Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista. Vuoden 2008 aikana työllisen työvoiman määrä kasvoi 1 664 henkilöllä. Työttömien määrä kasvoi samassa ajassa 191:llä. Työpaikkojen määrä lisääntyi 2 520:lla, työpaikkaomavaraisuus jo yli 104 prosenttia Vantaalla oli vuoden 2008 lopussa kaikkiaan 105 716 työpaikkaa. Työpaikkoja oli nyt 2 520 eli 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla joka vuosi vuodesta 1994 lähtien vuotta 2005 lukuun ottamatta, jolloin kasvu hetkellisesti katkesi jatkuakseen jälleen heti seuraavana vuonna. Kuvio 1. Työpaikkojen lukumäärä Vantaalla 31.12.1990-31.12.2008 Vantaalla työllisyysaste eli työllisen työvoiman osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä oli vuoden 2008 lopussa 73,4 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2007. Miehillä työllisyysaste oli 73,3 prosenttia vuonna 2008, naisilla hieman korkeampi, 73,5 prosenttia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työpaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 2 200 työpaikalla vuosittain. Suurin vuosikasvu oli vuonna 2007, kun työpaikkamäärä kasvoi lähes 6 200 työpaikalla (6,4 %) ja alhaisin siis vuonna 2005, jolloin työpaikkamäärä väheni 1 375:llä (-1,4 %). Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/ työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana 100 prosentin rajan ja kohosi vuoden 2008 aikana yli 104 prosenttiin. Vuoden 2007 aikana kokonaistyöpaikkamäärä ylitti sadan tuhannen työpaikan määrän. 2000-luvun työpaikkakasvusta on neljä viidesosaa kertynyt kolmen viime vuoden aikana. Yli viidennes Vantaan työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan 2 toimialalla Vantaalla olevista työpaikoista 21,6 prosenttia oli vähittäis- ja tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla (G) ja 17,0 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla. Teollisuuden toimiala työllisti 12,8 prosenttia, terveys- ja 1 Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilastot vuosilta 2001-2008 ja työvoimatutkimus 1995/I - 2010/II 2 Tiedot ovat uudella vuonna 2008 voimaantulleella toimialaluokituksella (TOL 2008).
2 Tilastokatsaus 11:2010 sosiaalipalvelut (Q) 8,3 prosenttia sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8,1 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Rakentamisen (F) toimialan osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli 6,4 prosenttia. Vain maa-, metsä- ja kalatalouden, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä rakentamisen työpaikat vähenivät vuoden 2008 aikana, muilla aloilla työpaikkamäärä kasvoi, lukumääräisesti eniten tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan toimialalla Rakentamisen työpaikkamäärä väheni vuoden 2008 aikana yli sadalla, maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat vajaalla sadalla ja sähkö-, kaasu ja lämpöhuollon työpaikat parilla kymmenellä. Suurin työpaikkalisäys vuonna 2008 kohdistui kaupan toimialalle, jossa työpaikkamäärä kasvoi liki puolella tuhannella. Kasvu oli tällä toimialalla suurinta vähittäiskaupassa sekä myös moottoriajoneuvojen kaupassa. Muita selvästi kasvaneita toimialoja olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, erityisesti kiinteistön ja maisemanhoito, sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus sekä julkinen hallinto. Taulukko 1. Työpaikat Vantaalla vuosina 2007 ja 2008 toimialan mukaan Toimiala työpaikkoja työpaikkoja työpaikkamuutos 2007-2008 31.12.2007 31.12.2008 lkm % A. Maatalous, metsätalous ja kalatalous 379 288-91 -24,0 B. Kaivostoiminta ja louhinta 6 12 6 100 C. Teollisuus 13 531 13 581 50 0,4 D. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys 385 363-22 -5,7 E. Vesi-, viemäri- ja jätevesih. ja ymp, puht. pito 553 625 72 13,0 F. Rakentaminen 6 916 6 803-113 -1,6 G. Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. kauppa 22 349 22 840 491 2,2 H. Kuljetus ja varastointi 17 949 18 011 62 0,3 I. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 965 4 151 186 4,7 J. Informaatio ja viestintä 1 837 2 041 204 11,1 K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta 785 932 147 18,7 L. Kiinteistöalan toiminta 532 631 89 16,7 M. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5 139 5 357 218 4,2 N. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8 131 8 545 414 5,1 O. Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakoll. sos.vak. 4 540 4 801 261 5,7 P. Koulutus 3 733 4 025 292 7,8 Q. Terveys- ja sosiaalipalvelut 8 417 8 747 330 3,9 R. Taiteet, tiede ja virkistys 1 486 1 504 18 1,2 S. Muu palvelutoiminta 1 808 1 957 149 8,2 T. Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 0 0 0 U. Kv. organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 X. Toimiala tuntematon 755 528-227 -30,1 Vuoden 2008 aikana syntyneestä 2 520 työpaikan lisäyksestä 1 700 tuli yksityisen sektorin työpaikoista, 300 valtion ja 670 kuntien työpaikoista. Valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä työpaikat vähenivät 140:llä. Työntekijöiden koulutustaso kasvussa Vantaalla työskentelevien koulutustaso on kohoamassa. Suhteellisesti eniten (10 %) kasvoi ylemmän korkeakouluasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä. Heidän joukkonsa kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Tutkijakoulutuksen saaneiden Vantaalla työssäkäyvien määrä kasvoi 9 ja alemman korkeakouluasteen hankkineiden määrä 8 prosentilla. Vuonna 2008 syntyneestä työpaikkalisäyksestä saivat naiset noin kolme viidennestä. Kuntasektorin työpaikkalisäyksestä hyötyivät vain naiset, kun yksityisen sektorin työpaikkalisäyksestä enemmistö meni miehille. Kunnan työpaikoissa oli vuonna 2008 neljä viidestä naisia.
Tilastokatsaus 11:2010 3 Kuvio 2. Vantaalla työssäkäyvien muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008 henkilön iän ja koulutuksen mukaan Työpaikkamäärän muutos 2001-2008 Vuodesta 2001 työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla vuoden 2008 loppuun mennessä lähes 14 500 työpaikalla (15,9 %). Vantaalla työssäkäyvien miesten määrä lisääntyi vuodesta 2001 vuoteen 2008 kaikkiaan 7 300:lla ja naisten 7 200:lla. Työnantajasektoreista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat Vantaalla ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2008 lähes 1 400:lla (13 %). Samana ajanjaksona yksityisellä sektorilla työpaikat lisääntyivät 13 400:lla, valtiosektorilla 300:lla ja kuntasektorilla vajaalla 700:llä. Arvio työpaikkojen määrän muutoksesta Vantaalla vuosien 2009 ja 2010 aikana 3 Lopulliset työpaikkatiedot saadaan noin kahden vuoden viiveellä työssäkäyntitilastosta. Lyhyemmällä aikajänteellä työpaikkamäärän muutosta voidaan kuitenkin arvioida otospohjaisen työvoimatutkimuksen tulosten perusteella. Viimeisin työvoimatutkimuksesta saatu tieto on kesäkuulta 2010. Työvoimatutkimuksen työpaikkatiedot eroavat työssäkäyntitilaston työpaikkatiedoista (alueella työssäkäyvät): työpaikkamäärä on ollut yleensä työvoimatutkimuksessa suurempi kuin työssäkäyntitilastossa niin, että esim. vuoden 2008 lopulla ero oli 2 600 työpaikkaa. Työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkojen määrä on Vantaalla kasvanut vuoden 2008 lopun jälkeen vuoden 2010 kesäkuuhun noin 2 100 työpaikalla. Työpaikat Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa 31.12.2001-31.12.2008 Seitsemän viime vuoden aikana työpaikkojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Oulussa (16,3 % eli 10 550 työpaikkaa) ja Vantaalla (15,9 % ja 14 510 työpaikkaa). Lukumäärinä laskettuna työpaikkakasvu oli Tampereella suurista kaupungeista suurinta (15 270). Espoossa kasvua oli 13 060 ja Helsingissä 12 290 työpaikkaa. Koko maan vuosien 2002-2008 työpaikkalisäyksestä kuuden suurimman kaupungin osalle tuli 51 prosenttia. Vuoden 2008 aikana työpaikkojen kasvu oli Espoossa ja Helsingissä lähes 2 600, Vantaalla kasvua oli 2 520 työpaikkaa, Oulussa 2 070, Turussa 840 ja Tampereella 510 työpaikkaa. Helsingin seudun kehyskunnissa kasvu on viime vuosina ollut nopeaa, vuonna 2008 kehyskunnissa työpaikat lisääntyivät 2,8 prosentilla (2 830 työpaikalla). 3 Tämä tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15 74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15 74-vuotiaan väestön toiminnasta. Tutkimus tehdään neljännesvuosittain.
4 Tilastokatsaus 11:2010 Taulukko 2. Kuuden suurimman kaupungin, kehyskuntien ja koko maan työpaikkamäärät 2001-2008 Alue 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Muutos 01-08 Muutos 07-08 lkm % lkm Koko maa 2 235 317 2 242 303 2 245 780 2 262 359 2 265 211 2 313 788 2 369 066 2 377 181 141 864 6,3 8 115 Vantaa 91 207 91 670 94 361 95 964 94 589 96 977 103 196 105 716 14 509 15,9 2 520 Espoo 105 850 106 030 105 562 106 719 108 510 112 344 116 221 118 912 13 062 12,3 2 691 Helsinki 375 763 373 381 367 705 368 263 374 344 378 158 385 356 388 053 12 290 3,3 2 697 Tampere 104 504 106 460 106 730 109 271 111 269 116 251 119 265 119 772 15 268 14,6 507 Turku 92 025 92 785 91 693 92 601 93 558 95 636 97 408 98 245 6 220 6,8 837 Oulu 64 711 65 421 67 120 67 727 69 191 71 558 73 185 75 259 10 548 16,3 2 074 Kehyskunnat 4 91 029 91 496 92 834 94 232 93 206 95 766 99 663 102 497 11 468 12,6 2 834 6 kaupunkia yht. 834 060 835 750 833 171 840 545 851 461 870 924 894 631 905 957 71 897 8,6 11 326 osuus (%) maan työpaikoista 37,3 37,3 37,1 37,2 37,6 37,6 37,8 38,1 50,7 1,3 Koko Hgin seutu yht. osuus (%) maan työpaikoista 663 849 662 577 660 462 665 175 670 649 685 245 704 436 715 178 51 329 7,7 10 742 29,7 29,5 29,4 29,4 29,6 29,6 29,7 30,1 36,2 1,5 Kuuden suurimman kaupungin osuus kaikista Suomen työpaikoista hieman väheni 2000-luvun alussa, mutta kääntyi sen jälkeen nousuun niin, että vuoden 2008 lopussa se oli jo yli 38 prosenttia. Vuosien 2002-2008 työpaikkalisäyksestä syntyi kuuteen suurimpaan kaupunkiin yli puolet, 51 prosenttia. Helsingin seudun 14 kunnan osuus kaikista maamme työpaikoista on ollut hieman vaille 30 prosenttia. Vuoden 2008 aikana 30 prosentin raja ylittyi ensi kerran. Vuosina 2002-2008 syntyneestä koko maan työpaikkalisäyksestä enemmän kuin kolmannes tuli Helsingin seudulle. Vuonna 2008 työpaikkojen kasvuvauhti Vantaalla suurista kaupungeista toiseksi suurinta Kuuden suurimman kaupungin työpaikkamäärän summa oli vuoden 2008 lopussa 906 000. Seitsemän viime vuoden aikana kasvua on kertynyt lähes 72 000 työpaikkaa. Tampereella ja Oulussa työpaikat ovat lisääntyneet kaikkina tässä tarkasteltuina vuosina. Vantaalla, Espoossa ja Turussa yksi vuosi oli tappiollinen, Helsingissä kaksi vuotta. Helsingin seudun kehyskunnissa oli vuoden 2001 lopussa kuutisen sataa työpaikkaa vähemmän kuin Vantaalla. Vaikka työpaikkamäärä kehyskunnissakin on kasvanut ripeästi, on se kuitenkin ollut hitaampaa kuin Vantaalla, jossa vuoden 2008 lopussa oli 3 200 työpaikkaa enemmän kuin mitä työpaikkoja oli kehyskunnissa yhteensä. Kehyskunnista Tuusulassa, Keravalla ja Mäntsälässä työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin Useimmissa kehyskunnissa työpaikkamäärä väheni Vantaan tapaan vuoden 2005 aikana. Vain Keravalla työpaikat kasvoivat joka vuosi 2002-2008. Lukumääräisesti työpaikkakasvu oli suurinta Tuusulassa (2 350) ja Hyvinkäällä (2 220). Kauniaisissa työpaikkamäärä on pieneni vuosina 2003-2007, koko jaksolla yhteensä 600 työpaikalla. Suhteellisesti suurin kasvu vuosina 2002-2008 oli Tuusulassa (20 %), Keravalla (18 %) ja Mäntsälässä (18 %) sekä Pornaisissa (22 %). 4 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Vihti ja Sipoo. Tässä laskelmassa lukuun on sisällytetty myös Kauniainen.
Tilastokatsaus 11:2010 5 Kuvio 3. Vuosittainen työpaikkamäärän muutos vuosina 2002-2008 suurissa kaupungeissa ja kehyskunnissa Työpaikkaomavaraisuus oli suurimmissa kaupungeissa vain Espoossa alle sadan prosentin. Helsingissä se oli korkein (132 %) Tampereella, Turussa ja Oulussa hieman alempi (123 %) ja Vantaalla 104 prosenttia. Kehyskunnissa omavaraisuusaste vaihteli Pornaisten 42 prosentista Hyvinkään 89 prosenttiin, useimmissa kunnissa se oli runsas 60 prosenttia. Kuvio 4. Työpaikkaomavaraisuus suurissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa v. 2008 Espoossa työssäkäyvillä korkein koulutustaso Hieman useammalla kuin joka toisella Espoossa työssäkäyvällä oli vuonna 2008 korkea-asteen koulutus. Tampereella, Helsingissä ja Oulussa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus oli hieman pienempi. Turussa heitä oli kaksi viidestä, Vantaalla joka kolmas ja Helsingin seudun kehyskunnissa työssäkäyvistä hieman harvempi. Espoossa sen sijaan oli suhteellisesti vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineita ja Oulussa sekä Tampereella perusasteen koulutuksen saaneita. Vantaalla työssäkäyvistä joka viidennellä oli vain perusasteen koulutus, koko maassa joka kuudennella, kun Oulussa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä. Kehyskunnissa työssäkäyvistä eniten korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli Kirkkonummella (39 %) sekä Järvenpäässä ja Hyvinkäällä (36 %). Vähiten (27 %) heitä oli Pornaisissa ja Mäntsälässä.
6 Tilastokatsaus 11:2010 Kuvio 5. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa ja Helsingin kehysalueella 31.12.2008 Perusasteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden määrä väheni 104 000:lla koko maassa vuosien 2002-2008 aikana, korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä kasvoi 126 000:lla Vuosien 2002-2008 aikana työpaikat lisääntyivät koko maassa 141 860 työpaikalla eli 6,3 prosentilla. Vain perusasteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden määrä väheni koko maassa lähes sadalla tuhannella eli viidenneksellä. Suurista kaupungeista suhteellisesti suurin vähennys perusasteen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli Oulussa (huolimatta kaupungin nopeasta kasvusta) ja Turussa. Vantaalla ja Espoossa sekä kehyskunnissa vähennys oli selvästi pienempi. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden joukko kasvoi koko maassa 120 000:lla. Vantaalla kasvua oli vuoteen 2001 verrattuna lähes neljännes, mikä olikin suhteellisesti suurinta isoista kaupungeista. Taulukko 3. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan (%) koko maassa, suurissa kaupungeissa ja Helsingin kehyskunnissa vuosina 2001 ja 2008 Alue vain perusasteen koulutus keskiasteen koulutus korkea-asteen koulutus 2001 2008 muutos(%) 2001 2008 muutos-% 2001 2008 muutos-% Koko maa 497 271 393 902-20,8 970 582 1 090 067 12,3 767 464 893 212 16,4 Vantaa 23 265 22 000-5,4 37 496 46 668 24,5 30 446 37 048 21,7 Helsinki 76 299 61 583-19,3 135 973 140 630 3,4 163 491 185 840 13,7 Espoo 19 487 18 280-6,2 36 482 40 682 11,5 49 881 59 950 20,2 Turku 18 173 14 016-22,9 39 574 43 570 10,1 34 278 40 659 18,6 Tampere 18 352 14 433-21,4 34 686 39 069 12,6 40 924 53 780 31,4 Oulu 9 610 7 371-23,3 27 388 32 462 18,5 27 713 35 426 27,8 Kehyskunnat 24 459 22 318-8,8 38 536 46 805 21,5 28 034 33 374 19,0 Korkea-asteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä kasvoi nopeimmin, kasvua oli 126 000 työntekijää. Suurista kaupungeista Tampereella kasvua tuli peräti liki kolmannes vuoteen 2001 verrattuna. Myös Oulussa kasvu oli muita suurempaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla kasvu oli suhteellisesti suurinta. Helsingin seudun kehyskunnissa (tässä mukaan on luettu Kauniainen) vain perusasteen koulutuksen saaneiden työssäkäyvien joukko pieneni vajaalla kymmenesosalla vuoden 2001 lopusta vuoden 2008 loppuun. Suurin vähennys oli Kauniaisissa (-49 %). Järvenpäässä vähennystä syntyi 18 prosenttia.
Tilastokatsaus 11:2010 7 Keskiasteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden määrä kasvoi kehyskunnissa yli viidenneksellä, eniten Tuusulassa (35 %) ja Pornaisissa (32 %). Korkeakouluasteen koulutuksen hankkineiden määrä kasvoi kehyskunnissa keskimäärin vajaalla viidenneksellä. Suurin kasvu oli Mäntsälässä (38 %) ja Pornaisissa (33 %). Lähde: Tilastokeskus: elinkeinorakenne ja työssäkäynti PX-Web -tietokannat Kuvioliite Kuvio 6. Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 toimialan mukaan (TOL 2008) Kuvio 7. Työpaikkamäärän muutos suurimmissa kaupungeissa vv.2002-2005 ja vv. 2005-2008
8 Tilastokatsaus 11:2010 Kuvio 8. Alueella työssäkäyvät Helsingin seudun kehyskunnissa koulutuksen mukaan 31.12.2008 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-339-6 Puh. 8392 2716 ISSN 0786-7476 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi