1(21) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 102 YLO LOS-2003-Y-1067-121 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2005 ASIA Päätös Vehmaan kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Vehmaan kunta Saarikontie 8 23200 Vinkkilä LAITOS JA SEN SIJAINTI Vehmaan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vinkkilän taajamassa rautatien ja Puttanjoen risteyskohdan länsipuolella. Osoite: Vesikuja 1, 23200 Vinkkilä Kiinteistörekisteritunnus: 918-417-0001-0059 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3211904 Pohjoinen: 6742150 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Puttanjokeen puhdistamon kohdalla noin 50 metriä rautatiesillasta etelään. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3212010 Pohjoinen: 6742056 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.2.2003 antama päätös nro VPL 07 dnro 0201Y1687-123, jolla ympäristökeskus on velvoittanut Vehmaan kunnan hakemaan ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ympäristökeskuksessa 11.9.2003. Hakija on 2.6.2005 täydentänyt hakemustaan ympäristökeskuksen pyytämillä lisätiedoilla ja selvityksillä. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
2/21 Hakemus koskee Vehmaan kunnan Kirkonkylän ja Vinkkilän taajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla nykyiseen purkupaikkaan Puttanjoessa. Alkuperäisessä hakemuksessa esitetystä poiketen Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen jätevesiä ei tulla johtamaan kunnan puhdistamoon. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Vesihallitus on Vehmaan kunnalle 7.1.1973 antamassaan lausunnossa nro 5727/500 VH 1972 ilmoittanut tarkastaneensa kunnan tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen koskien Vinkkilän taajaman jätevesien johtamista Puttanjokeen. Vesihallitus on lausunnossaan ilmoittanut katsovansa, ettei ilmoituksen mukaisesta jäteveden johtamisesta aiheudu vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista eikä jäteveden johtamiseen tarvitse hakea vesilain 10 luvun 24 :ssä tarkoitettua lupaa vesioikeudelta, mikäli toteutetaan lausunnossa sanotut toimenpiteet. Lausunnon mukaan jätevedet tulee käsitellä niin, että puhdistamosta poistuvan jäteveden BHK 7 -arvo on enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1 mg/l. Kaavoitustilanne Puhdistamoalue on 30.4.1992 vahvistetussa Vinkkilän rakennuskaavassa osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Vehmaan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vinkkilän taajamassa rautatien ja Puttanjoen risteyskohdan länsipuolella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Puttanjokeen puhdistamon kohdalla noin 50 metriä rautatiesillasta etelään. Puhdistamo sijaitsee kunnan omistamalla kiinteistöllä RN:o 1:59, jolla puhdistamon lisäksi ei ole muita rakennuksia, mutta kiinteistöllä on viime vuosina kompostoitu puhdistamolietettä ja vastaanotettu sekä haketettu oksia ym. puutarhajätettä kompostin tukiaineeksi. Puhdistamoalueella on myös ongelmajätteiden ja metalliromun vastaanottopaikka, josta huolehtii puhdistamonhoitaja. Puhdistamokiinteistö rajoittuu koillispuolella olevaan rautatiealueeseen (Turku- Uusikaupunki rata) ja kaakkoispuolella olevaan kunnan omistamaan kiinteistöön RN:o 1:47, jolla sijaitsee kunnan vanha jätevedenpuhdistamo (rengaskanavalaitos), nykyisen jätevedenpuhdistamon tulopumppaamo, sakokaivolietteiden vastaanottopaikka ja säiliö (ei ole ollut käytössä viime vuosina) ja kunnan varasto. Puttanjoki on vanhan rengaskanavalaitoksen itäpuolella. Vinkkilän rakennuskaavassa puhdistamoalueen eteläpuolella oleva peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi (MT) ja puhdistamoalueen länsipuolella oleva alue puistoalueeksi (VP). Puhdistamorakennuksesta noin 50 metriä länteen alkaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) ja noin 50 metriä pohjoiseen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TP). Puhdistamoa lähinnä olevat asuinrakennukset ovat noin 130 metriä puhdistamosta länteen ja noin 160 metriä puhdistamosta pohjoiseen.
Maaperän ja pohjaveden tila 3/21 Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä talousvesikaivoja. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Hydrologiset tiedot Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelu- eikä virkistyskäyttökohteita. Puttanjoki (Puttanoja) on Mynälahden länsiosan suulle laskeva puro. Tässä päätöksessä vesiuomasta käytetään nimitystä Puttanjoki ja sen katsotaan olevan Vehmaan jätevesien purkupaikan alapuolella vesilain 1 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitettu puro (jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö). Puttanjoen (vesistöalue 82.056) valuma-alueen pintaala on noin 95 km 2. Valuma-alueen pinta-alasta on peltoa noin 39 %, kangasmaata noin 55 % ja sen järvisyys on alle 2 %. Puttanjoen valuma-alueella esiintyy myös happamia alunamaita ja ajoittain huuhtoutumisesta johtuen puron vesi on ollut melko hapanta. Mynälahti on matalahkoa sisäsaaristoa, joka aukeaa melko kapeitten salmien kautta Rouhunaukolle. Veden vaihtuvuus on heikkoa. Mynälahteen laskee kaksi suurempaa jokea, lahden itäosaan Mynäjoki (valuma-alue 288 km 2 ) ja lahden perukkaan Laajoki (valumaalue 393 km 2 ). Mynäjoen valuma-alueesta peltojen osuus on suuri. Mynäjoen kautta Mynälahteen kulkeutuu asumisjätevesiä sekä haja-asutuksen ja maatalouden kuormitusta. Myös Laajoen kautta Mynälahteen kulkeutuu haja-asutuksen jätevesiä ja hajakuormitusta. Laajoen valuma-alueella on Itämeren Litorina-vaiheessa syntyneitä happamia sulfidimaita ja hapan jokivesi laskee ajoittain myös Mynälahden veden happamuuden lähelle ph-arvoa 6. Velkuan kunnan alueella harjoitetaan kalankasvatusta. Puttanjoesta ei ole virtaamatietoja. Sirppujoen (valuma-alue 438 km 2 ) keskivirtaama on vuosina 1990-2003 ollut 2,96 m 3 /s. Valuma-alueen pinta-alojen suhteessa laskettuna Puttanjoen keskivirtaama on noin 0,64 m 3 /s (noin 6,7 l/s km 2 ). Vesistöön kohdistuva kuormitus Vehmaan jätevedenpuhdistamolta Puttanjokeen johdettu fosforikuormitus on vuosina 1997-2004 vaihdellut vuosikeskiarvona laskettuna välillä 0,03-0,18 kg vuorokaudessa, typpikuormitus välillä 2,8-5,2 kg vuorokaudessa ja orgaaninen kuormitus (BHK 7 ATU ) välillä 0,37-1,2 kg vuorokaudessa. Peltojen aiheuttamaksi fosforikuormitukseksi on arvioitu 0,9-1,8 kg/ha vuodessa ja typpikuormitukseksi 8,0-20 kg/ha vuodessa, joten pelloilta tuleva fosforikuormitus Puttanjokeen vaihtelee välillä 3,3-6,7 tonnia vuodessa ja typpikuormitus välillä 29,9-74,2 tonnia vuodessa. Vehmaan jätevedenpuhdistamon aiheuttama kuormitus vuosikuormituksena laskettuna on 2000-luvulla ollut keskimäärin 41 kg fosforia ja 1,3 tonnia typpeä. Mynäjoen ja Laajoen Mynälahteen tuomaa kuormitusta ei pystytä luotettavasti arvioimaan, sillä jokien virtaamaa ei seurata jatkuvasti ja myös vedenlaatuaineistoa on liian
Vesistön vedenlaatu Vesistön käyttö 4/21 vähän ainevirtaamien laskemiseksi. Laajoen vuotuiseksi fosforivirtaamaksi on arvioitu noin 8 tonnia ja Mynäjoen noin 18 tonnia. Typpivirtaamat ovat vastaavasti noin 190 ja 280 tonnia vuodessa. Vehmaan kunnan jätevesien vaikutuksia Puttanjoen vedenlaatuun on seurattu 1970-luvun lopulta lähtien. Tarkkailututkimuksia on tehty kahdessa havaintopaikassa (havaintopaikat 12 ja 14). Havaintopaikka 12 on Vehmaa-Mynämäki maantiesillalla, noin 500 metriä Vehmaan jätevesien purkupaikan yläpuolelle. Havaintopaikka 14 on Turku- Uusikaupunki maantiesillalla, noin 700 metriä Vehmaan jätevesien purkupaikan alapuolella. Puttanjoen puhdistamon yläpuolisen havaintopaikan (12) vedenlaatu on 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa vaihdellut puhtaasta likaantuneeseen, yleisimmin luokitus on ollut lievästi likaantunut. Veden laatua on heikentänyt lähinnä ajoittainen ojaveden korkea ammoniumtyppipitoisuus sekä huono hygieeninen tila. Puhdistamon alapuolisen havaintopaikan (14) veden laatu on myös vaihdellut puhtaasta likaantuneeseen, yleisimmin luokitus on ollut lievästi likaantunut. Puhdistamon alapuolisen havaintopaikan veden laatua ovat heikentäneet varsinkin talviaikaiset korkeat ammoniumtyppipitoisuudet sekä ajoittainen heikko hygieeninen tila. Ympäristöhallinnon käyttämän laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella puhdistamon yläpuolisen havaintopaikan vesi on 2000-luvun talvitutkimuksissa ollut luokiteltavissa hyväksi-välttäväksi ja kesätutkimuksissa tyydyttäväksi-välttäväksi. Alapuolisen havaintopaikan veden luokitus on talvitutkimuksissa ollut niinikään hyvä-välttävä ja kesätutkimuksissa hyvä-tyydyttävä. Luokitusta ovat molemmissa havaintopaikoissa heikentäneet veden runsasravinteisuus ja ajoittain heikko hygieeninen tila. Mynälahti on yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävä, sisäosiltaan nykyään välttävä. Lahti on sisäosiltaan rehevä ja talvisin havaitaan ajoittain hapenvajausta. Typellä näyttää olevan fosforia suurempi merkitys levätuotannon säätelijänä. Lahdella esiintyy ajoittain myös sinileväkukintoja. Pohjaeläintutkimusten perusteella meren pohja on paikoin (erittäin) likaantunut. Puttanjoen alueella eikä myöskään Mynälahdella Puttanjoen laskukohdan läheisyydessä ole yleisiä uimarantoja tai paikkoja. Mynälahti on tärkeä kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, jolla on kansainvälistä merkitystä lintuvesien suojelukohteena ja lahden perukka on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. Puttanjoessa ei tiettävästi harjoiteta ammattimaista kalastusta. Puttanjoen suualue Mynälahdella on merkittävää kuhankalastus- ja ahvenen rysäkalastusaluetta. Alueella harjoitetaan myös virkistyskalastusta. Mietoistenlahti on sisämaahan työntyvä Mynälahden perukka. Mietoistenlahti kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja EU:n Natura 2000-suojeluverkostoon linnuston erityissuojelualueena (SPA). Lahti on luokiteltu merkittäväksi myös kansainvälisessä IBA-luokituksessa ja nimetty kosteikkoluonnon säilyttämiseksi solmitun kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alueisiin.
JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA 5/21 Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Vehmaan kunnan Kirkonkylän ja Vinkkilän taajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1991 rakennetussa yksilinjaisessa (bioroottorin osalta kaksilinjaisessa) biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa. Viemäriverkosto on rakennettu erillisviemäröintinä. Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuonna 2004 noin 15,9 km. Viemäriverkoston materiaali on kokonaisuudessaan muovia. Viemäriverkostossa on yhteensä 4 jätevedenpumppaamoa ja lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on noin 1 000 asukasta. Viemäriverkostoa ei ole tarkoitus laajentaa merkittävästi lähitulevaisuudessa eikä liittyjämäärän ennusteta kasvavan sanottavasti nykyisestä. Verkostoon ei ole liitetty jätevedenkäsittelyn kannalta merkittäviä teollisuuslaitoksia. Alkuperäisessä hakemuksessa esitetystä poiketen Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen jätevesiä ei tulla johtamaan kunnan jätevedenpuhdistamoon, vaan ne tullaan käsittelemään biokaasulaitoksen omassa puhdistamossa. Kunnan jätevedenpuhdistamolla on saostus- ja umpisäiliölietteiden vastaanotto- ja käsittelymahdollisuus. Lietteitä ei kuitenkaan ole vastaanotettu puhdistamolle viime vuosina vastaanotossa ilmenneiden ongelmien takia. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Vehmaan kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q kesk ) 1 095 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 71 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 132 kg/d - fosforikuorma 6,2 kg/d - asukasvastineluku (avl) 1 750 asukasta Jätevedenkäsittelyn prosessit Lietteenkäsittely Puhdistamo on yksilinjainen (bioroottorin osalta kaksilinjainen) biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jälkisaostuksena. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaamo (vanhan rengaskanavapuhdistamon alueella) - viirasiivilä (mitoitusvirtaama 284 m 3 /h) - näytteenotto tulevasta jätevedestä - 2 rinnakkaista bioroottoria (pinta-ala yhteensä 10 700 m 2, mitoituskuormitus 12,3 gbhk 7 /m 2 d) - saostuskemikaalin syöttö - saostuskemikaalin pikasekoitus ja hämmennys (altaiden tilavuus yhteensä 23 m 3 ) - selkeytin (tilavuus 228 m 3, pinta-ala 86 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,83 m/h) - teknisen käyttöveden pumppaus (viirasiivilän huuhteluvesi) - käsitellyn jäteveden virtaamanmittaus (v-pato) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä (v-padolta). Puhdistamolla on saostus- ja umpisäiliölietteiden vastaanotto- ja käsittelymahdollisuus (vastaanotto- ja tasausallas vanhan rengaskanavapuhdistamon alueella, pumppaus, kaarivälppä, minkä jälkeen lietteet voidaan johtaa joko jätevesiprosessiin bioroottoreille tai
6/21 suoraan lietteenkäsittelyyn tiivistämöön). Saostus- ja umpisäiliölietteitä ei ole viime vuosina vastaanotettu puhdistamolle paineviemärin tukkeutumisen ja prosessihäiriöiden takia. Puhdistamolla muodostuva liete sakeutetaan tiivistämössä (tilavuus 36 m 3, pinta-ala 11,6 m 2 ) ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan puhdistamoalueella. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn kemikaalin (aiemmin rakeinen alumiinisulfaatti AVR ja maaliskuusta 2003 alkaen nestemäinen polyalumiinkloridiliuos PAX-18), lietteen kuivauksessa käytetyn polymeerin ja puhdistamolla käytetyn sähköenergian (puhdistamorakennuksen lämmitys mukaan lukien) määrät ovat olleet: Vuosi Saostuskemikaali Saostuskemikaali Polymeeri Sähkö AVR PAX-18 kg/a g/m 3 kg/a g/m 3 kg/a kwh/a kwh/m 3 2000 17 572 263 50 90 800 1,36 2001 18 303 239 50 101 550 1,33 2002 15 556 306 50 106 550 2,09 2003 2 065 657 11 274 288 50 106 880 2,53 2004 12 346 190 50 107 150 1,65 Polyalumiinikloridiliuos varastoidaan puhdistamolla säiliössä (tilavuus 12 m 3 ), joka on sijoitettu suoja-altaaseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vehmaan jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1991. Puhdistamo on toteutettu tuolloin parhaalla saatavissa olevalla käyttökelpoisella tekniikalla. Bioroottorilaitoksen tekniikka ei ole kehittynyt merkittävästi viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, joten Vehmaan bioroottorilaitos vastaa myös nykyistä saatavilla olevaa laitostekniikkaa. Puhdistamolla ei ole kaukovalvontaa eikä -hälytystä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Vehmaan jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 2000-2004 ollut: Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä m 3 /a keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 2000 66 716 182 2 064 0 2001 76 498 210 2 137 0 2002 50 875 139 1 712 0 2003 42 252 116 979 0 2004 64 893 177 1 484 0
Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina 2000-2004 olleet: 7/21 Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi Kiintoaine mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d 2000 180 32 6,6 1,2 35 6,3 260 47 2001 95 20 4,7 0,99 28 5,8 140 29 2002 68 9,5 3,8 0,53 22 3,1 94 13 2003 100 12 6,1 0,71 38 4,4 160 18 2004 79 14 3,6 0,64 21 3,8 96 17 Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Puhdistamolta Puttanjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla (ohitusvesiä ei ole ollut) ovat vuosikeskiarvona laskettuna olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 2000 4,9 97 0,66 90 20 43 6,6 81 19 93 2001 5,7 94 0,86 82 14 50 5,7 79 34 76 2002 4,2 94 0,86 77 27 0 13 42 14 85 2003 3,2 97 0,48 92 24 36 15 61 9,5 94 2004 4,6 94 0,47 87 26 0 13 39 6,8 93 Käsittelyvaatimus < 17,5 < 1,0 * Nitrifikaatioaste Puhdistamolta Puttanjokeen johdettu jätevesikuormitus (ohitusvesiä ei ole ollut) on vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 2000 0,89 0,12 3,6 1,2 3,5 2001 1,2 0,18 2,9 1,2 7,1 2002 0,58 0,12 3,8 1,8 1,9 2003 0,37 0,056 2,8 1,7 1,1 2004 0,81 0,083 4,6 2,3 1,2 Hakemuksessa todetaan, että hajuhaitat ovat vähäisiä eikä puhdistamo aiheuta haittaa ympäröiville asuinkiinteistöille.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen 8/21 Melu ja tärinä Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista, eikä altaissa ole havaittu vuotoja. Kemikaalisäiliö on sijoitettu suoja-altaaseen. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole pohjavedenvedenottamoita eikä talousvesikaivoja. Bioroottorilaitoksen aiheuttama melu on vähäistä ja näin ollen puhdistusprosessista ei synny sellaista melua, joka aiheuttaisi häiriötä ympäristössä. Liikenne jätevedenpuhdistamolle tapahtuu Mynämäentieltä Ristentietä pitkin. Puhdistamonhoitaja käy puhdistamolla henkilöautolla päivittäin, myös lauantaisin. Raskas liikenne aiheutuu viirasiivilä- ja muun jätteen kuljettamisesta pakkaavalla jäteautolla kerran viikossa. Kemikaalikuljetuksia säiliöautolla on pari kertaa vuodessa. Puhdistamoliete kompostoidaan puhdistamoalueella. Lietettä kuivataan yhtenä päivänä viikossa, jolloin traktorin perävaunu myös tyhjennetään kompostointialueelle. Liikennettä aiheutuu myös lietekompostin tukiaineeksi haketettavan puutarhajätteen vastaanottamisesta tai hakkeen kuljettamisesta puhdistamolle sekä puhdistamoalueella olevasta ongelmajätteiden ja metalliromun vastaanottopaikasta. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Puhdistamolla on vuosina 2000-2004 muodostunut suotonauhapuristimella kuivattua puhdistamolietettä 123-142 m 3 vuodessa. Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan puhdistamoalueella. Kompostoinnin tukiaineena käytetään oksista ym. puutarhajätteestä tehtävää haketta (hakettaminen tapahtuu puhdistamoalueella) tai muualta tuotavaa haketta. Kompostointialue on päällystämätön ja siltä tulevat sade- ja suotovedet valuvat avo-ojan kautta Puttanjokeen. Tehty lietekomposti on pääosin varastoituna edelleen puhdistamoalueella. Jäteveden esikäsittelyssä muodostuu puristettua viirasiiviläjätettä arviolta noin 10 tn vuodessa. Viirasiiviläjäte kuljetetaan pakkaavalla jäteautolla kerran viikossa Uudenkaupungin kaatopaikalle. Puhdistamolla syntyy normaalia talousjätettä sekä kemikaalipakkauksista peräisin olevaa muovi- ja paperijätettä. Jätteen kokonaismääräksi arvioidaan alle 50 kg/kk. Puhdistamoalueella on myös ongelmajätteiden ja metalliromun vastaanottopaikka, josta huolehtii puhdistamonhoitaja. Puhdistamolla on saostus- ja umpisäiliölietteiden vastaanotto- ja käsittelymahdollisuus (vastaanotto- ja tasausallas vanhan rengaskanavapuhdistamon alueella, pumppaus, kaarivälppä, minkä jälkeen lietteet voidaan johtaa joko jätevesiprosessiin bioroottoreille tai suoraan lietteenkäsittelyyn tiivistämöön). Saostus- ja umpisäiliölietteitä ei ole viime vuosina vastaanotettu puhdistamolle paineviemärin tukkeutumisen ja prosessihäiriöiden takia.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet 9/21 Häiriötilanteissa voidaan jätevettä joutua juoksuttamaan prosessin ohi, jolloin vesistöön johdetaan käsittelemätöntä tai puutteellisesti käsiteltyä jätevettä. Bioroottoriyksikkö on kaksilinjainen (kaksi rinnakkaista bioroottoria), mikä mahdollistaa huolto- ja korjaustoimenpiteet siten, että toinen bioroottoreista on käytössä. Jälkiselkeytyksen kapasiteetti on riittävä myös enimmäisvirtaamille. Puhdistamolla ei viime vuosina ole ollut ohijuoksutuksia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistön vedenlaatuun Sekä talvi- että kesäkauden tutkimuksissa Vehmaan jätevesien vaikutus Puttanjoessa on näkynyt lähinnä uoman veden selvänä typpipitoisuuden kasvuna. Alivirtaamajaksoina jätevesien vaikutukset korostuvat, koska jätevesien laimeneminen muuhun veteen jää vähäiseksi. Runsaiden sateiden ja virtaamien aikoina jätevesien vaikutusta ei aina ole pystytty osoittamaan. Paitsi ajoittain selvinä kokonaistyppipitoisuuden nousuina, jätevesien vaikutukset ovat näkyneet myös BHK 7 -arvon kasvuna, ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna ja hygieenisen tilan heikentymisenä. Viimeisimmissä 2000-luvulla tehdyissä kesäkauden tutkimuksissa havaintopaikan 12 (puhdistamon yläpuolinen havaintopaikka) uoman vesi on ollut poikkeuksellisen harmaata ja sameaa, ja sen kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet korkeita, selvästi havaintopaikkaa 14 (puhdistamon alapuolinen havaintopaikka) korkeampia. Tulosten perusteella ei ole voitu osoittaa, mistä kuormitus on peräisin. Vehmaan jätevesikuormitus tulee kunnan ilmoituksen mukaan pysymään jatkossakin nykyistä vastaavalla tasolla, eikä merkittävää lisäkuormitusta ole puhdistamolle tulossa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että veden laatu ei tule nykyisestä merkittävästi muuttumaan. Jätevedet tulevat jatkossakin nostamaan varsinkin Puttanjoen typpipitoisuuksia pienivirtaamaisina aikoina sekä ajoittain heikentämään uoman veden hygieenistä tilaa. Puhdistamolta tulevat jätevedet eivät yleensä ole muuttaneet uoman likaantuneisuusluokitusta tai yleistä käyttökelpoisuusluokitusta. Myös puhdistamon yläpuoliseen uoman osaan tulee merkittävää ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mikä heikentää uoman veden laatua jo ennen Vehmaan jätevesien purkupaikkaa. Päästöjen vaikutukset vesistön ja rannan käyttöön Puttanjoki on melko kapea ja kuivina aikoina vähävetinen uoma, mikä rajoittaa puron käyttömahdollisuuksia. Vehmaan jätevedenpuhdistamolta johdettava kuormitus vaikuttaa osaltaan veden hygieeniseen tilaan ja heikentää veden uimakelpoisuutta, mutta tiettävästi Puttanjoella ja sen suualueella Mynälahdessa ei ole merkitystä uimapaikkoina. Muuten päästöillä ei ole oleellisia vaikutuksia vesistön käyttöön. Päästöjen vaikutukset Natura-kohteeseen Puttanjoki ja sen myötä osa Vehmaan puhdistamon kuormituksesta päätyy Mynälahteen, jonka perukka Mietoistenlahti kuuluu EU:n Natura 2000-suojelualueverkostoon linnuston erityissuojelualueena (SPA). Ravinnekuormituksen tiedetään rehevöitymisen myötä nopeuttavan vesialueiden umpeenkasvua. Koko Mynälahden kuormitukseen verrattuna Puttanjoen kuormitus ja varsinkin Vehmaan puhdistamon aiheuttaman kuormituksen osuus on kuitenkin niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta Mynälahden perukkaan saakka. Suurin osa Mynälahteen tulevasta kuormituksesta on peräisin valuma-alueen pelloilta.
Näin ollen Vehmaan puhdistamon päästöt eivät vaaranna Mynälahden perukassa sijaitsevaa Natura-kohdetta. 10/21 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vehmaan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja sen päästöjen vaikutuksia Puttanjoessa tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 11.9.1975 tekemän ja Turun vesipiirin vesitoimiston 5.11.1975 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan. Tarkkailusuunnitelma on alkujaan tehty Vehmaan kunnan aiemman jätevedenpuhdistamon (rengaskanavalaitoksen) tarkkailemiseksi. Tarkkailua on ajan kuluessa muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Tarkkailuohjelmia (päästötarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu) ei ole kuitenkaan päivitetty edellä mainitun ajankohdan jälkeen. Hakemuksessa esitetään tarkkailun jatkamista nykyisen käytännön mukaisesti. Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu nykyään seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - virtaama - käsitelty jätevesimäärä - puhdistamolla tapahtuneet ohitukset - näkösyvyys jälkiselkeytysaltaassa - saostuskemikaalin kulutus * - happipitoisuus jälkiselkeytysaltaassa * - lämpötila jälkiselkeytysaltaassa * - liukoinen fosfori käsitellyssä jätevedessä * - ph-arvo käsitellyssä jätevedessä * - kulutetun sähköenergian määrä. * Mittaus tehdään pari kertaa viikossa. Käyttötarkkailun tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Jätevedenpuhdistamon päästötarkkailututkimus tehdään neljä kertaa vuodessa. Kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä kerätään automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painottamatta. Tulevan jäteveden näyte otetaan viirasiivilän jälkeisestä kourusta (vastedes viirasiivilän huuhtelu on poissa käytöstä näytteenottovuorokauden aikana) ja käsitellyn jäteveden näyte virtaamanmittauksen altaasta. Kokoomanäytteistä määritetään: - alkaliteetti - ph-arvo - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - kiintoaine. Käsitellyn jäteveden kokoomanäytteestä määritetään edellä mainitun lisäksi: - liukoinen fosfori - ammoniumtyppi
- nitriitti- ja nitraattitypen summa - liukoinen rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen). 11/21 Tarkkailua suorittavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja käy puhdistamolla tarkkailututkimuksen yhteydessä. Tällöin määritetään muun muassa selkeytysaltaan happipitoisuus, lämpötila ja näkösyvyys. Vesistövaikutusten tarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Jätevesien vaikutuksia Puttanjoessa seurataan kevättalvella ja kesällä tehtävien tutkimusten perusteella seuraavista tutkimuspisteistä: - Vehmaa-Mynämäki maantiesilta (tutkimuspiste 12) - Turku-Uusikaupunki maantiesilta (tutkimuspiste 14). Edellä mainituista tutkimuspisteistä otetuista näytteistä määritetään: - lämpötila - happipitoisuus - sähkönjohtavuus - ph-arvo - veden väri - sameus - KMnO 4 -kulutus - biokemiallinen hapenkulutus (BHK 7 ) - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - kiintoaine - enterokokit. Kalataloustarkkailua ei ole tehty. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisen ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa otetaan huomioon myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Lisäksi yhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä sijoituspaikka. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Vehmassalon kuntayhtymälle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamosta ei normaalisti aiheudu ympäristöriskiä. Biologisen puhdistusprosessin toimintahäiriö voi esimerkiksi öljy- tai kemikaalipäästön takia johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain kemiallisena puhdistamona. Tästä toimintahäiriöstä saattaa aiheutua hajuhaittaa. Häiriötilanteessa on mahdollista myös, että jätevesi menee puhdistamattomana purkuvesistöön.
12/21 Kemiallisen osan toimintahäiriön seurauksena jäteveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus nousee ja prosessista karkaa myös orgaanista ainetta sisältävää lietettä jäteveden mukana. Häiriö voi johtua saostuskemikaalin syöttöhäiriöstä. Normaalissa toiminnassa puhdistamolla ei ole merkittävää käyttöriskiä. Tilat, joissa saattaa muodostua anaerobisesta toiminnasta muodostuvaa räjähdysherkkää metaanikaasua, on varustettu tehokkaalla ilmanvaihdolla. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Puhdistamolla ei ole käytössä kaukovalvontajärjestelmää eikä myöskään kaukohälytysjärjestelmää, mutta puhdistamolla käydään päivittäin, myös lauantaisin. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemuksessa todetaan, että jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella ja purkuvesistön varrella ei ole virkistyskäyttökohteita eikä Natura-alueita. Puhdistamon hajuhaitat on todettu vähäisiksi eikä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Koska puhdistamo on toiminut hyvin, se ei ole aiheuttanut merkittävää haittaa kiinteistöjen omistajille tai haltijoille, eikä kunta näin ollen katso olevansa velvollinen korvauksiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemustaan 2.6.2005 ympäristökeskuksen pyytämillä lisätiedoilla ja selvityksillä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Vehmaan kunnan ilmoitustaululla 16.8.-16.9.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 11.8.- 10.9.2005 sekä sanomalehti Vakka-Suomen Sanomissa 18.8.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 11.8.2005. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Jätevedenpuhdistamolla 27.10.2005 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Vehmaan kunnanhallitukselta, Vehmassalon kuntayhtymältä ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Vehmaan kunnanhallitus ilmoittaa 10.10.2005 (247 ), ettei kunnanhallituksella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Vehmassalon kuntayhtymän yhtymähallitus (Vehmaan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan 13.9.2005 (109 ), että puhdistamolle pääsee sade- ja sulamisvesiä, mistä on seurauksena laimea tuleva vesi ja puhdistustehojen jääminen tällöin heikoksi. Hyvän toiminnan takaamiseksi puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa tulee kehittää ja kunnostaa siten, että sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta vedestä saadaan vähennettyä.
Jätevedenpumppaamojen tulee olla huoltotilanteissa helposti saavutettavissa, mikä tulee varmistaa pumppaamolle johtavalla huoltoreitillä. 13/21 Jätevedenpuhdistamolla syntyvä kuivattu liete tulee toimittaa jatkokäsittelyyn sellaiseen laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa lietteen käsittelyyn. Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamolla on käyttöikää jäljellä vielä noin 15 20 vuotta ja puhdistamoa on esitetty käytettäväksi sen käyttöiän loppuun saakka. Nykytilanteessa yhtymähallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä jätevedenpuhdistamolle, mutta pitkällä aikavälillä viemärilaitoksen tulee valmistautua siihen, että jätevedet voidaan johtaa siirtoviemärillä suurempaan yksikköön. Puhdistamon toimintaa ja jätevesien vaikutuksia Puttanjoen veden laatuun tulee tarkkailla säännöllisesti ja raportit tulee toimittaa Vehmassalon kuntayhtymän yhtymähallitukselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole käyttänyt 20.10.2005 päivätyllä kirjeellä varattua vastinemahdollisuutta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Vehmaan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Puttanjoessa Vehmaan kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään 14/21 BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on käytettävä tarvittaessa alkalointikemikaalia siten, ettei jäteveden alkaliteetin ja ph-arvon aleneminen rajoita nitrifikaatiota. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa eikä vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on
15/21 toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2007 mennessä tehtävä viemäriverkoston vuotovesitutkimus ja 30.9.2008 mennessä viemäriverkoston kunnostussuunnitelma. Viemäriverkoston vuotovesitutkimus ja kunnostussuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksella ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään 30.9.2007 mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Kaikille jätevedenpumppaamoille on tehtävä asianmukainen kulku- ja huoltoyhteys viimeistään 31.12.2006 mennessä. Poikkeavat jätevedet 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2007 mennessä tehtävä selvitys ja tarvittaessa myös suunnitelma Vehmaan kunnan alueelta kertyvien sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien vastaanottamisesta ja käsittelystä. Selvitys ja mahdollinen suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Suotonauhapuristimella kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava viimeistään 1.7.2007 alkaen laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Vehmaan kunnan ja lietteen
16/21 mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Jätevedenpuhdistamon kiinteistöllä olevat kompostoidut tai seostetut lietteet on poistettava kiinteistöltä viimeistään 31.12.2007 mennessä. 9) Lietteet on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vehmaan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään 4 kokoomanäytettä vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta. Tulevan jäteveden kokoomanäyte on kerättävä siten, ettei viirasiivilän huuhteluvesi laimenna näytettä. Puhdistamolta poistettavan, jatkokäsittelyyn vietävän lietteen laatu on tutkittava vähintään kerran vuodessa puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
17/21 Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa esitetyistä, nykyisin tehtävistä määrityksistä poistetaan KMnO 4 -kulutus ja kiintoaine. Määrityksiin lisätään nitriittityppi + nitraattityppi (NO 23 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P). Enterokokkimääritys korvataan lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrityksellä. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkistettu vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelman yksityiskohtia voidaan tarvittaessa muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Kirjanpito 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja
18/21 luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaiselle asianosaiselle, jonka oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästörajaarvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimukset perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston kunnostaminen hule- ja vuotovesien vähentämiseksi on tarpeen vaaditun käsittelytehon saavutta-
19/21 miseksi ja tehokkaan nitrifikaation toteuttamiseksi puhdistamolla. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Asianmukainen kulku- ja huoltoyhteys kaikille jätevedenpumppaamoille on oltava varmistettuna kaikkina ajankohtina ympäri vuoden. Vehmaan jätevedenpuhdistamolle on aikanaan rakennettu valmius sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. Sakokaivolietteitä ei ole kuitenkaan vastaanotettu puhdistamolle viime vuosina, niiden aiheuttamien tukkeutumisongelmien ja toimintahäiriöiden takia. Viemärilaitoksen toiminnan kannalta on tarpeen selvittää ja tarvittaessa suunnitella Vehmaan kunnan haja-asutusalueelta tulevien sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien käsittely vaadittavalla tavalla. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään, jäteasetuksen 7 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Puhdistamolietteen aumakompostointi tai käytännössä lähinnä seostaminen hakkeen kanssa päällystämättömällä alueella puhdistamokiinteistöllä siten, että sade- ja suotovedet joutuvat viereiseen avo-ojaan, ei täytä ympäristönsuojelulain ja asetuksen vaatimuksia. Tehty lietekomposti tai -seos on suurimmaksi osaksi varastoituna puhdistamokiinteistöllä. Varastointia ja häiriöitä koskevat lupamääräykset 12) ja 13) ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin sekä mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14) 17) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristökeskus viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin. Lausunnossa esitetty vaatimus siitä, että pitkällä aikavälillä viemärilaitoksen tulee valmistautua siihen, että jätevedet voidaan johtaa siirtoviemärillä suurempaan yksikköön, tulee huomioon otetuksi sillä, että luvan saajan on viimeistään 30.9.2015 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja siinä yhteydessä esitettävä myös suunnitelma siirtoviemärin rakentamisesta Vehmaalta Uuteenkaupunkiin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 30.9.2015 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoi-