32

Seuraavat asiat häirinneet vuoden aikana paljon koulussa Liika kuumuus 4 3 4 7 Liika kylmyys 5 13 23 35 Tunkkainen ilma 9 17 16 25 Epämiellyttävä haju Luokkahuoneen tai opiskelutilojen ahtaus Melu 7 6 8 5 7 8 5 7 9 16 18 18 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio AOL Liian kirkas tai hämärä valaistus 4 4 5 11 Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet 10 12 14 20 Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat 5 7 14 16 0 5 10 15 20 25 30 35 40 33

TAPATURMA KOULUSSA TAI KOULUMATKALLA (%) Koulutapaturmat vähenevät merkittävästi toiselle asteelle siirryttäessä Eroja koulutapaturmien yleisyydessä Lapin maakunnan kuntien välillä Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 21% 24 % 8 % 8% TYTÖT 18 % 23 % 8 % 8 % 34

Arviointikohde 5: Tarve osallisuutta edistävien toimintatapojen kehittämiselle oppilaitoksessa 35

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Koko maa Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) 3,4 9 10 6 Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön Lappi 4 6 9 11 Kemi 4,3 6 9 21 4. ja 5. lk Kemijärvi 5 6 8,8 15 8. ja 9. lk Lukio AOL Rovaniemi 2,7 6 8 11 Tornio 2,2 7 8 14 0 5 10 15 20 25 THL: Kouluterveyskysely 2017 36

VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen Opettajat eivät ole kiinnostuneet oppilaan kuulumista (%) 37

KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Lappi:Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella 4.-5. lk 3 4 8.-9 lk 6 13 pojat Lukio 7 15 tytöt AOL 4 15 0 2 4 6 8 10 12 14 16 THL: Kouluterveyskysely 2017 38

Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Eroja maakunnan kaupunkien välillä Koko maa 3 10 10 10 Lappi 4 6 8 12 Kemi 4 8 13 22 4. ja 5. lk Kemijärvi 4 9 11 13 8. ja 9. lk Lukio AOL Rovaniemi 4 9 10 12 Tornio 2 10 10 10 0 5 10 15 20 25 THL: Kouluterveyskysely 2017 39

Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio 3 7 6 7 10 10 15 17 18 21 24 23 25 21 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL 10 14 14 13 24 sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 40

Arviointikohde 6: Tarve kodin ja koulun yhteistyötä edistäville toimenpiteille oppilaitoksessa 41

TYYTYVÄINEN KODIN JA KOULUN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖ Lapin 4. ja 5. luokkalaisten oppilaiden huoltajista 86 % tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön tällä hetkellä (koko maassa 87 %) 42

Arviointikohde 7: Avun ja tuen saannin varmistaminen 43

Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta Lappi: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) kouluterveydenhoitajalta 8 10 10 koululääkäriltä 15 15 15 koulupsykologilta 32 31 47 8.-9 lk Lukio AOL koulukuraattorilta 19 25 33 opettajalta 16 18 18 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 44

Monialaiset ryhmät, Lappi Vajaa viidennes nuorista kertoi, että asioita käsitelty monialaisessa ryhmässä 8. ja 9. lk oppilaista 18 % Lukiolaisista 23 % Ammattiin opiskelevista 22 % Huomattava, että vastaajista 29-40 % kouluasteesta riippuen ei tiennyt, onko hänen asioitaan käsitelty monialaisessa ryhmässä Tyypillisimmät käsitellyt asiat liittyivät nuoren elintapoihin ja terveysongelmiin, ammattiin opiskelevilla pojilla korostui koulupoissaolojen käsittely 45

JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 85 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 92 % lukiolaisista 90 % ammattiin opiskelevista Nuorilla oli useammin mahdollisuus keskustella ystävien kuin vanhempien tai ammattihenkilön kanssa 4. ja 5. lk oppilaista vajaalla puolella (44 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Tämä toteutuu hieman harvemmin kuin maassa keskimäärin (49 %) 46

Lopuksi

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa Lapin lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, väsymystä, kouluuupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin 48

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 49

NINA HALME nina.halme@thl.fi stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 50