Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset

Transkriptio

1 Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat. Uudet indikaattorit Koonti tehty tiedon perusteella. Koonti täydennetään vuoden 2018 alusta. Vastaajat: Helsinki yhteensä 5125, josta tytöt 214 ja pojat 244 Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba,

2 THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu Lähde: THL Indikaattorien tarkemmat tiedot: prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ ktk1/8149 2

3 Myönteiset asiat ja huolenaiheet.

4 Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3 Myönteistä Huolestuttavaa Lähes kaikilla nuorella on jokin harrastus. Nuorten yhteenkuulumisen kokemus perheeseen ja kavereihin on hyvällä tasolla. Yli puolet harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kerran kuukaudessa ja päivittäistä omatoimista liikuntaa 39. Kuusi nuorta kymmenestä tuntee toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, tuntee itsensä hyödylliseksi ja rentoutuneeksi sekä tuntee usein läheisyyttä toisiin ihmisiin. Viidennes nuorista kokee, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliit. Seitsemän tyttöä kymmenestä kokee terveydentilansa hyväksi, pojista yhdeksän kymmenestä. Keskimäärin joka kymmenes on ilman läheistä ystävää, pojat tyttöjä useammin. Vuodesta 200 tilanne on hieman parantunut. 15 tytöistä ja 7 pojista kokee itsensä yksinäiseksi. Vajaa puolet kokee osattomuutta ja irrallisuutta suhteessa koulu- ja luokkayhteisöön. Kolmasosa kokee, että on voinut vaikuttaa eri tavoin koulun toimintaan. 40 pojista ja 27 tytöistä kokee, että omalla asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa. 13 pojista ja 23 tytöistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kokemus on ollut laskusuunnassa vuodesta 200 vuoteen 2013, jonka jälkeen se on noussut erityisesti tytöillä. Kolmasosa harjaa hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä. Tilanne on huonontunut edellisiin vuosiin verrattuna. Pojat harjaa hampaitaan harvemmin mutta negatiivinen muutos on tytöillä suurempi. Puolet tytöistä kokee väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, pojista kolmannes. Tytöillä osuus on vuoteen 2013 verrattuna hieman nousussa, pojilla hieman laskussa. Viidesosa tytöistä kokee ahdistuneisuutta, pojista vain. Lisäksi 42 tytöistä on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana, pojista 15. Joka kymmenes sukupuoliyhdynnässä olleista ei ole käyttänyt ehkäisyä.

5 Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3 Myönteistä Kuusi nuorta kymmenestä syö joka päivä aamupalaa sekä koululounasta. Tilanne on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Alkoholin käyttö, humalahakuinen juominen ja tupakointi on vähentynyt. Vain kolmasosa hyväksyy ikäisillään tupakoinnin, nuuskaamisen tai huumeiden käytön. Yli puolet ei hyväksy humalahakuista juomista ikäisillään. Huolestuttavaa Vain viidesosa nuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Tilanne on huonontunut tasaisesti vuodesta 200 lukien. Nuorten ylipainoisuus kasvaa. Pojista 18 on ylipainoisia, tytöistä 15. Kolmasosa nuorista nukkuu liian vähän. Nuuskan käyttö on lievässä kasvussa. pojista nuuskaa päivittäin, tytöistä kertoo, että huumeiden hankkiminen on helppoa. 12 pojista pelaa rahapelejä viikoittain, tytöistä. Neljännes nuorista on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta, 12 nuorista ei ole nukkunut tai syönyt netin takia.

6 Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3 Myönteistä Koulunkäynnistä pitäminen on lisääntynyt. 93 nuorten vanhemmista pitää koulunkäyntiä tärkeänä (nuorten arvio). Yhdeksän nuorta kymmenestä aikoo hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Yhdeksän nuorta kymmenestä kokee hallitsevansa opiskelussa käytettäviä laitteita. Luokan työrauha on vuosittain parantunut vuodesta 200 lähtien. Kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että oppilaat viihtyvät yhdessä, ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua ja on helppo olla oma itsensä. Kahdeksan nuorta kymmenestä kokee, että on mahdollisuus keskustella vanhempien tai kaverin kanssa mieltä painavista asioista. Huolestuttavaa Viidesosalla on vaikeuksia kirjoittamista, lukemista ja laskemista vaativissa koulutehtävissä sekä läksyjen tekemisessä. Tilanne on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla vuodesta 200 alkaen. Joka kolmannella on vaikeuksia suullisessa esiintymisessä, tytöillä useammin kuin pojilla. 7 kokee itsensä yksinäiseksi välitunnilla ja 14 toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunneille. 4 tytöistä ja 7 pojista on ollut koulukiusaamisen kohteena vähintään kerran viikossa. Koulukiusattujen osuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2008 (10), jonka jälkeen osuudet ovat hieman laskeneet. Neljäsosa nuorista on kokenut syrjivää kiusaamista (ulkonäkö, sukupuoli, ihonväri, vammaisuus, perhetausta, uskonto). Neljännes kokee puutteita oppilaitoksen fyysisissä työoloissa.

7 Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aika Hyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Monilla eri osaalueilla kehitys on mennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvään suuntaan, vaikka parantamisenkin varaa vielä on. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

8 Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys, 2017 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä 5 84 Erittäin tyytyväinen elämäänsä Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Pystyy toimimaan sen mukaisesti, mitä pitää tärkeänä Keksii yleensä ratkaisun vaikeuksiin Tietää kenen puoleen kääntyä vaikeuksissa 7 8 Kokee pärjäävänsä elämässään 3 85 Kokee elämän olevan hyvin hallinnassa Tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus 4 82 Tuntee olevansa arvokas Tytöt Pojat 8

9 Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet, 2017 Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana Hyvät vaikutusmahdollisuudet oppituntien järjestelyihin Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun tapahtumien järjestämiseen Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun yhteisten sääntöjen laatimiseen Hyvät vaikutusmahdollisuudet välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutyön suunnitteluun Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutilojen suunnitteluun tai siistimiseen Hyvät vaikutusmahdollisuudet kouluruokailuun Osallistunut oppilaskunnan hallituksen toimintaan lukuvuoden aikana Osallistunut poliittiseen toimintaan lukuvuoden aikana Osallistunut nuorisovaltuustoon lukuvuoden aikana Tytöt Pojat 9

10 Osallisuuden kokemukset, 2017 Kokee olevansa tärkeä osa. perhettä lähiyhteisöä ystäväporukkaa luokkayhteisöä harrastusporukkaa kouluyhteisöä nettiyhteisöä suomalaista yhteiskuntaa Tytöt Pojat 10

11 Ystävät ja koettu yksinäisyys Ei yhtään läheistä ystävää Itsensä yksinäiseksi tuntevat, Pojat Tytöt Tytöt Pojat 11

12 Vapaa-aika ja harrastaminen, 2017 Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa Harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain 58 3 Tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista 47 3 Harrastaa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin 32 4 Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille Seuraa uutisia lähes päivittäin Kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Osallistuu yhdistyksen tai järjestön toimintaan vähintään kuukausittain Kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana Tytöt Pojat 12

13 Terveys ja toimintakyky Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

14 Sukupuolet yhteensä Koettu terveys, sukupuolet yhteensä Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa

15 Koettu terveys, tytöt ja pojat Pojat Tytöt Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa

16 Mielenterveys ja toimintarajoitteet, 2017 TOIMINTARAJOITE Kognitiivinen toimintarajoite; vaikeuksia muistamisessa, oppimisessa tai keskittymisessä Kognitiivinen toimintarajoite Fyysinen toimintarajoite 9 14 Fyysinen toimintarajoite: vaikeuksia näkemisessä, kuulemisessa tai kävelemisessä MIELENTERVEYS Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista 9 7 Ajatellut usein selkeästi 51 5 Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin Käsitellyt usein ongelmia hyvin Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Tytöt Pojat 1

17 Elintavat Elintapojen muutoksissa on paljon myönteistä, kuten nuorten alkoholin käytön ja tupakoinnin väheneminen. Huoliakin on: ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on edelleen suuri. Huomattava osa lapsista ja nuorista nukkuu arkisin liian vähän. Myös vähän liikkuvien määrä on myönteisestä kehityksestä huolimatta sangen korkea. Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

18 Päihteiden käyttö, kehitys Tupakoi päivittäin, Perusopetus 8. ja 9. lk Helsinki pojat Helsinki tytöt Koko maa pojat Koko maa tytöt Nuuskaa päivittäin, Perusopetus 8. ja 9. lk Helsinki pojat Helsinki tytöt Koko maa tytöt Koko maa pojat Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, Perusopetus 8. ja 9. lk Helsinki pojat Helsinki tytöt Koko maa pojat Koko maa tytöt Käyttänyt marihuanaa tai hassista kerran tai useammin, Tästä indikaattorista aikasarjatietoja ei Perusopetus 8. ja 9. lk ole tulospalvelussa, tiedot poimittu vanhoista raporteista Helsinki pojat Helsinki tytöt Koko maa pojat Koko maa tytöt 18

19 Nuorten päihdeasenteet, 2017 Nuoret hyväksyy ikäisillään. alkoholin juomisen vähäisessä määrin sähkösavukkeen käytön nuuskaamisen juomisen humalaan asti 21 2 tupakoinnin marihuanan (kannabiksen) polttamisen Tytöt Pojat 19

20 Elintavat, 2017 NETINKÄYTTÖ JA RAHAPELIT Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut Pelaa rahapelejä viikoittain RUOKAILU 1 12 Ei syö koululounasta päivittäin Ei syö aamupalaa joka arkiaamu SOKERIN KÄYTTÖ JA ENERGIAJUOMAT Karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai sokeroitua mehua lähes päivittäin käyttävät Juo energiajuomaa lähes päivittäin 2 7 Juo light-limsaa tai light-mehua lähes päivittäin Tytöt Pojat 20

21 Sukupuolet yhteensä Elintavat, sukupuolet yhteensä, Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä

22 Tytöt Pojat Elintavat, tytöt ja pojat, Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 3 45 Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä

23 Koulunkäynti ja opiskelu Opiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet. Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

24 Tytöt Pojat Koulunkäynnistä pitäminen, Pitää koulunkäynnistä Pitää koulunkäynnistä

25 Koulunkäynti, 2017 Vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä Aikoo hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen Välitunnit virkistävät 9 78 Oppilaitoksessa on helppoa olla oma itsensä 5 79 Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla 11 1 Koulu-uupumus Ei opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen On yksinäinen välitunnilla 7 9 Välitunnit pelottavat Tytöt Pojat 25

26 Sukupuolet yhteensä Oppimisvaikeudet, sukupuolet yhteensä, Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä, Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa 33 3 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa

27 Tytöt Pojat Oppimisvaikeudet, tytöt ja pojat, Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä, Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä, Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa

28 Sukupuolet yhteensä Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa, sukupuolet yhteensä, Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha, 49 5 Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla

29 Tytöt Pojat Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa tytöt ja pojat, Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha 53 8 Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla

30 Kasvuympäristön turvallisuus Kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

31 Sukupuolet yhteensä Koulukiusaaminen, sukupuolet yhteensä Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana 9 7 Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen 5 82 Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita 10 1 Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla

32 Tytöt Pojat Koulukiusaaminen, tytöt ja pojat, Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla

33 Syrjivä kiusaaminen, 2017 Ulkonäön vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 8 9 Sukupuolen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 8 9 Perheen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 7 7 Uskonnon vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla Vammaisuuden vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla Yhteensä Tytöt Pojat 33

34 Perhe ja elinolot Perheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

35 Elämänmuutokset, perheen elintaso ja työssäkäynti 2017 ELÄMÄNMUUTOKSET Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana PERHEEN ELINTASO JA TYÖSSÄKÄYNTI Vähintään yksi vanhemmista työttömänä Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi Tekee koulutyön ohella palkallista työtä Yhteensä Tytöt Pojat 35

36 Tytöt Sukupuolet yhteensä Pojat Keskusteluyhteys vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa

37 Palvelut ja avunsaanti Universaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

38 Mahdollisuus keskusteluun sekä asioiden käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä 2017 ON OLLUT MAHDOLLISUUS KESKUSTELLA. jonkun kanssa mieltä painavista asioista ystävän kanssa mieltä painavista asioista omien vanhempien kanssa mieltä painavista asioista koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista Nuoren asioita käsitelty monialaisessa asiantuntijaryhmässä MONIALAISESSA ASIANTUNTIJARYHMÄSSÄ ON KÄSITELTY elintapoja terveysongelmia kaverisuhteita kotiin liittyviä vaikeuksia jatko-opintoja ja ammatin valintaa oppimista ja oppimisvaikeuksia koulupoissaoloja koulun sääntöjen rikkomista Tytöt Pojat 38

39 Saanut apua ja tukea., 2017 Kouluterveydenhoitajalta 8 93 Koululääkäriltä Opettajalta 7 8 Koulukuraattorilta Koulupsykologilta Tytöt Pojat 39