MERCURIUS. Professori Baruch Lev Näkymätön numeroiksi. Heikki Lankosken vaihtoehto Yrittäjä, leipuri ja opiskelija

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 3 / 2004 MERCURIUS Professori Baruch Lev Näkymätön numeroiksi Heikki Lankosken vaihtoehto Yrittäjä, leipuri ja opiskelija

P ÄÄKIRJOITUS Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys kauppatieteiden haasteena 2 MERCURIUS Olemme kauppatieteissä tottuneet antamaan liiketaloustieteellisen opetuksen laskentatoimen, markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta. Tieteellinen tutkimuksemmekin määrittyy samalla tavalla. Toki jokaisessa liiketaloustieteen haarassa yrityskokonaisuuskin on esillä, mutta yhä useammin kysytään tuleeko kokonaisuus riittävän painokkaasti esille. Yritysjohtajat ovat painokkaasti huomauttaneet myös, että kauppatieteellisen osaamisen relevanssi yritysten näkökulmasta on riittämätön. Meidän on kyettävä ylittämään tiukat tieteenalarajamme ja samalla etsittävä tutkimuksen haasteita myös yritysmaailman strategisista ja operatiivisista kysymyksistä. Turun kauppakorkeakoulu on tämän tehtävän uudessa strategiassa ottanut vastaan ja uskon, että kehityksemme menee hyvään suuntaan. Liiketoimintaosaamisessa on kysymys nopean ja innovatiivisen muutoksen johtamisesta, dynaamisen yrityskokonaisuuden hallinnasta. Samalla on hallittava globaalin kilpailun kenttä, tunnettava kilpailijat ja osattava verkottua. Uusiutuva teknologia luo uusia ansaintalogiikoita ja tekee vanhoja käyttökelvottomiksi. Yrityksistä tulee yhä avoimempia ja johtamisen välineet muuttuvat. Onneksi myös vanhat hyvät arvot kuten korkea moraali ja yhteiskunnallinen vastuu ovat palanneet käyttöön. Perustamamme Vastuullisen liiketoiminnan keskus vie tätä asiaa eteenpäin. Yrittäjyys on tutkimusalueena laajentunut viime vuosikymmeninä voimak- kaasti. Aiemmin näimme sen lähinnä uusien yritysten perustamisena ja haimme yrittäjäpersoonan aineksia. Nykyään yrittäjyys on kasvanut ulos PKyritystoiminnan rajoista ja sitä voidaan pitää pieniin ja suuriin yrityksiin, jopa julkiseen sektoriin sopivana toiminnan kulttuurina. Yrittäjyydestä on tullut hyvinvointivaltion rakennusaine, kun se aiemmin nähtiin ehkä enemmän sen vastakohtana. Työllistäminen, aluekehitys, innovaatiot, asiakaslähtöisyys ja verkottuminen ovat selkeästi yrittäjyyden vahvuuksia. Turun kauppakorkeakoulussa yrittäjyyttä on harrastettu vahvasti jo pitkään. Meillä on väitöskirjoja, tasokasta tieteellistä tutkimusta ja olemme laajasti palvelleet elinkeinoelämää. Meille on uskottu useiden kansainvälisten yrittäjyyskonferenssien järjestäminen, ja vuonna 2007 korkeakoulussamme on alan maailmankonferenssi. Nyt kun liiketaloustiede, yrittäjyys on saanut virallisen oppiaineen statuksen, pääsemme kehittämään yrittäjyyttä perustutkintopuolellakin. On tärkeätä, että kehitys tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden aineiden ja toimivien yritysten kanssa. Meillä on kaikki edellytykset luoda maamme kärkitasoa edustava yrittäjyyskoulutus. Yrittäjyyden luonteeseen kuuluu kokonaisvaltaisuus, ja tässä suhteessa yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen kulkevat käsi kädessä. Antti Paasio, professori Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja

S ISÄLTÖ MERCURIUS 3/2004 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti 16 Pääkirjoitus... 2 Vaihtoehto uraputkelle... 4 Tuija Lehtonen estää urautumisen opiskelemalla... 5 Johtajuuden uudet haasteet... 7 Lukuvuosi käytiin yhteisöllisissä tunnelmissa... 8 Tapio Reponen: Kansainvälistä kilpailukykyä kehitettävä... 9 Näkymätön pääoma on maailmantalouden ainoa lisäarvoa luova varallisuus. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3 20500 Turku www.tukkk.fi Päätoimittaja: Riitta Birkstedt p. (02) 481 4264 riitta.birkstedt@tukkk.fi Toimitusneuvosto: Annika Sabell, TuKKK Jaana Palmroos, TuKKK Riitta Birkstedt, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Professori Baruch Lev Näkymätön numeroiksi Kirjakauppaa kolmessa sukupolvessa...10 Luotettavaa tutkimusta tilauksesta...11 Turun kauppakorkeakoulun uusi strategia valmistui...12 Yliopiston ovet auki käytännön osaajille...13 Elävää elinkeinopolitiikkaa...14 Elintarviketalo palvelemaan alan yrityksiä...15 Näkymätön numeroiksi...16 Niina Nummela: Nopeammin, kauemmas ja tehokkaammin 18 Rooman Klubin vuosikokous Helsingissä...19 Valmistuneita...19 Sosiaaliset verkostot vaikuttavat yksilön valintoihin...20 Kasvuyritys panostaa osaamiseen...22 Lyhyesti...24 Nimityksiä...25 Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä...26 Väitöksiä...27 Kirjasto-tietopalvelun opintomatka Brysseliin...29 Julkaisuja...30 Tapahtumakalenteri...31 Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy www.jokiranta.info Valokuvat: Annika Sabell Studio Vizualis / Esko Keski-Oja Ingram Imagelibrary Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN 0788-9747 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: tiedotus@tukkk.fi MERCURIUS 3

Heikki Lankoski yhdistää yrittämisen ja kauppatieteiden opiskelun Vaihtoehto uraput Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Esko Keski-Oja Heikki Lankoski opiskelee neljättä vuotta Turun kauppakorkeakoulussa. Hän on myös yrittäjä. Lankoski ei valita, vaikka vapaa-aika on vähissä. Yrittäjyys tarjoaa hänelle parhaat onnistumisen tunteet sekä vaihtoehdon uraputkelle. Heikki Lankoski on harvinainen tapaus: nuori, yrittäjä ja kauppatieteiden opiskelija. Suomessa yrittäjyys on harvojen valinta varsinkin kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneille. Lankoski ei täysin osaa selittää miksi vain muutama prosentti kauppakorkeakoulusta valmistuneista ryhtyy yrittäjiksi. Yrittäjyyteen liittyviä riskejä sekä epäonnistumisen mahdollisuutta korostetaan yleisesti liikaa. Toisaalta yrittäjyyteen liittyviä hyviä puolia sekä mahdollisuuksia jätetään vähemmälle huomiolle. Ihmiset valitsevat ymmärrettävästi riskittömän ja turvallisemman vaihtoehdon. Yrittäjyys on kuitenkin todellinen vaihtoehto uraputkelle, pohtii 24-vuotias kauppatieteiden ylioppilas Heikki Lankoski. Ja yrittäjyyshän on ympärivuorokautista hullun hommaa, jota toiset perusteetta kadehtivat, Lankoski nauraa. Yrittäjyys ei ollut Lankoskellekaan itsestään selvä vaihtoehto. Suvun leipomo, Ullan Pakari, aloitti jo 1911, mutta neljäs polvi 4 MERCURIUS

Kun on suunnitellut ja toteuttanut jonkin asian ja huomaa, että tämä hommahan toimii, niin siitä parempaa onnistumisen tunnetta ei voi saada. Yrittäjyys antaa tähän mahdollisuuden, sanoo Heikki Lankoski. kelle puntaroi tovin ennen kuin päätyi alalle. Isäni Esa Lankoski ei ole asettanut rajoja eikä painostanut jatkamaan suvun yritystä, vaan antanut täysin vapaat kädet tehdä omia päätöksiä. Kokeilinkin työskentelyä toisen palveluksessa, mutta aika pian huomasin, että se ei ole minun juttuni. Opintojen aloittamisen jälkeen kypsyi ajatus aloittaa yritys omillaan, Heikki selvittää. Kolme vuotta sitten Heikki Lankoski avasi myymälän Turun kauppahalliin. Lähtökohta yrittäjyydelle oli hyvä, sillä tuotteet olivat valmiina ja hyvin tunnettuja. Sini Forssell opiskelee myös kauppatieteitä ja työskentelee Ullan Pakarin myymälässä. Ullan Pakari on aina panostanut perinteisiin menetelmiin leivonnassa. Lisäaineetonta ja käsinleivottua kiviarinaleipää ovat brandin tunnussanat. 70-luvun alussa, automatisoinnin huumassa, unohdettiin miltä leipä oikeasti maistuu. Isäni on ottanut toisenlaisen linjan eli leivonta tehdään niin pitkälle käsin, että maussa ei menetetä. Perinteestä ja tuotteista sekä suvun yrittäjätaustasta on ollut valtava etu, kun lähdin omaa yritystä pyörittämään. Toisaalta en tiennyt juuri mitään yrityksen perustamisesta ja sen arkeen liittyvistä asioista, Lankoski kertoo. Valmiiseen pöytään Heikki ei siis istunut. Oli opiskeltava sekä työssä että kauppakorkeakoulussa. Lankoski sanoo, että varsinaisen homman oppii vasta tekemällä, mutta korkeakoulussa opitusta on myös hyötyä. Pääaineeni on johtajuus, sivuaineina laskentatoimi ja logistiikka. Yhdistelmä on hyvä yrittäjyyttä ajatellen. Koulussamme on mahdollista lukea myös yrittäjyysopintoja, joista muutamia kursseja olen käynyt. Teoreettisen tiedon testaaminen päivittäin yrityksen arjessa on ollut opettavaista. Koulussa puhutaan usein miljoonista euroista, mutta samat lainalaisuudet toimivat paljon pienemmässäkin mittakaavassa. Sama koskee johtajuutta ja logistiikkaa, huomauttaa Heikki Lankoski. Pienestä liikkeelle, tavoitteet korkealla Tällä hetkellä Heikki Lankosken myymälä Turun kauppahallissa työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakituista. Lisäksi palkataan myyjiä tarpeen mukaan. Hyviä työntekijöitä on löytynyt myös opiskelukavereiden joukosta. Jos aloittaa pienestä, niin riskitkin ovat pieniä. Tätä puolta yrittäjyydestä ei tuoda tarpeeksi esiin. Sen kyllä kaikki tuntuvat tietävän, että yrittäjä on aina töissä ja hänellä on mahdollisuus menettää koko omaisuutensa, jos riskit realisoituvat, Lankoski naurahtaa. Kun on suunnitellut ja toteuttanut jonkin asian ja huomaa, että tämä hommahan toimii, niin siitä parempaa onnistumisen tunnetta ei voi saada. Yrittäjyys antaa tähän mahdollisuuden, tiivistää Lankoski yrittäjyytensä ytimen. Haaveena oma leipomo Turkuun Ullan Pakarin leipomo sijaitsee Porissa. Satakunnassa tuotteet ovat vahvasti vähittäismyynnissä, sillä asiakkaat osaavat vaatia tuttuja ja hyväksi havaittuja leipiään. Kolmessa vuodessa aika moni turkulainenkin on tutustunut tuotteisiin ja lähtenyt kauppahallista Ruistrio tai Kaurajuntta kainalossa. Suuri haaste on saada tuotteita vähittäismyyntiin Turun alueella. Markkinat perinteisin keinoin leivotuille, lisäaineettomille tuotteille on olemassa, mutta niin on myös kova kilpailu. Kuluttajat ratkaisevat ja toivottavasti he vaativat myös perinteisiä vaihtoehtoja kauppojen leipähyllyihin, Lankoski selvittää. Lankosken tavoitteena on kehittyä yrittäjänä aloittamalla aivan perusteista. Kesäisin on ollut mahdollisuus vetää valkoiset vetimet ylle ja ryhtyä hommiin. Viime kesänkin Heikki oli opissa Porissa, jotta tietäisi tarkkaan mitä yrityksessä tehdään ja miten. Välillä joutuu keittämään kahvia leipureille, mikä kasvattaa luonnetta ja sopivan nöyrää asennetta ammattilaisia kohtaan. Työ leipomossa on opettanut myös leivontaan liittyvien yksityiskohtien osaamista, Lankoski kertoo. Nuoren yrittäjän seuraavat askeleet ovat opintojen päättäminen sekä yrityksen laajentaminen ja toiminnan kehittäminen. Haaveena ja pidemmän tähtäimen tavoitteenani on perustaa oma leipomo Turkuun, paljastaa Lankoski. MERCURIUS 5

Tuija Lehtonen estää urautumisen opiskelemalla Turun Talo Team Oy:n omistajayrittäjä on jo kokenut työssään, mutta ei väitä osaavansa kaikkea. Ahaa-elämyksiä ja uusia ajatuksia hän on saanut kehittyville nuorille yrittäjille suunnatusta valmennusohjelmasta. Teksti: Mikko Grönman Kuva: Esko Keski-Oja Perhe osti yrityksen vuonna 1986 ja siitä lähtien Tuija Lehtonen on tutustunut kiinteistöhuoltoon työn merkeissä. Jokapaikanhöylänä, Tuija Lehtonen naurahtaa. Yrittäjyys on ollut Lehtoselle luonteva valinta. Vapaus tehdä asioita itse valitsemalla tavalla sekä vastuu omasta tekemisestä ovat hänelle tärkeitä arvoja. Nykyään Lehtonen vastaa Turun Talo Teamin taloushallinnosta. Perheyrityksen toimitusjohtaja ja toinen osakas on Tuijan veli Tomi Virtanen. Luonteenlaadut sopivat hyvin yhteen. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta ihmiset eivät riitele. On selvä vahvuus, että yrityksen kannalta tärkeistä asioista ei tarvitse päättää yksin, Lehtonen selvittää. Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin valmennusohjelmaan Lehtonen osallistui useista eri syistä. Ratkaisevaa oli ohjelman laaja aihealue sekä oma halu kehittyä työssään. Olen ehtinyt jo melko pitkään tekemään näitä töitä. Kokemus on arvokasta, mutta urautuminen vaarallista. Valmennusohjelmaan osallistuminen on jo lyhyen kokemuksen jälkeen osoittautunut hyväksi ja ajatuksia virkistäväksi valinnaksi, kertoo Tuija Lehtonen. Uusia ajatuksia henkilöstöjohtamiseen Kehittyvä nuori yrittäjä valmennusohjelma käynnistyi huhtikuussa ja jatkuu vuoden loppuun. Yhdeksän kuukauden aikana osallistujat saavat korkeatasoista koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa valmiuksia yrittäjyyden eri osa-alueilla. Ohjelma sisältää muun muassa henkilökohtaista konsultointia sekä work shop- ja pienryhmätyöskentelyä. Aihealueet kattavat asiat johtajan haasteista tuotteistamiseen sekä pk-yritysten Tuija Lehtonen on Turun Talo Team Oy:n omistajayrittäjä, joka päivittää osaamistaan Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin valmennusohjelmassa. henkilöstöhallinnan ydinkysymyksiin. Ryhmäjako noudattelee osallistujien toiveita. Itse olen valinnut painotuksen, joka keskittyy henkilöstöjohtamiseen. Esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja taloushallinto ovat työni kautta tuttuja PK-Instituutin valmennusohjelma on suunnattu henkilöille, jotka ovat toimineet yrittäjinä suhteellisen vähän aikaa. Mukana on myös yritystoiminnan jatkajia ja jatkamista harkitsevia henkilöitä, jotka valmentautuvat vetovastuuseen. Aloitteleville yrittäjille suunnatun ohjelman tavoitteena on tarjota yrittämiseen ja johtamiseen sekä yritystoiminnan eri osa-alueiden hallintaan liittyvää kokonaisvaltaista valmennusta, sanoo projektipäällikkö Kirsi Lamminpää. Ohjelma on rakennettu vastaamaan laajasti yrittäjän ja yrityksen menestymiasioita, mutta ihmisten johtamisessa on varmasti aina opittavaa, Lehtonen pohtii. Turun Talo Team työllistää vakituisesti 16 ihmistä. Lehtonen kehuu kysymättä hyvää ja luotettavaa henkilöstöään. Hän myös tietää, että kaikkia ihmisiä on johdettava yksilöllisesti. Koulutuksessa opittua olen jo huomannut soveltavani käytäntöön tekemällä havaintoja henkilöstöstä. Henkilöstöjohtamisessa oleellista on huomioida ihmisten erilaisuus, Lehtonen sanoo. Kiinteistöhuolto on kilpailtu ala, jossa Lehtosen mukaan korostuu palvelu ja luotettavuus. Tällä alalla kuulee harvemmin myönteistä palautetta. Paras palaute tulee asiakkaalta, kun hän kertoo, että meidän kanssa on mukava ja helppo tehdä yhteistyötä. Itsekin arvostan sitä, että hommat hoidetaan eikä asioita jätetä roikkumaan. Samalta pohjalta työskentelevät meidän huoltomiehetkin, tiivistää Lehtonen. Nykyajan talonmiehet ovat siis palvelualan ammattilaisia. Harjausta, siivousta, lumitöitä ja graffitien poistoa, töitä, jotka vaativat koneita ja tekniikkaa. Ala on miesvaltainen, mutta kyllä ihmiset olettavat, että minäkin tiedän käytettävistä tekniikoista. Työssäni keskityn kuitenkin taloushallintoon ja kotona kiinteistöhuolto kuuluu minun tehtäviini, hymyilee Lehtonen. Kokonaisvaltaista valmennusta seen vaikuttaviin kysymyksiin. Keskeisiä aihealueita ovat muun muassa liiketoimintasuunnitelma ja toiminnan kehittäminen sekä taloushallinto ja kasvun haasteet. Tavoitteena on varmistaa kannattavan liiketoiminnan jatkuminen sekä toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Ohjelma ottaa huomioon sekä yrittäjän henkilökohtaisen kehittymisen että yritystoiminnan kehittämisen. Keväällä aloitettiin, ja osallistujat ovat nyt pääsemässä kehittämistyön vauhtiin omissa yrityksissään, kertoo Lamminpää. 6 MERCURIUS

Kuva: Jouko Haavisto Kuvassa osa ryhmästä johtajuusvalmennuksen päättäjäispäivänä Liedon Linnavuoren huipulla ihailemassa Aurajoen kesäisiä maisemia. Johtajuuden uudet haasteet Huipulla tuulee Sirkka ja Jyrki Storm ovat lähteneet kehittämään omaa johtajuuttaan ja sitä kautta yritystään. Turun kauppakorkeakoulun PK- Instituutin järjestämään kehittämisohjelmaan he osallistuivat kolmannen kerran viimeisen neljän vuoden aikana. Valmennuksen aikana suunnitelmissa ollut organisaatiouudistus selkeytyi ja tuli toteutettua, Stormit toteavat. Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti toteutti viime kevään aikana uudentyyppisen johtajuusvalmennuksen pk-yrittäjille ja esimiehille. Uutta ohjelmassa oli osallistujien johtajuuskysymyksistä rakennettu workshop-työskentely, jossa osallistujien keskinäinen kokemusten vaihto oli keskeisessä asemassa. Kaarinalainen Storm Motor Oy ja sen yrittäjäpariskunta Sirkka ja Jyrki Storm osallistuivat ohjelmaan. Storm Motor tuo maahan kaikkea moottoripyöräilyyn liittyvää kuten kypäriä, ajoasusteita, varaosia ja lisävarusteita. Myynti hoidetaan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta sekä omista myymälöistä Helsingissä ja Kaarinassa. Yritys on lähtenyt liikkeelle oman harrastuksen kautta vuonna 1969. Henkilökuntaa on kauden aikana 22 32. Valmennuksen aikana suunnitelmissa ollut organisaatiouudistus selkeytyi ja tuli toteutettua, Jyrki ja Sirkka Storm toteavat. Heidän kohdallaan tämä tarkoitti johtajuuden osalta tehtävien ja vastuiden jakoa uudelleen. Yrittäjien työmäärää on voitu keventää delegoimalla osa tehtävistä muille yrityksessä toimiville henkilöille. Yrittäjille itselleen on näin jäänyt paremmin aikaa yrityksen kehittämistehtäville, joihin yleensä pk-yrittäjillä ei jää riittävästi aikaa. Vastuun jakaminen on luonut myös mahdollisuuksia sisäiselle yrittäjyydelle sekä työntekijöiden ammattitaidon kehittymiselle ja monipuolistumiselle. Nämä mahdollisuudet on otettu työntekijöiden keskuudessa myönteisesti vastaan. Valmennus toi rohkeutta ja varmuutta Läpikäydyt valmennukset ovat antaneet yrittäjille rohkeutta kyseenalaistaa sekä varmuutta muuttaa toimintatapoja. Kyse on luopumisesta, mikä ei aina ole helppoa yrittäjälle, joka on tottunut pitämään kaikki langat käsissään. Silloin on hyvä, kun voi testata omia ajatuksiaan ja kuulla hyviä käytäntöjä muilta yrittäjiltä, kuten tässä ohjelmassa oli mahdollisuus tehdä, toteavat Sirkka ja Jyrki Storm. Ja kun muutosprosessissa on päästy hyvään vauhtiin, sitä on tarkoitus myös jatkaa. Paikoilleen ei pk-yrittäjä voi tänä päivänä jäädä siitä pitää huolen alati kiihtyvä muutosvauhti koko toimintaympäristössä. Mutta se tekee myös yrittämisen kentän rikkaaksi ja haasteelliseksi, jossa myös yrittäjän jatkuva oman kouluttautumisen tarve tulee entisestään korostumaan, uskovat Sirkka ja Jyrki Storm. Johtajuusvalmennukseen osallistui yhteensä 19 yrittäjää ja esimiestä. Ohjelman tavoitteena oli valmentaa osallistujia kehittämään omaa johtajuuttaan muutoshaasteissa. Valmennukseen lähti mukaan aktiivinen ryhmä yrittäjiä ja esimiehiä eri toimialojen pk-yrityksistä. Osa hankkeen rahoituksesta tuli Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston kautta. Pirkko Jalkanen, ma. projektipäällikkö MERCURIUS 7

Lukuvuosi käyntiin yhteisöllisissä tunnelmissa Kansainvälinen kilpailukyky vaatii yhteistyötä yli tiede- ja maarajojen Turun kauppakorkeakoulu avasi 55. lukuvuotensa 30. elokuuta. Avajaisjuhla veti salin täyteen kutsuvieraita, henkilökuntaa sekä korkeakoulun ystäviä. Yhteisiksi teemoiksi nousivat toimintaympäristön kansainvälistyminen, yhteistyö yli tiede- ja maarajojen sekä kovenevat tehokkuusvaatimukset. Lukuvuoden 2004 2005 avasi rehtori Tapio Reponen, joka hahmotteli puheessaan korkeakoulujen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Hän vertasi muutosta yritysmaailman kehitykseen, jossa markkinat vaikuttavat toimijoiden menestykseen ja olemassaolon oikeutukseen. Yliopistojen resurssit olisi Reposen mukaan kohdennettava suomalaisten toimijoiden keskinäisen kilpailun sijasta kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Yliopistojen keskinäinen kotimainen kilpailu ei enää välttämättä lisää niiden kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo Reponen. Kenellä on aikaa ja varaa ajatella? Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eeva Heinonen nosti puheenvuorossaan esiin yhteiskunnan kovenevat vaatimukset yksittäistä opiskelijaa kohtaan. Esimerkkinä tapahtuneesta asenneilmapiirin muutoksesta hän käytti lakiesitystä opintoaikojen rajauksesta. Opiskelijoilta vaaditaan samanaikaisesti sekä nopeampaa valmistumista että yhä monipuolisempaa osaamista, kuten hyvää esiintymis- ja kielitaitoa sekä esimiestaitoja. Yhtälö on opiskelijalle mahdoton, Heinonen toteaa. Myös toukokuussa eläkkeelle siirtynyt kansainvälisen liiketoiminnan professori Sten-Olof Hansén otti kantaa kasvaviin suorituspaineisiin jäähyväispuheessaan. Hän oli huolissaan kasvavista tehokkuusvaatimuksista erityisesti tieteen tekemisessä. Varsinaiset suuret perusajatukset taloustieteiden sektorilla ovat syntyneet siihen aikaan kun ihmisillä oli aikaa ajatella. Nyt aika on rahaa myös yliopistoissamme. Kenellä on maassamme aikaa ja varaa ajatella? Miten turvataan tutkimuksen korkea taso jatkossa, Hansén kysyy. Tuoreet professorit painottavat yhteistyötä Avajaisten yhteydessä kuultiin myös laskentatoimen professori Markus Granlundin sekä kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummelan virkaanastujaisesitelmät. Granlund korosti muiden tieteenalojen seuraamisen tärkeyttä myös oman tieteenalan ymmärtämisessä ja tieteen tekemisessä. Luovien ratkaisumallien hakeminen käytännön yrityselämän haasteisiin edellyttää avarakatseisuutta ja halukkuutta yhteistyöhön yli aine- ja laitosrajojen. Ihmisten eri tieteenaloilla on hyvä välillä hypätä aidan yli etsimään uusia ideoita muilta tieteen osa-alueilta ja tehdä 8 MERCURIUS

poikkitieteellistä yhteistyötä. Tämä hyödyttää suurella todennäköisyydellä molempia osapuolia, Granlund sanoo. Nummela toi esiin yhteistyön tärkeyden kansainvälisen liiketoimintaympäristön ja siinä toimivien suomalaisyritysten näkökulmasta. Tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet, yritykset suuntautuvat kansainvälisille markkinoille huomattavasti aiempaa nopeammin ja lyhenevien syklien paineessa kasvua joudutaan hakemaan ennestään suhteellisen tuntemattomilta, kehittyviltä markkinoilta. Vastaus koveneviin haasteisiin löytyy Nummelan mukaan usein uusista, yhteistyölle rakentuvista toimintatavoista. Suhdeverkoston rakentaminen, ydinosaamiseen keskittyminen ja toimintojen ulkoistaminen ovat keinoja, joiden avulla yhä useampi yritys hakee kilpailukykyä ja parempaa tehokkuutta. Riitta Birkstedt Lisää rehtori Tapio Reposen puheesta sivulla 9 ja professori Niina Nummelan puheesta sivulla 18. Kaikki avajaisissa esitetyt puheet ovat luettavissa myös Turun kauppakorkeakoulun www-sivuilla osoitteessa: www.tukkk.fi. Rehtori Tapio Reponen: Yliopistojen on kehitettävä kansainvälistä kilpailukykyään Suomalaisten yliopistojen tulisi entistä voimakkaammin panostaa yhteistyön ja kansainvälisen laadun kehittämiseen. Koulutus- ja tutkimusmarkkinoiden avautuessa resurssit olisi suunnattava kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen yliopistojen keskinäisen kotimaisen kilpailun sijaan. Näillä ajatuksilla Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen avasi lukuvuoden 2004 2005. Turun kauppakorkeakoulun strategiana on tuottaa kansainvälisesti tunnustettua liike taloudellista osaamista ja vahvistaa asema tieteellisenä asiantuntijana niin alueelli sesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näin on kiteytetty Turun kauppakorkeakoulun uusi strategia, jonka kantavaksi ajatukseksi useiden selvitysten ja pohdintojen jälkeen nousi kansainvälisyys. Kansainvälisyys tavoitteena saattaa tuntua sangen itsestään selvältä, tavanomaiselta ja kuluneelta, mutta tarkemmin pohdittuna siihen liittyy itse asiassa paljonkin haasteita ja kehittämisen kohteita. Akateemisen koulutuksen toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Tutkimuksen ja koulutuksen markkinat avautuvat, ja maantieteelliset sekä osittain myös alakohtaiset rajat vähitellen häviävät. Perinteisten kansainvälisten toimintamallien, kuten esimerkiksi vaihto-opiskelun ja tutkijayhteistyön kehittymisen rinnalla tapahtuu myös rakenteellista kehitystä, kuten yhteistyörenkaita, verkostoitumista, omistusjärjestelyjä ja jopa fuusioita. Nämä ilmiöt tuovat uusia piirteitä yliopistojen toimintaan. Kansainvälisyyteen on siis varauduttava todellisena toimintaympäristönä, ei yksinomaan toimintamuotoina. Yliopistosektorilla on osittain menossa yritysmaailman kaltainen kehitys, jossa markkinat vaikuttavat menestymiseen ja olemassaolon oikeutukseen. On olemassa merkkejä kehityksestä, jonka seurauksena osa toimijoista tulee olemaan monikansallisia tai kansainvälisiä tutkimus- ja koulutuspalvelujen tuottajia. Nämä globaalit toimijat pyrkivät hankkimaan mahdollisimman laajan asiakaskunnan ja palvelemaan globaaleja yrityksiä kuten muutkin palveluyritykset, kaikissa maissa ja kaupungeissa. Yleisesti tarkastellen kansainvälinen kilpailukyky edellyttää suurta kokoa, verkostoitumista, voimakasta erikoistumista kapeaan osaamissektoriin tai fokusoitumista tiettyyn asiakasryhmään. Yritys voi olla alallaan johtava vain niin, että se on osaamisalallaan suuri tai suurin. Jos uskomme, että markkinavoimat vaikuttavat yhä enemmän myös yliopistojen toimintaan, olisi varauduttava siihen, että myös niiden on oltava riittävän suuria, riittävän erikoistuneita tai riittävän fokusoituneita. Suomalaista yliopistopolitiikkaa on noin kymmenen vuoden ajan kehitetty tulosohjausajattelun ja siihen rakennetun mallin avulla. Tulosohjauksen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä. Suomalaiset yliopistot ovat käyneet läpi merkittävän kasvun ja tehostamisen kauden ja toiminta on laajempaa ja monipuolisempaa kuin ennen. Mutta tämän toimintamallin hyödyt on jo saavutettu. Nyt olisi pohdittava, minkälaista ohjaus- ja johtamisjärjestelmää tarvitsemme seuraavaksi. Tulosohjauksen malli on johtanut yliopistojen väliseen kilpailuun resursseista, mikä on kiistatta parantanut tehokkuutta. Tulosohjausta edelleen kehitettäessä olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka ohjausjärjestelmästä saataisiin mahdollisimman kannustava yhteistyön ja kansainvälisen laadun kehittämiseen. Yliopistojen keskinäinen kotimainen kilpailu ei enää välttämättä lisää niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Globaalissa ympäristössä menestyvät parhaat, siis joko suuret tai riittävän erikoistuneet toimijat. Suomalaisten yliopistojen strategioissa on sangen vähän esimerkkejä selkeistä erikoistumisista tai fokusoinneista. Suomalaisen yliopistopolitiikan kehittämisen haasteena onkin löytää keinot kansainvälisen kilpailukyvyn nopeampaan kehittämiseen, siis erikoistumisen ja yhteistyön aikaansaamiseen. Teksti on lyhennelmä Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reposen puheesta, jonka hän piti lukuvuoden 2004 2005 avajaisissa 30.8.2004. MERCURIUS 9

Kirjakauppaa kolmessa sukupolvessa Teksti: Virpi Kaukavuori / Kuvat: Esko Keski-Oja Kirja on sama hyvä kompakti käyttöliittymä, vaikka sen ympärillä paljon on muuttunut, kuvailee toimitusjohtaja Paula Palmrooth kirjaa tuotteena. Turun Yrittäjät valitsi Kansallista Kirjakauppaa johtavan Korten perheen vuoden 2004 yrittäjäperheeksi. Markkinointijohtaja Tuula Korte ja talousjohtaja Aila Korte istahtavat usein työasioissa samaan pöytään sisarensa Paula Palmrothin kanssa. Meillä on hieno tilanne. On yhteinen tavoite ja hyvä luottamus. Ilot ja surut jaetaan yhdessä - enemmän kuin normaalisti työelämässä. Tunnemme yrityksen historian ja se on meille tärkeää, Palmroth sanoo. Kansallista Kirjakauppaa on johtanut sama perhe kohta jo sata vuotta. Kansallisuusaatteesta syntynyt kirjakauppa perustettiin vuonna 1899, jolloin isoisä Yrjö Korte aloitti yrityksen palveluksessa 14-vuotiaana poikasena. Jo 21-vuotiaana määrätietoinen nuorimies otti ohjat käsiinsä. Liiketoiminta laajeni sisarusten isän, ekonomi Eero Korten, aikana kirjakaupan lisäksi toimistotarvikkeisiin ja tietotekniikkaan: syntyi DataInfo. Edellisiltä sukupolvilta siirtyneen tiedon merkitys näkyy kirjakaupan arjessa edelleen. Meille hiljainen tieto on yrittäjyyden tärkeä kulmakivi, tapa toimia. Käytännössä se tarkoittaa arvoja ja suhteita asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Lisäksi johdolla täytyy olla kyky valita oikeat ihmiset ympärilleen, Palmroth painottaa. Täyden palvelun kirjakauppa Kansallinen Kirjakauppa profiloituu laajan valikoiman kirjakaupaksi, josta löytyvät lisäksi paikalliset omakustanteet. Kauppa palvelee kolmessa liikkeessä Linnankadulla, Hämeenkadulla ja Länsikeskuksessa sekä verkkosivuillaan internetissä. Asiakaskunta koostuu yksityisistä kuluttajista, yritysasiakkaista sekä kunnista. Laskutusmyynti on tärkeä osa 6,5 miljoonan euron liikevaihdosta. Asiakkuuden hallinnan on oltava hyvin hanskassa. Kirjakauppa elää nykyajassa, vaikka kirja sinänsä on klassikko. Lisäksi koko henkilökunnan on nykyisin tunnettava koko kirjakaupan prosessi ja tiimityön merkitys on kasvanut. Valikoimaa ja painotuksia täytyy jatkuvasti miettiä. Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta. Tämä on kulttuurin ja bisneksen yhdistämistä, Palmroth sanoo. Kirja ei jätä kirjakauppiasta kotonakaan. Korten perheessä se on leipälaji, mutta myös suvereeni rentoutumiskeino. Työasioissa uusia kirjoja tulee selailtua myöhäiseen iltaan asti hieman hätäisemmin. Kunnon trilleriin sen sijaan voi uppoutua ja unohtaa bisneksen. Paljon jää lukematta, mutta tällä hetkellä on menossa Brownin Da Vinci - Koodi, Palmroth paljastaa. Aila Korte (vas.), Paula Palmroth ja Tuula Korte johtavat yli satavuotiasta Kansallista Kirjakauppaa. Viimeisen 15 vuoden aikana etenkin tietokirjojen myynti on lisääntynyt, sillä ihmiset ostavat paljon harrastekirjoja ja oppimateriaalia aikuisopiskeluun. 10 MERCURIUS

Opiskelijat organisaation ulkoisena tutkimusresurssina Luotettavaa tutkimusta tilauksesta Yrityksille ja muille organisaatioille tutkimuksen teettäminen gradutoimeksiantona on erinomainen tapa hankkia uutta tietoa sitomatta organisaation omia resursseja. Opintojensa loppuvaiheessa oleva kauppatieteilijä on myös potentiaalinen työntekijä sekä puolueeton asiantuntija, joka voi nostaa esiin uusia näkökulmia. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 250 kauppatieteiden maisteria. Jokaisen heistä on osoitettava oppineisuutensa laatimalla pääaineestaan pro gradu opinnäytetyö. Yrityksille gradun teettäminen on keino hankkia luotettavaa tutkimustietoa sitomatta organisaation omia resursseja. Ulkopuolinen opiskelija-tutkija pystyy tarkastelemaan yritykseen liittyviä asioita usein objektiivisemmin kuin yrityksen omat työntekijät sekä nostamaan esiin uusia näkökulmia. Usein riittää, että toimeksiantaja kertoo tavoitteensa tutkimuksen suhteen, jonka jälkeen opiskelija suunnittelee tieteellisen lähestymistavan graduohjaajansa kanssa. Erilaiset markkinatutkimukset, asiakastyytyväisyyskartoitukset sekä verkkopalveluiden kehittämishankkeet ovat tutkimuksia, joita Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat jo vuosien ajan toteuttaneet eri organisaatioissa. Korvaus toimeksiantotutkimuksesta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Se voidaan maksaa esimerkiksi kertakorvauksena, apurahana tai palkkana tilanteesta riippuen. Toimeksiantoina noin 90 prosenttia graduista Tietojärjestelmätieteen oppiaineessa suurin osa graduista tehdään case-pohjalta. Toimeksiantotutkimuksina tehdään noin 90 prosenttia graduista. Tietojärjestelmähankkeet sisältävät selvitettäviä asioita, jotka ovat helposti liitettävissä alan tutkimukseen. Esimerkiksi toiminnanohjauksen ja asiakkuuksien hallinnan tietojärjestelmiin sekä sähköisen liiketoiminnan ja verkkopal- veluiden kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat olleet tyypillisiä tutkimuskohteita, professori Hannu Salmela kertoo. Tutkimuksen teettäminen opintojensa loppuvaiheessa olevalla opiskelijalla antaa samalla organisaatiolle mahdollisuuden tutustua potentiaaliseen uuteen työntekijään, joka perehtyy alaan tutkimustyönsä kautta. Graduntekijän kautta organisaation on mahdollista myös hyödyntää koko yliopiston asiantuntemusta. Tulosten raportoinnista sovitaan tapauskohtaisesti Gradun tekeminen kestää keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Tulokset raportoidaan yleensä kirjallisesti. Usein toimeksiantajalle annettava tutkimusraportti muodostaa vain osan pro gradusta, jolloin toimeksiantajan odottamat tulokset voivat olla valmiina ennen opinnäytettä. Raportissa toimeksiantajan antamaa tutkimusaihetta voidaan myös käsitellä laajemmin kuin varsinaisessa gradussa. Opetusministeriön uusi ohjeistus estää gradun julistamisen salaiseksi, sillä opinnäytetöiden on oltava tiedeyhteisön vapaasti arvioitavissa. Tietojen salaaminen onnistuu kuitenkin edelleen esimerkiksi jättämällä varsinaisesta gradusta joko organisaation tunnistamista helpottavat tiedot tai salaiseksi haluttavat tiedot kokonaan pois. Tiede ei ole kiinnostunut liikesalaisuuksista, vaan gradussa haetaan yleistettävää tutkimustietoa, jota muutkin voivat toiminnassaan hyödyntää. Liikesalaisuudet eivät tyypillisesti ole tällaista tietoa, Hannu Salmela selventää. On sellaisiakin asioita, kuten tietoturvaasiat, jotka ovat luonteeltaan sensitiivisiä. Näissä tapauksissa järkevintä on tehdä toimeksiantajalle erillinen raportti, jossa aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin. Raportin pohjana toimivat aineistot pysyvät luottamuksellisina jatkossakin. Riitta Birkstedt Pro gradu -tutkielmapyynnön voi jättää aiheesta kiinnostuneille yliopisto-opiskelijoille Turun akateemisten rekrytointipalveluiden kautta. Lisätietoja: www.tukkk.fi/rekry, tai suunnittelija Leena Juurikas, p. (02) 481 4426, leena.juurikas@tukkk.fi MERCURIUS 11

Turun kauppakorkeakoulun uusi strategia valmistui Tavoitteena kansainvälisesti tunnustetun tutkimusyliopiston asema Turun kauppakorkeakoulun strategiaa on uudistettu viimeisen vuoden aikana. Uuden strategian tavoite on muotoiltu seuraavasti: Turun kauppakorkeakoulun strategiana on tuottaa kansainvälisesti tunnustettua liike taloudellista osaamista ja vahvistaa asema tieteellisenä asiantuntijana niin alueelli sesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Keskeisenä pyrkimyksenä on nostaa oleellisesti Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen tunnettuuden ja vaikuttavuuden tasoa nykyisen osaamisen pohjalta. Turun kauppakorkeakoulu on koko historiansa ajan jatkuvasti monipuolistanut ja laajentanut toimintaansa. Se toimii aktiivisesti kaikilla yliopistosektorin alueilla: tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tätä monipuolisuutta on tarkoitus ryhtyä nyt jalostamaan rakentamalla Turun kauppakorkeakoulun asemaa tunnustettuna kansainvälisenä tutkimusyliopistona, rehtori Tapio Reponen toteaa. Kansainvälistyminen antaa koko henkilökunnalle mahdollisuuden rikastaa omaa työkuvaansa. Tämän vuoden aikana Turun kauppakorkeakoulussa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä konferensseja, joissa eri henkilöt ovat toimineet suunnittelijoina, esiintyjinä ja järjestäjinä. Järjestämisen vastuut, murheet ja ilot ovat jakaantuneet eri tehtävissä työskenteleville henkilöille. Reponen kertoo havainneensa, että onnistumisen antama tyydytys on ollut erittäin hyvä työilmapiirin kehittäjä. Turun kauppakorkeakoulu haluaa olla sekä houkutteleva opiskelupaikka että kiinnostava työpaikka. Reponen uskoo, että yhteisin ponnistuksin ja uuden strategian ohjaamana edessä ovat mielenkiintoiset ja haastavat, mutta samalla palkitsevat ajat. Strategian jalkautus käyntiin Hämeenlinnassa Uuden strategian jalkautus potkaistiin virallisesti käyntiin 16.8.2004, kun yli 200 Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan jäsentä kokoontui Hämeenlinnassa sijaitsevaan Katisten kartanoon miettimään, miten kukin voi toteuttaa strategiaa omassa työssään. Päivän aikana strategian avainteemoja pohdittiin pienemmissä ryhmissä. Ryhmätyöskentelyn Naparetkeilijä Timo Polari: Jokaisen pitää itse määritellä reitti tavoitteeseensa Timo Polari on seikkailija. Hän on retkeillyt eri puolilla maailmaa, mm. Andeilla, Alpeilla, Hawajilla, Huippuvuorilla. Lukuisilla retkillään hän on nähnyt seikkailun hyvät ja huonot puolet. Kokemukset ovat opettaneet hänelle erityisesti nöyryyttä luontoa kohtaan. Luonnon esteettisyys, sen suuruuden havaitseminen ja samalla ihmisen pienuuden ja katoavaisuuden ymmärtäminen ovat pysäyttäneet kokeneen retkeilijän tämän tästä. Huikeissa vuoristomaisemissa ja loputtoman tuntuisilla napajäätiköllä vaeltaessaan Timo Polari on tajunnut muun muassa sen, kuinka harhaanjohtava onkaan nykyään niin yleinen käsitys maailman pienuudesta. tuloksena syntynyt aineisto antaa hyvän pohjan konkreettisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien jatkotyöstölle. Strategiapäivän vieraileva tähti oli naparetkeilijä Timo Polari, joka kertoi retkistään, itsensä voittamisesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta seikkailijan ja seinäjokelaisen perheenisän näkökulmasta. Kauppatieteilijöiden luovuutta ja luonnon tuntemusta testattiin sen sijaan leikkimielisessä tiimikisassa, jossa strategiassakin korostettuja yhteistyötaitoja ja sillan rakentamista päästiin harjoittelemaan käytännön tasolla. Hiihto etelänavalle oli Polarin unelma, joka toteutui vuosien 2001 2002 aikana. Toteutuakseen se vaati 50 000 euroa ja vuoden mittaisen täysipäiväisen valmistelutyön. Polari osallistui retkikuntaan, jonka vetäjänä toimi kanadalainen matkaopas. Etenemisen ikijäällä teki haastavaksi rankkojen sääolosuhteiden lisäksi retkikuntaan kuulunut australialainen seikkailijakollega, joka ei ollut tottunut talviolosuhteisiin eikä osannut hiihtää. Hänellä oli kuitenkin selkeä henkilökohtainen tavoite, jota kohti hän kulki määrätietoisesti ja valittamatta, vaikka helppoa se ei missään mielessä ollut. Jokaisen pitää itse määritellä reitti tavoitteeseensa, Polari toteaa. Silloin eteneminen on mielekästä ja pääsee sinne minne haluaa. 12 MERCURIUS

Sitran uusi yliasiamies Esko Aho: Yliopiston ovet auki käytännön osaajille Sitran perustehtävä on luoda edellytykset pitkän aikavälin talouskasvulle. Kaikki työkalut on otettava käyttöön, ja Sitraa tarvitaan enemmän kuin koskaan, sanoo uusi yliasiamies Esko Aho. Yliasiamies perää muutosta, jonka seurauksena osaajat ottaisivat sujuvasti sivuaskeleita uraputkesta. Teksti: Mikko Grönman Kuva: Esko Keski-Oja Esko Ahon mielestä yhden uran käytännöstä olisi syytä siirtyä osaamisen monipuolisempaan käyttöön. Vahvin peruste on taloudellinen toimeliaisuus, sillä Suomen pitäminen kasvu-uralla vaatii innovaatioiden tehokasta hyödyntämistä ja osaajien panosta yli sektorirajojen. Eli toimitusjohtaja, professori sekä poliitikko urakiertoon ja yliopiston ovet auki käytännön osaajille. Käytännön osaajien ja tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen täytyy kohdata paremmin kuin tähän asti. Yliopiston ovet on avattava niin, että sinne on yhä helpompi tulla sisään ja lähteä myös ulos, Sitran yliasiamies Esko Aho muotoilee. Uraputkesta ei ole sivuaskeleita otettu, koska kokemuksen kartuttaminen ja pätevyyden osoittaminen ovat vaatineet keskittymistä yhteen alaan. Pätevyyskriteereiden muutosta Aho ei ehdota. Niiden vertailu on mahdotonta tai ainakin äärimmäisen vaikeaa. Vaihtoehtona on tuoda yliopistoihin toinen karriääri. Elinkeinoelämän, politiikan tai kulttuurin aloilla ansioituneet henkilöt voisivat tehdä pari vuotta uraa yliopistossa ja palata takaisin. Osaamista voitaisiin hyödyntää myös niin, että eri tekijät voisivat uransa jälkeen vaikuttaa pari vuotta yliopistossa, Aho hahmottelee tietopääoman tehokkaamman hyödyntämisen käytäntöä. Vanhat toimintamallit eivät toimi. Tiedon ja osaamisen pitää kytkeytyä yhä paremmin ja tiiviimmin teknologian hyödyntämiseen. Se ei onnistu pelkillä teknologisilla panostuksilla. Tarvitaan kaupallisia ja sosiaalisia taitoja sekä organisatorisia muutoksia, joiden merkitystä ei ole usein huomattu, Aho selvittää. Käytännön ratkaisut tutkimuksen lähtökohta Osaamisesta käydään kovaa kilpailua. Myös tutkimus ja opetus avautuvat kansainväliselle kilpailulle. Olen vakuuttunut, että kansainvälinen kilpailu tulee olemaan terveellinen asia suomalaiselle tiedeyhteisölle. Sopeutumisprosessi on kuitenkin vaikea varsinkin opetuspuolella, Aho ennustaa. Toinen asia on miten suomalaista tutkimusta suunnataan. Sitran yliasiamiehen mielestä lääketiede ja teknologia ovat kulkeneet tutkimuksen painopistealueiden suhteen oikeaan suuntaan, mutta muilla aloilla on toivomisen varaa. On syytä kysyä, mikä on se lisäarvo, jonka tutkimus pystyy antamaan. Vastauksesi saa usein, että kysymys on väärä ja tutkimuksen pitää olla sitoutumatonta. Tämä on varjoselitys sille, että tutkimus ei ole kunnolla täyttänyt sitä tehtävää mikä sillä on, Esko Aho kuittaa. Hän on sitä mieltä, että jatkossa kaikkien alojen tutkimuspanostuksesta merkittävä osa pitäisi olla soveltavaa tutkimusta. Varsinkaan pienillä mailla ei ole varaa sellaiseen ylellisyyteen, että tehtäisiin täysin perustutkimuksen luonteista työtä. Siitä täytyy lähteä, että merkittävä osa suomalaisesta panostuksesta tieteelliseen tutkimukseen lähtee liikkeelle käytännön ratkaisun hakemisesta, Aho linjaa. Sitran uuden strategian fokusalueena Venäjä Sitran uuden strategian fokusohjelmat keskittyvät terveydenhuoltoon, innovaatioympäristön kehittämiseen ja Venäjään. Väitän, että juuri nyt Sitraa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sitran tehtävä on luoda vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja käydä kokeilemassa erilaisia asioita aika rohkealla tavalla ja epäonnistuakin. Sitran pitääkin tehdä virheitä ja uskaltaa kulkea raja-alueilla testaamassa, onko suunta oikea, Aho selvittää. Rohkeus ja riski koskevat myös koulutusja tutkimushankkeita. Sitran rahoittamat tutkimushankkeet voivat lähteä suuntaan, josta ei tiedetä mitä siellä on, Esko Aho sanoo. Venäjä avaa joka tapauksessa suuria mahdollisuuksia ja maan painoarvo Suomen kauppakumppanina kasvaa. Riskit ovat suuret, mutta niin ovat tuottomahdollisuudetkin. Sitran tavoitteena on luoda kansallinen Venäjä-strategia, edistää eri tavoin suomalaista Venäjä-osaamista sekä kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten investointiedellytyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä. Tätä tavoitetta varten on Sitran koko työkalupakki käytössä. MERCURIUS 13

Elävää elinkeinopolitiikkaa Lain mukaan kuntien ensisijaisena tavoitteena on asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen. Elinkeinopolitiikka on yksi väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Yrittäjyyden ja elinkeinojen edistämiseksi tarvitaan monitahoista elinkeinopolitiikkaa. Kunnissa arvostetaan yrittäjyyttä ja nähdään, että vaurautemme syntyy monipuolisesta elinkeinopohjasta. Toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat monet tekijät, muun muassa poliittinen rakenne ja ilmasto, elinkeinorakenne, luonnonresurssit, paikalliskulttuuri ja kuntien talouskehitys. Suppeimmillaan kuntien elinkeinopolitiikka on tiukasti kunnan elinkeinotoimen sektoripolitiikkaa, jonka perinteisiä keinoja ovat olleet neuvonta, ohjaus ja suorat subventiot yrityksille. Laajemmin nähtynä elinkeinopolitiikka on kunnan tai seudun laaja-alaista kehittämistä, jossa pyritään huomioimaan sekä kuntalaisten että yritysten tarpeet. Keinoissa korostuvat edellytysten luominen yrityksille, ei pelkin subventioin, vaan verkostoja ja yrittäjyysilmapiiriä kehittämällä, kunnan asunto-, palvelu- ja kulttuuripalveluja parantamalla, kaavoitusratkaisuilla sekä imagomarkkinoinnilla. Seudullista ja paikallista joukkuepeliä Nykyinen elinkeinopolitiikka on verkostoitunutta, kuntarajat ylittävää ja sen toteuttamisessa seutukuntatasoinen toiminta on keskeisintä. Elinkeinopolitiikka vaatiikin uudenlaista eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Elinkeinopolitiikka on luonteeltaan joukkuepeliä, jossa yhteistoiminta- ja vuorovaikutusprosessien laadusta on tullut merkittävä kilpailutekijä. Elinkeinopolitiikalle on luonteenomaista erikoistua alueellisiin vahvuuksiin suuntaamalla rajalliset voimavarat tietyille osaamisja painopistealoille. Huomiota kiinnitetään yhä enemmän myös saman ja läheisten alojen alueellisesti keskittyneisiin yritysryppäisiin eli klustereihin, joita pidetään alueellisen kasvun vauhdittajina. Alueellinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka ei ole kuitenkaan ollut ongelmatonta. Yksittäisten kuntien sekä verkoston erilaisten intressien sovittaminen koko seutukunnan kattavaan kehykseen on ollut varsin vaikeaa. Kuntien perinteinen yhteistyö ja vuorovaikutus elinkeinopolitiikassa eivät nimittäin ole kulkeneet pelkästään seutukunnan rajojen mukaisesti, vaan muodostuneet oman kehityksen perusteella. Lisäksi maakunta tai seutukunta on liian iso yksikkö, kun hoidetaan hyvin paikallisia asioita. Näistä syistä kunnat tarvitsevat oman maakunta- sekä seututason strategioista skaalatun elinkeinostrategiansa. Tosin tähän mennessä esimerkiksi Turun ja Vakka-Suomen kunnista vain kaupungit sekä jokunen pienempi kunta ovat tehneet omia elinkeinostrategioitaan. Yksittäisen kunnan elinkeinopolitiikkaa määriteltäessä on hyvä pohtia mitkä kilpailukyvyn kannalta tärkeät asiat ovat kunnassa hoidettu hyvin ja mitkä huonosti, mitä pidetään tärkeinä kehittämiskohteina ja miten ne priorisoidaan, minkälainen on kunnan elinkeinorakenne, mitkä ovat yrittäjyyden ja elinkeinojen vahvuudet, mahdollisuudet, ja heikkoudet, minkälainen on johtaminen ja prosessien sekä vuorovaikutuksen laatu. Kun benchmarkataan edellä mainittujen asioiden osalta muita kuntia, niin voidaan asemoida oma kunta suhteessa muihin sekä määritellä erikoistumisen alueet. Itseymmärryksen myötä voidaan lähteä syventämään jo olemassa olevaa yhteistyötä muiden kuntien kanssa sekä etsimään uusia yhteistyökuntia kauempaakin kuin naapurustosta. Timo Nurmi, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus 14 MERCURIUS

Innomarket-yksikkö selvittää elintarviketeollisuuden tarpeita Elintarviketalo palvelemaan alan yrityksiä Teksti: Virpi Kaukavuori / Kuva: Esko Keski-Oja Elintarviketeollisuus on Suomessa korkeatasoista. Tuotteiden päätyminen kaupan kassan kautta kuluttajien kaappeihin voi kuitenkin tuottaa ongelmia. Myynnissä ja markkinoinnissa hyvät neuvot ovat tarpeen. Asiantuntijaa tarvitaan hyvin monissa kysymyksissä. Turun kauppakorkeakoulun Innomarket-yksikössä orastaa ajatus osaamiskeskuksesta, joka voisi tarjota elintarvikealan yrityksille konkreettista apua käytännön kysymyksiin. Hanke on käynnistynyt esisuunnitteluvaiheella, jossa selvitetään olisiko asiantuntijapalveluita tarjoavalle elintarviketalolle tilausta. Haastattelemme kaiken kokoisia yrityksiä. Vasta seuraavassa vaiheessa pohditaan, olisiko elintarviketalo oma juridinen yksikkönsä, projektipäällikkö Teemu Järvinen kertoo. Pienille yrityksille kansainvälistyminen voi olla suuri kynnys: siihen kätkeytyy myös suuret mahdollisuudet. Elintarviketalo palvelisi monimutkaisen elintarvikelainsäädännön ja byrokratian kanssa painiskelevia yrityksiä. Tavoitteena on parantaa alueen elintarviketeollisuuden elinvoimaisuutta. Meillä on hienoja tuotteita, mutta moni yritys voi Projektipäällikkö Teemu Järvinen (vas.) ja tekninen asiantuntija Kyösti Vainikainen Turun kauppakorkeakoulun Innomarket-yksiköstä ovat elintarviketalo-hankkeen voimahahmot: molemmilla on pitkä kokemus elintarviketeollisuudesta. olla liian pieni lähtemään yksin vientimarkkinoille. Esimerkiksi Venäjän suuntaan on paljon paineita, mutta siihen liittyy myös riskejä, Järvinen toteaa. Taustalla Varsinais-Suomen elintarvikestrategia Innomarket-yksikkö ryhtyi tekemään selvitystä elintarviketalosta Varsinais-Suomen liiton käynnistämän ja viime syksynä valmistuneen elintarvikestrategian seurauksena. Yrityksiä lähestytään haastattelututkimuksella. Innomarketin tutkijaryhmä jalkautuu kenttäkierrokselle laatimaan elintarviketalolle alustavaa liiketoimintasuunnitelmaa elo - lokakuun välisenä aikana. Varsinais- Suomessa haastateltavia riittää, sillä alueella toimii peräti 60 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksistä aina alkutuotannosta lähtien. Innomarket-yksikössä elintarviketaloa visioidaan verkostona toimivana osaamiskeskuksena, jossa neuvoa tarvitseva ohjattaisiin oikealle asiantuntijalle. Se toimisi linkkinä monenlaisissa kysymyksissä, myös alan koulutuksessa. Jo alkuvaiheessa mukaan on haluttu ottaa oppilaitokset, joissa tulevaisuudentekijöitä kasvatetaan. Elintarvikealalla vaaditaan nykyisin tietotekniikan osaamista melkein enemmän kuin konttorityössä. Tavoitteena on saada uusia harjoittelupaikkoja sekä lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Haluamme luoda elintarviketeollisuudesta mielenkiintoisen alan, Järvinen summaa. Innomarket-yksikkö on osa Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivaa Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskusta. Se tunnetaan bio- ja lääkealan markkinaselvityksistä. Elintarvikealalta kokemusta on kertynyt esimerkiksi Lounafood-hankkeesta. Bioalaan liitetään uudet innovaatiot, elintarvikealaa pidetään perinteisempänä. Vientimarkkinoilla menestyäkseen elintarvikkeiden jalostusarvoa voisi nostaa. Kiinnostavia ovat myös terveysvaikutteiset elintarvikkeet, Järvinen sanoo. Vuoden 2004 aikana toteutettavan esisuunnitteluprojektin rahoituksessa ovat mukana TE-keskus toimintaympäristörahoituksella ja lisäksi TAD Centre, Raision kaupunki sekä alueen merkittävät elintarvikealan yritykset. Tämä on iso satsaus. Markkinatutkimuksesta saadaan varmasti paljon hyvää tietoa. MERCURIUS 15

Näky 16 MERC URIUS 16 MERCURIUS

Professori Baruch Lev ätön numeroiksi Teksti: Mikko Grönman / Kuva: Roni Lehti Aineettoman pääoman olemassaolo ei ole mikään uutinen. Sekin tiedetään, että tietoyhteiskunnassa suurin osa yritysten pääomasta on näkymätöntä. Yhdysvalloissa on yrityksiä, joiden markkina-arvo on kaksikymmentäkertainen kirjanpitoarvoon nähden. Joidenkin yritysten arvosta 80 prosenttia tai enemmänkin perustuu näkymättömään pääomaan, alustaa maailman arvostetuimpiin laskentatoimen tutkijoihin lukeutuva Baruch Lev, New York University, Stern Business School, USA. Hän vieraili toukokuussa Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella ja piti alustuksen Yritysjohdon talousfoorumissa, jonka laitos järjesti yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Aineettoman pääoman määrittely on vasta vakiintumassa. Professori Lev määrittelee aineettomat varat ei-fyysisiksi arvonlähteiksi, jotka ovat syntyneet innovaatioista, yksilöllisistä organisaatiorakenteista ja henkilöstön käytännöistä. Osaava henkilöstö ja yrityksen tietotaito ovat esimerkkejä aineettomasta pääomasta, kuten myös brandit, maine, patentit sekä organisointi- ja johtamisjärjestelmät. Mitä koulutus tuotti numeroina? Tilinpäätöstiedot ja tase kertovat siis vain osan yritysten tilanteesta. Yritysten todellinen arvo on vaikeampi selvittää. Yritykset kun eivät ole osanneet edes tunnistaa ja käyttää omaa aineetonta pääomaansa, saati sitten mitata ja raportoida näkymätöntä varallisuuttaan. Yleisesti luullaan, että yrityksillä on sisäisesti tieto myös aineettomasta pääomastaan. Näin ei ole. Suurilla yrityksillä saattaa esimerkiksi olla kirjastollinen tapaustutkimuksia ja raportteja koulutusohjelmistaan, mutta ei sivuakaan siitä, mitä investointi koulutukseen tuotti. Kaikki osallistuneet ovat olleet tyytyväisiä, mutta numerot ja systemaattinen tutkimus tuloksista puuttuu. Yrityksen johto ei tiedä, pitäisikö koulutukseen investoida lisää vai ei, Lev muotoilee ja jatkaa. Yksikään tuntemani yhdysvaltalainen suuryritys ei käytännössä kerro mitään henkilöstönsä koulutuksesta. Suuri investointi näkymättömään pääomaan, josta jotain tuloksiakin pitäisi seurata. Sijoittajat eivät kuitenkaan tiedä yrityksen investoinnista ja sen tuloksista. Sijoittajat saavat aivan liian vähän informaatiota myös tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. En minäkään maksaisi sinulle autostasi pyytämääsi hintaa, jos et suostu kertomaan kuinka paljon olet sillä ajanut, Lev laskettelee. Riskit yliarvioidaan, arvo aliarvioidaan Noidankehään joudutaan, kun yrityksen todellista arvoa ei kyetä arvottamaan numeroina. Kilpailukykyä kuristavaan kehään mennään tietämättömyyden portista: aivan perustavaa tietoa puuttuu sekä yrityksiltä että niiden ulkopuolelta. Kun informaatio näkymättömästä pääomasta puuttuu, ajaudutaan kehään, jossa yrityksen riskit ylikorostuvat ja arvolle käy päinvastoin. Tästä seuraa rahoituskustannusten kasvanut taakka, johon yritykset reagoivat vähentämällä investointeja näkymättömään pääomaan ja ohjaamalla resursseja riskittömämpään toimintaan, selvittää Lev aineettoman omaisuuden arvostusongelman mekanismia. Yritysten arvosta suuri osa jää pöydälle ja yritykset investoivat aivan liian vähän aineettomaan pääomaan, Lev tiivistää. Kriittiset menestystekijät perustuvat aineettomaan Professori käyttää termiä vicious cycle. Ilkeitä seurauksia kehä aiheuttaakin, kun investoinnit uutta luovaan ja kilpailukykyä kasvattavaan voimaan vähenevät. Innovaatioita ei tule ja kilpailijat pystyvät helpommin vastaamaan näkyvään varallisuuteen. Tehtaat, koneet ja teknologia eivät kuitenkaan enää ratkaise kilpailua. Kriittiset menestystekijät liittyvät näkymättömään pääomaan, esimerkiksi brandiin, henkilöstöön tai yhteistyöverkostoihin. Aineetonta pääomaa kilpailijoiden on myös vaikeampi kopioida. Jos ja kun näkymättömään pääomaan ei investoida riittävästi, niin kilpailuetu menetetään ja yrityksen arvo laskee, Lev selvittää. Matalan riskin ja nopean tuoton investoinnit jättävät vähemmän mahdollisuuksia kehittää aivan uusia tuotteita. Myös henkilöstön koulutus ja ajankäyttö ovat oleellisia varoja, joita voidaan käyttää joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Lev kertoo lukeneensa artikkelin 3M-yhtiöstä, jolla on ollut käytössä niin sanottu 15 prosentin sääntö. Suuri ja innovatiivinen yhtiö, jolta on tullut satoja uusia tuotteita vuodessa. Heidän käytäntönsä on ollut, että henkilöstö käyttää 15 prosenttia ajastaan johonkin muuhun kuin varsinaiseen tehtäväänsä. Tämän 15 prosentin aikana on keksitty muun muassa liimattavat keltaiset muistilaput. Uuden pääjohtajan myötä 3M on kuitenkin tehnyt kuten monet muutkin eli siirtänyt resursseja pitkäjänteisestä tutkimuksesta riskittömämpään ja nopeamman tuoton kehitykseen, Lev kertoo. Ratkaisevan tärkeää onkin, että näkymätön varallisuus voidaan mitata ja sen tuottama tulos esittää numeroina. Perinteiset laskentajärjestelmät eivät aineetonta numeroiksi väännä, mutta työkaluja on olemassa. Aineeton omaisuus ja sen tuotot on mahdollista saada näkyviin. Työkaluja siis on, jos niitä halutaan käyttää. Oleellista on myös se, että yritykset raportoisivat aineettoman pääoman. Tanskassa on jo muodostettu yleinen malli yrityksille aineettoman pääoman raportoinnista. Kehitystä on siis tapahtunut ja suunta on oikea. Kehityksen vauhti vain on aivan liian hidas, katsoo Baruch Lev. MERCURIUS 17

Haaste kansainväliselle liiketoiminnalle Nopeammin, kauemmas ja tehokkaammin Kansainvälinen liiketoiminta on perinteisesti ymmärretty Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaksi toiminnaksi. Enää ei ole ainoastaan näin, sillä ensimmäisen kerran vuonna 2002 nettosijoitusvirta Suomeen oli suurempi kuin Suomesta ulos. Suomessa on yli 2 000 ulkomaalaisessa omistuksessa olevaa yritystä, joiden osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta on lähes viidennes. Viimeisen kymmenen vuoden aikana osuus on kaksinkertaistunut. Nämä yritykset näkyvät myös Suomen viennissä, sillä osa niistä käyttää edelleen Suomea porttina itään. Panasonic, Canon ja Toyota kuuluvatkin nykyään merkittävien suomalaisviejien joukkoon. Kiihtynyt globalisaatio, säännösten vähentyminen ja teknologian lyhentämät välimatkat näkyvät kaikkien yritysten arjessa. Muutoksen haaste kansainväliselle liiketoiminnalle voidaan kiteyttää muotoon nopeammin, kauemmas ja tehokkaammin. Nopeammin ja kaukaisemmille markkinoille Puhuttaessa korkean teknologian tuotteista tai tietointensiivisistä yrityksistä on syytä muistaa innovaatioiden kaupallistamisen aikapaine. Tuote tai palvelu on saatava markkinoille ennen kilpailijoita teknologian kehityksen kannalta oikeassa vaiheessa. Myöhästyminen maksetaan markkinaosuudessa tai pahimmassa tapauksessa markkinat ovat jo kadonneet. Toisaalta myös perinteisten tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet. Kansainvälisen kilpailun kiihtyvässä oravanpyörässä yhä useamman yrityksen tuotekehitys elää kädestä suuhun, mikä asettaa huomattavia paineita tuotekehitystoiminnan organisoimiselle. Lisäksi suomalaisyritysten markkinat ovat monipuolistuneet. Perinteisten kauppakumppanien rinnalle on noussut eksoottisempia ja kaukaisempia maita. Pidentääkseen tuotteittensa elinkaarta yritykset toimivat samanaikaisesti myös useilla eri markkina-alueilla. Näiden erilaisten toimintaympäristöjen ymmärtäminen ja kokonaisuuden hallinta asettavat uusia haasteita yritysjohdolle, varsinkin kun monet vasta kehittyvät markkinat edellyttävät usein erilaisia, länsimaista poikkeavia toimintamalleja. Tehokkaammin verkostoitumalla Kansainvälisessä liiketoiminnassa vastauksena haasteisiin ovat usein uudet, yhteistyölle rakentuvat toimintatavat ja -mallit. Yhä useampi yritys on hakenut kilpailukykyä keskittymällä ydinosaamiseensa ja ulkoistamalla muita toimintoja yhteistyökumppaneilleen. Erikoistuminen ja keskittyminen on tuonut usein mukanaan taloudellisia hyötyjä sekä parantanut toimintaa laadullisesti. Lisäksi on syntynyt kokonaan uutta liiketoimintaa, kun toisen yrityksen ulkoistamasta toiminnosta on tullut toisen ydinosaamista. Verkottunut liiketoimintamalli on kuitenkin varsin haavoittuva, sillä yritysten riippuvuus niiden vaikutusvallan ulottumattomissa olevista tekijöistä kasvaa. Maanjäristys Taiwanilla vaikuttaa kuntolaitteiden tuotantoon Turussa, kun vaikutus siirtyy verkottuneita toimitusketjuja pitkin. Kyse ei ole siis ainoastaan tehokkaan toimintamallin luomisesta, vaan ennen kaikkea sen ylläpitämisestä ja johtamisesta. On varsin todennäköistä, että tulevaisuuden menestystekijät kansainvälisessä liiketoiminnassa liittyvät verkostoitumiseen. Kyse on parhaiden mahdollisten yhteistyökumppanien löytämisestä, tuloksekkaan yhteistyön ylläpitämisestä ja partnerin sitouttamisesta. Toisaalta tulee myös tilanteita, jolloin yrityksen tulee tunnistaa tarve yhteistyökumppanin vaihtamiseen ja vaihdoksen tyylikkääseen toteuttamiseen. Tulevaisuudessa muita paremmin menestyvätkin yritykset, joilla on kyky nähdä laajempia kokonaisuuksia sekä hallita ja johtaa omaa yhteistyökumppanien verkostoaan. Niina Nummela, professori 18 MERCURIUS

Limits to Ignorance: The Challenge of Informed Humanity Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestämässä Rooman Klubin vuosikokousta Rooman Klubi järjestää vuoden 2004 vuosikokouksensa yhteydessä kaksipäiväisen konferenssin Limits to Ignorance: The Challenge of Informed Humanity Helsingissä 11. 12.10.2004. Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Rooman Klubin Suomen yhdistys vastaavat konferenssin paikallisista järjestelyistä. Rooman Klubi on aiemmin kokoontunut Suomessa vuonna 1984. Helsingin konferenssin teema Limits to Ignorance: The Challenge of Informed Humanity johdattaa yleisistuntoesitysten ja työryhmätyöskentelyn muodossa osallistujat pohtimaan, miksi kestävän kehityksen ja tietoon perustuvan päätöksenteon ideaalista ollaan poikkeamassa yhä kauemmas, vaikka erilaista tutkimustietoa ympäristön tilasta, teknologisista mahdollisuuksista ja ihmisen oppimisesta tuotetaan yhä enemmän ja paremmilla menetelmillä, ja vaikka kansalaisilla on entistä paremmat edellytykset seurata maailman tapahtumia ja osallistua päätöksentekoon entistä tehokkaammin. Miksi olemme liian välinpitämättömiä tulevaisuuden suurten haasteiden ja itse kehittämiemme riskien edessä, joita Rooman Klubi on Kasvun Rajat -raportista lähtien tuonut ihmisten tietoisuuteen jo yli 30 vuoden ajan? Miten meidän olisi viisasta käyttää tietojamme ja suunnata voimavarojamme nyt, Alumnitapaaminen 16.10.2004 Vuoden 2004 Alumnitapaaminen järjestetään Turun kauppakorkeakoululla 16.10.2004 kello 12.30 alkaen. Luvassa jälleen mielenkiintoisia puheenvuoroja, vapaata seurustelua ja elävää musiikkia. Ilmoittautumiset Hannele Kaitarannalle, p. (02) 481 4202, hannele.kaitaranta@tukkk.fi. Lisätietoja saat myös Alumniyhdistyksen wwwsivuita osoitteesta: www.tukkk.fi/alumni. Alustava ohjelma: Bolognan prosessin merkitys suomalaisille yliopistoille, vararehtori, professori Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu Liikkeenjohtajan kokemuksia suomalaisten yritysten kansainvälistymisestä, KTT Juha Niemelä jotta edistäisimme kestävällä tavalla ihmiskunnan hyvinvointia?, kysyvät Rooman Klubin jäsenet, professori Markku Wilenius ja emeritusprofessori Pentti Malaska. Mikä on Rooman Klubi? Rooman Klubi (Club of Rome) on kansainvälinen keskustelufoorumi ja kansalaisjärjestö. Järjestölle ominaista on tiedostaa kehityksen haasteet ja ongelmat maailmanlaajuisessa mittakaavassa ja sisällöllisesti kokonaisvaltaisesti. Maapallon tulevaisuutta ja siihen vaikuttavia ratkaisuja analysoidaan ja arvioidaan pitkän aikavälin kriteerein. Keskustelun jatkumisesta vastaavat klubin jäsenet joukko ekonomisteja, yritysmaailman edustajia, ansioituneita tieteentekijöitä, johtavien kansainvälisten järjestöjen edustajia ja entisiä valtionpäämiehiä sekä tutkijat, jotka esittävät raportteja Rooman Klubille. Osallistumalla näihin keskusteluihin omilla arvioillaan jokainen osallistuja on osaltaan roomanklubilainen. Johanna Kojola, ma. viestintäpäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Lisätietoja konferenssista: www.tukkk.fi/tutu/cor04 Lisätietoja Rooman Klubista osoitteessa: www.clubofrome.org TuKKK - Bryssel - Washington, lehdistöneuvos Kristiina Helenius, Suomen Yhdysvaltain Suurlähetystö Hitsaamalla maailmalle, toimitusjohtaja Anssi Rantasalo, Kemppi Oy Minkä väärtti ekonomi on? Kehitysjohtaja Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto SEFE r.y. Onko huomisen pankkitoiminta pelkkää elektroniikkaa? Toimitusjohtaja Reijo Karhinen, Osuuspankkikeskus Sukupolvenvaihdos muotitalossa, kauppias Tiina Aukia, Muotitalo Maija Ihmisten johtaminen - todellisuudessa ja näytelmässä, hallintojohtaja Seppo Ristilehto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, professori Satu Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulu Valmistuneita kesäkuu - elokuu 2004 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Aaltio Sanna Arpalahti Mervi-Riitta Haltsonen Tomas Henttula Tuomas Järvinen Eeva Kasvala Mirja Kettunen Mari Kotka Sakari Kujanpää Johanna Kurppa Suvi Laakso Tomi Leikasto Tuomas Leppänen Henna Liponkoski Laura Luhtanen Pipsa Luhtinen Kalle Lukkari Helena Luukkala Heikki Lyytikäinen Reetta Lyytinen Kai Mattila Marika Nepponen Teemu Nissi Kati Nummenpää Terhi Oikarinen Anu Pajuniemi Saila Pättikangas Johanna Rantanen Jyrki Rastas Laura Raukko Mélanie Rissanen Tiina Ritola Tuomas Saalas Tommi Tuhkanen Terhi Valpas Päivi Vihermaa Kirsi Virtanen Valpuri Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Bäckman Sakari Houg Irina Immonen Kaisa Raivonen Virpi Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Ketola Juha MERCURIUS 19

Sosiaaliset verkostot Yhteiskuntarakenteet paitsi rajoittavat, antavat myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi Nokian ihme 1990-luvulla perustui muun muassa korkeaan koulutustasoon Suomessa. Tähän liittyy myös yhteiskunnan avoimuus siinä mielessä, että vanhempien sosiaalinen asema määrää lasten sosiaalisen aseman paljon pienemmällä todennäköisyydellä kuin monissa muissa yhteiskunnissa, ja näin kaikki lahjakkuusreservit on saatu käyttöön. Hyvin usein nuoret business -elämän huipulle haaveilevat nuoret opiskelijat mieltävät taloussosiologian kauppakorkeakoulun aineista siksi, jolla on vähiten annettavaa todelliselle liiketoimintaosaamiselle. Kuitenkin talouden kiinnittyminen sosiaalisiin suhteisiin, rakenteisiin ja instituutioihin on saanut liiketaloustieteissä huomiota korostetusti jo 1980-luvulta lähtien. On havaittu, että ihmiset ja organisaatiot eivät toimikaan parhaiten yksinkertaisten taloudellista tehokkuutta ja välittömiä taloudellisia hyötyjä korostavien oppien mukaan. Talouden kehittyminen globaaleissa verkostoissa on avannut näkökulman siihen, että paikallisiin sosiaalisiin instituutioihin, kuten esimerkiksi kulttuuriin, uskontoon ja perheen rakenteeseen on syytä kiinnittää huomiota. On tullut tarve kiinnittää huomio uudenlaisiin näkökulmiin talouden tarkasteluissa ja taloudellisessa toiminnassa. Puhutaan institutionalismista eli siitä, että esimerkiksi kuluttajat eivät teekään valintojaan ekonomisen hinta-laatu -suhteen perusteella, vaan valintoihin vaikuttavat monet kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät kuten sukupuoli, uskonto, koulutus, yhteiskuntaluokka, suhtautuminen riskiin ja jopa poliittinen kanta! Nämä eivät toki ole mitään uusia oivalluksia, vaan itse asiassa niitä perusteita, joilla sosiologia eriytyi 1700-luvulla taloustieteestä omaksi tieteenhaarakseen. Ja tällä hetkellä lienee niin, että kukaan silmät auki kulkeva taloustieteilijä ei kiistä instituutioiden merkitystä. Ja samalla monet sosiologit ovat palaamassa pitkältä Canossan retkeltään ja ymmärtävät, että rationaalisella valinnalla on merkitystä sosiaalisessa käyttäytymisessä. Mutta mikä on täsmällisemmin rationaalisen valinnan ja instituutioiden jopa irrationaalisten tekijäin suhde on yksi taloussosiologian keskeisimmistä tutkimuskohteista. Vanhempien verkostot lapsen tukena Liiketaloustieteissä tänä päivänä suosittuja tutkimuskohteita ovat talouden verkostot ja niin sanottu sosiaalinen pääoma. Viimeksi mainitun käsitteen lanseerasivat yhteiskuntatutkimukseen muun muassa amerikkalaiset sosiologit James Coleman ja Robert Putnam sekä ranskalainen Pierre Bourdieu. Siitä, mistä verkottumisessa ja sosiaalisessa pääomassa on kysymys, antaa hauskan vastauksen Colemanin klassinen tutkimus. Aiheena on, miksi koulutettujen vanhempien lapset menestyvät koulussa paremmin kuin heikommin koulutettujen. Yksi perinteinen vastaus on ollut henkinen pääoma, eli koulutetut vanhemmat antavat paitsi biologisesti myös sosiaalisen ympäristön avulla (ns. virikkeet ) lapsilleen paremmat lähtökohdat elämään kuin vähemmän koulutetut vanhemmat. Myös taloudellinen pääoma eli raha ratkaisee: mitä enemmän varakkuutta, sitä parempaan kouluun lapset voidaan laittaa. Kumpikin on tärkeä, myöntää Coleman, mutta on myös niin, että paremmin koulutetut vanhemmat kuuluvat samoihin piireihin kuin opettajat. Näin koulutettujen lapset saavat heti enemmän huomiota niin hyvässä kuin pahassa kuin vähemmän koulutettujen lapset. Sovellettuna liiketoimintaan tämä tarkoittaa, että työssään verkostoitumista ja yhteistyötä edistävät ja toteuttavat ihmiset pääsevät tehokkaammin päämääriinsä. Yksi taloussosiologian lähiaikoina valmistuvista väitös- 20 MERCURIUS