2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

Transkriptio

1 2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuoden 2016 toisella neljänneksellä vuoden takaisella tasolla. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja oli vuoden 2016 huhti-kesäkuussa reilu prosentti enemmän ja koko Helsingin seudulla kasvua kertyi kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Työpaikkojen toimialoittainen muutos (%) Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla 1 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan S Muu palvelutoiminta I Majoitus ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa O Julkinen hallinto ja maanpuolustus J Informaatio ja viestintä C Teollisuus P Koulutus Kaikki toimialat yhteensä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen M Ammatillinen, tieteell. ja tekninen toiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Helsinki Pääkaupunkiseutu % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Helsingissä oli työpaikkoja prosentti enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikkamäärä kasvoi suuremmista toimialoista nopeimmin muussa palvelutoiminnassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Myös kaupan alalla työpaikkoja oli selkeästi edellisvuotta enemmän. Sen sijaan taiteet, viihde ja virkistys sekä korkeasti koulutettujen ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta menettivät työpaikkoja. Koko pääkaupunkiseudulla työpaikkamäärä oli vuoden 2016 ensimmäisellä puolikkaalla kaksi prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten ja muutokset olivat useilla aloilla samansuuntaisia kuin Helsingissä. Helsingistä poiketen pääkaupunkiseudun työpaikkamäärä kasvoi kuljetuksessa ja varastoinnissa, julkisessa hallinnossa sekä hieman rakentamisessa. Teollisuuden alalla kasvu oli pääkaupunkiseudulla Helsinkiä suurempi. Koulutuksen työpaikat sen sijaan vähenivät pääkaupunkiseudulla. Nämä työmarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia, varsinkin kuntatason tietoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua. Helsingissä vireille pantujen konkurssien määrä lisääntyi Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammikesäkuussa 2016 vuoden takaisesta 11 prosenttia. Yhteensä konkurssiin haettuja yrityksiä oli vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla 254. Henkilöstön määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 1 276, tämä oli 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 1 Vuoden ja 2. neljänneksien keskiarvo 1

2 Helsingin työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 2016 työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 13,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli neljä prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2016 kesäkuussa Helsingissä oli työtöntä, mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä siis kasvaa edelleen, mutta kasvuvauhti on hiipunut tasaisesti viimeisen vuoden sisällä. Espoossa ja Vantaalla työttömien määrä kasvoi vuoden 2016 kesäkuussa kolmella prosentilla vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 12,8 prosenttia, Helsingin seudulla 12,3 prosenttia ja koko maassa 13,9 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Helsingissä Nuorten työttömien määrä aleni kolmella prosentilla vuoden takaisesta vuotiaiden työttömien määrä kohosi yhden prosentin, vuotiaiden työttömien määrä kasvoi kaksi prosenttia ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä 10 prosenttia vuoden takaisesta. Espoossa nuorten työttömien määrä väheni niin ikään kolme prosenttia, Vantaalla nuoria työttömiä oli sen sijaan viisi prosenttia enemmän. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi Helsingissä kuusi prosenttia, Espoossa 11 prosenttia ja Vantaalla prosentin edellisvuoden kesäkuusta. Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli Helsingissä 8 993; tämä on viidesosa kaikista Helsingin työttömistä. Vajaalla neljäsosalla Helsingin työttömistä on korkeintaan perusasteen tutkinto, keskiasteen tutkinnon suorittaneita on 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 31 prosenttia kaikista työttömistä. Koulutusaste jää kahdeksalla prosentilla työttömistä tuntemattomaksi. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä kasvoi tutkijakoulutuksen omaavilla 10 prosenttia, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla sekä keskiasteen suorittaneilla 5 prosenttia. Vain perusasteen koulutuksen omaavien työttömien määrä kasvoi prosentilla. Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden, määrä lisääntyi vuoden takaisesta Helsingissä sekä Vantaalla 21 prosenttia ja Espoossa 19 prosenttia. Avoimet työpaikat pääkaupunkiseudulla 2 kesäkuun 2016 lopussa - 15 suurinta ammattiryhmää 711 Rakennustyöntekijät 332 Myynti- ja ostoagentit 524 Muut myyntityöntekijät 522 Myyjät ja kauppiaat 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 532 Lähihoitajat,terv.huol. työnt.,kodinhoitajat 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 531 Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 513 Tarjoilutyöntekijät 833 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät 251 Systeemityön erityisasiantuntijat 422 Muut asiakaspalvelutyöntekijät Helsinki Espoo Vantaa Avoimet työpaikat Lähde: TEM TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä kesäkuun lopussa 5 817, mikä oli 22 prosentin enemmän kuin vuosi sitten. Espoossa avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi 19 prosentilla ja Vantaalla työpaikkoja oli tarjolla 49 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 kesäkuussa. Koko maan tasolla avointen työpaikkojen määrä lisääntyi 14 prosentilla. Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli kesäkuun 2016 lopussa lähes avointa työpaikkaa, mikä oli neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingissä töitä oli eniten tarjolla rakennus- ja myyntialalla sekä ravintola-, suurtalous- ja tarjoilutehtävissä. Vantaalla avoimia paikkoja oli runsaslukuisesti myynti- ja rakennustöiden lisäksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajille sekä rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille. Espoossa haettiin eniten tekijöitä ammattiryhmiin lähi- ja kodinhoitajia sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat. 2 Poisluettuna Kauniainen, jossa oli kesäkuun lopussa yhteensä 30 avointa työpaikkaa. 2

3 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Helsinki 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Pääkaupunkiseutu Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Alueelliset vertailutiedot 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työvoimaosuus % Helsinki 71,1 73,0 70,5 69,4 71,0 71,3 73,2 Pääkaupunkiseutu 71,2 73,0 71,2 70,3 71,4 70,9 72,8 Helsingin seutu 70,4 72,4 70,7 70,0 70,9 70,1 72,3 Suomi 64,6 67,3 66,0 64,3 65,6 64,5 67,0 Työllisyysaste % (15-64-v.) Helsinki 71,5 73,3 73,0 71,9 72,4 72,7 72,9 Pääkaupunkiseutu 71,8 73,7 73,2 72,5 72,8 72,3 73,0 Helsingin seutu 71,4 73,1 73,2 72,5 72,5 72,2 72,9 Suomi 66,7 68,9 69,5 67,4 68,1 67,1 68,4 Työttömyysaste % Helsinki 9,0 9,7 7,1 7,1 8,3 8,8 9,2 Pääkaupunkiseutu 8,8 9,2 7,4 7,2 8,2 8,3 9,2 Helsingin seutu 8,5 9,4 7,2 7,2 8,1 7,9 9,0 Suomi 9,7 10,7 8,4 8,7 9,4 9,6 10,0 Käsitteet: *Tehdyt työtunnit on tilastoitu työllisten asuinkunnan mukaan. Työvoimaosuus = työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä. Työllisyysaste = työllisten osuus vuotiaasta väestöstä. Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta. Muutosten prosenttiosuudet on laskettu pyöristämättämistä luvuista. Huom! Otantaan perustuvan työvoimatutkimuksen kuntatasoisiin tietoihin liittyy suurta satunnaisvaihtelua. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun tiedoissa on käytetty jälkiositusta ja painokertoimien kalibrointia, jotka puuttuvat Helsinki-tason tiedoista. 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Helsinki maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömät työnhakijat* muutos vuoden takaisesta % Alle 25-vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % Yli vuoden työttömänä olleet muutos vuoden takaisesta % Ulkomaan kansalaiset muutos vuoden takaisesta % Avoimet työpaikat kk:n lopussa muutos vuoden takaisesta % *mukaan luettuna henkilökohtaisesti lomautetut Alueelliset vertailutiedot maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömyysaste % Helsinki 11,8 13,1 12,4 12,7 12,3 12,4 13,5 Muu pääkaupunkiseutu 10,4 11,8 11,0 12,2 11,7 11,2 12,0 Pääkaupunkiseutu yhteensä 11,2 12,5 11,8 11,6 11,0 11,8 12,8 Helsingin seudun kehyskunnat 9,4 10,4 9,4 10,4 9,7 9,7 10,2 Helsingin seutu** yhteensä 10,8 12,1 11,3 11,8 11,3 11,4 12,3 Suomi 13,2 14,0 12,8 14,4 13,4 13,3 13,9 Helsingin seutu** käsittää 14 kuntaa: pääkaupunkiseudun kunnat sekä 10 kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Työttömät ja avoimet työpaikat Helsingissä ammatin mukaan kuukauden lopussa Työttömät Avoimet työpaikat Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Muutos % Muutos % Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Ammatteihin luokittelemattomat Avoimet työpaikat = työnantajien te-toimistoihin ilmoittamat avoimet työpaikat kuukauden lopussa 4

5 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 2016:25 Laatuseloste Aineistot Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa ILOn ja Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on koko maan tasolla noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Helsingin ja Helsingin seudun tiedot perustuvat erillistilaukseen. Helsingin aineisto on vuosineljänneksen keskiarvo ja Helsingin otoskoko on 3 kk:n ajalla noin henkilöä ja Helsingin seudun noin Alueittaisia lukuja voidaan tulkita suuntaa antavina; kuntatasolla ilmenee satunnaisvaihtelua. Määritelmät: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan henkilö on työtön, jos hän on työtä vailla, hakenut 4 viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä 2 viikon sisällä. Tilastokeskuksen konkurssitilasto: Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin "menemistä" sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista koottuun aineistoon: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TEtoimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista. Työnvälitystilaston tiedot kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Tilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Työtön työnhakija on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Lisää tietoa Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista: TIEDUSTELUT Minna Salorinne, puh Ari Jaakola, puh JULKAISIJA Helsingin kaupungin tietokeskus PL Helsingin kaupunki SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@hel.fi ISSN-L ISSN X 5