Karvian keskustaajaman jätevedenpuhdistamo Kiviluomantie Karvia

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 110 YLO LOS-2005-Y ASIA Annettu julkipanon jälkeen Päätös Karvian kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Karvian kunta Kyläkarviantie Karvia LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Karvian keskustaajaman jätevedenpuhdistamo Kiviluomantie Karvia Liike- ja yhteisötunnus: Jätevedenpuhdistamon koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: Käsitellyt jätevedet johdetaan Karvianjokeen. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a. Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 2/1994/2 lupaehto 9. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 e. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus koskee Karvian kunnan keskustaajaman viemäröintialueen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Karvianjokeen. Jätevedenpuhdistamolle otetaan vastaan saostus- ja umpisäiliölietteitä. Jätevedenpuhdistamon kanssa samalla kiinteistöllä toimii kunnan ylläpitämä ongelmajätteen keräys- ja välivarastointipaikka. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 2/19 Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä 2/1994/2 myöntänyt Karvian kunnalle luvan kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevien jätevesien johtamiseen Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa Karvian kunnassa. Toimenpidettä suoritettaessa on noudatettava vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Lupaehdon 1 mukaan: "Jätevedet on käsiteltävä suunnitelman mukaisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa tai teholtaan sitä vastaavassa jätevedenpuhdistamossa. Viemäriverkostoa ja jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 85 % lähtien BHK 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla lähtien vähintään 90%. Edellä mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina huomioon ottaen mahdolliset ohijuoksutukset, viemäriverkoston ylivuodot ja muut poikkeustilanteet. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen ja ammoniumtypen poistoon." Lupaehdon 9 mukaan: "Luvan saajan on vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Lupahakemukseen on liitettävä lupaehdossa 6) sanotusta tarkkailusta saadut tiedot, selvitys viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä, selvitys jätevesien vaikutuksesta vesistöön ja tarvittaessa suunnitelma mahdollisista puhdistuksen tehostustoimenpiteistä sekä muut vesiasetuksen mukaiset selvitykset." PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö ja kaavoitustilanne Karvian kunta on lähes asukkaan kunta Satakunnan pohjoisosassa, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajalla. Lupaa haetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee keskustaajaman lounaispuolella, noin 200 m Kirkkojärvestä etelään. Matkaa Karvianjokeen on noin 250 m. Puhdistamo sijaitsee kunnan omistamalla kiinteistöllä Porrasmaa, rekisterinumero 8:136. Kiinteistöllä on myös Karvian kunnan tekninen varasto sekä kunnan ylläpitämä ongelmajätteen keräys- ja välivarastointipaikka. Puhdistamo sijaitsee kaavoitetun alueen ulkopuolella. Valmisteilla olevassa yleiskaavassa puhdistamoalue on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Tontti rajoittuu pohjoisosaltaan vuonna 1974 vahvistettuun asemakaavaan. Asemakaavassa on puhdistamolta itään noin 200 metrin etäisyydellä erillispientalojen korttelialueeksi merkitty alue (Ao), jolla sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset. Noin 100 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta, tien pohjoispuolella sijaitsee asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi merkitty alue (T).

3 3/19 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia VESISTÖ Jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on Karvianjoki, jonka Honkajoen kunnan alueella oleva osa on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Karvianjoen kosket (alue nro FI ) on suojeltu luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälaeilla. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Puhdistamo sijaitsee Karvianjoen yläosan, Jouhikylän vesistöalueella (36.041). Käsitellyt jätevedet johdetaan noin 480 metrin pituisella purkujohdolla Karvianjokeen. Purkupaikka sijaitsee puhdistamolta lounaaseen, Kirkkojärven alapuolella, noin 500 metriä etelään järven luusuasta. Karvianjoki saa alkunsa Karvianjärvestä ja laskee Karvian kunnan alueella Kirkkojärveen. Järven alapuolella joessa on noin 100 km pituinen järvetön jokiosuus, jonka jälkeen joki virtaa Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Tälle jokiosuudelle laskee seitsemän pienempää jokea. Karvianjoki laskee Inhottujärveen ja purkautuu Selkämereen kahta reittiä pitkin eli Noormarkunjoen eli Etelänjoen kautta ja Pomarkunjoen kautta Isojärveen ja edelleen Merikarvianjoen ja Pohjanjoen kautta. Karvianjoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 4,6 %. Valuma-alueella on runsaasti soita, peltoja, metsää ja lukuisia pieniä järviä. Peltojen osuus on 12 % valuma-alueesta. Karvianjoen keskivirtaama (MQ) on 3,3 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) 22,3 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 0,6 m 3 /s. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja valtaosa joista ja puroista on perattu. Vesistöalueella on paljon matalia järviä luvuilla on suoritettu useita järvenlaskuja viljelymaan lisäämiseksi. Joen alaosalla säännöstellään virtaamaa ja vedenkorkeutta. Merkittävimpiä Karvianjoen vedenlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä turvetuotannosta aiheutuva kuormitus. Vesistön ravinnetaso on hajakuormituksen vaikutuksesta kohonnut luonnontilaisesta ja se vaihtelee melko voimakkaasti. Karvianjoen veden yleislaatu on välttävä sekä jätevesien purkupaikan ylä- että alapuolella. Laatuluokkaa huonontavat eniten rehevyys ja happivaje. Jätevesien purkupaikalta noin 2,5 km alavirtaan sijaitsevalla havaintopaikalla Karvianjoen vesi on melko hapanta, rehevää, vähäelektrolyyttistä ja väriltään tummaa humusvettä. Veden laatu on lähes samanlainen myös purkupaikan yläpuolella. Haja-asutus ja karjatalous aiheuttavat veden hygieenisen laadun heikkenemistä. Tiedot kalastosta ja kalastuksesta Kalavesiluokituksessa Karvianjoen vedenlaatu on tyydyttävä tai välttävä. Happipitoisuus on kalaston kannalta riittävä myös kesällä veden ollessa lämmintä. Karvianjoella tapahtuva kalastus on pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta keskittyen koskialueilla tapahtuvaan virkistyskalastukseen. Ammattikalastajia ei alueella ole.

4 Vesistön käyttö 4/19 Karvianjoessa esiintyvät ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, harjus, kiiski, kirjolohi, lahna, made, purotaimen, ruutana, salakka, siika, särki, säyne, sulkava ja taimen. Purotaimenta esiintyy luontaisina kantoina vesistön latvaosissa ja sitä tavataan Honkajoen ja Kankaanpään ja Karvian alueilla mukaan lukien Karvian kunnan jätevesien vaikutusalue. Runsain saalislaji on kuitenkin hauki. Karvianjokeen istutetaan vuosittain harjuksen ja purotaimenen poikasia, pyyntikokoista kirjolohta ja järvitaimenta. Muita istukaslajeja ovat olleet hauki, säyne ja toutain. Joen rapukanta on heikko. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on toteuttanut Karvianjoen yläosan kalataloudellisen kunnostuksen. Puhdistamon jätevesien vaikutusalueella ei Karvianjoenssa ole pintavedenottamoita eikä uimarantoja. Karvianjoella on noin 150 km pituinen melontareitti, joka lähtee Karvian kirkonkylältä ja kulkee Honkajoen ja Kankaanpään kuntien kautta Inhottujärvelle ja edelleen Noormarkunjokea pitkin merelle. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Karvian kunnan keskustaajaman viemäröintialueen jätevedet käsitellään vuonna 1988 rakennetussa biologis kemiallisessa aktiivilietelaitoksessa, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Kunnan lähes asukkaasta viemäriverkostoon on liittynyt 31 % eli 910 asukasta. Vuoteen 2010 mennessä liittyjämäärän arvioidaan nousevan 970 asukkaaseen ja vuonna 2020 noin 1035 asukkaaseen. Liittyjämäärän kasvun myötä arvioidaan myös jätevesikuorman kasvavan. Asumajätevedestä poikkeavaa jätevettä tuottavaa teollisuutta ei ole viemäröintialueella. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään vuosittain keskimäärin noin 400 m 3 /a sakokaivolietettä. Sakokaivolietteen määrän lisäys tulevina vuosina on arvioitu vähäiseksi. Viemäriverkoston pituus on noin 21 km. Verkoston materiaali on pääosin muovia. Betoniviemäreiden osuus on noin 19 %. Viemäriverkostossa on yksi jätevedenpumppaamo. Vuonna 2001 tehtiin viemäriverkoston vuotovesiselvitys ja vuonna 2002 toteutettiin saneeraus, jossa sujutettiin ja osittain uusittiin 1,3 km viemäriä. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 600 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 53 m 3 /h - BHK 7 kuorma 324 kg/d - tilakuorma 0,57 kg BHK 7 / m 3. d Jäteveden käsittelyprosessit Puhdistamo on kaksilinjainen ja ilmastuksen osalta nelilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia.

5 Puhdistamossa on jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: 5/19 Lietteenkäsittely - tulopumppaus (mitoitusvirtaama on 53 m 3 /h) - viirasiivilä - näytteenotto - ferrosulfaatin annostelu - ilmastus (V = 4 x 141 m 3 ) - selkeytys, (A = 2 x 42,2 m 2 ) - virtaaman mittaus Lietteen käsittely koostuu sakeutuksesta tiivistämössä ja kuivauksesta suotonauhalla. Tiivistämöstä ja suotonauhalta syntyvät rejektit palautetaan takaisin viirasiivilälle. Kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi. Aikaisemmin lietettä on käytetty maanparannusaineena maataloudessa, jolloin lietteen käsittelyyn kuului sakeutuksen ja kuivauksen lisäksi kalkkistabilointi. Puhdistamolla käsitellään sakokaivolietettä vuosittain noin 400 m 3 /a. Sakokaivoliete otetaan vastaan tasausaltaaseen (20 m 3 ), josta se pumpataan tiivistämöön ja kuivataan suotonauhalla samanaikaisesti ylijäämälietteen kanssa. Karvian kunnan kehittämissuunnitelman mukaan tulevina vuosina sakokaivolieteen määrän lisäys tulee olemaan vähäinen. Jäteveden käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Kulutus on vaihdellut 21,9 23,3 t/a. Ferrosulfaatti liuotetaan veteen imeytysaltaassa, josta se pumpataan ilmastusaltaisiin menevään veteen. Lietteen kuivauksen yhteydessä käytetään vuosittain pieni määrä polymeeriä kg/a. Sähkönkulutus oli vuonna 2004 noin kwh. Taulukko 1. Ferrosulfaatin kulutus vuosina Vuosi Ferrosulfaatti kg/a g/m Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamon toiminta täyttää mm. vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaiset vaatimukset.

6 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN 6/19 Jätevesien määrä ja koostumus Taulukko 2. Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräinen virtaama, pitoisuusarvot ja puhdistamon keskimääräiset tulokuormituksen arvot vuosina Vuosi Q COD Cr BHK 7 ATU Kiintoaine Fosfori Typpi m 3 /d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d ,1 2, ,5 2, ,0 2, ,8 2, ,3 2, Jätevesien puhdistustulos Vuonna 2003 tehdyn verkostosaneerauksen jälkeen on puhdistamolta vesistöön johdettavien jätevesien määrä vähentynyt. Puhdistamolla on mahdollista käsitellä 0,6 m/h pintakuormalla jätevettä noin m 3 /d. Viime vuosina tämä taso on ylittynyt vain satunnaisesti. Puhdistamoa on ajettu nitrifiointia välttäen, koska varustelu sen hallintaan on ollut puutteellinen lähinnä ph:n säädön osalta. Taulukko 3. Puhdistamolta Karvianjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot ohitusvedet mukaan lukien vuosi- ja puolivuosikeskiarvoina laskettuna vuosina Vuosi- COD Cr BHK 7 ATU Kiintoaine Fosfori Typpi NH 4 -N puolisko mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % I/ , , II/ ,1 95 7,9 96 0, ka , , I/ ,4 91 4,8 95 0, II/ ,3 97 3,5 98 0, ka ,5 94 4,3 96 0, I/ , ,0 95 0, II/ ,0 95 7,7 97 0, ka , ,0 96 0, I/ ,8 97 6,1 97 0, II/ , ,0 90 0, ka ,4 95 9,3 94 0, I/ ,0 93 5,7 97 0, II/ ,9 95 9,9 98 0, ka ,1 94 8,0 98 0, Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa jätevesien johtamista koskevassa päätöksessä edellytetty käsittelyvaatimus oli: biologinen hapenkulutusarvo (BHK 7 ATU ) enintään15 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 %, fosforipitoisuus (P tot ) enintään 0,8 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 % puolivuosikeskiarvoina laskettuna ottaen huomioon ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Luvassa edellytettiin lisäksi mahdollisimman hyvää kokonais- ja ammoniumtypen poistoa.

7 Päästöt vesistöön 7/19 Päästöt ilmaan ja melu Taulukko 4. Karvianjokeen johdettu jätevesikuormitus ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna vuosina Vuosi COD Cr BHK 7 ATU Kiintoaine Fosfori Typpi NH 4 -N kg O 2 /d kg O 2 /d kg/d kg P/d kg N/d kg/d ,7 7,1 0,21 9, ,9 1,9 0,086 11,0 9, ,0 4,2 0,18 7,5 4, ,3 9,3 0,08 7,8 5, ,2 2,8 0,09 13,0 9,4 Vuonna 2000 ohitusvesien määrä oli noin m 3 ja vuonna 2001 noin m 3. Vuosina ei puhdistamolla ole ollut ohitusvesiä. Ohitukseen johdettavia jätevesiä ei johdeta Karvianjokeen suoraan vaan ne johdetaan aikaisemmin käytössä olleen suopuhdistamon kautta. Puhdistamon ilmapäästöt ovat vähäisiä. Puhdistamolla saattaa syntyä hajuhaittaa sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysten yhteydessä. Ilmapäästöistä ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Melua aiheuttavat lähteet sijaitsevat puhdistamon sisätiloissa. Puhdistamotoiminnasta aiheutuva liikenne on vähäistä. Liikenne koostuu jätteiden ja kemikaalin kuljetuksista ja henkilökunnan liikenteestä. Ferrosulfaatin kuljetuksia on kolme kertaa vuodessa. Melumittauksia ole tehty. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Välpejätettä kertyy vuosittain noin 10 m 3 /a. Välppeen vesipitoisuutta alennetaan kuivaavalla ruuvilla. Välpe kuljetetaan käsiteltäväksi Pohjois-Satakunnan jätteenkäsittely Oy:öön Kankaanpäähän. Ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla. Ylijäämälietteen määrä on esitetty taulukossa 6. Kuivattu liete kuljetaan kompostoitavaksi Karvian kunnan käytöstä poistetulle kaatopaikalle. Kompostointi tehdään aumakompostointina tukiaineena mm. hiekka. Komposti käytetään kaatopaikan sulkemistöiden yhteydessä pintarakenteeseen ja maisemointiin. Ylijäämälietteen käytöstä tulevaisuudessa on käyty neuvotteluja Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin kanssa. Taulukko 6. Kuivatun ylijäämälietteen määrä ja kuiva-ainepitoisuus vuosina Vuosi Kuivattu ylijäämäliete Kuiva-ainepitoisuus t/a %

8 8/19 Ylijäämälietteen laatu on analysoitu edellisen kerran vuonna Lietteen hyötykäyttö maanviljelyksessä olisi lietteen sisältämien raskasmetallien määrän perusteella mahdollista. Raskasmetallipitoisuudet alittavat valtioneuvoston päätöksessä (282/1994) vaaditut raja-arvot. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Koska puhdistamo on kaksilinjainen ja ilmastuksen osalta nelilinjainen, huoltotöiden ja poikkeuksellisten tilanteiden aikana puhdistamoa voidaan ajaa yksilinjaisena. Ohitukseen johdettavat vedet ohjataan aikaisemmin käytössä olleen suopuhdistamon kautta vesistöön. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Jätevesien purkupaikalta noin 2,5 km alavirtaan sijaitsevalla havaintopaikalla Karvianjoen vesi on melko hapanta, rehevää, vähäelektrolyyttistä ja väriltään tummaa. Jätevesien vaikutukset näkyvät purkupaikan alapuolella veden ravinnetason kohoamisena sekä hygieenisen likaantumisen voimistumisena talvella ja kesällä. Jätevesien vaikutukset joen ravinnepitoisuuksiin jäävät laimenemisen takia vähäisiksi. Fosforipitoisuus on vaihdellut purkupaikan alapuolisessa tarkkailupisteessä vuosina välillä µg/l. Yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna fosforipitoisuus nousi enimmillään 4 µg/l. Typpipitoisuus vaihteli välillä µg/l ja nousi enimmillään yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna 70 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus vaihteli välillä µg/l. Jätevesien vaikutuksesta hygieeninen veden laatu on puhdistamon alapuolisella havaintopaikalla luokiteltu tyydyttäväksi tai välttäväksi. Yläpuolisella havaintopaikalla luokitus oli yleensä hyvä. Happipitoisuuteen ei jätevesillä ole ollut oleellista vaikutusta. Hakemuksen mukaan puhdistamolta johdetut jätevedet aiheuttavat melko vähäisiä muutoksia Karvianjoen vedenlaadussa. Karvianjoen laatuluokitukseen jätevedet eivät vaikuta. Karvianjoki on vedenlaadultaan välttävää ja heikoimmillaan huonoa lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta sekä purkupaikan ylä- että alapuolella. Puhdistamon toiminnan ei arvioida heikentävän valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytetyn Karvianjoen kosket (alue nro FI ) Suomen Natura 2000 kohteen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Jätevesien johtamisesta aiheutuvilla suoranaisilla tai välillisillä vaikutuksilla ei ole olennaista vaikutusta Natura 2000 kohteen tilaan. Hankkeesta ei ole tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa tarkoitettua arviointimenettelyä. PUHDISTAMON TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu suoritetaan hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Sen mukaan puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa ja seurataan ferrosulfaattiliuoksen ja jäännösfosforin pitoisuuksia, ilmastusaltaan happipitoisuutta, puhdistamolta lähtevän veden määrää sekä vesistöön puhdistamoprosessin ohi johdettavan veden määrää. Käyttötarkkailun määritykset tehdään päivittäin.

9 Päästötarkkailu 9/19 Päästötarkkailu suoritetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on edellytetty, että jäteveden käsittelyn tehoa tarkkaillaan neljästi vuodessa. Vuorokauden kokoomanäytteet otetaan neljännesvuosittain vesimäärämittarin ohjaamana automaattiottimin tulevasta ja lähtevästä vedestä. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet otetaan ennen johtamista viirasiivilälle. Näissä näytteissä ovat mukana rejektit. Kokoomanäytteistä määritetään ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen ja biologinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja typpi sekä ammoniumtyppi. Poistuvan veden näytteistä määritetään lisäksi kokonaisrauta ja liukoinen rauta ja liukoinen fosfori. Mikäli puhdistamon toiminnassa analyysitulosten perusteella havaitaan puutteita, muutetaan puhdistamon ajotapaa ja järjestetään uusintanäytteen otto. Puhdistamolietteen laadun tarkkailu Vesistötarkkailu Raportointi Ilmastusaltaan lietteestä sekä palautuslietteestä otetaan neljä kertaa vuodessa kertanäytteet ja lietteiden määrät mitataan. Lietenäytteistä määritetään kiintoainepitoisuus ja orgaaninen aine. Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan velvoitetarkkailujen yhteydessä Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Karvianjoen vedenlaatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa jätevesien purkupaikan yläpuolelta ja alapuolelta otettavin näyttein. Yläpuolinen tarkkailupiste (Karv/2) sijaitsee Kirkkojärven luusuassa ja alapuolinen piste (Karv/3) noin 2,5 km jätevesien purkupaikasta alavirtaan. Tarkkailu suoritetaan alivalumien aikana talvella helmi- maaliskuussa ja kesällä heinäelokuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, hapen kyllästyneisyys, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja fekaaliset kolibakteerit. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen heti niiden valmistuttua puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kirjallisesti. Selvät virheet ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Vuosittain tuloksista laaditaan valvontaohjeen edellyttämä vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan puhdistamonhoitajalle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Karvian kunnan ympäristölautakunnalle ja Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymälle. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle automaattisen tietojenkäsittelyn edellyttämässä muodossa. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan veden laatua ja kuormituksen vesistövaikutusta. Vuosiyhteenveto toimitetaan tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Karvian kunnan ympäristölautakunnalle ja Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymälle.

10 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 10/19 Toiminta on pienimuotoista, joten ympäristöriskit ovat vähäisiä. Puhdistamon ja pumppaamoiden toiminnan hetkellinen keskeytyminen merkitsee tilapäistä kuormituslisäystä purkuvesistössä. Hyvien laimenemisolojen ansiosta mm. täydellisen happikadon mahdollisuus on vähäinen. Puhdistamolla on kaksi käyttämätöntä ilmastusallasta, jotka voidaan ottaa käyttöön mm. huoltotöiden aikana. Ferrosulfaatti puretaan kuljetusautosta hallitusti letkupurkauksena. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemus ei sisällä korvausesitystä. Hakemuksessa on todettu, ettei nykyisellä kuormitustasolla voida katsoa syntyvän korvattavia haittoja rantakiinteistöille tai virkistyskäytölle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Karvian kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Ylä-Satakunnassa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Puhdistamolla tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Karvian kunnanhallitukselta, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymältä sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Karvian kunnanhallitus toteaa lausunnossaan , ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Kunnanhallitus esittää, että haettu lupa myönnetään. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosasto esittää lausunnossaan, että puhdistamon jätevesien käsittelyn tehokkuus tulee olla vähintään aiemmin vesioikeudessa määritellyn mukainen. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuus- ja muiden laitosten jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoiminnoista. Puhdistamolla syntyvä liete on toimitettava ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Mikäli liete hyödynnetään lannoitteena maanviljelyksessä on liete esikäsiteltävä siten kuin valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä on sovittu. Lietteen laatu tulisi tutkituttaa vähintään kerran vuodessa. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit on varastoitava ja niitä on käytettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Puhdistamon toiminnoista aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää päiväohjearvoja 55 db (LA eq ) eikä yöohjearvoja 50 db (LA eq ).

11 11/19 Mikäli todetaan, että nykyinen purkupaikka ei ole riittävän sekoituskyvyn omaava, on purkuputkea jatkettava Karvianjoessa sellaiseen kohtaan, jossa jätevesien sekoittumistehokkuus kaikissa olosuhteissa voitaisiin turvata. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty muistutus, jossa esitetään purkupaikan siirtoa noin 30 metriä alavirtaan. Perusteluna esitetään, että nykyinen purkupaikka on joessa oleva suvanto, jossa on pieni virtaama. Alempana virtaus käy koko joen leveydeltä alavirtaan, jolloin jätevedet sekoittuisivat jokiveteen eivätkä jää pyörimään paikoilleen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineessaan todennut, että Karvian kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ko. hakemuksen johdosta. Kunnanhallitus esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, että haettu lupa myönnetään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Karvian kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Karvianjokeen. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkostosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Nitrifikaatioaste 85 %

12 12/19 Puhdistamolla on ryhdyttävä käyttämään alkalointikemikaalia nitrifikaation varmistamiseksi. Alkalointikemikaalin syöttö tulee järjestää siten, että alkalointi voidaan aloittaa viimeistään Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Käsitellyt jätevedet voidaan johtaa Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa saakka. Purkupaikka tulee siirtää nykyisestä purkupaikasta 30 metriä alavirtaan. Purkupaikan siirtämistä koskeva suunnitelma tulee laatia siten, että jätevesien johtaminen uudessa purkupaikassa voidaan aloittaa viimeistään Purkupaikan siirtämistä koskeva suunnitelma kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen tulee toimittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukseen viimeistään Ympäristökeskus voi suunnitelman perusteella antaa jätevesien johtamista koskevia määräyksiä. Päästöt ilmaan 3. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Melu 4. Hakijan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on keskitettävä sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Toiminnasta aiheutuva ekvivalenttinen melutaso saa lähimpien asuintalojen pihapiirissä tai muissa melulle altistuvissa kohteissa olla päivällä klo enintään 55 db (L Aeq ) ja yöllä klo enintään 50 db (L Aeq ). Mikäli annettujen ohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttö ja hoito 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkoston kunnostus 6. Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kar-

13 vian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. 13/19 Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Uudet rakennettavat pumppaamot tulee jo rakennusvaiheessa varustaa ylivuodon kestoajan mittauslaittein. Poikkeavat jätevedet 7. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevesistä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteistoilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot niistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Lietteen jatkokäsittelystä tulee tehdä suunnitelma, joka tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Suunnitelman mukainen käsittely tulee järjestää vuoden 2007 aikana siten, että suunnitelma kokonaisuudessaan on toteutettu viimeistään Ympäristökeskus voi suunnitelman perusteella antaa lisämääräyksiä puhdistamolietteen käsittelystä. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamoliete mahdollisuuksien mukaan toimitetaan hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Puhdistamolta pois toimitettavat lietteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Kuljetus on hoidettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 9. Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, mikäli niitä ei ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset.

14 10. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 14/19 Varastointi 11. Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä puhdistamolla niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 12. Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muuta laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saaja on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14. Puhdistamolle ja purkuvesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa kolmen kuukauden välein. Puhdistamolta poistettavan, jatkokäsittelyyn vietävän lietteen laatu on tutkittava puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15. Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tarkkailun yhteydessä otetuista vesinäytteistä tulee määrittää hakemuksessa esitettyjen määritysten lisäksi nitriitti- ja nitraattityppi (NO 23 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P). Näytteistä on määritettävä lämpökestoiset koliformiset bakteerit fekaalisten kolibakteerien sijasta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkistettu vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

15 15/19 Mikäli Karvianjoen vesistöä koskeva yhteistarkkailu tullaan luvan voimassaoloaikana toteuttamaan, velvoitetaan luvan hakija osallistumaan yhteistarkkailuun ja sitä koskevan tarkkailuohjelman laatimiseen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kirjanpito 16. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17. Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraava vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportointi tulee tehdä niiltä osin, kuin se on mahdollista, sähköisesti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Mikäli Karvianjoen vesistöalueella tullaan toteuttamaan koko vesistöaluetta koskeva yhteistarkkailu, tulee hakijan osallistua sitä koskevaan raportointiin. Ympäristökeskus tulee antamaan yhteistarkkailun raportointia koskevia lisämääräyksiä. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.

16 16/19 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomion yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen liittyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, joilla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 annetut vaatimukset perustuvat nykyisellä puhdistamolla mahdolliseen jäteveden käsittelytulokseen, kun puhdistamoa hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lupamääräyksissä on otettu huomioon valtioneuvoston tekemä periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuodelle 2005 sekä ympäristöministeriön hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma. Lupamääräykset 1 ja 2 täyttävät yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset. Lupaehdossa 2 edellytetyllä jätevesien purkupaikan siirtämisellä 30 metriä alavirtaan saavutetaan jäteveden parempi sekoittuminen purkuvesistössä, jolloin jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat vähäisemmät. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4 perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista.

17 17/19 Viemäriverkoston ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkoston kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 7 ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5 terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemärit niihin liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietteitä ja muita jätteitä koskevat lupamääräykset 8 10 sekä varastointia koskeva lupamääräys 11 perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Lupamääräyksessä 8 edellytetty purkupaikan siirtäminen on annettu, koska uudessa purkupaikassa jätevesien sekoittuminen jokiveteen on nykyistä tehokkaampaa. Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 12 on tarpeen, koska puhdistamon ja viemäriverkon mahdollisiin toimintahäiriöihin sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin jätelain 51 ja 52 :iin. Vesistön yhteistarkkailuun osallistumista (lupamääräys 15) ja raportointia (lupamääräys 17) koskevat vaatimukset on annettu Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin periaatteiden toteuttamiseksi sekä muun alueellisen tai valtakunnallisen yhteistyön mahdollistamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Kumoutuvat päätökset Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään mennessä. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman jätevesien Karvianjokeen johtamista koskevan lupapäätöksen nro 2/1994/2. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 18/19 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55, 56, 62, 67, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30, 36 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 8 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtioneuvoston päätös eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin (363/1994) Valtioneuvoston päätös yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin hohdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994, muutettu 757/1998) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Karvian kunta Kyläkarviantie Karvia Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karvian ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Karvian kunnan ilmoitustaulu sanomalehti

19 19/19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Tarkastaja Irma Sorva LIITE Valitusosoitus