Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 3 TIIVISTELMÄ Joukkoliikenteen nykytila Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2020 kuuluvassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen on käyty läpi seudun koko joukkoliikennejärjestelmä joukkoliikennemuotoineen, terminaaliverkkoineen, lippu- ja informaatiojärjestelmineen sekä liikenneinfrastruktuurineen. Nykytilanteesta on myös selvitetty matkaketjujen toimivuus sekä joukkoliikenteen esteettömyys ja rahoitus. Kuntien joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2002-2006 Selvityksessä on määritetty seudun kaikille kunnille joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuodelle 2006 sekä niitä tukevat liikenteelliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Liikenteellisten palvelutasotavoitteiden määrittämisessä on hyödynnetty liikenne- ja viestintäministeriön mallia maaseutumaisten kuntien palvelutasotavoitteiden määrittämisessä. Tavoitteena on, että kaikissa seudun kunnissa kunnanhallitus hyväksyy palvelutasotavoitteet joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen viralliseksi perustaksi. Joukkoliikennejärjestelmän tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty seudun joukkoliikennejärjestelmän tavoitteeksi seuraavat asiakokonaisuudet: kasvatetaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta nykyisestä panostetaan joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä viedään joukkoliikenteen asiantuntemus maankäytön suunnitteluun panostetaan joukkoliikenteen kilpailukykyyn potentiaalisilla joukkoliikenneakseleilla turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso kaikilla alueilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voimakkaasti kehitetään joukkoliikennettä kulkumuotojen välisenä yhteistyönä ts. panostetaan joukkoliikennettä tukevien matkaketjujen kehittämiseen voimakkaasti selkiytetään kulkumuotojen välistä työnjakoa Kulkumuotojen välinen työnjako Työssä esitetyn kehittämisstrategian mukaan seudun joukkoliikennettä kehitetään linjaauto- ja junaliikenteen välisenä vuorovaikutuksena, jossa pääpaino on toistaiseksi linjaautoliikenteessä. Junaliikenteen roolia voidaan kasvattaa siinä vaiheessa, kun se tarjoaa salolaisille ja Salossa työssäkävijöille toimivat työ- ja koulumatkayhteydet, kunnat ohjaavat maankäyttöä nykyistä voimakkaammin radan ja asemien läheisyyteen sekä kulkumuotojen välillä on käytössä yhteiskäyttöiset lippujärjestelmät. Aiesopimukseen vietävät kehittämistoimenpiteet Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämistoimenpiteiksi on esitetty vajaat 30 erilaista hanketta. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tehtävään aiesopimukseen esitetään joukkoliikenteen osalta kirjattavaksi ainakin seutuliikennetyöryhmän perustaminen ja henkilöliikennelogistikon palkkaaminen. Tarvittaessa aiesopimukseen voidaan ottaa muitakin ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan kuuluvia hankkeita. Tämä ratkaistaan suunnittelun yhteenvedon tekemisprosessin aikana. Toimenpiteiden seuranta Muut kehittämishankkeet viedään seutuliikennetyöryhmän tietoisuuteen, jonka tehtävänä on seudun henkilöliikennelogistikon avustuksella tehdä ehdotuksia seudun joukkoliikennejärjestelmää ja toimintaympäristöä kehittävistä toimenpiteistä. Lisäksi työryhmän tulee seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjä joukkoliikennettä koskevien toimenpiteiden toteutumista sekä seutu- ja työmatkalippujen myynnin ja kustannusten, kuljetuspalvelujen käytön, seutuliikenteen liikennetarjonnan ja tiedottamisen kehittymistä.
4 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 5 ALKUSANAT Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa 2020 tehdään laajana yhteistyöhankkeena, jonka koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Suunnittelussa on mukana seudun kaikki 11 kuntaa sekä Tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Linja-autoliitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus, VR Osakeyhtiö ja Lounais- Suomen ympäristökeskus. Liikennejärjestelmäselvitys muodostuu kuudesta eri osaselvityksestä: A. Maankäytön suunnittelun tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä B. Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma C. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen D. Salon itäinen ohikulkutie E. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen F. Yhteenvetoraportti ja aiesopimuksen laatiminen Liikennejärjestelmäsuunnitelman kuvaus löytyy Varsinais-Suomen liiton www-sivuilta osoitteesta http://www.varsinais-suomi.fi/ kohdasta Suunnittelu. Osaselvityksen C Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen hankeryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Heikki Saarento, pj. Varsinais-Suomen liitto Jarmo Heimo, Salon kaupunki Päivi Liuska-Kankaanpää, Salon kaupunki Mauri Hermunen, Muurlan kunta Terttu Ryyppö, Suomusjärven kunta Pekka Liimatainen, Tiehallinto / Turun tiepiiri Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus Peter Ulmanen, Linja-autoliitto / Lounais-Suomi ja Pohjanmaa Arja Aalto, Ratahallintokeskus Reino Mäntymäki, VR Osakeyhtiö / Henkilöliikenne Eija Laakso, Nokia Oyj Service Center Selvityksen pääkonsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn suorittamisesta ovat vastanneet insinööri Reijo Vaarala, DI Henriika Viitasaari, DI Vesa Verronen ja tekniikan ylioppilas Marko Mäenpää. Selvityksen alikonsultteina ovat toimineet Tieliikelaitoksen Konsultoinnin Turun toimipiste, jossa työn suorittamisesta ovat vastanneet DI Hanna Kari (1.2.2002 asti), insinööri Petri Antola ja DI Juha Mäki sekä kävelyn ja pyöräilyn vuorovaikutuksen osalta Linea Konsultit Oy:stä DI Sakari Somerpalo.
6 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1 JOHDANTO...9 1.1 Taustaa...9 1.2 Selvityksen tavoitteet...9 1.3 Suunnittelualue...10 2 SUUNNITTELUPROSESSI...15 3 SEUDUN NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ...16 3.1 Eri joukkoliikennemuodot...16 3.2 Joukkoliikenteen terminaaliverkko...21 3.3 Lippujärjestelmät...25 3.4 Informaatiojärjestelmät...27 3.5 Matkaketjut...28 3.6 Joukkoliikenteen esteettömyys...30 3.7 Joukkoliikenteen rahoitus...30 4 JUNALIIKENTEEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT...32 4.1 Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvitys...32 4.2 Taajamajunan kehittämisedellytykset Salon seudulla...33 4.3 Junaliikenne ja maankäytön suunnittelu...35 4.4 Junaliikenne ja työmatkaliikenne...35 5 PALVELUTASOVISIOT, TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA...37 5.1 Palvelutasovisiot 2020...37 5.2 Tavoitteet...38 5.3 Kehittämisstrategia...39 6 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTASOPROSESSI...40 6.1 LVM:n mukainen palvelutason määrittelyprosessi...40 6.2 Palvelutasotekijät...41 7 SEUDUN YHTEISET PALVELUTASOTAVOITTEET 2002-2006...42 7.1 Liikenteelliset palvelutasotavoitteet...42 7.2 Muut palvelutasotavoitteet...43
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 7 8 SEUDULLISIA PALVELUTASOTAVOITTEITA TUKEVAT TOIMENPITEET...44 8.1 Joukkoliikenteen hoito-organisaatio...44 8.2 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko...45 8.2 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko...46 8.3 Moottoritien valmistumisen vaikutukset linja-autoreitteihin...50 8.4 Lippujärjestelmät...51 8.5 Informaatiojärjestelmät...52 8.6 Matkojen yhdistelykeskus...53 8.7 Joukkoliikenteen esteettömyys...55 8.8 Joukkoliikenteen laatukäytävät...57 8.9 Liikennetarjontaan vaikuttavat toimenpiteet...57 8.10 Kunnossapito...60 8.11. Maankäytön ja joukkoliikenteen välinen vuorovaikutus...60 8.12 Matkaketjut...60 8.13 Junaliikenne...61 9 KUNTIEN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 2002-2006 JA NIITÄ TUKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET...62 9.1 Salon kaupunki...63 9.2 Halikon kunta...66 9.3 Kiikalan kunta...68 9.4 Kiskon kunta...70 9.5 Kuusjoen kunta...72 9.6 Muurlan kunta...74 9.7 Perniön kunta...76 9.8 Perttelin kunta...78 9.9 Someron kaupunki...80 9.10 Suomusjärven kunta...82 9.11 Särkisalon kunta...84 10 JOUKKOLIIKENTEEN JA MATKAKETJUJEN KEHITTÄMISOHJELMA...86 10.1 Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet...86 10.2 Arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset...86 10.3 Joukkoliikenteen seurantajärjestelmä...88 10.4 Vaikutukset...88
8 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 9 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Salon kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö aloitettiin vuoden 2000 lopulla käynnissä olevien kaavatöiden tueksi. Työssä tutkitaan mm. maankäytön tukemista liikennejärjestelmän toimenpiteillä, liikenneturvallisuutta, joukkoliikennettä, Salon itäistä ohikulkutietä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Suunnitelmatyö on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2002 aikana. Kaavatöiden osalta Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laatiminen Salon seutukunnan alueelle. Kaava korvaa alueelle vahvistetut seutukaavat. Lisäksi useissa seutukunnan kunnissa on vireillä kaavatöitä. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on kaikkien liikennemuotojen toimintaa ja toimintaympäristöä koskeva yhteinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laativat ja toteuttavat yhteistyössä alueen liikennejärjestelmästä ja maankäytöstä vastaavat tahot. Tämä selvitys koskee joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämistä sekä liikenteellisen että fyysisen toimintaympäristön osalta. Työllä on selvät rajapinnat kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden kanssa. Lisäksi työssä otetaan kantaa siihen, miten kuntien yleiskaavoituksessa esitetyt maankäytön laajenemisalueet asutuksen ja työpaikkojen osalta tukevat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tehtäväasettelussa työllä oli tarkoitus hakea tietoa seuraaviin asioihin: joukkoliikenteen laatukäytävä Turku Salo kävelyn ja pyöräilyreittien kehittäminen sekä pyöräparkkiselvityksen laatiminen ja kaupunkipyöräajatuksen ideointi joukkoliikenne Saloon ja muiden kuntien välillä sekä seudun ulkoiset yhteydet seutulippusysteemin laajentaminen alueen ulkopuolelle seudun kuntien yleiskaavatyö maankäyttö rautatieaseman ja liikennepaikkojen ympäristössä sekä edellytykset matkakeskukselle turhan liikenteen vähentämiseen tähtäävät toimet muutosten aiheuttamat vaikutukset 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on: potentiaalisten joukkoliikenneakselien kehittäminen juna- ja linja-autoliikenteen työnjaon selvittäminen joukkoliikenteessä joukkoliikenteen terminaaliverkkojen määrittely sijainnin ja palvelutason suhteen joukkoliikenteen toimintaedellytysten tukeminen matkaketjuja ja seutulippujärjestelmää kehittämällä lasten, vanhusten ja liikkumisesteisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksien parantaminen liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtäävään aiesopimukseen valmistautuminen Lisäksi selvityksen tulee tukea käynnissä olevan Salon seudun maakuntakaavatyötä sekä seudun kuntien yleiskaavatöitä.
10 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 1.3 Suunnittelualue 1.3.1 Väestö ja työpaikat 30.6.2001 seudun 11 kunnassa asui yhteensä 62473 asukasta. Yli puolet väestöstä (54 %) asuu Salossa tai Halikossa ja noin 16 % Somerolla. Kuudessa kunnassa asukasluku on alle 2000 henkilöä. Särkisalossa asukasluku on alle 1000 henkilöä. Salon seudulla oli vuonna 1999 yhteensä 28637 työpaikkaa ja 27736 työllistä, jolloin seudun työpaikkaomavaraisuus oli 103 %. Salossa oli 16935 työpaikkaa ja 11460 työllistä, jolloin kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 148 %. Muissa seudun kunnissa työpaikkoja oli työllisiä vähemmän. Liikenteen kannalta seudun kunnista käydään Saloa lukuun ottamatta suhteellisen paljon työssä oman kunnan ulkopuolella. Kuva 1. Väestö 30.6.2001. Taulukko 1. Työpaikat, työlliset ja työpaikkaomavaraisuus 1999 (Tilastokeskus). Kunta Vuosi 1999 (Tilastokeskus 20.2.2002) Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus Salo 16935 11460 147,8 % Halikko 2372 4110 57,7 % Muurla 454 650 69,8 % Pertteli 1128 1726 65,4 % Somero 3440 4024 85,5 % Suomusjärvi 400 544 73,5 % Kiikala 554 780 71,0 % Kuusjoki 618 831 74,4 % Kisko 461 737 62,6 % Perniö 2047 2597 78,8 % Särkisalo 228 277 82,3 % Salon seutu 28637 27736 103,2 % 1.3.2 Työmatkojen suuntautuminen Väestön ja työpaikkojen sijoittumisen johdosta seudun suurimmat matkavirrat suuntautuvat Saloon. Vuonna 1999 seutukunnan työllisistä yli 4500 henkilöä kävi työssä oman kun-
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 11 tansa ulkopuolella Salossa. Eniten Salossa kävi työssä halikkolaisia (1982 henkilöä), pertteliläisiä (748) ja perniöläisiä (612). Salo myös työllisti Halikossa, Perttelissä ja Muurlassa asuvia enemmän kuin heidän oma kuntansa. Muita kuntia, jotka työllistivät seudun kuntia yhteensä yli 100 henkilöllä, olivat Halikko (675 henkilön työpaikka), Pertteli (398), Perniö (310), Muurla (165), Kuusjoki (138) ja Somero (128). Eniten seutukuntien ylittäviä työmatkavirtoja tapahtui Turun ja Salon välillä (3178 henkilöä). Kahden kolmasosan henkilön (67 %) työpaikka sijaitsi Salon seutukunnassa. Pääkaupunkiseudulle pendelöidään Turun seutua enemmän Somerolta, Suomusjärveltä, Kiikalasta ja Kiskosta. Forssan seutukunnasta käydään suhteellisen paljon työssä Somerolla (228) ja vastaavasti noin 100 somerolaisen työpaikka sijaitsee Forssan seutukunnassa. Taulukko 2. Työssäkäyntitilasto 31.12.1999. Forssan, pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan seutujen sekä muiden alueiden lähteenä on Varsinais-Suomen liitto tilastotieto 31.12.1997. Asuinkunta Salo Halikko Muurla Pertteli Somero Työssäkäyntikunta (Tilastokeskus 31.12.1999) Suomusjärvi Kiikala Kuusjoki Salo 9286 498 82 216 38 23 19 37 29 171 6 10405 503 39 194 356 11497 Halikko 1982 1522 21 49 7 8 2 17 7 44 2 3661 241 12 57 134 4105 Muurla 273 12 265 14 2 1 1 11 11 590 25 7 10 26 658 Pertteli 748 50 27 691 15 5 14 22 5 19 1596 52 12 25 46 1731 Somero 268 16 2 15 3022 17 48 1 4 3393 86 228 135 11 154 4007 Suomusjärvi 87 6 7 19 1 293 22 1 1 437 11 40 12 56 556 Kiikala 117 9 7 30 44 33 437 8 2 2 689 18 6 37 39 789 Kuusjoki 250 23 2 26 20 1 444 1 1 768 24 48 840 Kisko 169 13 10 17 1 11 5 1 366 17 1 611 21 36 43 51 762 Perniö 612 44 7 10 2 2 1 4 14 1623 26 2345 61 34 44 76 78 2638 Särkisalo 24 4 2 40 181 251 8 27 286 Salon seutu 13816 2197 430 1089 3150 377 519 582 437 1933 216 24746 1050 338 578 142 1015 27869 Turun seutu 2128 92 10 17 26 7 10 6 7 32 2 2337 Forssan seutu 50 104 5 159 PKS 90 90 Länsi-Uusimaa Muut 671 98 44 33 104 37 40 17 31 63 17 1155 Yhteensä 16755 2387 484 1139 3384 421 569 610 475 2028 235 28487 Kisko Perniö Särkisalo Salon seutu Turun seutu Forssan seutu PKS Länsi-Uusimaa Muut Yhteensä Matkojen suuntautumisen perusteella joukkoliikenteen tarpeet työmatkaliikenteessä voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen esim. seuraavasti: 1. työmatkayhteyksien järjestäminen seutukunnista Saloon 2. työmatkayhteyksien järjestäminen kuntien sisällä kuntakeskuksiin tai tärkeimmille työpaikka-alueille 3. työmatkayhteyksien järjestäminen Turun seudulta Saloon 4. työmatkayhteyksien järjestäminen Salosta ja Halikosta Turkuun 5. työmatkayhteyksien järjestäminen Forssan seudulta Somerolle ja päinvastoin 6. työmatkayhteyksien järjestäminen Perniöstä ja Perttelistä Turkuun joko suorina tai vaihdollisina yhteyksinä 7. työmatkayhteyksien järjestäminen Somerolta pääkaupunkiseudulle 8. työmatkayhteyksien järjestäminen pääkaupunkiseudulta Saloon
12 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 1.3.3 Elinkeinotoiminta Salon seudulla oli vuonna 1999 muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suhteessa enemmän teollisuuteen ja maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Seutukunta taas työllisti palvelusektoria, rakentamista ja rahoitustoimintaa suhteellisesti vähemmän kuin muu maakunta. Teollisuutta oli ylivoimaisesti eniten Salossa, jossa sen osuus oli yli puolet (50,6 %) kaikista työpaikoista. Lähimmäksi Saloa pääsivät Pertteli (48,1 %) ja Muurla (43,0 %). Maa- ja metsätalouden osuus oli suurin Kiikalassa (34,3 %), Kuusjoella (27,5 %), Kiskossa (25,6 %), Särkisalossa (25,0 %) ja Suomusjärvellä (20,0%). Salossa maa- ja metsätalouden osuus oli vain 1,1 %. Taulukko 3. Salon seutukunnan työpaikat toimialoittain 1999 (Tilastokeskus 20.2.2002). Toimiala Työpaikat 1999 (kpl) Osuus toimialasta Salon seutu Varsinais-Suomi Salon seutu Varsinais-Suomi Maa- ja metsätalous 2366 10116 8,3 % 5,3 % Mineraalien kaivuu 50 351 0,2 % 0,2 % Teollisuus 11709 45914 40,9 % 24,1 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 73 1348 0,3 % 0,7 % Rakentaminen 1314 12605 4,6 % 6,6 % Kauppa, majoitustoiminta ym. 3203 25746 11,2 % 13,5 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1424 13761 5,0 % 7,2 % Rahoitustoiminta ym. 1920 21819 6,7 % 11,5 % Yhteiskunnalliset palvelut 6103 55626 21,3 % 29,2 % Toimiala tuntematon 475 3201 1,7 % 1,7 % Yhteensä 28637 190487 100,0 % 100,0 % Liikenteellisesti asiaa voidaan ajatella siten, että Saloon suuntautuu paljon teollisuuden työmatka- ja tavarakuljetuksia ja että Salon seudulta suuntautuu paljon ostos- ja asiointimatkoja seudun ulkopuolelle. 1.3.4 Maankäyttö Salon seudun kunnat ovat pieniä ja asutus on levinnyt useasti myös kuntakeskusten ulkopuolelle. Seudullisesti tiiveintä maankäyttöä esiintyy Salon ja Halikon ulkopuolella Somerolla, Perniössä ja Kiskossa. Kuitenkin erityisesti Halikossa ja Perniössä on maankäyttöä myös hajautettu erittäin paljon kuntakeskusten ulkopuolelle esim. Halikossa Asemanseudulle, Vaskioon ja Märyyn ja Perniössä Asemanseudulle, Teijoon, Mathildedaliin ja Koskelle. Vastaavia asutuskeskittymiä esiintyy paljon myös Kiikalassa ja Kuusjoella, joissa mikään alue ei muodosta voimakasta maankäytön painopistealuetta. Nauhamaista rakennetta esiintyy eniten Suomusjärvellä, Muurlassa ja Särkisalossa. Perttelissä maankäytön painopistealueita ovat kuntakeskus, Inkere ja Hähkänä. Joukkoliikenteen kannalta täysin ihanteellista maankäyttöä ei esiinny missään Salon seudun kunnassa. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja kustannustehokkaiden joukkoliikennepalvelujen kannalta on suotavaa mahdollisimman tiivis rakenne olemassa olevien liikennepalvelujen läheisyyteen. Vaihtoehtoisesti nauhamainen maankäyttö joukkoliikenneyhteyksien varrella antaa mahdollisuuden toimivan joukkoliikenteen syntymiseen.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 13 1.3.5 Liikenneinfrastruktuuri Tie- ja katuverkko Valtatie 1 halkaisee Salon seudun itä-länsi suunnassa. Väylä toimii kahden merkittävän valtakunnanosakeskuksen Helsingin ja Turun pääväylänä, joka rakennetaan moottoritietasoiseksi vuoteen 2008 mennessä. Moottoritie välillä Paimio - Muurla valmistuu vuonna 2003. Nykyisiä moottoritieosuuksia ovat Turku - Paimio ja Lohjanharju - Helsinki. Salon seudulla ei ole muita valtateitä lukuun ottamatta Someron itäpuolella olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 2 ja Someron länsipuolella olevaa lyhyttä osuutta valtatiestä 10. Kantatie 52 halkaisee Salon seudun pohjois-etelä -suunnassa. Etelässä kantatie tarjoaa yhteydet Tammisaareen ja Hankoon ja pohjoisessa Forssaan. Seudulla ei ole muita kantateitä. Salon seudulta on seututietasoiset yhteydet Perniöstä Kemiöön (maantie 183), Salosta Kiskon kautta Inkooseen (186), Halikosta Marttilaan (224) sekä Somerolta Helsinkiin (280) ja Tammelaan (282). Valtatien 1 rakentuminen moottoritieksi muuttaa nykyisen väylän seututieksi (110). Muut tärkeimmät kuntien väliset yhteydet ja yhteydet maankäytön painopistealueilta kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti 4-numeroisia yhdysteitä. Muun alempitasoisen tieverkon muodostaa 5-numeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentää kuntien katuverkko. Kuva 2. Ote tiepiirin tarveselvityksessä esiin tulleista talvihoidon ongelmallisista kohteista Salon seudulla. Nykyinen tieverkko ei aseta esteitä toimivalle joukkoliikenteelle. Eniten ongelmat kohdistuvat teiden ja pysäkkien hoitoon ja kunnossapitoon. Turun tiepiirin joukkoliikenteen tarveselvityksessä tehdyn sidosryhmäkyselyn mukaan talvihoidon taso joukkoliikenteen käyttämillä alempiasteisilla teillä ja pysäkkiolosuhteet haja-alueilla ovat yleensä tiepiirin alueella puutteellisia. Pysäkkien varustelu, valaistus, näkyvyys ja polkupyörien pysäköintimahdollisuudet ovat kyselyn mukaan myös puutteellisia. Liikenneturvallisuudessa suurimmat ongelmat ovat pysäkkijärjestelyissä koulujen kohdilla ja yleensä kevyen liikenteen järjestelyissä pysäkkien läheisyydessä. Ongelmat ovat haja-alueilla suuremmat kuin taajamissa. Rataverkko Helsinki Turku -rata on Salon seudulla yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kaukoohjattu Helsingistä käsin. Radalla on automaattinen junan kulunvalvonta. Suurin sallittu nopeus vaihtelee välillä 160-200 km/h. Rataosuus on luokiteltu nopealiikenneradaksi, jossa alkoi Pendolino-liikenne ensimmäisenä Suomessa vuonna 1995. Salo toimii Helsinki Turku -radan kaupunkiasemana, jossa pysähtyvät kaikki junat. Muita rataosuuden asemia ovat Helsinki, Pasila, Espoo, Kirkkonummi, Karjaa, Kupittaa, Turku ja Turun satama. Karjaalta on mahdollisuus junaa vaihtamalla mennä myös Hankoon.
14 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Nykyinen infrastruktuuri ei juurikaan mahdollista rataosuudella kulkevien junien lisäämistä. Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaan 18 kaukojunaparia alkaa jo vaatia rataosuudelta lisäkapasiteettia, jota voidaan lisätä rakentamalla lisää kohtaamispaikkoja tai kaksoisraide. Ilmaliikenne Salon seudulla ei ole omaa lentoasemaa. Kiikalassa on pienlentokenttä, jossa ei ole reittiliikennettä. Kiikalan lentokenttä sijaitsee valtatien 1 pohjoispuolella noin 30 km Salosta itään. Vesiliikenne Salon seudun eteläosaa ympäröivä vesistö ja mm. Teijon retkeilyalue tarjoavat hyvän potentiaalin matkailuliikenteelle mm. Särkisalon, Perniön, Salon ja Halikon kunnissa. Kuva 3. Salon seudun liikenneinfrastruktuuri.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 15 2 SUUNNITTELUPROSESSI Lähtökohtana oli selvittää seudun joukkoliikenteen ja matkaketjujen nykytila, tavoitteet sekä tavoitteita tukevat kehittämistoimenpiteet käynnissä olevien kaavoitustöiden tueksi. Selvityksen kanssa samaan aikaan tehtiin muita liikennejärjestelmäsuunnitelman osaselvityksiä ja sujuva vuorovaikutus niiden kanssa oli tärkeää. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen nykytila selvitettiin kuntakyselyn- ja kierroksen sekä liikennöitsijähaastattelujen avuilla. Tarkoituksena oli saada käsitys joukkoliikenteen liikenteellisestä ja fyysisestä tilasta sekä toiminta- ja rahoitusmalleista jatkosuunnittelun pohjaksi. Seudun yhteisen joukkoliikennejärjestelmän tavoitetilan 2020 eli palvelutasovisioiden perusteella laadittiin seutu- ja kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet vuodelle 2006 sekä niitä tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Toteuttamisohjelmassa määriteltiin kehittämistoimenpiteiden aikataulu ja aiesopimuksen piiriin valittavat hankkeet. SALON SEUTUKUNNAN MAAKUNTAKAAVA SALON SEUDUN KUNTIEN YLEISKAAVAT SALON SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2020 A. Maankäytön tukeminen liikennejärjestelmän toimenpiteillä B. Liikenneturvallisuussuunnitelma C. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen D. Itäinen ohikulkutie liikennejärjestelmässä ja Meriniityn yhteys E. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen F. Yhteenvetoraportti Liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistäminen kaavoituksen tueksi Joukkoliikenteen ja matkaketjujen nykytila (bussi-, taksi- ja junaliikenne sekä matkaketjujen ja infrastruktuurin toimivuus) Kuntakysely kuljetuskustannukset organisaatio terminaalit informaatio liityntäliikenteet liikenteen hoitomallit liikenteen ongelmat ja kehittämisen tarve suunnittelutilanne maankäytön ja joukkoliikenteen yhteen kytkentä Liikennöitsijähaastattelut joukkoliikenteen toimivuus yhteistyömallit ongelmat fyysisessä toimintaympärist össä Kuntakierros yhteisymmärryksen löytäminen kuntien eri hallintokuntien ja maankäytön suunnittelun kanssa Palvelutasovisioiden lähtötietojen kerääminen PALVELUTASOVISIOT VUODELLE 2020 (sovitaan yhteinen joukkoliikennejärjestelmän tavoitetila 2020) Palvelutasovisioiden kirjaaminen PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY VUOSILLE 2002-2006 määritetään (tärkeysjärjestyksessä) kyläalueet, joille joukkoliikennepalveluja tarjotaan määritetään tarjottavien palveluiden taso eri alueilla matkaryhmittäin määritetään joukkoliikennemuotojen välinen työnjako ja matkaketjujen toimivuus määritetään joukkoliikenteen fyysisen toimintaympäristön kehittämisen taso otetaan kantaa joukkoliikenteelle varattujen rahoituksen suuntautumiseen Konkreettisten palvelutasota -voitteiden kirjaaminen VASTUUJAOSTA SOPIMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SITOUTTAMINEN Suunnitelman toteuttaminen Kuva 4. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen suunnitteluprosessi
16 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 3 SEUDUN NYKYINEN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ Seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne, joka tarjoaa palvelut kuntien ja seutukunnan sisäisessä liikenteessä sekä kuntien ja seutukuntien ylittävässä liikenteessä. Seudun ylittävässä liikenteessä myös junat tarjoavat yhteydet Salosta Turkuun ja Helsinkiin sekä näiden väliin jääville asemille. Junat eivät pysähdy seudun muille asemille. Muuten liikennetarjonta on linja-autoliikenteen tai sen varaan rakennettujen matkaketjujen varassa, ellei suoriteta junavaihtoa Turussa, Pasilassa tai Helsingissä. 3.1 Eri joukkoliikennemuodot 3.1.1 Linja-autoliikenne Käsitteistöä Vakiovuoro pysähtyy tarvittaessa reitin kaikilla bussipysäkeillä. Pikavuoro pysähtyy vain aikatauluissa mainituilla paikkakunnilla ja tarvittaessa pikavuoropysäkeillä, joita on reitin varrella ja kaupunkialueilla. Express-vuoro (= erikoispikavuoro tai EP-vuoro) on vastaava nopeampi pikavuoro ja pysähtyy vain aikatauluissa mainituilla paikkakunnilla ja erikseen mainituilla pikavuoropysäkeillä. ExpressBus on 34 Linja-autoliittoon kuuluvan pikavuoroyrityksen markkinointiyhteenliittymän yhteinen tuotenimi. Kuva 5. Express-vuorot tunnistaa tuotenimen mukaisesta samanlaisesta bussiväristä (valokuva: www.expressbus.com). Kaupunkimainen paikallisliikenne palvelee ensisijaisesti taajama-alueiden sisäisiä matkustustarpeita. Siinä ajetaan vähintään 6 vuoroa päivässä. Vuoroväli on enintään 2 tuntia tai liikenne on luonteeltaan palvelulinja. Kunnan sisäisessä liikenteessä ajetaan vain kunnan tai kaupungin rajojen sisäpuolella. Seudullinen liikenne ulottuu useamman kunnan alueelle. Bussiyrittäjät Seudun vakiovuoroliikenteessä on suurin rooli Vainion Liikenne Oy:llä, joka liikennöi alueen jokaisessa kunnassa. Toinen merkittävä vakiovuoroliikennettä harjoittava bussiyrittäjä on Pohjolan Henkilöliikenne Oy, jonka vuorotarjonta seudulla painottuu pääasiassa Someron ja Somero-Salo välin liikennetarjontaan. Muiden bussiyrittäjien rooli kokonaisliikennetarjonnassa on vähäisempi, mutta alueellisesti merkittäviä bussiyrittäjiä ovat esim. Kiskossa Ky OPS-Kuljetus sekä Halikossa Salon Tilausmatkat Oy ja Reinosen Liikenne Oy. Turku - Helsinki välillä pikavuoroliikennettä harjoittavat melko tasavahvasti Vainion Liikenne Oy ja Pohjolan Henkilöliikenne Oy. Liikenteen hoitomallit Kaikki Turku - Helsinki välin pika- ja express-vuorot toimivat itsekannattavalla periaatteella ts. liikennöintikustannukset katetaan matkustajatuloilla. Länsi-Suomen lääninhallitus osti
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 17 vuonna 2001 runkoliikennettä täydentäviä kuntarajojen ylittäviä liikennepalveluja eniten Salo-Marttila, Salo-Kisko ja Salo-Somero -yhteysväleillä, joissa ostoliikenne koostui pääsääntöisesti työ- ja koulumatkaliikenteestä. Taulukko 2. Ostoliikenne syksyllä 2001 (Länsi-Suomen lääninhallitus) Kuntaväli Vuorot Ostoliikenteen osuus syksyllä 2001 (vuorot yhteensä) yhteensä Vuorot Osuus Vuorokaudenaika (kpl) (a=aamu, ap=aamupäivä, ip=iltapäivä, i=ilta) Salo-Marttila 9 6 67 % 1xM-L ip, 1xL ip, 2xM-L a, 2xM-L i Salo-Kisko 23 12 52 % 3xM-P a, 3xM-P ip, 2xM-L a, 2xL ip, 2xM-S i Salo-Somero 31 13 42 % 2xM-L a, 2xM-P++ ap, 2xM-P+ kp, 3xL kp, 2xM- P i, 1xS i, 1xL i Salo-Kuusjoki (Raatala) 13 5 38 % 4xM-P ip, 1xM-P a Salo-Halikko-Heinäsuo- 3 1 33 % 1xM-P+ ip Raatala Salo-Teijo-Perniö 24 7 29 % 1xM-P a, 1xM-P ip, 1xM-P+ ip,4xl ap Salo-Muurla-Inkere 14 4 29 % 2xL-S kp, 2xM-L i Somero-Turku 19 4 21 % 2xS ip, 1xM-P ap, 1xM-P i Salo-Suomusjärvi 34 6 18 % 2xM-P a, 2xM-P i, 1xM-L kp, 1xL kp Salo-Kiikala 26 4 15 % 1xM-P a, 1xM-P ip, 1xL ap, 1xM-P++ a Salo-Perniö-Särkisalo 46 5 11 % 2xM-L a, 2xM-S i, 1xL ip Salo-Muurla 45 4 9 % 4xM-P i Salo-Kokkila 18 1 6 % 1xM-P++ a Seudun sisäinen liikennetarjonta Seudun liikenne on Salo-peräistä ts. suurin osa matkoista alkaa tai päättyy Saloon, mikä on luonnollista kun otetaan huomioon seudun väestön, työpaikkojen ja elinkeinotoimintojen sijoittuminen sekä Saloon suuntautuva seudun sisäinen ja ulkopuolelta tuleva työmatkaliikenne (ks. kohta 1.3 Suunnittelualue). Vain Somerolla on liikennettä, jota ei ajeta Salon kautta. Liikenteen rakenne on muotoutunut haja-asumisen vuoksi siten, että samoilla vuoroilla pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle alueelle liikennepalvelut. Toimintamalli varmistaa joukkoliikennetarjonnan mahdollisimman kattavasti ja tasapuolisesti, mutta heikentää kulkumuodon kilpailukykyä henkilöauton kanssa estäen nopeiden runkoreittien muodostumisen. Vilkkain liikennetarjonta on nykyisellä valtatiellä 1, jossa vakio- ja pikavuoroliikenteen yhteiskäyttö väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Valtatiellä 1 kulkee Salon seudulla vajaat 100 pika- tai express-vuoroa ja noin 7-35 vakiovuoroliikenteen vuoroa. Noin 40 % pikavuoroista on express-vuoroja, jotka eivät pysähdy seudun pysäkeillä. Vuoroväli on kaikkina vuorokaudenaikoina vähintään 60 minuuttia ja ruuhka-aikoina noin 30 minuuttia. Ruuhka-ajalla tarkoitetaan esim. klo 06:30-9:00 ja 14:00-18:00 välistä liikennettä. Useilla pikavuoroilla on suora tai järjestetty vaihtoyhteys Helsingin lentoasemalle sekä Helsingin ja Turun satamiin. Salo-Halikko -paikallisliikenne tarjoaa joillekin alueille, kuten esim. linjan 1 Sirkkula Salo Halikko vaikutusalueelle, väestöpotentiaaliin suhteutettuna hyvät palvelut. Rengaslinjan Ollikkala Tupuri vaikutusalueella paikallisliikenne tarjoaa myös mahdollisuudet työ-, koulu- ja asiointimatkojen tekemiseen, mutta ajoreitit ovat mutkikkaita ja ajoajat suhteellisen hitaita. Paikallisliikenteen ongelmana on, että osa tärkeistä taajama-alueista jää palvelujen ulkopuolelle. Tällaisia alueita ovat mm. Salossa Meriniitty ja Pohjois-Tupuri sekä Halikossa Asemanseutu ja Putola.
18 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Väestö- ja kysyntäpotentiaaliin suhteutettuna joukkoliikenne tarjoaa suhteellisen hyvän palvelutason Perniöstä, Perttelistä ja Halikon Vaskiosta Saloon. Muuten kuntakeskuksista ja kuntien suurimmista kylätaajamista on pääsääntöisesti mahdollisuus käydä keskeisinä toiminta-aikoina työssä, koulussa ja asioilla Salossa lukuun ottamatta Särkisalosta ja Somerolta tietyille työ- ja kouluajoille tulevia yksittäisiä vuoroja. Perttelin joukkoliikennettä heikentää vuorotarjonnan jakaantuminen kantatielle 52 ja Inkereentielle. Vielä korostuneemmin liikenteen jakaantuminen useille reiteille estää voimakkaan joukkoliikenteen runkoreitin muodostumisen välillä Salo-Somero. Salosta on muihin kuntiin Halikkoa lukuun ottamatta yleensä vain hyvät asiointimatkatasoiset yhteydet ts. liikennettä ei ole suunniteltu salolaisten työ- tai koulumatkoille kaupunkialueen ulkopuolelle. Linja-autojen vuorotarjonta heikkenee kesällä verrattuna talviliikenteeseen suhteellisesti vähiten Muurlassa, Perniössä, Suomusjärvellä, Särkisalossa ja Kiskossa. Kesällä Kuusjoella on puolet, Somerolla lähes puolet, Halikossa, Perttelissä ja Kiikalassa neljännes ja Salossa viidennes heikompi joukkoliikennetarjonta kuin talvella. Kesällä joukkoliikenteen tarjontaa heikentää eniten koulujen kesälomat. Lisäksi työpaikkojen kesälomat ja paremmat kevyen liikenteen olosuhteet verottavat kesällä joukkoliikenteen käyttöä. Taulukko 3. Linja-autojen vuorotiheys/vrk vuonna 2000, ei sisällä Salo-Halikko paikallisliikennettä (Länsi-Suomen lääninhallitus) Kunta Väkiluku Bussivuorot vuorokaudessa Kesäliikenteen vähenemä 30.6.2001 Talvi Kesä Ero talviliikenteestä Kuusjoki 1862 23 11 12 52,2 % Somero 9744 44 27 17 38,6 % Halikko 9164 63 46 17 27,0 % Pertteli 3722 51 38 13 25,5 % Kiikala 1890 43 33 10 23,3 % Salo 24537 312 244 68 21,8 % Kisko 1919 16 14 2 12,5 % Särkisalo 764 11 10 1 9,1 % Suomusjärvi 1324 106 98 8 7,5 % Perniö 6120 45 42 3 6,7 % Muurla 1427 75 72 3 4,0 % Seudun ylittävä liikennetarjonta Seudun ylittävässä liikenteessä on selvästi vilkkain liikennetarjonta nykyisellä valtatiellä 1, jossa kulkee vajaat 100 pika- tai express-vuoroa ja 35 vakiovuoroliikenteen vuoroa Turkuun ja 7 Helsinkiin. Linja-autot liikennöivät ympäri vuorokauden vähintään tunnin vuorovälillä. Klo 05:00-20:00 välisenä aikana linja-autoja kulkee 2-6 autoa suuntaansa tunnissa. Useilla pikavuoroilla on myös suora tai järjestetty vaihtoyhteys Helsingin lentoasemalle sekä Helsingin ja Turun satamiin. Salon seudun kaikista kunnista on suorat tai järjestetyt vaihtoyhteydet Turkuun, jotka palvelevat usein myös työ- ja koulumatkaliikenteen tarpeita. Ainakin yksi suora yhteys Helsinkiin on Halikosta, Kiikalasta, Kiskosta, Muurlasta, Perniöstä, Perttelistä, Somerolta ja Suomusjärveltä. Muuten Helsinkiin on sujuvaa matkustaa Salossa, Muurlassa tai Suomusjärvellä tapahtuvien vaihtojen avulla. Salon seudulta on yhteyksiä myös mm. Forssaan, Tammisaareen, Kemiöön, Hankoon, Taalintehtaalle, Koski TL:in, Marttilaan ja Karjalohjalle. Muut kuin Turkuun ja Helsinkiin tai Somerolta Forssaan suuntautuvat seutukunnan ylittävät yhteydet tarjoavat pääsääntöisesti vain mahdollisuuden asiointimatkoille ts. työ- ja koulumatkat onnistuvat vain harvoissa tapauksissa. Yhteydet seutukunnan ulkopuolelle edellyttävät usein vaihtoa Salossa.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 19 Kuva 6. Vakiovuoroliikenteen vuorotiheys reiteittäin talvella 2001-02.
20 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 3.1.2 Junaliikenne Helsinki Turku -rataosuudella kulkee lähes pelkästään henkilöliikennettä. Tavaraliikenne koostuu satunnaisista puutavarakuljetuksista. Helsinki Turku -rataosuudella liikennöi pika- ja InterCity-junia sekä Pendolinoja. Vuorotarjonta on molemmat suunnat yhteen laskettuna viikonpäivästä riippuen 26-31 vuoroa päivässä. Junat liikennöivät klo 5:50 1:07 välillä keskimäärin kerran tunnissa. Matka-aika Helsinki-Turku välillä on Pendolinolla 1 h 45 min (1:45), InterCity-junalla 1:56-2:04 ja pikajunalla 1:56-2:07. Matka-aika on välillä Helsinki Salo 1:14-1:32 ja Salo Turku 0:29-0:44. Vertailun vuoksi matka-ajat linja-autoilla ovat Express-vuoroilla välillä Helsinki Turku 2:15 ja muilla pikavuoroilla väleillä Helsinki Turku 2:30-2:35, Helsinki Salo 1:35-1:40 ja Salo-Turku 0:55. Taulukko 4. Helsinki Turku junaliikenteen aikataulut 7.1.-1.6.2002. Asema M-S M-L M-S M-S M-S M-P M-S M-S M-S S-P M-S M-S S-P M-S M-S Helsinki 5:50 7:39 9:08 11:10 12:08 13:08 14:08 15:08 16:08 17:12 18:08 19:08 20:10 21:38 23:08 Salo 7:15 8:55 10:34 12:26 13:34 14:40 15:34 16:34 17:38 18:28 19:34 20:34 21:26 23:04 0:37 Turku 7:49 9:24 11:04 12:55 14:04 15:10 16:04 17:04 18:08 18:57 20:04 21:04 21:55 23:34 1:07 Turku as. 8:17 20:30 Asema M-P M-S M-L M-P M-S M-S M-S M-S M-S M-S M-S S-P M-S M-S S-P M-S Turku as. 8:40 21:10 Turku 5:49 6:41 7:40 7:57 8:52 11:04 11:56 13:04 14:11 15:01 16:04 17:09 17:58 19:04 20:05 21:23 Salo 6:21 7:13 8:11 8:29 9:36 11:36 12:36 13:36 14:42 15:36 16:36 17:40 18:36 19:36 20:36 22:06 Helsinki 7:45 8:35 9:25 9:58 11:00 13:00 14:00 15:00 15:56 17:00 18:00 18:54 20:00 21:00 21:50 23:30 3.1.3 Taksiliikenne Salon seudulla on keskimäärin yksi taksi vajaata 600 asukasta kohden, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väkiluvultaan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin. Taksi voidaan rekisteröidä enintään 1+8 henkilölle. Tätä suuremmat kulkuvälineet ovat busseja. Taksien rooli joukkoliikenteessä on kaikista mittavin ala-asteiden oppilaskuljetuksissa. Saloa ja Halikkoa lukuun ottamatta lähes kaikissa seudun kunnissa ala-asteen oppilaskuljetukset on hoidettu takseilla. Joissakin kunnissa on myös järjestetty takseilla yläasteen ja lukion oppilaille liityntäkuljetukset joukkoliikenteen pysäkeille. Kuljetukset on lähes poikkeuksetta rajattu vain oppilaskyytiin oikeutetuille henkilöille kaluston kapasiteetin puuttumisen vuoksi. Siksi asiaa tulee käsitellä joukkoliikenteen sijasta mieluummin julkisena liikenteenä. Palveluliikenteen kaltaisia asiointitakseja on käytössä eri laajuudessa Halikossa, Kiikalassa, Kiskossa, Muurlassa, Perniössä, Perttelissä, Somerolla ja Suomusjärvellä. Taulukko 5. Taksien määrä seudun kunnissa 2000 (Länsi-Suomen lääninhallitus) Kunta Väkiluku Taksit Asukas/ 30.6.2001 taksi Salo 24537 31 792 Halikko 9164 11 833 Muurla 1427 2 714 Pertteli 3722 7 532 Somero 9744 24 406 Suomusjärvi 1324 4 331 Kiikala 1890 4 473 Kuusjoki 1862 4 466 Kisko 1919 6 320 Perniö 6120 14 437 Särkisalo 764 2 382 Salon seutu 62473 109 573
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 21 3.2 Joukkoliikenteen terminaaliverkko Linja-autoliikenteessä on Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasema Salossa ja asiamiespisteet Somerolla, Perniössä ja Suomusjärvellä. Pikavuoropysäkkipareja on seitsemän, joista neljä on Salon kaupungissa. Muut pikapysäkit ovat Muurlan tienhaara, Suomusjärvi ja Lahnajärvi. Vakiovuorojen käyttämiä pysäkkejä on jokaisessa kunnassa huomattava määrä. Lisäksi linja-autot pysähtyvät harvaan asutuilla alueilla tarvittaessa myös merkitsemättömillä paikoilla. Yleensä, jos pysäkkien väli on yli 1,5 km, voi linja-auto pysähtyä tarpeen vaatiessa myös tien varrelle matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Junaliikenteen ainoa henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Salossa noin 200 m etäisyydellä linja-autoasemasta. 3.2.1 Linja-autoliikenne Salon linja-autoasema Liikekeskuksen yhteydessä oleva linja-autoasema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7:00-19:00 väleillä. Suhteellisen hyväkuntoinen mutta pimeähkö terminaali on katettu ja laiturit varustettu korokkeilla. Linja-autot pysäköivät vinosti vierekkäin niin, että linja-autojen keulat suuntautuvat matkustajiin päin. Pakkasella hyvin katetussa terminaalissa on toisinaan pakokaasua. Terminaalin ulkopuolella on informaatiotaulu, jossa on esitetty aikataulut ja osa reiteistä. Lipunmyyntipisteessä on saatavilla lippu- ja informaatiopalvelun lisäksi bussiyrittäjien aikatauluja. Henkilöautoille on pysäköintimahdollisuus vartioimattomassa pysäköintitalossa, jonka yhteydessä on myös polkupyörien pysäköintimahdollisuus. Terminaalin vieressä on taksiasema. Terminaalissa ei ole paljon korokkeita, joten tasoerojen puolesta linjaautoaseman käyttö on melko esteetöntä. Muita terminaalin palveluja ovat säilytyslokerot ja wc. Terminaalin kahvilapalvelut loppuivat vuonna 2002. Kuva 7. Yleiskuvia Salon linja-autoasemasta. Someron asiamiespiste Asiamiespiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7:45-12:00 ja 14:00-18:00 väleillä. Terminaali on kattamaton eikä bussilaitureita ole eroteltu korokkeilla. Lipunmyyntipisteessä on saatavilla lippu- ja informaatiopalvelun lisäksi bussiyrittäjien aikatauluja. Yleisöaikataulut on kiinnitetty terminaalin ikkunaan. Henkilöautoille on maksuton pysäköinti pihalla ja polkupyörille on järjestetty katokseton pysäköintimahdollisuus. Terminaalin vieressä on kahvila ja taksiasema on Joensuuntien toisella puolella noin 100 m etäisyydellä asiamiespisteestä.
22 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Kuva 8. Oy Matkahuolto Ab:n asiamiespiste Somerolla. Perniön asiamiespiste Asiamiespiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8:00-12:00 ja 13:00-17:00 väleillä. Terminaali on kattamaton eikä bussilaitureita ole eroteltu korokkeilla. Lipunmyyntipisteessä on saatavilla lippu- ja informaatiopalvelun lisäksi bussiyrittäjien aikatauluja. Lisäksi yleisöaikataulut on kiinnitetty terminaalin ikkunaan. Henkilöautoille on maksuton pysäköinti pihalla ja polkupyörille on järjestetty katokseton pysäköintimahdollisuus. Terminaalin yhteydessä on taksiasema ja vieressä erillinen lounaskahvila. Asiamiespisteessä kulku rattailla, pyörätuoleilla, rollaattoreilla tms. on vaikeaa. Kuva 9. Oy Matkahuolto Ab:n asiamiespiste Perniössä. Suomusjärven asiamiespiste Asiamiespiste toimii huoltoaseman yhteydessä ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7:00-19:00, lauantaina 8:00-18:00 ja sunnuntaina 9:00-19:00 väleillä. Huoltoasemalla on kahvio ja myymälä. Pihalla on myös henkilöautojen pysäköintimahdollisuus. Polkupyörille ei ole järjestetty katosta tai telineitä. Suomusjärven pikavuoropysäkki sijaitsee noin 100 m etäisyydellä asiamiespisteestä. Kuva 10. Oy Matkahuolto Ab:n asiamiespiste Suomusjärvellä.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 23 Pikavuoropysäkit Salo Saloran pikavuoropysäkit Katos Turun suuntaan on suhteellisen hyvä, mutta Helsingin suuntaan heikkotasoinen. Turun suunnan pysäkin edessä on kevyen liikenteen väylä ja Helsingin suunnan pysäkin edessä jalkakäytävä. Polkupyörille ei ole liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Salo Hermannin pikavuoropysäkit Turun suuntaan ei ole katosta, mutta Helsingin suuntaan on suhteellisen hyvä katos. Turun suunnan pysäkin edessä on kevyen liikenteen väylä ja Helsingin suunnan pysäkin edessä jalkakäytävä. Polkupyörille ei ole järjestetty liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Salo Muurlantullin pikavuoropysäkit Turun suuntaan ei ole katosta ja Helsingin suunnan katos on heikkotasoinen. Molempien pysäkkien edessä on jalkakäytävä. Polkupyörille ei ole järjestetty liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Salo Pahkavuoren pikavuoropysäkit Turun suuntaan ei ole katosta ja Helsingin suunnan katos on vanhanaikainen, mutta suhteellisen siisti. Kevyen liikenteen väylä ulottuu Turun suunnan pysäkille saakka, mutta ei Helsingin suunnan pysäkille. Polkupyörille ei ole liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Muurlan tiehaaran pikavuoropysäkit Pikavuoropysäkit ovat vanhanaikaisia, mutta ehjiä. Pysäkeillä ei ole otettu huomioon kevyen liikenteen tai henkilöautojen liityntä- ja saattomahdollisuuksia. Suomusjärven pikavuoropysäkit Katokselliset pysäkit sijaitsevat kuntakeskuksessa liikekeskuksen kohdalla. Katokset ovat vanhanaikaisia eikä niiden kunto ole kovin hyvä. Kevyen liikenteen väyliltä on turvalliset yhteydet pysäkeille. Pysäkkien välittömässä läheisyydessä on kahvila, kauppa ja pikapankki.
24 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Lahnajärven pikavuopysäkki Molempia liikennesuuntia palveleva pikavuoropysäkki on huoltoaseman pihalla, josta on vaikea liittyä liikennevirtaan vasemmalle käännyttäessä. Katos on vanhanaikainen, mutta ehjä. 3.2.2 Junaliikenne Salon rautatieasema Rautatieasema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 5:25-21:30 ja viikonloppuna klo 6:10-21:30 väleillä. Terminaalissa on yksi lipunmyyntitiski, jossa on tarjolla junaliikenteen lipunmyynti- ja aikataulupalveluja ja jossa on saatavissa junaliikenteen aikatauluja. Ulkona on vanhanaikainen yleisöaikataulu, jossa on esitetty junien saapumis- ja lähtöajat. Terminaalissa on lippuautomaatti, yleisöpuhelin ja wc. Lähimmät kahvilapalvelut on saatavissa noin 200m etäisyydellä olevasta liikekeskuksesta. Kuva 11. Yleiskuvia Salon rautatieasemasta Piha-alueella on maksuton pysäköintialue, joka palvelee myös saattoliikenteen tarpeita. Terminaalialueella on katettu taksitolppa. Polkupyörille on järjestetty katetut ja kattamattomat pysäköintipaikat. Linja-autot eivät aja rautatieaseman kautta lukuun ottamatta Nokian järjestämiä liityntäkuljetuksia omille työntekijöille ja vieraille. Liikkumis- ja toimimisesteisillä henkilöillä on esteetön kulku terminaaliin radan puolelta, koska julkisivun puolella on portaat. Laitureille on esteetön maanalainen kulku hissien avulla.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 25 Kuva 12. Rautatieasemalla on mahdollisuus henkilöautojen liityntäpysäköintiin ja polkupyörille on järjestetty pysäköintimahdollisuudet. 3.3 Lippujärjestelmät Seutu- ja työmatkaliikenteen liput toimivat pääkaupunkiseudun seutulippua ja muutamaa samalle alueelle suuntautuvaa työmatkaliikenteen lippua lukuun ottamatta pelkästään bussiliikenteessä. Tällaiseen kehittymiseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat asiat: junaliikenteessä ei ole käytössä yhteensopivaa lipputekniikkaa bussiliikenteessä valtakunnalliseksi valitun järjestelmän kanssa juna- ja bussiliikenteen lippujen hinnoittelun perusteet ovat erilaisia bussiliikenteessä lippujen hinnoittelun perustana on liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamat kilometripohjaiset taksat junaliikenteessä VR Osakeyhtiö hinnoittelee itse lippunsa lippusubventioon tarvittavan rahoituksen järjestäminen bussiliikenne edellyttää, että junaliikenteen lippujärjestelmiin mukaan tuleminen rahoitetaan jostain muusta kuin nykyisistä lippujärjestelmiin varatuista rahoista junaliikenteessä lippusubvention sijasta julkinen rahoitus on kohdistunut kannattamattomien junavuorojen ostoon, minkä rahoituksen pienentämistä VR ei ole valmis hyväksymään. 3.3.1 Linja-autoliikenne Kaikki seudun kunnat kuuluvat Salon seutulippuun. Muita seutulippukuntia ovat Kemiö, Koski Tl, Marttila, Paimio, ja Sauvo. Seutulippu on kuntien, valtion ja bussiyritysten tarjoama edullinen bussikortti. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa ja vaihtaa maksutta vuorosta toiseen. Lippu hankitaan Oy Matkahuolto Ab:sta ja siihen voi ladata lisää matkustusoikeutta Matkahuollossa tai busseissa. Seutulippujen lisäksi seudulla on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollot lipputuotteita ovat mm: sarjakortit (voimassa 1 vuoden lipun ostohetkestä alkaen) 44 ja 22 matkan sarjakortit ei sisällä vaihto-oikeutta ja kerralla voi maksaa useamman henkilön matkan koululaisten kausikortti (voimassa koko lukukauden) henkilökohtainen ja vaihto-oikeus määritellään alueellisesti ja yksilöllisesti arvokortti ladattavissa asiakkaan haluama määrä vapaasti käytettävää matkustusoikeutta voimassa kaikkialla Suomessa ja kelpaa monissa takseissa maksuvälineeksi kertamaksut
26 Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 Yli 80 km pituisten matkojen lipuille on olemassa erilaisia alennuksia mm. opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja-, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- ja menopaluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu, joten joillakin yrittäjillä saattaa olla omia alennuksia. Lisäksi joillakin bussiyhteyksillä noudatetaan erikoistaksaa. Tällainen on esim. Turku-Salo välinen yhteys, jossa ajetaan 45 km:n taksoilla 60 km:n taksojen sijasta. Taulukko 6. Salon seutulippujen myynti, matkojen määrä ja kustannukset vuonna 2000. Kustannuksista valtio maksoi 50 % (Länsi-Suomen lääninhallitus). 3.3.2 Junaliikenne Kunta Myynti Matkat Matkat/lippu Asiakashinta ( ) Kustannukset (kpl) (kpl) (kpl) 2000 1.1.2002 ( ) Halikko 565 22528 40 50,46 50 8817 Kiikala 117 4765 41 67,28 67 6054 Kisko 53 2030 38 67,28 67 1229 Kuusjoki 118 4827 41 67,28 67 3508 Muurla 44 1336 30 50,46 45 99 Perniö 632 22911 36 67,28 67 13071 Pertteli 280 12034 43 50,46 50 6149 Salo 438 17027 39 50,46 45 13681 Somero 67 2179 33 84,09 84 1585 Suomusjärvi 81 2979 37 67,28 67 2439 Särkisalo 8 270 34 84,09 84 261 Salon seutu 2403 92886 39 56893 VR Henkilöliikenteen hinnoittelu uudistui 10.6.2001. Matka- ja paikkaliput yhdistettiin yhdeksi junalipuksi. Matkat hinnoitellaan yhdensuuntaisina. Etukäteen ostettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan Pendolino-, InterCity- ja pikajunissa. Mahdolliset alennukset lasketaan koko junalipun hinnasta. Hinnoittelu koskee toistaiseksi vain vaihdottomia junayhteyksiä. Vaihdollisten yhteyksien lippukäytäntö muuttuu vuoden 2002 aikana. Junaliikenteessä on käytössä seuraavat liput: menolippu menopaluu lippu (kaksinkertainen hinta menolippuun verrattuna) sarjaliput (10, 20 ja 44 junatyypin mukaista matkaa eri alennuksin ja voimassaoloajoin) 30 päivän lippu (rajaton matkustusoikeus merkityllä yhteysvälillä ja junatyypissä) henkilökohtainen lippu, jolla on vuosilippu (hinta on 10 kertaa 30 päivän lipun hinta, mutta sama toimintamalli) Lippujärjestelmissä on käytössä erilaisia alennuksia mm. juniori-, perhe-, ryhmä-, opiskelija-, seniori-, eläkeläis- ja varusmiesalennukset. Junalippuja myydään asemilla ja junissa: lisäksi monet jälleenmyyjät kuten esim. matkatoimistot myyvät lippuja. Junalippuja voidaan ostaa myös junamaateista, jollainen on myös Salon rautatieasemalla. Kuva 13. Junamaatti.
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 27 3.4 Informaatiojärjestelmät Tavallisimmat keinot saada informaatiota ovat painetut aikataulutuotteet ilmoitukset sanomalehdissä tms. puhelinpalvelut ja henkilökohtainen palvelu informaatiopalvelut internetissä informaatiopalvelut teksti-tv:ssä 3.4.1 Linja-autoliikenne Jokaisella bussiyrittäjällä on omat aikataulukirjasensa tai vihkonsa, jotka laaditaan 2-3 kertaa vuodessa. Vainion Liikenne Oy:llä (www.vainionliikenne.fi) ja Pohjolan Henkilöliikenne Oy:llä (www.pohjolanliikenne.fi) on aikataulut myös internetissä. Aikataulukauden muuttuessa uusista aikatauluista ilmoitetaan myös seudun sanomalehdissä. Alueella ei ole käytössä yhteistä seutulippuaikataulua eikä kuntien tai seudun internetsivuilla ei ole kovin palon tietoa joukkoliikenteen aikatauluista ja muista palveluista. Kaikkien pikavuorojen aikataulujen hakupalvelu ja käyttöohjeet on saatavissa internetistä osoitteesta http://www.expressbus.com/aikataul_fs.html. Tekstitelevisiossa on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä 440-alkuisilta sivuilta. Oy Matkahuolto Ab:n Salon linja-autoasemalla sekä Someron ja Perniön asiamiespisteissä on esitetty aikataulut ja osa reiteistä informaatiotauluissa tai terminaalien seinillä. Muuta pysäkki-informaatiota on erittäin vähän. 3.4.2 Junaliikenne Junaliikenteen aikatauluissa ja internetissä (www.vr.fi) on esitetty lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi mm. junatyypit ja tarjolla olevat palvelut. Tekstitelevisiossa on mahdollista saada aikataulutietoa junien kaukoliikenteestä 430-alkuisilta sivuilta. Salon rautatieasemalla on saatavissa junaliikenteen aikatauluja ja ulkona on vanhanaikainen yleisöaikataulu, jossa on esitetty junien lähtö- ja saapumisajat. Rautatieasemalle on tulossa toinen lipunmyyntipiste ja vastaavantyyppinen reaaliaikainen aikataulumonitori kuin Turussa Kupittaan asemalla. Laitureilla ilmoitetaan reaaliajassa seuraavan junan lähtöaika. Lisäksi asemalla kuulutetaan junien saapuminen ja lähteminen. Kuva 14. Salon rautatieaseman nykyiset informaatiotaulut. Rautatieaseman sisäpuolella olevat informaatiotaulut Rautatieaseman ulkopuolella oleva informaatiotaulu