Köyhyyden kansantalous0ede Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto
Tältä tuntuu olla köyhä, Suomen Kuvaleh0 18.9.2012 Painajaismaisen elämän tunne Krooninen kieltäytyminen jokapäiväisestä: ei juustoa, ei joguria, ei salaaia, ei elokuvalippuja Ei ihmissuhteita Ei vieraita ko0in
Globaali perspek0ivi ensin: maailman köyhyys Epäoikeudenmukainen maailma: 1.3 mrd ihmistä yhä - elää absoluuisessa köyhyydessä, alle 2 $:n päivätuloilla
Kapitalismin ja globalisaa0on vaikutus: jotain myönteistä 100 vuodessa kapitalismi 10- kertaistanut län0sen maailman reaalisen elintason (Kuvio 1) Tulonjaolla mitasu epätasa- arvo tasoisui pitkään, viimeisen 30 vuoden aikana lisääntynyt (Kuvio 2) Maailman prosentuaalinen köyhyys puolisunut (Kuvio 3) Globaalilla tasolla eriarvoisuus sisenkin vähentynyt: gini- kerroin (Kuvio 4) YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan inhimillisen kehityksen indeksi noussut 41 % vuodesta 1970.
Lähteet: Tulot markkinatalousmaissa 10- kertaistuneet 100 vuodessa Maddison, A., The World Economy. A Millenial Perspec7ve. OECD 2001, s. 185. Hjerppe, R., Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860-2010. Suomalainen Tiedeakatemia. Vuosikirja 2010.
Kuvio 1 Gross Domestic Product per capita, 1900-2000, 1990 international Geary-Khamis dollars 100000 10000 EU 15 Suomi 1000 Ruotsi 100 1900 1920 1940 1960 1980 2000
Tulonjako markkinatalousmaissa ensin tasoisunut sisen taas vinoutunut Kuvio: Huipputulojen (1 %:n) osuus kehisyneissä talouksissa 1880-2009. Lähde: Malinen, T., Income Inequality in the Process of Economic Development: An Empirical Approach, Helsingin yliopisto, Kansantalous7eteen tutkimuksia No. 125, 2011.
Kuvio 2
Globalisaa0o puolisanut köyhyysasteen maailmassa 1970-2000 Lähteet: Sala- I- Mar0n, X. The Disturbing Rise of Global Income Inequality, NBER Working Paper 8904, 2002. Sala- I- Mar0n, X. The World Distribu0on of Income: Falling Poverty and Convergence, Period, Quarterly Journal of Economics, 2006, 351-397. Dollar, K., and Kraay, A., Trade, Growth, and Poverty, IMF, 2007.
Kuvio 3
Kuvio 4. Globaalilla tasolla tulonjaon eriarvoisuus vähentynyt
Köyhyyden anatomia Suomessa Tilastoitu köyhyys 2- kertaistunut. Pienituloisuusaste 6 % v.1993, 13 % v. 2009 (vrt. EU:n köyhyysaste: 16 %) V. 2008: 886.000 pienituloista, aineellisessa puuseessa tai vajaatyöllisessä ko0taloudessa
Ketkä ovat todellisia köyhiä? Opiskelijoiden sisällysäminen 0lastoihin virhe; elinkaarinäkökulmasta osa heistä on tulevia miljonäärejä Todelliset köyhät: työsömät (muut kuin ansiosidonnaisella elävät) ja kansaneläkkeen varassa elävät ikääntyneet (etenkin naiset) TyöSömien pienituloisuusaste 50 % Palkansaajista köyhiä vain 2 % Köyhien eläkeläisten osuus 2- kertaistunut Köyhyyden periytyminen: lapsiköyhyys
RiiSämätön perusturva Toimeentulotuen saajien määrä yksi tapa mitata köyhyysä. Määrä laskenut edellisen laman jälkeen 8 %:iin (400.000) v.2005. MuSa: toimeentulotuen saajissa valtaosa (86 %) on työikäisiä ja työkykyisiä Myös: toimeentulotuen määrä kasvanut reaalises0 43 % Toimeentulotukea saavien yleisin tulolähde: asumistuki. Ongelma: merkitsee subven0ota vuokranantajille!
NuorisotyöSömyys: 2 ryhmää 1) Elämänhallinta ei kunnossa: syrjäytyminen 2) Työn vieroksujat: vaa0mus kansalaispalkasta, paskaduunit eivät kelpaa, vapaa- ajan arvostus kohonnut, helppo raha passivoi Selitys: ihmiset reagoivat kannusteisiin Tarja Halonen: Kaikista pidetään huolta Mauno Koivisto: Laiskoja ei tarvitse ausaa Turvaverkot tarvitaan: miten rajata ne niille, esä ovat yrisäneet musa epäonnistuneet?
Miksi työpaikkoja ei ole? Tarvitaan lisää työnantajia: miten? - Olemassa olevien yritysten työllistämiskynnyksen määräävät työmarkkinajärjestöt (palkat ym.) - Uusien yritysten syntyminen edellysää yritysten markkinoille tulon helposamista Paras työllisyysturva: on vaihtoehtoisia työ0laisuuksia
Miksi nuorille ei ole oppisopimuksia kuten Saksassa? Saksan nuorisotyösömyys pudonnut 8 %:iin! Mitä Saksassa on tehty paremmin? Työmarkkinoiden joustot (työsuhteiden 0lapäisyys) kohdistuu nuoriin; vanhempien asema insiderit - turvatumpi. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat joustavat. Saksassa neljännes työnantajista tarjoaa oppisopimuskoulutusta kustannukset jaetaan julkisen sektorin ja yritysten kesken. Miksi Suomessa ei ole kehitesy oppisopimusjärjestelmää? Vastaus: sen täytyy olla jonkin intressin vastaista? Minkä tahon? Ovatko poten0aaliset uudet työntekijät uhka insidereille ja heidän etujärjestöilleen?
Voidaanko köyhyydelle tehdä jotain? Paras lääke köyhyyteen on työn saatavuus, vrt. edellä Tanskan malli: työstä kieltäytyminen johtaa työsömyyskorvauksen loppumiseen - Nuoret osaavat op0moida (vrt. opiskelijat) - Passivoiva tuki ongelmallinen - Asennemuutos voi syntyä vain kannusteiden kausa Työpankit, kolmas sektori Iäkkäiden ak0voin0: seniorimyymälät
Lähteet: Vesa Kanniainen, Köyhyyden anatomia Suomessa: talous0eteellisiä näkökoh0a, Yhteiskuntapoli0ikka 6/2011, 658-668 Vesa Kanniainen, Miksi oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on niin vaikeaa?, VOX 6.6.2012, julkaistavana Yhteiskuntapoli0ikka Lokakuu/2012, hsp://www.libera.fi/blogi/miksi- oikeudenmukaisen- maailman- rakentaminen- on- niin- vaikeaa/