YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(19) 12 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(19) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 12 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Pyhärannan kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pyhärannan kunnan Ihoden jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Pyhärannan kunta Pajamäentie 4, Pyhäranta Yhteisötunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Pyhärannan kunnan Ihoden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ihoden taajamassa, Ihodenjoen eteläpuolella, kunnan omistamalla kiinteistöllä Jokiranta RN:o 7:0. Osoite: Myllytie, Pyhäranta Kiinteistörekisteritunnus: Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Ihodenjokeen puhdistamon kohdalla. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antama päätös nro VPL 129 dnro 0295Y , jolla ympäristökeskus on velvoittanut Pyhärannan kunnan hakemaan ympäristölupaa Ihoden jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Hakemus koskee Pyhärannan kunnan Ihoden taajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä ole- Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 massa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Ihodenjokeen nykyiseen purkupaikkaan puhdistamon kohdalla. 2/19 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Vesi- ja ympäristöhallitus on antanut Pyhärannan kunnalle lausunnon kunnan tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen johdosta koskien Ihoden taajaman jätevesien käsittelyä ja johtamista Ihodenjokeen. Vesi- ja ympäristöhallitus on lausunnossaan katsonut, että jätevedet eivät aiheuta vesilain tarkoittamaa pilaantumista eikä niiden johtamiseen tarvita vesilain 10 luvun 24 :n tarkoittamaa lupaa, mikäli jätevedet käsitellään Turun vesija ympäristöpiirin antamassa lausunnossa esitetyllä tavalla. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on lausunnossaan katsonut, ettei jäteveden johtamislupaa tarvita, mikäli jätevedet käsitellään siten, että puhdistusteho BHK 7 ATU arvon ja fosforin osalta on vähintään 85 % ja vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU arvo enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina ja mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Kaavoitustilanne Turun vesi- ja ympäristöpiiri on antanut Pyhärannan kunnalle lausunnon jätevedenpuhdistamon kokonaisvastuurakentamisen urakkaohjelmasta. Vesi ja ympäristöpiiri on lausunnossaan ilmoittanut katsovansa, että puhdistamo tulee toteuttaa siten, että sillä saavutetaan myös tehokas ammoniumtypen poisto (vähintään 85 %:n nitrifikaatioaste vuosikeskiarvona laskettuna). Puhdistamokiinteistö on osoitettu Ihoden rakennuskaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Puhdistamon ympäristö on samassa rakennuskaavan muutoksessa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Puhdistamon pohjoispuolella on erillispientalojen korttelialue (AO). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Ihoden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ihoden taajaman eteläosassa, Ihodenjoen eteläpuolella, valtatie 8:n ja vanhan Turuntien länsipuolella. Puhdistamokiinteistöllä ei ole jäteveden käsittelyn ja puhdistamolietteen käsittelyn (lietteen kuivaaminen turvesuodatusaltaassa ja aumakompostointi) lisäksi muuta toimintaa. Puhdistamon ympäristö on maatalousaluetta, pääosin avointa peltoa. Puhdistamorakennus muistuttaa ulkonaisesti asuinrakennusta ja se sulautuu hyvin ympäristöön. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 180 metrin etäisyydellä puhdistamon etelä-, itä- ja pohjoispuolella. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon lähettyvillä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita.

3 Ihodenjoki laskee 4,6 km jätevesien purkupaikan alapuolella Ropan (1 luokan pohjavesialue, tunnus V) ja Miilunpohjan (2 luokan pohjavesialue, tunnus V) pohjavesialueiden yhtymäkohdassa Ropanjärveen. 3/19 VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Ihodenjoki alkaa Otajärvestä. Ihoden jätevedenpuhdistamon purkupaikka on 4,0 km Otajärven luusuan alapuolella. Ihodenjoki laskee 4,6 km jätevesien purkupaikan alapuolella Ropanjärveen ja noin 10 km Ropanjärven alapuolella mereen Mannervesi nimisen lahden eteläpäähän. Vesistön tila ja veden laatu Vesistön käyttö Ihoden- ja Kodisjoen sekä Otajärven tarkkailututkimusten vuosiraportin 1999 ja 2002 mukaan Ihoden puhdistamon jätevesien vaikutus Ihodenjoen veden laatuun näkyi lähinnä typpipitoisuuden lievänä kasvuna. Ihodenjoki oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi. Ihodenjoen veden laadullinen käyttökelpoisuus (VYH:n yleisluokitus) oli tyydyttävävälttävä. Käyttökelpoisuutta heikensivät veden hapenvajaus ja etenkin kesällä havaittu välttävä hygieeninen tila. Lisäksi jokivesi oli ajoittain erittäin hapanta. Vuoden 2005 helmikuussa Ihoden jätevesien vaikutukset Ihodenjoen veden laatuun näkyivät mahdollisesti jokiveden typpipitoisuuden lievänä kasvuna, mutta satunnaisvaihtelu voi selittää havaitut erot havaintopaikkojen 8 (Ihoden jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolinen havaintopaikka) ja 10 (alapuolinen havaintopaikka) välillä. Ihodenjoki oli molemmissa havaintopaikoissa luokiteltavissa ammoniumtyppipitoisuutensa ja selvän hapenvajauksen perusteella lievästi likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hyvä. Elokuussa 2005 Ihoden jätevesien vaikutukset Ihodenjoen veden laatuun näkyivät jokiveden typpipitoisuuden ja enterokokkimäärän kasvuna. Joen virtaama oli kuitenkin suuri ja jätevesien laimeneminen tehokasta; vedenlaadun erot havaintopaikkojen 8 ja 10 välillä voivat selittyä muutenkin. Ihodenjoki oli molemmissa havaintopaikoissa luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli selvä hapenvajaus. Klorofyllipitoisuuden perusteella havaintopaikassa 10 oli melko vähän leviä; pitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten pintavesien uudessa käyttökelpoisuusluokituksessa selvitettiin järvien, jokien ja merialueiden tilaa vuosina Tuloksia verrattiin edellisen luokituksen tuloksiin (vuosilta ). Selvityksen mukaan Ihodenjoen tila, joka oli ennen hyvä, on heikentynyt tyydyttäväksi. Otajärveen laskevaan Kodisjokeen johdetaan Kodisjoen taajaman viemärilaitoksen käsitellyt jätevedet. Kodisjoen jätevedet tultaneen johtamaan Rauman kaupungin viemäriverkkoon vuoden 2007 aikana. Luvan hakijan tiedon mukaan Ihodenjoessa ei harrasteta merkittävää kalastus-, elinkeinoeikä virkistystoimintaa. Hakijan tiedossa ei ole, että Ihodenjoen rannalla olisi vapaaajanasutusta, joka kärsisi puhdistamon toiminnasta.

4 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA 4/19 Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Pyhärannan kunnan Ihoden taajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1993 rakennetussa yksilinjaisessa biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa, jossa fosfori poistetaan jätevedestä jälkisaostuksella alumiinisulfaattia käyttäen. Puhdistamorakennus on lämpöeristetty ja varustettu sähkölämmityksellä. Ihoden taajaman jätevesiviemäriverkon pituus oli vuonna 2002 yhtensä 8,6 km. Viemäriverkko on rakennettu muoviputkista, mutta siinä on betonirenkaista tehtyjä tarkastuskaivoja. Viemäriverkossa on yhteensä 6 jätevedenpumppaamoa (5 pienempää ja 1 suurempi ns. turvapumppaamo), joiden lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Turvapumppaamossa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi Ihodenjokeen päästä käsittelemätöntä jätevettä. Muissa pumppaamoissa ei ole ohitus- eikä ylivuotomahdollisuutta. Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2002 noin 330 henkilöä ja liittymisaste Ihoden taajamassa 83 %. Viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan talousjätevesien lisäksi vain alueella olevan pienteollisuuden saniteettivesiä. Puhdistamolla ei käsitellä sakokaivolietteitä eikä umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamoliete sakeutetaan tiivistämössä ja kuivataan turvesuodatusaltaassa sekä aumakompostoidaan puhdistamokiinteistöllä. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q kesk ) 120 m 3 /d - enimmäisvirtaama (q maks ) 12 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 38,5 kg/d - fosforikuorma 2,2 kg P/d - typpikuorma 8,6 kg N/d - asukasvastineluku (avl) 420 asukasta Jäteveden käsittelyprosessi Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jätevedestä jälkisaostuksella alumiinisulfaattia käyttäen. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaamo (2 uppopumppua) puhdistamorakennuksessa - porrasvälppä - alkalointikemikaalin (lipeä) syöttö - kaksiosainen bioroottori yhdellä akselilla (pituus 3,6 m + 1,2 m, halkaisija 3,5 m, teoreettinen levypinta-ala yhteensä m 2, levypintakuorma mitoituskuormituksella 6,6 g BHK 7 /m 2 d) - saostuskemikaalin (alumiinisulfaatti) syöttö ja pikasekoitus - hämmennys - jälkiselkeytys (tilavuus 38 m 3, pinta-ala 12,6 m 2, pintakuorma enimmäisvirtaamalla 0,95 m/h) - virtaaman mittaus (kolmiopato)

5 Lietteenkäsittely 5/19 Puhdistamolla ei käsitellä sakokaivolietteitä eikä umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamon jälkiselkeytyksestä poistettava liete sakeutetaan tiivistämössä. Tiivistämöstä lietettä siirretään loka-autolla keskimäärin kerran kuukaudessa kuivattavaksi puhdistamokiinteistöllä olevaan, turvetta sisältävään lietealtaaseen. Turvesuodatusaltaassa kuivunut liete nostetaan altaasta kaivinkoneella ja siihen sekoitetaan haketta, minkä jälkeen liete-turvehakeseosta aumakompostoidaan puhdistamon pihalla noin 2 vuotta aumaa välillä kääntäen. Mikäli kaikki puhdistamolla muodostuva liete ei mahdu lietealtaaseen, ylimääräinen osa kuljetetaan Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Puhdistamolla käytetään alumiinisulfaattia (Kemwater ALG) fosforin saostamiseen jätevedestä. Alumiinisulfaatti kuljetetaan ja varastoidaan puhdistamolla säkeissä kuormalavoilla. Säkeistä alumiinisulfaatti puretaan ruuvikuljettimella syöttösiiloon, josta kemikaali syötetään virtausmittarin ohjaamana ja sekoitetaan automaattisesti vesijohtoveteen sekä syötetään liuoksena prosessiin. Puhdistamolla on vuosina käytetty alumiinisulfaattia kg vuodessa eli keskimäärin kg/d. Puhdistamolla käytetään ajoittain lipeää (NaOH) alkalointikemikaalina. Lipeä sekoitetaan syöttösäiliöön, josta se pumpataan prosessiin. Lipeän annostelu tapahtuu samanaikaisesti alumiinisulfaatin syötön kanssa. Vuonna 2004 lipeää syötettiin noin kuuden kuukauden ajan. Lipeää syötetään jäteveteen noin 80 g/m 3. Puhdistamolla käytetään vettä sosiaalitilojen lisäksi mm. koneiden, altaiden ja laitteiden pesussa sekä teknisenä vetenä kemikaalien syötössä. Vuonna 2003 puhdistamolla käytettiin vettä yhteensä 4291 m 3 eli keskimäärin 12 m 3 /d. Puhdistamolla oli tuolloin käytössä rumpusiivilä. Nykyään vedenkäyttö on huomattavasti vähäisempää porrasvälpän ansiosta. Puhdistamon sähkönkulutus on vuosina ollut kwh/a eli käsiteltyä jätevesimäärää kohden 1,3 1,8 kwh/m 3. Sähkönkulutus sisältää myös puhdistamorakennuksen lämmityksen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1993, joten sen tekniikka on melko uutta. Rumpusiivilän porrasvälpäksi uusimisen jälkeen puhdistamolla on ns. vanhaa tekniikkaa ainoastaan kemikaalin syöttölaitteet, jotka on tarkoitus uusia kunnan talousarvion mahdollistamassa aikataulussa. Puhdistamolla ei ole nykyaikaista automaatio- eikä kaukovalvontajärjestelmää.

6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 6/19 Jätevesien määrä ja koostumus Ihoden jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina ollut: Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä m 3 /a keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina olleet: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi Kiintoaine mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d ,7 0, , ,8 0, , ,8 0, , ,0 0, , ,2 0, , ,6 0, , Jätevesien puhdistustulos Ihoden jätevedenpuhdistamolta Ihodenjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvona laskettuna olleet (ohitusvesiä ei ole ollut): Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % ,4 94 0, ,9 96 0, , ,1 97 0, ,7 97 0, ,8 98 0, , ,1 98 1, , Käsittelyvaatimus < 25 > 85 < 1,5 > 85 > 85 * Nitrifikaatioaste

7 Päästöt vesistöön 7/19 Päästöt ilmaan Ihoden jätevedenpuhdistamolta Ihodenjokeen johdettu kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna ollut (ohitusvesiä ei ole ollut): Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d ,90 0,084 2,4 1,7 2, ,41 0,035 1,5 0,76 1, ,42 0,041 2,5 0,90 0, ,34 0,033 2,2 1,4 0, ,37 0,067 2,6 0,85 1, ,30 0,14 2,7 0,54 1,7 Ihoden jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä hajupäästöjä. Hajuhaitta on kuitenkin todettu vähäiseksi. Ainoastaan aumakompostia käännettäessä (noin kerran vuodessa) syntyy voimakkaampi hajupäästö, mutta tällöinkin haitta on lyhytaikainen. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet puhdistamolla on tehty vesitiiviistä materiaalista, eikä altaissa ole havaittu vuotoja. Tiedossa ei ole, että maaperään olisi päässyt mitään haitallisia aineita. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutusalueella ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Jätevedenpuhdistamolla ei ole kovaa melua tuottavia laitteita, joten prosessista ei synny sellaista melua, joka aiheuttaisi häiriötä ympäristössä. Liikennöintiä puhdistamolle aiheuttaa laitoksen hoito, lietteen kompostointi ja kompostin hoito. Puhdistamonhoitaja käy laitoksella arkipäivinä. Sakeutettua lietettä siirretään tiivistämöstä pihalla olevaan lietealtaaseen imuautolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Liete siirretään lietealtaasta aumaan kaivinkoneella. Myös auman kääntäminen tapahtuu kaivinkoneella. Liikennöinnistä aiheutuvat melupäästöt ja tärinä ovat vähäisiä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jäteveden esikäsittelyssä muodostuvan välppäjätteen määräksi arvioidaan noin 300 l/kk eli noin 3,6 m 3 vuodessa. Välppäjäte kuljetetaan nykyään jäteautolla Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikalle. Jätevedenkäsittelyn biologiskemiallisessa prosessissa muodostuva liete sakeutetaan tiivistämössä. Lietettä poistetaan tiivistämön (lietevaraston) pohjalta kesäaikana keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa ja muina vuodenaikoina noin kerran kuukaudessa. Lietettä poistetaan tiivistämöstä kerrallaan m 3 ja yhteensä m 3 vuodessa. Liete siirretään loka-autolla puhdistamon takapihalla olevaan turvetta sisältävään lietealtaaseen kuivumaan. Lietealtaasta kuivunut liete nostetaan kaivinkoneella ja sekoitetaan hakkeeseen, minkä jälkeen seos jätetään aumaan kypsymään. Aumassa liete saa kypsyä noin

8 kaksi vuotta. Aumaa käännetään tänä aikana noin kaksi kertaa. Kompostoitu liete on loppusijoitettu viljelykäyttöön tai viherrakentamiseen. 8/19 Puhdistamolla muodostuu normaalia talousjätettä sekä kemikaalipakkauksista peräisin olevaa muovi- ja paperijätettä arviolta yhteensä 0,5 m 3 vuodessa. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Normaalisti toimivasta jätevedenpuhdistuksesta ei aiheudu merkittävää ympäristöriskiä. Häiriötilanteissa jätevedenpuhdistamon todennäköisin ympäristöriski aiheutuu ohijuoksutuksista. Ihoden jätevedenpuhdistamon virtausjärjestelmään on tehty yksi ohitusmahdollisuus. Flokkausaltaan jälkeen jätevedet on mahdollista johtaa mittapadon kautta purkuviemäriin. Koska saostuskemikaali syötetään flokkausaltaaseen, voidaan myös ohitettavat jätevedet käsitellä kemiallisesti. Saostunutta fosforia ei kuitenkaan saada talteen ohitustilanteessa. Puhdistamon suuresta kapasiteetista johtuen ohitustilanteita ei ole viime vuosina ollut. Vuoden 1992 jälkeen ohituksia on tapahtunut ainoastaan vuonna Viemäriverkoston saneeraustoimenpiteiden takia on odotettavissa, että puhdistamolle tuleva vuotovesimäärä vähenee tulevaisuudessa, joten ohijuoksutukset ovat myös tulevaisuudessa epätodennäköisiä. Viemäriverkostoon mahdollisesti tulevasta kemikaalipäästöstä johtuva toimintahäiriö biologisessa puhdistusprosessissa voi johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain kemiallisena puhdistamona. Tällöin vesistöön johdettava jätevesi on puutteellisesti käsitelty erityisesti orgaanisen kuormituksen (BHK 7 ) osalta. Tällaisesta toimintahäiriöstä saattaa aiheutua myös hajuhaittaa. Kemiallinen puhdistus jatkuu kuitenkin biologisen osan häiriöstä huolimatta ainakin lähes normaalina. Kemiallisen osan toimintahäiriön aikana käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus nousee. Häiriö voi johtua mm. saostuskemikaalin syöttöhäiriöstä. Puhdistamolla ei ole käytössä kaukovalvontajärjestelmää eikä myöskään kaukohälytysjärjestelmää. Puhdistamolla käydään päivittäin arkipäivinä. Puhdistamolla ei ole varavoimajärjestelmää. Mahdolliset ohitukset kulkevat mittapadon kautta, jolloin ne mitataan automaattisesti. Ihoden jätevedenpuhdistamolla käytetään alumiinisulfaattia ja lipeää. Alumiinisulfaatti tuodaan puhdistamolle 35 kg:n ja lipeä 25 kg:n säkeissä. Puhdistamonhoitaja purkaa alumiinisulfaatin ruuvikuljettimella siiloon, josta kemikaali syötetään ja sekoitetaan vesijohtoveteen prosessiin syötettäväksi. Lipeäliuoksen puhdistamonhoitaja valmistaa kaatamalla jauhemaista natriumhydroksidia 200 litran muovisäiliöön, johon lisätään vettä siten, että saadaan haluttu konsentraatio. Kemikaalinannostelupumpulla lipeäliuos syötetään välpättyyn jäteveteen ennen bioroottoria. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Puhdistamonhoitaja on käynyt puhdistamonhoitajan peruskurssin.

9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 9/19 Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ihodenjokeen johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutus näkyy joessa lähinnä typpipitoisuuden nousuna. Joki on luokiteltu lievästi likaantuneeksi, eikä sen luokitus muutu jätevesien purkupaikalla. Jätevesien vaikutuksia kalastoon ja vesieliöihin ei ole tutkittu, mutta ne oletetaan vähäisiksi. Koska joessa ei harjoiteta merkittävää kalastus- eikä virkistystoimintaa, ei puhdistamon toiminnalla katsota olevan vaikutusta kalastukseen eikä muuhun vesistön käyttöön. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Ihoden jätevedenpuhdistamolla ei ole satunnaisten ja lievien hajupäästöjen lisäksi muita päästöjä ilmaan, joten ilmapäästöillä ei katsota olevan vaikutuksia alueen ilman laatuun. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kompostointikentän ja lietealtaan kuivatusjärjestelmät on rakennettu siten, että kuivatusvedet johdetaan käsiteltäviksi puhdistamoon, joten niistä ei aiheudu eikä puhdistamon toiminnoista muutoinkaan aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamolla ei ole voimakasta melua tai tärinää aiheuttavia laitteita. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua, mutta sen ei katsota olevan merkittävää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Ihoden jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Puhdistamonhoitajan työpäivinä suorittamaan käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä, puhdistamolla tapahtuneet ohitukset ja saostuskemikaalin kulutus. Lisäksi tarkkaillaan mm. jälkiselkeyttämön näkösyvyyttä, liukoisen fosforin määrää käsitellyssä jätevedessä, prosessista poistetun ylijäämälietteen määrää ja puhdistamolta pois vietyä lietemäärää sekä sähkönkulutusta. Edellä mainitun tarkkailuohjelman mukaan puhdistamolla tehdään vuosittain neljä päästötarkkailututkimusta. Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerätään virtaamaan verrannolliset näytteet automaattisesti koko vuorokauden ajalta. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: - ph-arvo - alkaliteetti - kemiallinen hapenkulutus - biologinen hapenkulutus, BHK 7 ATU arvo - kokonaistyppi - kokonaisfosfori - kiintoaine Käsitellyn jäteveden näytteestä määritetään lisäksi: - liukoinen fosfori - ammoniumtyppi

10 - nitraatti- ja nitriittitypen summa - kokonaisalumiini 10/19 Hyötykäytetyn lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Vesistövaikutusten tarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Ihoden puhdistamolta vesistöön johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutusta Ihodenjoessa tutkitaan yhteistarkkailuna Kodisjoen tarkkailun kanssa Turun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ihodenjoesta näytteet otetaan kahdesta paikasta (jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolelta) helmi- ja elokuussa joka kolmas vuosi (viimeksi vuonna 1999, 2002 ja 2005). Näytteistä tutkitaan: - näkösyvyys - lämpötila - happipitoisuus - happikyllästys - sameus - kiintoaine - sähkönjohtavuus - ph-arvo - BHK 7 -arvo - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - enterokokit Ihoden jätevedenpuhdistamolle ei ole määrätty kalataloustarkkailua. Puhdistamon päästötarkkailun tulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja puhdistamonhoitajalle. Vuosittain käyttö- ja päästötarkkailun tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Pyhärannan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Myös vesistövaikutusten tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vesistövaikutuksia. Yhteenveto lähetetään tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Viitataan edellä kohdassa "Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet" esitettyyn.

11 TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS 11/19 Hakija katsoo, ettei jätevesien vesistöön johtamisesta aiheudu sellaista vahinkoa, joka edellyttäisi esimerkiksi vesistön kunnostamista. Puhdistamon toimintaa tehostamalla pyritään jätevesien käsittelyn tasoa edelleen parantamaan, minkä ansiosta vesistöön aiheutuva kuormitus vähenee. Hakija katsoo, ettei puhdistamon toiminnasta aiheudu sellaista vesistön pilaantumista tai muita ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät vahinkojen korvaamista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan , Pyhärannan kunnan ilmoitustaululla ja Laitilan kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Laitilan Sanomissa Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pyhärannan kunnanhallitukselta, Pyhärannan kunnan tekniseltä lautakunnalta, Laitilan kaupunginhallitukselta, Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Pyhärannan kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan (253 ), ettei kunnanhallituksella ole mitään lisättävää hakemukseen. Pyhärannan kunnanhallitus on pyytänyt ympäristölupahakemuksesta Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaisen lausunnon. Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymä puoltaa antamassaan lausunnossa luvan myöntämistä edellyttäen, että puhdistamoa hoidetaan siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa ympäristölle. Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan (54 ), ettei ympäristölupahakemuksesta ole jätetty määräaikaan mennessä yhtään mielipidettä eikä muistutusta ja ettei lautakunnalla ole mitään lisättävää hakemuksessa esitettyihin kohtiin. Laitilan kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan (209 ) ja Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuntonaan (54 ), että luvan myöntämiselle ei kaupunginhallituksen/lautakunnan mielestä ole estettä. Mahdollisten häiriötilanteiden havaitsemiseksi ja korjaustoimenpiteiden nopean toteuttamisen takia puhdistamolle pitäisi asentaa vähintään kaukohälytysjärjestelmä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lounais-Suomen ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta.

12 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset 12/19 Ihoden jätevedenpuhdistamolla tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Pyhärannan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ihoden jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Ihodenjokeen Pyhärannan kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristölupa koskee myös turvesuodatusaltaassa kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä edellyttäen, että kompostointitoiminta järjestetään lannoitevalmistelalain (539/2006) edellyttämällä tavalla ja että siitä tehdään lannoitevalmistelain 11 :ssä tarkoitettu ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirastolle. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään Biologinen hapenkulutus (BHK 7 ATU ) 15 mg O 2 /l 90 % Kemiallinen hapenkulutus (KHK Cr ) 100 mg O 2 /l 80 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Puhdistamon bioroottori on viimeistään mennessä kunnostettava siten, että siihen lisätään kaikki puuttuvat kennot. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alkalointikemikaalia siten, että jäteveden ph-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista. Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.

13 Päästöt ilmaan 13/19 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu haittaa eikä vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä sulkuventtiilein tai sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Ohitus- ja ylivuotoputkien sulkuventtiilit on pidettävä normaalissa käyttötilanteessa suljettuna siten, että ohitusta tai ylivuotoa voi tapahtua vain hallitusti ja sen kestoaika tiedetään. Poikkeavat jätevedet 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen.

14 Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. 14/19 Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Mikäli luvan saaja jatkaa turvesuodatusaltaassa kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä, luvan saajan on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle lannoitevalmistelain (539/2006) 11 :ssä tarkoitettu ilmoitus toiminnan rekisteriin merkitsemiseksi. Muussa tapauksessa puhdistamolla turvesuodatusaltaassa kuivattu tai tiivistämössä sakeutettu nestemäinen puhdistamoliete on vietävä jatkokäsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan sekä lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. 9) Puhdistamoliete on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10) Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenkäsittelylaitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muuta laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavaa päästöä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Puhdistamolle on hankittava kaukohälytysjärjestelmä viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä.

15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15/19 Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään kahdet kokoomanäytteet vuodessa kuuden kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistövaikutusten uusi tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Siihen saakka, kunnes uusi tarkkailusuunnitelma tulee hyväksytyksi, on vesistötarkkailua jatkettava aiemmin hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Kirjanpito 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

16 16/19 Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaiselle asianosaiselle, jonka oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästörajaarvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimukset perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Puhdistamolla saavutettava ammoniumtypen nitrifikaatiotulos riippuu muun muassa puhdistamon biologisessa yksikössä (bioroottorissa) olevasta aktiivilietemäärästä, mikä puolestaan riippuu bioroottorin levypinta-alasta. Mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio edellyttää, että bioroottorin rikkoutuneet kennot korvataan viipymättä uusilla kennoilla. Tehokas nitrifikaatio edellyttää alkalointikemikaalin käyttöä siten, että jäteveden

17 ph-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista. Selkeytystä on mahdollista tehostaa puhdistamolla polymeeriä käyttämällä. 17/19 Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston kunnostaminen hule- ja vuotovesien vähentämiseksi on tarpeen vaaditun käsittelytehon saavuttamiseksi. Viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvien ohitusten ja ylivuotojen kontrolloimiseksi ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Vaihtoehtona edellä mainitulle kontrollointilaitteelle on ohitus- ja ylivuotoputken varustaminen sulkuventtiilillä. Venttiili on pidettävä suljettuna normaalissa käyttötilanteessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään, jäteasetuksen 7 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Mikäli turvesuodatusaltaissa kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä tullaan jatkamaan, on toiminnassa otettava huomioon myös lannoitevalmistelain (539/2006) säädökset. Kompostointitoiminnasta on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle lannoitevalmistelain 11 :ssä tarkoitettu ilmoitus toiminnan rekisteriin merkitsemiseksi. Varastointia ja häiriöitä koskevat lupamääräykset 12) ja 13) ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin sekä mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Kaukohälytysjärjestelmä on puhdistamolla tarpeellinen, koska laitos toimii automatiikalla ohjattuna ja suurimman osan ajasta miehittämättömänä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14) 17) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on tarpeen uudistaa ottaen huomioon vesipolitiikan puitedirektiivi sekä vesienhoitolain toimeenpanon asettamat vaatimukset vaikutustarkkailulle. Vesistövaikutusten tarkkailua uudistettaessa on otettava huomioon myös se, että Kodisjoen taajaman jätevedet tultaneen johtamaan Rauman kaupungin viemäriverkkoon vuoden 2007 aikana. Uusi tarkkailusuunnitelma on esitettävä määräajassa ympäristökeskuksen erikseen hyväksyttäväksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristökeskus viittaa edellä esitettyihin lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin.

18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 18/19 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 62, 72, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Ympäristöministeriön asetus (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pyhärannan kunta Pajamäentie 4, Pyhäranta Jäljennös päätöksestä Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta Laitilan kaupunginhallitus Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus

19 Ilmoitus päätöksestä 19/19 Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Pyhärannan kunnan ilmoitustaulu Laitilan kaupungin ilmoitustaulu Laitilan Sanomat Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta LIITE valitusosoitus