Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen erityistarkastelussa PohjoisPohjanmaan kunnat POHJOISPOHJANMAAN LIITON ASIANTUNTIJAFOORUMI KUNNANJOHTAJILLE 89.12.2016 Finanssineuvos Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriö 1 12.12.2016 VMakatemia
Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille A) B) C) D) E) F) Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 2019 lähtien. (nettokustannukset arvio 17,7 mrd. euroa vuoden 2016 tasossa) Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja kuntataloudesta siirretään maakuntien rahoitukseen (valtion rahoitus), jotta verotus ei kokonaistasolla kiristyisi. Kuntien valtionosuuksista siirretään sotea vastaava osa (5,9 mrd. euroa). Kuntien yhteisöveroa siirretään 0,5 mrd. euroa ja kunnallisveroa 11,3 mrd. euroa. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan lailla 12.30 %yksikköä. Kunnallisveron (60%) ja kuntien yhteisöveron tuoton (40%) pieneneminen alentavat verotuloihin perustuvan tasauksen tasausrajaa järjestelmä ei enää toimi. Kustannusten ja tulojen siirron (AE) monensuuntaiset vaikutukset aiheuttavat suuria kuntakohtaisia vaihteluita: osa hyötyy, osa menettää.
Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 1/2 Kokonaisveroasteen hallinta Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta verotus ei kiristy. Kunnallisveroprosentteja alennetaan voimaantulovuonna (2019). Korotuskatto kunnallisveroon siirtymäajaksi (2020 2021) Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen Hallitusohjelma: Työn verotus ei saisi kiristyä millään tulotasolla. Uudistuksen voimaantulo ei saisi johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. Perustuslakikysymys 3 12.12.2016 VMakatemia
Tulojen siirto kunnilta maakunnille: reunaehtoja 2/2 Kuntien rahoituksen riittävyys Miten yksittäinen kunta pärjää uudessa tilanteessa? Sopeutusmisvara? Rahoitusperiaate perustuslakikysymys Miten uudistusta edeltävää tilannetta ja kunnan uutta tilannetta tulisi suhteuttaa? Julkiset menot Lähtökohtana fiskaalinen neutraalisuus valtion ja kuntien välillä Uudistuksen ostaminen nykyisessä taloustilanteessa ei linjassa julkisen talouden säästötavoitteiden kanssa. 4 12.12.2016 VMakatemia
Kuntatalouden tulorakenne muuttuu Nykyisin (vuonna 2016) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 % Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 % Peruspalvelujen valtionosuus 8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 % Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde. Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee. Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon. Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti. 5 12.12.2016 VMakatemia
Kuntien siirtyvät kustannukset ja tulot eivät täsmää 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Edellyttää voimakkaita ja pitkäkestoisia tasaustoimia kuntien taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Neutralisointi joidenkin kuntien osalta on vaikeaa vielä seuraavassakin uudistuksessa. Nykyiset tehtävät vs. rahoitus ( /as.) Jäljelle jäävät tehtävät vs. rahoitus ( /as) Sininen viiva kuvaa palkkiriviä jokaisen kunnan nykyisistä tasapainotiloista (vuosikate poistot, /as), järjestettynä alijäämäisimmästä ylijäämäisimpään (vasemmalta oikealle). Pallokuvio kuvaa kunkin kunnan osalta menojen ja tulojen siirrosta sekä kunnallisveron alenemisesta aiheutuvasta verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän muutoksesta seuraavaa tasapainotilan muutosta suhteessa uudistusta edeltävään tilanteeseen (siniseen viivaan). 6 12.12.2016 VMakatemia
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus 7 12.12.2016 VMakatemia
Valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet Tehtävänä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin Perinteisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tarvitaan tasauselementtejä, joilla kohtuullistetaan uudistuksen suuria vaikutuksia Valtionosuuskriteerien merkitys säilytetään Vaikka tasauselementit ovat pysyviä, käyttötulot ja kustannukset sekä muut kunnan talouteen vaikuttavat tekijät muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan Esim. jos kunnan oppilasmäärät tai vieraskielisten määrä nousee, valtionosuus lisääntyy Tältä osin järjestelmä toimii kuin ennenkin Tällä uudistuksella aloitetaan pitempiaikainen valtionosuusuudistusten sarja Uudistaminen jatkuu jo tällä vaalikaudella. Pitkällä aikavälillä pyritään pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin, joka pohjautuu uuden järjestelmän empiirisiin kokemuksiin. 8 12.12.2016 Etunimi Sukunimi
Mitä valtionosuusuudistuksessa käytännössä tehdään? Lähtökohtana edelleen ns. yhden putken valtionosuus. Valtionosuuksien volyymi pienenee. Kriteerit muuttuvat hieman, mutta perusta edelleen ikärakenteessa. Uusi hytekriteeri. Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja muutetaan ja kattavuutta lisätään. Järjestelmään sisällytetään sotesiirron muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus. Siirtymäkauden muutos rajataan +/ 100 euroon asukasta kohti.
ja sama matemaattisesti Nykyisin: VOS = (X + Y) + Z X = LASKENNALLISET MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (ml. lisäosat) Y = VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Z = Mm. EDELLISTEN VOSUUDISTUSTEN TASAUKSET + VEROTULOKOMPENSAATIOT Uudistuksen jälkeen: VOS = [A + (X + Y)] + B A = SOTESIIRROSTA AIHEUTUVIEN MUUTOSTEN RAJOITIN 60% (siirtyvät kustannukset siirtyvät tulot nykyisen tuloerojen tasauksen automaattimuutokset ) X = LASKENNALLISET MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (sairastavuus poistettu, ikäluokissa paino 015 vuotiaissa, pieniä muutoksia muissa kriteereissä, HYTEkriteeri lisäosissa) Y = VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS (tasausleikkuria alennettu 30%+ln 15% ja tasauslisäprosenttia nostettu 80% 90%) B = JÄRJESTELMÄMUUTOKSEN TASAUS (MAX +/ 100 e/as) KAIKILLE KUNNILLE Hakasulkeissa oleva osa kuvaa uutta rahoitusmallia 10 12.12.2016 VMakatemia
Sotesiirron muutosrajoitin rajoittaa suoraan uudistuksesta johtuvia vaikutuksia Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi esitetään toistaiseksi pysyvää muutosrajoitinta, jolla rajoitetaan kunnille aiheutuvia automaattisia vaikutuksia. Muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ei muutu jälkikäteen. Saadaan luotua toimivampi mallirakenne, jossa järjestelmämuutos tai siirtymätasaukset eivät dominoi. Sotesiirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta (ml. vaikutukset, jotka johtuvat verotulojen tasausrajan alenemisesta). Sekä hyötyjä että menetyksiä rajoitettaisiin symmetrisesti ehdotetut muuttujat perustuvat kokonaisarviointiin kaikkien kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi. Kannustemielessä perusteltua, että ei rajoiteta kaikkea muutosta. Muutosrajoitin kunta valtiosuhteessa neutraali kyse on kuntien välisestä tasauksesta. 11 12.12.2016 VMakatemia
Sotesiirron muutosrajoitin lisää/vähentää valtionosuuksia Kunta X: Suuret sotemenot, ns. voskunta: kustannuksia siirtyy enemmän kuin tuloja Kunnallisvero Y V E K I V E VOS, ml. VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Kunnallisvero Y V E K I V E VOS SOTEmuutos rajoitin () Sotekustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta X siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus noussut, valtionosuuksien pienentynyt (punainen alue kuvaa valtionosuuksista vähennettävää määrää) Kunta Y: Pienet sotemenot, ns. verotulokunta: tuloja siirtyy enemmän kuin kustannuksia Kunnallisvero YVE K I V E V O S Kunnallisvero Y V E K I V E V O S SOTEmuutosrajoitin (+) Sotekustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta Y siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus pienentynyt, valtionosuuksien noussut (punainen alue kuvaa valtionosuuksiin lisättävää määrää)
Kuntakohtaisia muutoksia tasataan pitkään Uuteen rahoitusmalliin siirrytään järjestelmämuutoksen tasauksen kautta Kuntien palveluiden rahoitus turvataan voimaantulovuonna laskennallisesti täysimääräisesti uudistusta edeltävän tilanteen (v. 2018) tasoisena. Voimaantulovuoden (2019) järjestelmämuutostasaus lasketaan vuoden 2018 arvioidun tasapainotilanteen ja uuden rahoitusmallin mukaisen tilanteen erotuksena. Kunnan talouden v. 2019 tasapaino riippuu valtionosuuksien ja järjestelmämuutoksen tasausten lisäksi kuntien muiden tulojen ja menojen kehityksestä kunnan todellinen tasapaino v. 2019 voi olla parempi tai huonompi kuin arvioitu tasapaino, johon järjestelmämuutoksen tasaus perustuu. Edelleen rahoitus turvataan jatkossa 4 vuoden siirtymäajalla (+/ 25 euroa / as vuodessa), minkä jälkeenkin rahoituksen enimmäismuutos suhteessa nykytilaan rajoitetaan +/ 100 euroon asukasta kohden. 13 12.12.2016 VMakatemia
Järjestelmämuutoksen tasauksen toteutus Muutos max. +25 /as. vuodessa Uudistusta edeltävä tasapaino Uusi tasapaino 2016/2018 2019 2020 2023 Uudistusta edeltävä tasapaino Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset VOSjärjestelmän muutokset VOSjärjestelmän muutokset Uusi tasapaino Siirtymä uuteen tasapainoon Siirtymä uuteen tasapainoon Muutos max. 25 /as. vuodessa Osa kunnista saavuttaa uuden rahoitusmallin tasapainon, osalle jää pysyvä järjestelmämuutostasaus, joka ratkaistaan seuraavassa valtionosuusuudistuksessa.
Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat, kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Kunnallisveroprosenttien efektiivinen tuotto paranee Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta: talouskasvu, työllisyys, muuttoliike ja ikärakenteen muutos, valtion kuntapolitiikka ja kunnan oma päätöksentekokyky edelleen fundamentteja Budjetit puoliintuvat tase (ml velka ennallaan) tulkinta? Verotulojen ja valtionosuuksien suhteet muuttuvat joissakin kunnissa tulkinta? Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimenpiteet
mrd. Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, mikä on kasvanut 3,5% ja kasvaisi jatkossa vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut toki suuria) tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKTkasvun oloissa vähenee paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuva kasvupaine keskimäärin miltei nolla (tässäkin eroja) investointitarpeissa kuitenkin suuria eroja Valtionosuusjärjestelmän yleiskatteellisuus ja sen tuoma liikkumavara pienenevät > valtionosuus aiempaa korvamerkitympää Verotulojen ja valtionosuuksien suhteiden muutos saattaa aiheuttaa suhteellisia muutoksia riippuen myös siitä, kasvavatko verotulot vai valtionosuudet nopeammin 24 22 20 18 16 14 12 10 Koulutuspalvelut Sote 16 12.12.2016 VMakatemia
Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat Hallituksen esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017 2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella
PohjoisPohjanmaan kuntien talouden tasapainotilan muutos PohjoisPohjanmaan kuntien uusi tasapaino siirtymäkautena ja sen jälkeen Nykyinen UUSI MUUTOS Tasapainon MUUTOS siirtymäkautena: LOPULLINEN LOPULLINEN tasapaino tasapaino nykytilaan (muutos nykytilaan) MUUTOS UUSI 2 016 (pl. siirt.tas) (pl. siirt. tas.) nykyiseen TASAPAINO /as v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 > v. 2023 > /as /as /as /as /as /as Koko maa 59,6 65,4 6 5,9 4,1 7,2 7,3 7,4 67,0 Alavieska 360 427 66 6 25 50 66 66 427 Haapajärvi 506 624 118 6 25 50 75 100 606 Haapavesi 255 354 100 6 25 50 75 100 354 Hailuoto 328 406 78 6 25 50 75 78 406 Ii 30 119 90 6 25 50 75 90 119 Kalajoki 334 128 206 6 25 50 75 100 234 Kempele 100 130 30 6 25 30 30 30 130 Kuusamo 200 240 40 6 25 40 40 40 240 Kärsämäki 310 208 103 6 25 50 75 100 210 Liminka 10 223 233 6 25 50 75 100 90 Lumijoki 94 140 47 6 25 47 47 47 140 Merijärvi 19 160 179 6 25 50 75 100 81 Muhos 196 311 115 6 25 50 75 100 296 Nivala 308 373 65 6 25 50 65 65 373 Oulainen 297 314 17 6 17 17 17 17 314 Oulu 71 92 21 6 21 21 21 21 92 Pudasjärvi 251 261 10 6 10 10 10 10 261 Pyhäjoki 968 777 191 6 25 50 75 100 868 Pyhäjärvi 350 264 86 6 25 50 75 86 264 Pyhäntä 224 18 206 6 25 50 75 100 124 Raahe 491 398 93 6 25 50 75 93 398 Reisjärvi 63 86 24 6 24 24 24 24 86 Sievi 301 510 209 6 25 50 75 100 401 Siikajoki 862 766 96 6 25 50 75 96 766 Vaala 577 373 204 6 25 50 75 100 477 Siikalatva 197 405 207 6 25 50 75 100 297 Taivalkoski 274 229 45 6 25 45 45 45 229 Tyrnävä 3 252 249 6 25 50 75 100 103 Utajärvi 76 7 83 6 25 50 75 83 7 18 Ylivieska 109 148 39 6 25 39 39 39 148 Nykyinen UUSI UUSI TASAPAINO siirtymäkautena ja sen jälkeen: 5. v > tasapaino tasapaino 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. v. > tasapainon 2 016 (pl. siirt.tas) tasapaino tasapaino tasapaino tasapaino tasapaino MUUTOS /as nykyiseen /as /as /as /as /as /as Koko maa 59,6 65,4 65,4 63,7 66,8 66,8 67,0 7,4 Alavieska 360 427 366 385 410 427 427 66 Haapajärvi 506 624 512 531 556 581 606 100 Haapavesi 255 354 261 280 305 330 354 100 Hailuoto 328 406 334 353 378 403 406 78 Ii 30 119 36 55 80 105 119 90 Kalajoki 334 128 340 309 284 259 234 100 Kempele 100 130 106 125 130 130 130 30 Kuusamo 200 240 206 225 240 240 240 40 Kärsämäki 310 208 316 285 260 235 210 100 Liminka 10 223 5 15 40 65 90 100 Lumijoki 94 140 100 119 140 140 140 47 Merijärvi 19 160 14 6 31 56 81 100 Muhos 196 311 202 221 246 271 296 100 Nivala 308 373 314 333 358 373 373 65 Oulainen 297 314 303 314 314 314 314 17 Oulu 71 92 77 92 92 92 92 21 Pudasjärvi 251 261 257 261 261 261 261 10 Pyhäjoki 968 777 974 943 918 893 868 100 Pyhäjärvi 350 264 344 325 300 275 264 86 Pyhäntä 224 18 218 199 174 149 124 100 Raahe 491 398 497 466 441 416 398 93 Reisjärvi 63 86 69 86 86 86 86 24 Sievi 301 510 307 326 351 376 401 100 Siikajoki 862 766 868 837 812 787 766 96 Vaala 577 373 583 552 527 502 477 100 Siikalatva 197 405 203 222 247 272 297 100 Taivalkoski 274 229 280 249 229 229 229 45 Tyrnävä 3 252 9 28 53 78 103 100 Utajärvi 76 7 82 51 26 1 7 83 Ylivieska 109 148 115 134 148 148 VMakatemia 148 39
Kunnallisveroprosentin muutos PohjoisPohjanmaan kunnissa (Kaikkien kuntien kunnallisveroprosenttia alennetaan 12,31 %yks.) Nykyinen UUSI Kunnalliskunnan kunnan vero%:n vero% vero% tuotto 2 016 2 016 2 016 Koko maa 19,87 7,56 184 Alavieska 21,5 9,19 133 Haapajärvi 22 9,69 137 Haapavesi 22 9,69 134 Hailuoto 20 7,69 168 Ii 21,25 8,94 142 Kalajoki 20 7,69 144 Kempele 20,5 8,19 178 Kuusamo 20 7,69 148 Kärsämäki 21,5 9,19 120 Liminka 20,5 8,19 146 Lumijoki 20,75 8,44 129 Merijärvi 21,5 9,19 113 Muhos 20,5 8,19 144 Nivala 21,5 9,19 131 Oulainen 21,75 9,44 145 Oulu 20 7,69 177 Pudasjärvi 20,5 8,19 124 Pyhäjoki 20,25 7,94 151 Pyhäjärvi 19,75 7,44 147 Pyhäntä 19,75 7,44 136 Raahe 21 8,69 170 Reisjärvi 22 9,69 132 Sievi 21,75 9,44 124 Siikajoki 22 9,69 140 Vaala 21,5 9,19 138 Siikalatva 22,25 9,94 127 Taivalkoski 20,5 8,19 129 Tyrnävä 20,5 8,19 129 Utajärvi 20,5 8,19 129 Ylivieska 21,5 9,19 153 19 Muutoksen laskennallinen korotuspaine PohjoisPohjanmaan kuntien tuloveroprosenttiin Muutoksen laskennallinen korotuspaine/laskuvara kunnan tuloveroprosenttiin, %yksikköä LOPULLINEN lask. paine (pysyvä) v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 > %yks. %yks. %yks. %yks. %yks. Koko maa 0,02 0,01 0,03 0,03 0,03 Alavieska 0,04 0,19 0,38 0,50 0,50 Haapajärvi 0,04 0,18 0,37 0,55 0,73 Haapavesi 0,04 0,19 0,37 0,56 0,74 Hailuoto 0,04 0,15 0,30 0,45 0,46 Ii 0,04 0,18 0,35 0,53 0,63 Kalajoki 0,04 0,17 0,35 0,52 0,69 Kempele 0,03 0,14 0,17 0,17 0,17 Kuusamo 0,04 0,17 0,27 0,27 0,27 Kärsämäki 0,05 0,21 0,42 0,63 0,83 Liminka 0,04 0,17 0,34 0,51 0,69 Lumijoki 0,05 0,19 0,36 0,36 0,36 Merijärvi 0,05 0,22 0,44 0,66 0,89 Muhos 0,04 0,17 0,35 0,52 0,69 Nivala 0,04 0,19 0,38 0,50 0,50 Oulainen 0,04 0,12 0,12 0,12 0,12 Oulu 0,03 0,12 0,12 0,12 0,12 Pudasjärvi 0,05 0,08 0,08 0,08 0,08 Pyhäjoki 0,04 0,17 0,33 0,50 0,66 Pyhäjärvi 0,04 0,17 0,34 0,51 0,58 Pyhäntä 0,04 0,18 0,37 0,55 0,74 Raahe 0,03 0,15 0,29 0,44 0,55 Reisjärvi 0,04 0,18 0,18 0,18 0,18 Sievi 0,05 0,20 0,40 0,61 0,81 Siikajoki 0,04 0,18 0,36 0,54 0,69 Vaala 0,04 0,18 0,36 0,55 0,73 Siikalatva 0,05 0,20 0,39 0,59 0,78 Taivalkoski 0,05 0,19 0,35 0,35 0,35 Tyrnävä 0,05 0,19 0,39 0,58 0,77 Utajärvi 0,05 0,19 0,39 0,58 0,64 Ylivieska 0,04 0,16 0,25 0,25 0,25
Asiantuntijoita VM:ssä Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Puh. 02955 30494 vm.fi alueuudistus.fi etunimi.sukunimi@vm.fi Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314 (kuntatalousvaikutukset) Lainsäädäntöneuvos MinnaMarja Jokinen, puh. 02955 30820 (valtionosuuslaki, omaisuusjärjestelyt) Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388 (kuntatalousvaikutukset) Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, puh. 02955 30465 (kuntatalousvaikutukset) 20 14.11.2016 VMakatemia