2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta

Transkriptio

1 2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017 Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Koko maan tasolla työllisyysaste oli 67,7 prosenttia. Työllisten määrä kasvoi Helsingissä vuoden takaisesta 0,4 prosentilla ja tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kaksi prosenttia. Työpaikkoja Helsingissä oli , mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Helsingin seudulla työpaikkoja oli vuoden 2017 tammimaaliskuussa runsas prosentti enemmän kuin vuotta aiemmin. Nämä työmarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia, varsinkin kuntatason tiedoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua. Vireille pantujen konkurssien määrä väheni Helsingissä 1 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 tammi-maaliskuun aikana 36 prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä konkurssiin haettuja yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 88. Henkilökuntaa näissä yrityksissä oli kaikkiaan 488, mikä oli 28 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat pudotukset henkilökunnan määrissä toteutuivat muiden palveluiden ja rakennustoiminnan aloilla. Sen sijaan kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan konkurssiin haetuissa yrityksissä henkilöstömäärää oli hieman edellisvuotta suurempi. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä Helsingissä toimialan mukaan vuosien 2016 ja 2017 tammi-maaliskuussa Muut palvelut Rakennustoiminta Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Teollisuus Kuljetus ja varastointi Henkilökunnan määrä tammimaaliskuussa 2017 Henkilökunnan määrä tammimaaliskuussa Hlö Lähde: Tilastokeskus, konkurssit 1 Useassa kunnassa toimivan yrityksen konkurssi kirjataan konkurssitilastossa vain yrityksen kotikuntaan. Näin Helsinkiä kotikuntanaan pitävän yrityksen koko henkilöstömäärä, riippumatta toimipaikkojen sijainnista, tilastoituu pelkästään Helsinkiin. 1

2 Työttömyys aleni kaikissa ikäryhmissä Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2017 maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 11,3 prosenttia, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Helsingissä laskuun vuoden 2016 lopussa lähes viisi vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Vuoden 2017 maaliskuussa Helsingissä oli työtöntä, mikä oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa työttömien määrä aleni kahdeksalla ja Vantaalla yhdeksällä prosentilla vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 10,8 prosenttia, Helsingin seudulla 10,3 prosenttia ja koko maassa 12,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä ja vuotiaita työttömiä lähes Yhteensä alle 30-vuotiaiden työttömien määrä aleni 14 prosentilla vuoden takaisesta vuotiaiden työttömien määrä pieneni seitsemällä prosentilla ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä kolmella prosentilla vuoden takaisesta. Määrällisesti työttömiä on eniten vuotiaiden, vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömien määrä aleni maaliskuussa 2017 jokaisessa ikäryhmässä verrattuna vuoden takaiseen. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä aleni 10 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus on lähes viidesosa kaikista Helsingin työttömistä. Työttömät ikäryhmittäin Helsingissä maaliskuussa v v v v v v v v v v Alle 1 v. työttömänä Pitkäaikaistyöttömät Lähde: TEM Lähes neljäsosalla Helsingin työttömistä on korkeintaan perusasteen tutkinto, keskiasteen tutkinnon suorittaneita on 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 30 prosenttia kaikista työttömistä. Koulutusaste jää kahdeksalla prosentilla työttömistä tuntemattomaksi. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrät alenivat kaikilla koulutustasoilla. Suurimmat pudotukset koettiin vain perusasteen koulutuksen omaavilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla työttömillä, prosenttia. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus helsinkiläisistä työttömistä on kolmannes. Viidesosa työttömistä kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, jossa ovat mukana ilman koulusta, ammattia ja työkokemusta olevat nuoret. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä on työttömistä 14 prosenttia ja rakennusalan ammattilaisia joka kymmenes. 2

3 Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi Helsingissä laskuun Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrä kääntyi Helsingissä laskuun maaliskuussa Tätä ennen pitkäaikaistyöttömien määrä oli ollut kasvussa yhtäjaksoisesti viisi vuotta, vuodesta Yli vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa 2017 kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömien määrät alenivat. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli maaliskuussa 43 prosenttia, ja alle 30-vuotiailla osuus oli 17 prosenttia. Yli 55- vuotiaista lähes kaksi kolmesta kuuluu pitkäaikaistyöttömiin. Pitkäaikaistyöttömien ryhmän sisällä kehitystä tapahtui kahteen suuntaan; yhdestä kolmeen vuotta työttömänä olleiden työttömien määrä kääntyi 11 prosentin laskuun. Sen sijaan yli neljä vuotta työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 25 prosentilla. Määrällisesti yli neljä vuotta työttömänä olleita oli vajaat henkilöä. Hyvin pitkään työttömänä olleiden ikärakenne painottuu yli 55-vuotiaisiin. Toisaalta 2-3 vuotta työttömänä olleista yli puolet on alle 50-vuotiaita. Työttömyyden kesto Helsingissä ikäryhmittäin maaliskuussa 2017 Työttömyyden kesto alle 3 kk 3 kk alle 1 v. Yli 1 2 v. Yli 2 3 v. Yli 3 4 v. Yli 4 5 v. alle 30 v v v v v. Yli 5 v. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: TEM TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä maaliskuun lopussa 7 325, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Espoossa avoimien työpaikkojen kasvoi 13 prosenttia ja Vantaalla kolme prosenttia vuoden takaisesta. Koko maan tasolla kasvua kertyi 19 prosenttia. Uusia avoimia työpaikkoja oli Helsingissä maaliskuun aikana 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikkoja oli tarjolla paljon myyntityössä, rakennusalalla, ravintola- ja suurtalouskeittiöissä, tarjoilualalla, siivous- ja vartiointityössä, lähihoitajille, systeemityön erityisasiantuntijoille sekä raskaiden ajoneuvojen kuljettajille. 3

4 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Helsinki vuosi 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Pääkaupunkiseutu Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Alueelliset vertailutiedot vuosi 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. Työvoimaosuus % Helsinki 71,0 71,3 73,2 70,7 69,9 71,3 70,6 Pääkaupunkiseutu 71,4 70,9 72,8 70,5 70,0 71,0 70,7 Helsingin seutu 70,9 70,1 72,3 70,6 69,9 70,7 69,9 Suomi 65,6 64,5 67,0 65,7 64,2 65,3 64,6 Työllisyysaste % (15-64-v.) Helsinki 72,4 72,7 72,9 73,8 71,9 73,1 71,6 Pääkaupunkiseutu 72,8 72,3 73,0 73,7 72,4 73,1 71,8 Helsingin seutu 72,5 72,2 72,9 74,0 72,7 73,2 71,7 Suomi 68,1 67,1 68,4 70,1 68,1 68,7 67,7 Työttömyysaste % Helsinki 8,3 8,8 9,2 6,4 7,2 7,9 8,4 Pääkaupunkiseutu 8,2 8,3 9,2 6,2 6,8 7,6 8,5 Helsingin seutu 8,1 7,9 9,0 6,1 6,7 7,4 8,1 Suomi 9,4 9,6 10,0 7,6 8,0 8,8 9,3 Käsitteet: *Tehdyt työtunnit on tilastoitu työllisten asuinkunnan mukaan. Työvoimaosuus = työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä. Työllisyysaste = työllisten osuus vuotiaasta väestöstä. Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta. Muutosten prosenttiosuudet on laskettu pyöristämättämistä luvuista. Huom! Otantaan perustuvan työvoimatutkimuksen kuntatasoisiin tietoihin liittyy suurta satunnaisvaihtelua. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun tiedoissa on käytetty jälkiositusta ja painokertoimien kalibrointia, jotka puuttuva t Helsinki-tason tiedoista. 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Helsinki keskiarvo maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu Työttömät työnhakijat* muutos vuoden takaisesta % Alle 25-vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % Yli vuoden työttömänä olleet muutos vuoden takaisesta % Ulkomaan kansalaiset muutos vuoden takaisesta % Avoimet työpaikat kk:n lopussa muutos vuoden takaisesta % *mukaan luettuna henkilökohtaisesti lomautetut Alueelliset vertailutiedot keskiarvo maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu Työttömyysaste % Helsinki 12,3 12,4 13,5 12,4 12,4 12,6 11,3 Muu pääkaupunkiseutu 11,7 11,2 12,0 10,9 11,1 11,2 10,1 Pääkaupunkiseutu yhteensä 11,0 11,8 12,8 11,8 11,8 12,0 10,8 Helsingin seudun kehyskunnat 9,7 9,7 10,2 9,1 9,7 9,6 8,5 Helsingin seutu** yhteensä 11,3 11,4 12,3 11,2 11,4 11,5 10,3 Suomi 13,4 13,3 13,9 12,5 13,6 13,2 12,1 Helsingin seutu** käsittää 14 kuntaa: pääkaupunkiseudun kunnat sekä 10 kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Työttömät ja avoimet työpaikat Helsingissä ammatin mukaan kuukauden lopussa Työttömät Avoimet työpaikat Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Muutos % Muutos % Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Ammatteihin luokittelemattomat Avoimet työpaikat = työnantajien te-toimistoihin ilmoittamat avoimet työpaikat kuukauden lopussa 5

6 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 2017:17 Laatuseloste Aineistot Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa ILOn ja Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on koko maan tasolla noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Helsingin ja Helsingin seudun tiedot perustuvat erillistilaukseen. Helsingin aineisto on vuosineljänneksen keskiarvo ja Helsingin otoskoko on 3 kk:n ajalla noin henkilöä ja Helsingin seudun noin Alueittaisia lukuja voidaan tulkita suuntaa antavina; kuntatasolla ilmenee satunnaisvaihtelua. Määritelmät: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan henkilö on työtön, jos hän on työtä vailla, hakenut 4 viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä 2 viikon sisällä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista koottuun aineistoon: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TEtoimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista. Työnvälitystilaston tiedot kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Tilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Työtön työnhakija on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Lisää tietoa Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista: Tilastokeskuksen konkurssitilasto: Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin "menemistä" sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. TIEDUSTELUT Minna Salorinne, puh JULKAISIJA Helsingin kaupungin tietokeskus PL Helsingin kaupunki SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@hel.fi ISSN-L ISSN X 6