I&O Keski-Suomi Kukoistava kotihoito -hanke Muutosagentti Keski-Suomi
I&O Keski-Suomi I&O kärkihankkeen etenemisestä Keski-Suomessa vastaavat sekä muutosagentti että Kukoistava kotihoito - hanke 2 13.11.2017 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Keski-Suomen sote-rakenteet 2017 Viitaunioni: yhteinen perusturvalautakunta, mutta Jokaisessa kunnassa on oma kotihoito ja terveyskeskus, joilla oma budjetti. Kinnula on ulkoistanut avovastaanotot ja hoivan 1.10.2017 alkaen Suomen terveystalolle. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa kuntien yhteisesti omistama SoTe kuntayhtymä. Palvelut tuottaa kuntayhtymän omistama Perusturvaliikelaitos Saarikka. Äänekosken kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyden huollon palvelut asukkailleen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto on yhdistetty. JYTE: Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) tuottaa Hankasalmen, Jyväskylänja Uuraisten perusterveydenhuollon palvelut. Isäntäkuntana on Jyväskylä, jossa sote- palvelut hallinnollisesti yhdistetty. Muut alueen kunnat vastaavat sosiaalipalvelujensa kuten kotihoidon järjestämisestä itse. Muurame irtautui JYTEstä 1.1.2017 ja perusti peruspalvelut tuottavan Muuramen Hyvinvointiliikelaitoksen. Keski-Suomen Seututerveyskeskus: K-S shp:n liikelaitos tuottaa kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon palvelut. Alueen kunnat vastaavat sosiaalipalvelujensa kuten kotihoidon järjestämisestä itse. Jämsä - Kuhmoinen yhteistoiminta-alue, jossa Jämsä isäntäkuntana vastaa Kuhmoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Jämsän Terveys Oy Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Oy:n yhteisyritys, joka tuottaa suuren osan Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista. Jämsä ja Kuhmoinen ovat Pirkanmaan shp:n jäsenkuntia. 3 Keski-Suomen shp :n jäsenkuntia ovat muut K-S:n jäsenkunnat paitsi Jämsä ja Kuhmoinen 13.11.2017
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet v 2014 Etelä-Karjala Uusimaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Kainuu Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala 88,9 88,7 91,3 91 90,9 90,9 90,8 90,5 90,3 90,3 90,2 90,2 90,2 90,1 89,9 89,8 89,4 92,5 86 87 88 89 90 91 92 93 4 13.11.2017
Strategisella linjauksella on merkitys ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärään 5000 4500 4000 +100 m inv +50m 3500 menot 3000 2500 2000 1500 2566,4 2309,76 2053,12 1796,48 2873,2 2585,88 2298,56 2011,24 3611,1 3249,99 2888,88 2527,77 4112,9 3701,61 3290,32 2879,03 4457 4011,3 3565,6 3119,9 4637,9 4174,11 Jos hoitopaikkoja 75 3710,32 vuotta täyttäneiden määrästä 3246,53 Ymp hoito 10% Ymp hoito 9% Ymp hoito 8% Ymp hoito 7% 1000 500 5 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 13.11.2017
Kukoistava kotihoito -hanke Tavoitteena yksi Keski-Suomeen yksi kotihoito => Kotihoidolla on koko Keski-Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit, yhtäläinen osaaminen 1.1.2019 Visiona: Ikäihmiset asuvat turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannusten kasvua hillitään Hankkeessa mukana kaikki Keski-Suomen kunnat sekä yrityksiä että Keski-Suomen muistiyhdistys Hanke on rahoitettu I&O kärkihankkeesta Kukoistava kotihoito hankesuunnitelma Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus 6 13.11.2017
Hankkeen neljä kokonaisuutta Kehittäminen osallistumisen keinoin: henkilökunta, kuntalaiset, asiakkaat, johto, yhteistyökumppanit 1 Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen Hankekoordinaattori Anne-Mari Hakala Palvelulupauksen määrittely Kotihoito toimii 24/7 kaikissa kunnissa Palveluohjauksen kehittäminen ja yhtenäiset arviointimenetelmät Riittävän osaamisen varmistaminen Riskimittari Lääkehoidon kokonaisarviointi Case manager -malli Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Hankekoordinaatori Eija Janhunen Kuntouttavat arviointijaksot Tehokuntoutusjaksot Asiakaslähtöinen ja tavoitteellinen kuntouttava toimintamalli Kuntouttava työote kaikilla Erityisosaamisen laajentaminen; kuntoutus, ravitsemus, lääkehoito Digitaaliset mahdollisuudet 3 Hoitoketjut ja akuuttitilanteet Hankekoordinaattori Suvi Manninen vs. Heidi Taskinen Kotiutusprosessin kehittäminen Hoitoketjujen sujuvoittaminen Konsultaatiot ja hoitajien vertaistuki Päivystys olohuoneessa toimintamallin käyttöönotto 4 Kotihoidon prosessien ja johtamisen kehittäminen Hankepäällikkö Eeva-Liisa Saarman Tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönotto Toiminnanohjausperiaatteiden ja johtamisen kehittäminen Tietoon perustuva johtaminen; mittarit, tavoitteet, seuranta
Kotihoidon palvelulupauksen määrittelyä Kukoistava kotihoito -hankkeessa Millaista on hyvä ja arvokas kotihoito - Avoin nettikysely - Keski-Suomen muistiyhdistyksen avoimien tilaisuuksien ryhmäkeskustelut - Kotihoidon asiakkaiden haastattelut - Hankkeen henkilöstötilaisuuksissa henkilöstökyselyt Hyvä ja arvokas kotihoito on kiireetöntä; asiakas saa itse vaikuttaa palvelun sisältöön ja ajankohtaan; toimintakykyä tukevaa; jatkuvuus turvattua; omaiset ja läheiset huomioivaa 8 13.11.2017
Tietojohtamisen kehittäminen Kukoistava kotihoito -hankkeessa Kukoistava kotihoito hankkeen tausta-analyysinä on hyödynnetty SOTKANET tietokannan tilastoja Vanhuspalvelulain seurantakyselyjen tuloksia THL:n laatimaa Keski-Suomen alueprofiilia Näiden lisäksi hankkeessa tehtiin laaja lähtötilannekartoitus, jossa Keski-Suomen kotihoidon tilaa analysoitiin asiakastietojärjestelmien, toiminnanohjausjärjestelmien, työaikajärjestelmien ja toimintakykymittareiden tietojen valossa => Tämä tiedonhankinta automatisoidaan, jonka myötä kotihoidon esimiehillä ja johdolla on kuukausittain päivittyvä tieto alueensa kotihoidon kehittymisestä 9 13.11.2017
Joutsa Jämsä Keuruu Kinnula Laukaa Luhanka Multia Muurame Saarikka Toivakka Uurainen Viitasaari Hankasalmi Jyväskylä Konnevesi Petäjävesi Pihtipudas Äänekoski Kotihoitoyksikköjenmerkittävimmät kehitysalueet Osa-alue! Sairauspoissaolot (v. 2016) 9 % 7 % 10 % 8 % 5 % 3 % 9 %* 8 % 4 % 9 % 5 % 8 % 11 % 7 % 3 % 7 %* 4 % 6 %! Välittömän osuus (lh, 10-11/16) 54 % 45 % 48 % 47 % 48 % 41 % 35 %* 42 % 37 % 38 % 47 % 44 % 44 % 48 % 49 % 38 %* 42 % 44 % Välittömän osuus (sh, 10-11/16) 38 % 25 % 37 % 38 % 32 % 33 % 22 %* 34 % 25 % 22 % 56 % 27 % 39 % 44 % 42 % 32 %* 25 % 26 %! Aamun viive (lh) 0:20 0:25 0:36 0:29 0:28 0:29 0:35 0:32 0:08 0:20 0:44 0:24 0:37 0:27 0:19 0:33 0:56 0:31 Henkilöstön vaihtuvuus: osuus tammihelmikuun hoitajista, jotka eivät työskennelleet koti-hoidossa marrasjoulukuussa 17% 28% 27% 22% 19% 20% - 32% 0% 36% 21% 24% 21% 29% 27% - 10% - Ylityöpäivien osuus työpäivistä (väh. 30min yli suunnitellun) 16% 13% 6% 7% 5% 12% 9% 6% 10% 10% 5% 7% 7% 14% 12% 1% 0% 5%! Hoidon jatkuvuus: 5 tutuimman hoitajan osuus käynneistä 3kk aikana 73 % 72 % 60 % 60 % 70 % 91 % 51 %* 79 % 92 % 58 % 92 % 76 % 82 % 81 % 70 % 65 % 73 % 72 %! Keskeytyspäivät sairaalassa tai tkvuodeosastolla (pvä/as/vuosi) - - 13,7 9,8-13,3 9,4 8,0-13,6 13,4 9,3 13,8 11,9 7,2-10,5 - Toimintakykyarvioiden peittävyys 11/2016 87% 9% 70% 28% 0% 3% 0% 58% 4% 63% 14% 19% 2% 83% 80% 8% 2% 61% ESH+PTH osastohoitoepisodien määrä vuodessa per asiakas 1,2 1,8 1,7 1,3 1,4 1,5 1,8 1,7 1,6 1,1 1,6 0,8 1,8 1,5 1,7 1,0 1,4 1,4! Viikon sisällä päivystykseen palanneet kotihoidon asiakkaat* 22% 27% 23% 19% 14% 12% 21% 15% 21% 15% 7% 11% 15% 17% 23% 29% 17% 24%! Ympärivuorokautisen peittävyys, THL 2015 75v täyttäneet 15 % 7 % 10 % 9 % 9 % 12 % 17 % 15 % 9 % 12 % - 13 % 11 % 11 % 15 % 12 % 14 % 10 % Erittäin hyvä tilanne Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Kohtalaisesti kehitettävää Paljon kehitettävää * Tieto on suuntaa-antava data-aineiston puutteiden takia. 10
11 Keski-Suomessa yksiköiden välillä on kaksinkertaisia eroja keskimääräisissä palveluajoissa Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuus palveluluokittain (11/2016) Alle 2,5 tuntia/kk 2,5-5 tuntia/kk 5-10 tuntia/kk 10-20 tuntia/kk 20-30 tuntia/kk 30-40 tuntia/kk Yli 40 tuntia/kk 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jyväskylä 10% 9% 17% 23% 20% 10% 10% 20,9 17,3 Jämsä 12% 19% 22% 22% 12% 6% 6% 16,3 Pihtipudas 22% 19% 24% 19% 7% 6% 15,3 Hankasalmi 24% 16% 17% 20% 11% 4% 8% 15,2 14,9 Joutsa 20% 12% 22% 23% 11% 8% 4% 14,8 Keuruu 26% 22% 14% 20% 8% 4% 6% 14,8 Konnevesi 7% 18% 28% 32% 5% 4% 7% 14,7 Petäjävesi 33% 13% 13% 25% 11% 7% 14,6 Multia 17% 17% 15% 25% 19% 6% 13,8 12,7 Toivakka 12% 23% 21% 23% 12% 7% 12,7 Äänekoski 17% 15% 24% 24% 11% 5% 12,3 Kinnula Viitasaari 24% 32% 24% 14% 14% 14% 16% 28% 19% 5% 4% 12,0 11,9 Uurainen 15% 25% 30% 19% 6% 6% 10,0 Laukaa 22% 20% 22% 19% 8% 5% 7,6 Luhanka 33% 19% 19% 7% 19% 4% Saarikka 33% 19% 21% 16% 7% 16,6 Muurame 27% 28% 22% 14% 7% Tuntia/kk/asiakas keskimäärin Keski-Suomessa 1/3:lla kotihoidon asiakkaista palvelutarve alle 5 tuntia kuukaudessa! Palvelutarve yli 40 tuntia kuukaudessa on keskimäärin 6%:lla Keskimäärin palvelutunnit asiakasta kohden kuukaudessa 16,6 tuntia => Valtavasti kuntoutumispotentiaalia!!! Kotona asuu koko ajan vain huonokuntoisempia ja paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Keski-Suomi 18% 15% 19% 22% 13% 6% 6% Asiakkaan käynti- ja tuntimäärä on huomioitu, jos hänellä on ollut voimassaoleva säännöllisen kotihoidon palvelusuunnitelma tai säännöllisen kotihoidon suoritteita vähintään neljällä viikolla marraskuussa 2016. Yöaika ja ostopalvelut ovat mukana palvelutunneissa TUIJA KOIVISTO 11
Välillisen työn sisältö otettava eritystarkasteluun Keski-Suomessa välittömän asiakastyön osuus oli vuonna 2016 keskimäärin lähihoitajilla keskimäärin 46%:a => 8 tunnin työpanoksesta asiakashyötyä vain noin 3,5 tuntia Matkoihin kuluu keskimäärin 15% kokonaistyöajasta eli noin tunti Välillisen työn osuutta tarkasteltava: mikä välttämätöntä, mikä hukkaa Asiakastyön osalta ruuhkahuippuja tasattava Tarkasteluun käyntien aikakriittisyys Tarvepohjainen kotihoito: oikea määrä hoitajia oikeaan aikaan oikeassa paikassa hyödynnetään toiminnan ohjausjärjestelmiä, joiden avulla työntekijöiden työaikaa voidaan kohdentaa asiakastyöhön Kotihoidossa on koko ajan kiire. 12
Tarvepohjainen kotihoidon kehittäminen Oikea määrä hoitajia oikeaan aikaan oikeassa paikassa Ruuhkahuippujen tasaaminen Aamuviiveen minimoinen Käyntien aikakriittisyyden huomiominen Työvuorojen joustavat alkamis- ja päättymisajat Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen; asiakaslistan suunnittelu mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa Resurssipoolit ja liikkuvan hoitajan mallit Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään Kotihoito 2020 Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon 13 13.11.2017
Keski-Suomen KAAPOn perustaminen välttämätöntä 18 erilaiset toimintaohjeet kotihoidon; tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon myöntämisperusteiksi Palveluohjauksen resurssit vaihtelevat eri kunnissa ja neuvonta ja ohjaus voi olla keskitettyä tai täysin hajautettua Asukkaiden yhden vertaisuus ei maakunnassa toteudu Valmistelut Keski-Suomen KAAPOn perustamiseksi ovat meneillään Palveluohjauksen tarkoituksenmukainen organisointi Case Manager mallin eli palvelukoordinaattori mallin kehittäminen Palvelutarpeen arviointi ja mittarit Myöntämisperusteet (kotihoito ja asumispalvelut ja omaishoito) Omais- ja perhehoidon keskuksen perustaminen 14 13.11.2017
6,4 5,8 7,8 7,8 7,4 8,9 15,2 14,2 12,8 12,6 11,9 11,2 11,0 10,9 10,7 10,2 9,9 9,4 9,4 8,7 10,4 12,2 15,3 16,5 15,4 14,1 12,8 14,6 17,9 17,6 19,0 20,7 22,4 21,7 23,6 25,1 Kotihoidon alkaessa ja päättyessä on huomattavia yksikkökohtaisia eroja palveluajassa 30 Palvelutunnit keskimäärin palvelun alkaessa (13,6) Keskimääriset tunnit/kk hoidon alkaessa Keskimääriset tunnit/kk hoidon päättyessä Palvelutunnit keskimäärin palvelun päättyessä (18,9) 25 20 15 10 5 0 Hoitoon pääsyn kriteerit ja palveluohjauskäytännöt on yhdenmukaistettava maakunnassa Lähde: Effica, Pegasos ja Proconsona 2016 15
Juurruttaminen on Kuko -hankkeessa se JUTTU Hankkeessa mallinnettu maakunnalliset toimintamallit 24/7 kotihoitoon Asiakas- ja palveluohjaukseen Palvelukoordinaattoritoimintaan Riskimittareihin Kotiutusprosesseihin Kotipäivystykseen Lääkäritukeen ja konsultaatioon Kuntouttavan arviointijaksoon Tehostettuun kotikuntoutukseen Merkittävä osa hankkeen henkilöstöbudjetista on kohdistettu kotihoidon henkilöstön osallistumiseen, oman työn ja johtamisen kehittämiseen, näin varmistetaan, että toimintamallit jäävät käyttöön ja niitä jatko kehitetään myös hankkeen jälkeen On laadittu kunta- ja toimijakohtaiset juurruttamissuunnitelmat, jokaiseen yksikköön on perustettu juurruttamisryhmät ja nimetty juurruttamisvastaavat Hanke tukee juurruttamistyötä järjestämällä työpajoja, sparrauspäiviä; henkilöstöinfoja, esimiesvalmennusta; hankehenkilöstö ja asiantuntijatuki ovat paikallisen juurruttamistyön tukena ja resurssina 16 13.11.2017
Kotihoidon osaamisen kehittäminen Kotihoidon ydinosaamisen perustana on ammatillisen koulutuksen tuottama ammattipätevyys. Osaaminen koostuu tiedosta, taidosta, asenteista, kokemuksista ja verkostoista Kotihoidon erityisosaaminen rakentuu koulutuksen tuottaman ammattipätevyyden ja kotihoidon ydinosaamisen päälle työkokemuksen ja/tai lisäkoulutuksen kautta Näiden kartoittamiseksi on meneillään sähköinen kysely lähes 1000:lle kotihoidon työntekijälle Keski-Suomessa Kartoituksen on laatinut JAMK Kartoituksen tulokset menevät työntekijäkohtaisesti esimiehelle Saadaan käsitys maakunnan kotihoidon osaamisen tilasta ja osaamisen kehittämisen tarkentamiseksi Voidaan tehdä yksilöidympi täydennyskoulutussuunnitelma tai yksilöllisemmät tehtäväkuvat 17 13.11.2017
Yhteenvedoksi hajanaisia huomioita Kotihoidon rinnalla kehitettävä myös muuta palveluvalikkoa, sillä kotihoito ei aina ole oikea tai tarkoituksenmukainen keino tukea ikääntyvää; kotihoito ei saa olla yksinäisyyttä tai syrjäytymistä lisäävää => kuntien hyte => joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut => sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut; päivätoiminta => asumisvaihtoehtojen kehittäminen => asuntojen ja asumisympäristöjen esteettömyys; HISSIT! 18 13.11.2017
Kiitos tuija.koivisto@jkl.fi stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke