PoPSTer hanke. Lapsi ja perhepalveluiden työryhmän väliraportti

PoPSTer hanke Lapsi ja perhepalveluiden työryhmän väliraportti 31.10.2016

Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja perheiden (LAPE ) palvelut jakaantuvat nykyisellään usean eri toimijan vastuulle ja toteutettavaksi. LAPE palveluja on viime vuosina kehitetty monissa eri hankkeissa ja niissä onkin syntynyt paljon yksittäisiä palveluinnovaatioita. Pohjois Pohjanmaalla tätä kehitystyötä on tehty Lasten Kaste hankkeissa sekä Lapset puheeksi toimintakokonaisuudessa. Koko palvelujärjestelmän uudistaminen kattaa koko maakunnan sosiaali ja terveyspalvelut ja ulottuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja neuvolasta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kustannuksia tarkasteltaessa huomataan, että kokonaisuudessaan sosiaali ja terveydenhuollon osuus lasten ja perheiden palveluista on maakunnassamme huomattavasti alle viidenneksen. Sen vuoksi lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa myös varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kunnan muiden kuin sosiaali ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden rooli on merkittävä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat: neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto, perheiden sosiaalipalvelut (esim. perhepalvelut, kasvatus ja perheneuvonta), lasten kehitysvamma ja vammaispalvelut, lasten kuntoutus, lasten ja koulupsykologit, perustason mielenterveystyö, lastensuojelu, lasten ja osin nuorisopsykiatria, lastentaudit. Lasten hyvinvointi syntyy siellä, missä lapset elävät arkeaan ja sen vuoksi myös hyvinvointia ja kasvua tukevat palvelut tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälle luonnollisissa kasvu ja kehitysympäristöissä. Erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. (Kts. seur. Dia/ kasvu ja kehitysympäristön kuvaus!)

Lapsi ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois Pohjanmaalla Järjestöt ja seurakunta Lapset puheeksi Lasten erityispalvelut Pärjäävyys Toimiva arki Suojaavat tekijät Lähiverkosto Lapsi ja perhe Kaikki palvelut ja maakunnalliset toimijat Perheiden palvelut Aikuisten erityispalvelut Yhteiset toimintamallit Erityispalvelut ja osaaminen tukemassa

Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri Muut yhdyspinnat kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin aikuisten mt /päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset

Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat: Hannu Kallunki (RASHKY), Arto Willman (Ouka/ sikupalvelut), Hanna Ebeling (PPSHP, lasten psykiatria) Kummit: Leena Pimperi Koivisto (Oulunkaaren ky), Sirkka Liisa Olli (Ouka, hyve palvelut) Resurssit: Suvi Helanen ja Jaana Jokinen (PPSHP, PTH yksikkö/ LP toimintakokonaisuus) Jäsenet: Teija Sulisalo (Oulun kaupunki), Pirjo Matikainen (PPKY Kallio), Vesa Anttila (Iin kunta), Birkitta Ala aho (RASHKY), Jarmo Salo (OYS), Mailis Mäkelä (OYS), Sirpa Juntunen (OYS), Tytti Raudaskoski (OYS), Ritva Kuorilehto (Oulun kaupunki), Pauliina Sarajärvi (Limingan kunta), Aini Naumanen (Kuusamon kaupunki), Eliisa Tornberg (Tyrnävän kunta), Riitta Alatalo (Nuorten Ystävät ry)/ Pertti Kukkonen (Auta Lasta ry), Jenni Uusitalo (TEHY), Melanie Rajavaara (Talentia), Tiina Eriksson (Perhepäiväkoti Nevalanmäki)/ Reijo Moilanen (Nuorten Ystävät ry), Kirsti Rahkola (Kalajoen kaupunki), Saija Kronqvist / Saija Kivelä (Oulun hiippakunnan tuomiokapituli), Merja Komulainen Aakko (Oulun kaupunki, SuPer), Teija Tuuliainen (Valtion koulukodit, Liminka) 20 + 3 jäsentä (osa ei osallistunut kertaakaan työryhmän kokoontumisiin)

Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut lokakuun loppuun mennessä 5 kertaa: 17.06.2016, 17.8.2016, 07.09.2016, 30.09.2016 ja 21.10.2016. Kukin kokous on ollut kestoltaan 2 3 tuntia. Ensimmäinen kokous pidettiin OYS:ssa Kiuru kabinetissa yhteisen PoPSTeri infon yhteydessä ja muut kokoukset on pidetty Oulussa Von Baghin koulutuskeskuksessa. Kuvaus työryhmän työskentelystä muutoin, esim. puheenjohtajien kokoontumiset : Ison työryhmän lisäksi puheenjohtajisto, kummit ja resurssit ovat kokoontuneet ennen jokaista kokousta suunnittelemaan koko työryhmän kokoontumiskertojen sisällön ja juoksutuksen, sekä lisäksi miettimään yhdessä joitakin erityiskysymyksiä, tiedottamista ja infotilaisuuksien ohjelmaa ja sisältöjä. (Yht. n. 10 krt.) Työryhmän kokoukset on toteutettu toisesta kokoontumiskerrasta alkaen ryhmätyöskentelynä jakautuen neljään ryhmään, työstäen ryhmissä toimeksiannon mukaista tehtävää ja aineistoa väliraportissa kysyttäviä kokonaisuuksia varten. Ryhmien työstöt on purettu kokoontumisen lopuksi ja aineistot on koottu muistion liitteeksi. Seuraavalla kerralla työstöä on jatkettu: nykytila kuvaus > haasteet > tavoitteet > keinot jne. Väliraportin koonti tehtiin resurssien toimesta. Kuvaus muiden palvelukokonaisuuksien kanssa tehdystä yhteistyöstä: Puheenjohtajisto ja kummit (sekä resurssit) ovat tehneet yhteistyötä muiden palvelukokonaisuuksien kanssa, ei varsinaisesti koko työryhmä. Mm. mielenterveys ja päihdepalveluiden sekä Nuoret ja aikuiset palvelukokonaisuuden kanssa on yhteydenpito ja keskustelu ollut tiiviimpää.

Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Taustalla: Lapsen oikeudet (Lapsen oikeuksien sopimus/ YK, Unicef, Unicefin lapsiystävälliset kunnat verkosto), Lastensuojelun käsikirja, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sote ja maakuntauudistus, Tulevaisuuden kunta hanke Keskeisin lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki (2010) Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu ja opiskeluterveydenhuollosta (2011) Lastensuojelulaki (2007) Sosiaalihuoltolaki (2014) Mielenterveyslaki (1990) Varhaiskasvatuslaki (2015) Oppilas ja opiskelijahuoltolaki (2013) Nuorisolaki (2006, uudistus voimaan 2017) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992)

Asiakassegmentit ja erityiskysymykset ASIAKKUUDET JA PALVELUTARVE PÄRJÄÄVYYS YKSILÖN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUKSESSA : Perheellä toimiva arki, peruspalvelut riittävät ja niiden tarve on satunnainen. Palvelut: Perheen hyvinvointi saa tukea universaaleista peruspalveluista, matalan kynnyksen palveluista kuten sähköiset palvelut, perhekeskuksen verkostomaisella toimintamallilla ml. järjestöjen vertaisryhmät ja avoimet vapaa ajan palvelut. Perheelle tarjotaan kasvu ja kehitysympäristöissä aktiivisesti Lapset puheeksi keskusteluja ja tarvittaessa Lapset puheeksi neuvonpitoja. Perhe tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa, ja ne vahvistuvat. YHTEISTYÖLLÄ TOIMIVA ARKI: Perhe kokee tarvitsevansa useita peruspalveluja säännöllisesti, niiden tuella arki kuitenkin sujuu. Palvelut: Peruspalvelujen ohessa tarvitaan perhelähtöistä ja yhteen sovittavaa palvelusuunnittelua. Erityispalvelujen konsultaatiotukea hyödynnetään, mikäli perhe kokee siihen tarvetta. PÄRJÄÄVYYS VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA: Perhe kokee tarvitsevansa yhden tai useamman erityispalvelun, jotta arki toimii. Palvelut: Peruspalvelujen ohella tarvitaan erityispalvelujen ja peruspalvelujen tiivistä ja perhelähtöistä yhteensovittamista ja vastuutyöntekijää koordinoimaan asiakkaan kanssa yhdessä palvelujen ja tuen kokonaisuutta. Perheen kanssa laaditaan yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Erityispalvelut työskentelevät tarpeen mukaan työparina peruspalvelujen kanssa. VAHVAA ERITYISOSAAMISEN TUKEA ARKEEN: Perhe tarvitsee säännöllisesti/ tietyn aikaa vahvaa erityispalvelun tukea (laitos /avohuolto, erikoissairaanhoito). Palvelut: On huolehdittava siitä, että yhteys kasvu ja kehitysympäristöihin säilyy hoidon/ huollon kaikissa vaiheissa. Erityis ja peruspalvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimivaan arkeen kuntoutuminen on perheen tavoite ja palvelujen keskeinen tehtävä. Sijoitetun nuoren kohdalla huomioidaan erityisesti oikeus suunnitelmalliseen jälkihuoltoon.

Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

Nykytilan analyysi Lähtökohtainen tilanne väestöllisesti, maantieteellisesti ja palveluiden sisällön suhteen: maakunnan noin 400 000 asukkaan väestöstä on 0 24 vuotiaita on 34% (2015) eli n. 136 000 lasta ja nuorta, alle 18 vuotiaita on noin 25% eli 100 000 lasta Oulun kaupungin asukasluku on jo yli 200 000, eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta, ja pienin kunta alueella on Hailuoto, n. 1000 as. lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri paljon myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta kunnittaisia erojakin on: alle 24 v asukkaiden määrän vaihtelu maakuntamme kunnissa 19 46% maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km painopiste on liikaa korjaavissa palveluissa: lastensuojelutoimien sekä lasten ja nuorten psykiatrian käyttöä on paljon ja kustannukset ovat mittavia Palvelutarjontaa on saatava siirtymään avohuoltopainotteisuuden ja varhaisemman tuen suuntaan, erityispalveluiden etävastaanottoja ja konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä on maakunnassa 56, joissa yht. 489 paikkaa sekä Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola yksikkö, 14 paikkaa. Yhteensä siis 531 paikkaa (Kainuussa 7 yksikköä ja 53 paikkaa.) Lapset puheeksi toimintakokonaisuus: alueen kuntiin on koulutettu tähän mennessä noin 300 TLP menetelmäkouluttajaa ja noin 2500 TLP menetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille, mukana maakunnan kunnista 27 (kaksi kuntaa tulossa lisää). LPtyön seuranta ja arviointi on osoittanut mm. lastensuojelun toimintaluvuissa tapahtuneen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan.

Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Yleisesti nykytilan vahvuuksista: Maakunnassa on jo yhteinen ymmärrys lasten kehitysympäristöjen ja toimivan arjen merkityksestä pärjäävyyteen erilaisissa elämäntilanteissä (taustalla Lapset puheeksi toimintakokonaisuus). Henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken toimii. Erikoissairaanhoito on parhaimmillaan tehokasta ja laadukasta. Opetus ja tutkimustoiminta on korkeatasoista. Myös koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö on tiivistä alueella. Pohjois Pohjanmaalla on jo kansallisesti vertaillen lasten ja perheiden palveluissa melko yhtenäiset käytännöt. Toimivia hyviä käytäntöjä eri puolilla maakuntaa, joita halutaan vahvistaa: laajat terveystarkastukset äitiysja lastenneuvolassa, palveluohjausmallit, maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyön ja lastenneuvolan yhdistäminen, lähetteettömyys, perheiden lähiverkoston mukaanotto, poikkihallinnollinen yhteistyö, erilaisia pilotteja (mm. HIT), hyvinvointikoulu ja neuvolakonsepti, jälkihuollon nuorten arki puheeksi malli, akuuttitilanteiden yksilölliset ratkaisut, koulutus puitesopimuksen omaaville sijaishuoltopaikoille, hyvinvointikeskukset, toimiva viranomaisyhteistyö, reaaliaikainen maakunnallinen tiedontuottaminen, aktiivinen järjestökenttä, avohoitopainotteisempi erikoissairaanhoito, hoitaja vastaanotto, terveydenhuollon toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja oikeuslaitoksen kesken, terveydenhuollossa sähköiset lähetteet, palautteet ja konsultaatiot sekä puhelinneuvonta perheille. Myös menetelmällinen osaaminen on vahvaa ja sitä kannattaa hyödyntää: mm. Lapset puheeksi, Ihmeelliset vuodet, ART, raskaana oleville sähköinen taustatietolomake IPANA, henkilöstön täydennyskoulutukset

Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Nykytilassa haasteellisuutta luovat: järjestelmälähtöisyys, ongelma ja huolikeskeinen toiminta, päällekkäiset toiminnat, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja arvostuksen puute, budjetoinnin painottuminen raskaisiin palveluihin, johdon ja työntekijöiden sitoutumattomuus tai hajautuminen, muutosvastarinta, pienempien kuntien haaste saada erityisosaajia, yhteisen kielen puuttuminen eri palvelusektoreiden välillä, nuorten ja vanhempien pahoinvoinnin lisääntyminen, liiallinen kustannustehokkuus, erityisentuen tarpeessa olevia perheitä ei huomioida ajoissa, monikulttuuristen perheiden kohtaaminen, isoissa organisaatioissa ei tunneta riittävästi yhteistyökumppaneita, palvelut ovat hajanaisia ja palveluiden ulkopuolelle jää esim. mielenterveys ja päihdeasiakkaita, riittävän ja vaikuttavan tuen järjestyminen, lastenpsykiatria ja somaattinen erikoissairaanhoito erillään, erittäin tiukka lain tulkinta tietosuoja asioissa, teknologian käyttöönoton kalleus ja nykyisten sähköisten työvälineiden kankeus. Kehittämistarpeita em. haasteiden lisäksi: perus ja erityispalveluiden yhteistyö, yhteistyön kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa (palveluohjaus), tiedonkulun parantaminen, erilaisten tietojärjestelmien onnistunut yhdistäminen, pienten kuntien valinnanvapaus, pitkäntähtäimen investoinnit, henkilöstön ja asiakkaan osallisuus kehittämistyössä, muutoksessa päätöksenteon pysyminen lähellä käytännöntoimijoita, kilpailutus ja hankintaosaaminen julkisissa palveluissa ja pienissä yrityksissä, yhteisöllisyyden vahvistaminen, kotisairaala pitkäaikaisille lapsipotilaille ja akuuttitilanteisiin, räätälöidyt palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti, erityispalveluiden toimintojen yhtenäistäminen, yhteinen ajanvarauspohja eri toimijoille, sähköiset palvelut ylipäätään.

Nykyinen palveluverkko Palvelurakenteissa on maakuntamme kunnissa edetty jo kohti lapsi ja perhekeskeistä ajattelua, mutta nykytilanteessa on vielä parannettavaa. Lapsi on palveluiden keskiössä, kehitysympäristöinä vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja koulu. Lähellä kuntalaisia olevia toimijatahoja palveluverkossa ovat: järjestötyö, nuorisotyö, neuvola ja koulun terveydenhoitaja, perheiden kotipalvelut, perheneuvola ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnallisesti sosiaali ja terveydenhuollon erityispalvelut voivat olla kaukana perheiden arjesta ja lähiverkosto saattaa jäädä usein huomioimatta lapsen ja perheiden tukea suunniteltaessa. Tavoiteltu palvelurakenne: Palvelut muodostavat verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. Kts. Seuraavat liitediat nykyisestä ja tavoitellusta palvelurakenteesta!

Nykyinen Palvelurakenne Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkosto Vanhemman mt ja päihdepalvelut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoito Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoimapalv elut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Järjestöt, palveluntuottajat Seurakunta Perusthpalvelut

Tavoitteena Kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi perhe Perusth palvelut Sis. mt ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuoriso työ Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut Perhekeskus Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Neuvolan ja koulun thpalvelut Työvoimapalvelut

Alustavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Alustavat toiminnalliset/rakenteelliset päätavoitteet järjestämisen näkökulmasta PALVELUT KASVU JA KEHITYSYMPÄRISTÖSSÄ, LÄHELLÄ ARKEA Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. ASIAKASLÄHTÖISYYS; LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. PÄRJÄÄVYYS JA ARJEN SUJUVUUS TAVOITTEINA, ERITYISOSAAMINEN TARVITTAESSA TUEKSI Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. ERITYISPALVELUT KOHDENNETUSTI JA PERHELÄHTÖISESTI Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan. ALATAVOITTEITA LAPE KOKONAISUUTEEN ON TARKENNETTU ERI TEEMOIHIN SEURAAVASTI: 1) PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS, 2) SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT, 3) KOULUTUS JA OSAAMINEN, SEKÄ 4) JOHTAMINEN > KTS. SEURAAVA LIITEDIA ALATAVOITTEISTA!

Lasten ja perheiden palvelukokonaisuus Pohjois Pohjanmaalla, alatavoitteet teemoittain PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT KOULUTUS JA OSAAMINEN JOHTAMINEN Perheet ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja osallistuvat palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Rakennetaan verkko väliinputoajia varten. Perheet käyttävät tarvelähtöisesti ja joustavasti sähköisen palvelutarjottimen palveluja, ohjausta ja neuvontaa. Sähköiset palvelut tukevat perheiden omatoimisuutta ja itseauttamista. Perhepalveluiden kokonaisuutta tuetaan myös koulutuksen avulla. Osaamisen kehittäminen, laventaminen ja jakaminen, uusien työntekijöiden perehdytys. Luodaan lasten ja perhepalveluiden kokonaisjohtamisjärjestelmä, jossa mukana laadunvalvonta. Perheet saavat tarvitsemansa perus ja erityispalvelut riittävän ajoissa, ymmärrettävästi ja joustavasti läheltä perheen arkea. Tietojärjestelmät sovitetaan paremmin yhteen toimiviksi ja tieto siirtyy ammattilaisten välillä ja perheille itselleen paremmin. Perhe omistaa itseään koskevan tiedon. Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus Toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti säännöllisen asiakaspalautteen avulla. Perheet saavat koordinoidusti parhaan mahdollisen, ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön näyttöön perustuvat palvelut. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti; virtuaaliset palvelut yksilöille ja ryhmille. Koulutuksessa huomioidaan yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta Toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa mukana eri palveluiden edustajat ja kuntalaiset. Kokemusasiakkaat ja asiantuntijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä tuottavat palveluita, esim. vertaistukea. Säännöllinen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi Koulutusta sähköisten järjestelmien käyttöön Tiedolla johtaminen

Alustavat taloudelliset tavoitteet Palvelukokonaisuudet Lapset ja perheet Pohjois Pohjanmaan käyttökustannukset 165 M,sis. perustaso ja esh (skaalattu) Tästä lastensuojelun laitos ja perhehoito 41 M ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M (todelliset tiedot) Tasapainotustavoite (M ) 3,5 * 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana, mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa alue ei tuota kustannussäästöä tai leikkaa kustannusten kasvua yksinään; siksi lape palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutostavoitteita tiettyyn palveluun. (Esim. korjaavien erityispalveluiden kustannuksista, joista voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulujen muotoutumista: sijaishuollon hoitovrk on 150 250, psykiatrian hoitopvä yli 500, lastensuojelutarpeen selvitys n. 500 /20 työtuntia. Kts. seuraava liitedia maakunnallisen Lapset puheeksi työn seurantamittareista!) * Realistista on tavoitella 2017 2018 aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun palvelut viedään lapsen kasvu ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä; kun lapsi ja perhe ovat keskiössä ja asiakaslähtöisyys ja osallisuus toteutuvat; kun arjen tuki rakennetaan lähipalvelujen varaan, jota tuetaan erityisosaamisella ja erityispalveluiden konsultaatioita lisäämällä.

Pohjois Pohjanmaan lastensuojelun toimintalukuja 2012 2015 (luvuista puuttuu PPKY Kallion luvut) Vuosi Lastensuojeluilmoitukset Lasten suojelutarpeen selvitykset Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä) Huostaanotto hakemukset hallintooikeudelle 2012 5119 1529 1483 227 334 53 2013 Maakunnallinen työ 6832 1969 2097 296 372 69 2014 5855 2000 182+ 299 368 44 2015 4779 1489 837 228 227 41 2013 2015 Muutos % 30% 24 % 60 % 23 % 39 % 36 % Muutos 2053 480 1260 68 145 28

Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi

Palvelurakennemuutos Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin. Monialainen ja monituottajuuteen perustuva alueen tarpeista nouseva perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne = TOIMIVA PALVELUOHJAUS, TOIMIVA ARKI Osaamisen varmistaminen yhteisistä toimintamalleista, uusien ammattilaisten kouluttaminen. Vastuutetaan palveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää. Paras asiantuntija eturiviin. Työntekijöiden pysyvyys on perheiden kannalta tärkeää. Luodaan aktiivisen osallisuuden malli rakenteisiin. Kirkko ja järjestöt mukaan perheen jaksamista tukemaan.

Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi: Digitaalinen palveluohjaus, videovälitteiset palvelut, liikkuvat palvelut, helppokäyttöiset palveluntarjoajan nettisivut (sivuista vastaava työntekijä), yhteinen omahoitoalusta, joka ulottuu koko maakuntaan, on jokaiselle sama ja kaikilla käytössä Uudistetut tietosuoja määritykset, asiakkaille varmistettava mahdollisuus lukea omat asiakirjansa Tietojärjestelmien kansallinen kehittämisen tukeminen, toiminnanohjauksen ja vaikuttavuuden välineenä käytetään tunnuslukujen seurantaa = tiedolla johtamisen vahvistaminen, chattipalvelut, ryhmätyöskentelyt online (Periscope video online ryhmät perhevalmennuksessa jne).

Asiakastarpeet ja saavutettavuus Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin. Perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne. Myös erityispalvelut saadaan lähelle perheen arkea, kotisairaala

Monituottajuus Työryhmässä todettua, ja keinoja monituottajuuteen liittyen: Maakunnassa on monia vahvan ammattitaidon omaavia yksityisiä palvelun tuottajia, jotka voisivat olla mukana asiantuntijan roolissa esimerkiksi lastensuojelussa, esim. pienissä kunnissa, joissa erityispalvelut ovat usein kaukana tai ostetaan muualta. Lastensuojeluun liittyvät ympärivuorokautiset lasten ja nuorten hoitopaikat ovat lähes yksinomaan yksityisten toimijoiden ylläpitämiä (kts. dia 10, Nykytilan analyysi!) > sijaishuollon paikasta yhteydenpito ja kuntoutumisen tuki kotiin ja avohuoltoon sekä sijaishuollon aikana että jälkihuollon toimiin liittyen. Perhekeskus toimintamallissa monituottajuus ja monialaisuus on huomioitu Kirkko ja seurakunnat sekä lukuisat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja palveluiden yhdyspinnassa toimivat järjestöt halutaan ja otetaan aktiivisemmin mukaan perheen jaksamista tukemaan moninaisin palveluin, vertaisosaamista, pitkää kokemusta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen.

Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on myös tärkeä voimavara ja tavoitteita tukeva keino: Digitaaliset koulutustilaisuudet työntekijöille ja asiakkaille, Lapset puheeksi koulutusten jatkosta huolehtiminen ja LP:n levittäminen kaikkien osaamiseksi, tutkinto opiskelijat mukaan maakunnalliseen LAPEkehittämiseen, lasten ja perheiden osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden huomioiminen koulutuksessa ja palveluiden suunnittelussa, myös erityisosaamisen vahvistaminen perustasolla, motivoiva kysely Vuorovaikutuskoulutusta, kulttuurimuutokseen liittyvää osaamista lisäävä pakollinen koulutus, alueellinen ammattikohtainen koulutus ja henkilökierto (järjestöt mukaan), tutkimuksen ja koulutuksen nivouttaminen käytäntöön tiiviillä yhteistyöllä Oppilaitos yhteistyön tiivistäminen, koulutusten suunnittelun yhteistyön edelleen vahvistaminen, tutkimusja opinnäytetöiden hyödyntäminen

Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Kts. dia 8: asiakkuuksien ja eri palvelutarpeiden määrittely! Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Vastuutetaan palveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää Vahvistetaan tiedolla johtamista : reaaliaikainen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi, asiakaspalautejärjestelmät, kokemustieto Tieto lapsesta, perheestä, asiakkaasta kaikilla toimijoilla; varhainen tieto Tieto asiakkaalla itsellään PALVELUOHJAUSMALLI

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuu kuuluu tulevaisuuden peruskunnille, vaikka toki hyte onkin myös sote maakunnan ennaltaehkäisevien palveluiden ydintä. Hyvinvointityötä tehdään kaikilla kunnan toimialueilla varhaiskasvatus ja koulu, liikunta ja kulttuuripalvelut sekä vapaa aikaan liittyvät palvelutarjonta (myös kolmannen sektorin toimijoiden tarjonta) nousevat merkittävään osaan. Hyte työn huomioivia keinoja lape palveluissa: Saumaton yhteistyö ja palveluketjut peruskunnan ja sote maakunnan välillä Lapset puheeksi toimintakokonaisuudessa käytössä olevat menetelmät, LP keskustelu ja LP neuvonpidot (toteuttavat universaalia varhaisen tuen mallia)

Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset

Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa

MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Lapsi ja perhe keskiössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) Vastuullinen ja mielekäs elämä arjen kehitysympäristöissä Osallisuuden tukeminen ja kuntalaisten lisääntyvä kiinnostus aktiiviseen toimijuuteen Kulttuuri ja järjestötoimijat vahvemmin mukana Johdon sitoutuminen asiakaslähtöisyyteen Lapsivaik. arviointi, tiedolla johtaminen Proaktiivinen ennakointi, ennakkovaikutusten arviointi Johdon linjaamat käytännöt ja palvelut hyten edistämiseen Lapsilähtöisen muutostyön kustannusten huomiointi budjetoinnissa Budjetointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, esim. palveluseteli Asiakaslähtöinen eri palveluprosessien aukikirjoittaminen ja muutostyö Hyte näkyy rakenteissa Digitalisaation keinot, kuntalaisten omavastuun kasvaminen Henkilöstön koulutus, rakenteellinen työ, näyttöön perustuvat menetelmät (LP) Kehittävä työote Osaamisen vahvistuminen verkkotyövälineiden käyttöön Yhteistyön vahvistuminen (järjestöt, srk, yksityiset palv.tuottajat) Palvelurakenteen muutos: Palveluiden toteutuminen lapsen kasvu ja kehitysympäristöissä Mahdollisuus osallisuuteen Lähiverkosto on vahvasti mukana palveluprosesseissa Kokemusasiantuntijat mukana palvelu järjestelmässä, toimiva asiakaspalaute järjestelmä Palvelulupaus Malli siirtynyt käytäntöön Palveluiden painopiste kehitysympäristöissä, perus ja erityis palveluiden joustavat asiakaslähtöiset käytännöt Palvelurak. optimointi Resurssien painopiste kasvu ja kehitys ympäristöjen tukeen ja palveluohjauksen toteuttamiseen Kustannusten kasvu on puolittunut Palveluohjauksen mallit aukikirjoitettu ja juurrutettuina rakenteisiin. Palvelut palveluohjauksen avulla lasten ja perheiden luokse > lähetteettömyys Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus Yhteistyöverkostot toimivat Asiakkaat mukana palveluiden kehittämisessä Erityisosaamisen tuella lähipalveluiden varaan rakentuva arki Erityispalvelut osana lähipalveluiden arkea Erityis ja lähipalveluiden tiivis yhteistyö Osasto /laitoshoito tarpeenmukaista, mahd. lyhytkestoista Osallisuuden tukeminen ja kokemusasiantuntijuus Tieto hyötykäytössä, muutosta koskevat konkreettiset päätökset tehty, huomio palveluiden saumakohdissa Resurssien vastuullinen ja kustannustehokas käyttö, kustannuskasvun taittuminen. Liikkuvat erityispalvelut lähipalveluiden tukena Sähköiset palvelut, etäyhteydet hyötykäytössä Palveluiden sauma kohtien vastuut ja työnjako selkeä, osallisuus omien palveluiden suunnittelussa Erityispalveluilla tiivis yhteys perheen arkeen ja lähipalveluihin, ei päällekkäisyyttä Etäkonsultointi Perus ja erityispalveluiden työntekijät on koulutettu: yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta, sekä omasta roolistaan siinä Palveluohjaajat on koulutettu Sähköiset palvelut Digi, liki ja täsmä Matalan kynnyksen sähköinen palvelutarjotin on käytössä, tiedotus, opastus, chat kokemus asiantuntijuus Tarpeenmukaiset sähköiset palvelut käytössä, jatkosuunnitelma sähköisten palveluista laadittu Kustannusten huomiointi budjetoinnissa Yhteistyötä järjestö ym toimijoiden kanssa Virtuaaliset palvelut keskeinen osa palveluita ja prosesseja Koulutus ja tuki sähköisten palveluiden ja uusien järjestelmien käyttöön ottoon Yhteisiä sähköisiä palveluita eri toimijoilla