YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(20) 104 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(20) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 104 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Lomaliitto ry:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kustavin lomakeskuksen jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Puhdistamo on suunniteltu peruskorjattavaksi. LUVAN HAKIJA Lomaliitto ry Pasilanraitio Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Kustavin lomakeskus ja sen jätevedenpuhdistamo sijaitsevat Kustavin kunnan keskustaajaman eteläpuolella, Lootholman niemessä, Ströömin itäpuolella. Kiinteistön ja sillä olevan viemäriverkon sekä jätevedenpuhdistamon omistaa Toimihenkilöunioni ry, jonka osoite on: Selkämerenkuja 1 A, PL 183, Helsinki. Lomaliitto ry toimii kiinteistöllä vuokralaisena. Kustavin lomakeskuksen osoite: Kuninkaantie 32, Kustavi Kiinteistörekisteritunnus: Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohjoinen: Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan olemassa olevalla purkujohdolla mereen Lootholman niemen eteläpuolelle noin metrin etäisyydelle rannasta. Purkupaikan tarkkaa sijaintia ei ole selvitetty, mutta sen koordinaatit ovat yhtenäiskoordinaatistossa noin: Itä: Pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös nro VPL 132, jolla ympäristökeskus on velvoittanut Lomaliitto ry:n hakemaan ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 2/20 Hakemus on tullut vireille ympäristökeskuksessa Hakemus koskee Kustavin lomakeskuksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa, joka on suunniteltu peruskorjattavaksi, ja käsiteltyjen jätevesien johtamista olemassa olevalla purkujohdolla mereen Lootholman niemen eteläpuolelle noin metrin etäisyydelle rannasta. Lomakeskus on avoinna kesäaikana kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, noin 2,5 kuukautta vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Vesihallitus on Kuninkaantie Kustavi Oy:lle antamassaan lausunnossa nro 3255/500 VH 1973 ilmoittanut tarkastaneensa yhtiön tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen. Vesihallitus on lausunnossaan ilmoittanut katsovansa, ettei ilmoituksen mukaisesta jäteveden johtamisesta aiheudu vesistön pilaantumista eikä siihen tarvita vesilain 10 luvun 24 :ssä tarkoitettua lupaa, mikäli ilmoituksessa mainittujen toimenpiteiden lisäksi menetellään lausunnossa sanotulla tavalla. Jätevedet on käsiteltävä niin, että käsitellyn jäteveden BHK 7 -arvo on alle 25 mg/l ja fosforipitoisuus alle 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvoina laskien. Sopimukset Lomaliitto ry:n (vuokralainen) ja Toimihenkilöunioni ry:n (vuokranantaja) kesken on tehty vuokrasopimus, joka jatkuu vuoden kerrallaan, mikäli sitä ei muuteta tai irtisanota. Kaavoitustilanne Lootholman alueella on voimassa Kustavin Kivimaan ja Siusluodon ranta-asemakaava, jonka Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Jätevedenpuhdistamo sijaitsee ranta-asemakaavassa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi merkityllä alueella (RM). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Kustavin lomakeskus ja sen jätevedenpuhdistamo sijaitsevat Kustavin kunnan keskustaajaman eteläpuolella, Lootholman niemessä, Ströömin itäpuolella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla mereen Lootholman niemen eteläpuolelle noin metrin etäisyydelle rannasta. Lomakeskuksen viemäriverkkoon on liitetty 9 majoitusrakennusta (yhteensä 54 majoitushuonetta), 3 saunaa, ravintola, vastaanottorakennus, vapaa-ajantalo, henkilökunnan asunnot ja huoltorakennus. Alueella on myös telttailu- ja asuntovaunualue, vierasvenesatama sekä aluetta palveleva uimaranta. Lomakeskuksen ympäristössä Lootholman länsi-, pohjois- ja itäpuolella on vapaa-ajan asuntoja ja myös vakinaista asutusta. Etäisyys jätevedenpuhdistamolta lähimpään vakinaisessa käytössä olevaan asuinrakennukseen on noin 300 metriä. Maaperän ja pohjaveden tila Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta Lootholman alueella. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lomakeskuksen käytössä aiemmin ollut porakaivo on noin 40 metriä jätevedenpuhdistamosta pohjoiseen. Talousvesi lomakeskukseen otetaan nykyään kunnan vesijohtoverkosta.

3 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia 3/20 Jätevedenpuhdistamon ja mereen johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Kustavin lomakeskuksen käsitellyt jätevedet johdetaan Kustavin merialueen Ströömin salmen keski-/eteläosaan, joka on sisäsaariston kaltaista aluetta. Kustavin merialue sijoittuu Saaristomeren ja Selkämeren väliin. Alueen halkaisee Ströömin salmi (pituus noin 20 km), jossa virtaukset ovat voimakkaita. Ströömin aluetta, varsinkin sen keskiosaa, kuormittaa kalankasvatus. Hajakuormituksen merkitys on vähäisempi. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Merialueen veden ja pohjan laatua on seurattu säännöllisesti 1980-luvun alusta lähtien kalankasvattajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kustantamana. Tarkkailua suoritetaan vuosittain ja tarkkailu keskittyy loppukesän vedenlaadun tutkimukseen. Säännöllisin väliajoin tutkitaan myös pohjan laatua pohjaeläintutkimuksin ja vesialueen rehevyyttä päällyslevätutkimuksin. Ströömin alueella on useita kalankasvatuslaitoksia, minkä vuoksi siellä on myös useita vedenlaadun ja pohjaeläin- sekä päällyslevätutkimuksen havaintopaikkoja. Lähimpänä Kustavin lomakeskuksen jätevesien purkupaikka (noin 300 metriä purkupaikasta etelään) sijaitsee vedenlaadun havaintopaikka 200, joka sijaitsee yhtä etäällä Poonin Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksesta. Koko Ströömin alueella on 8 vedenlaadun havaintopaikkaa, joista muut sijaitsevat yli 2 km:n etäisyydellä jätevesien purkupaikasta. Ströömin alueen on velvoitetarkkailututkimuksissa todettu olevan selvästi rehevämpää kuin muu Kustavin-Iniön merialue. Ströömin alue on kokonaisuudessaan 2000-luvun tutkimuksissa luokiteltu fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella reheväksi ja ympäristöhallinnon soveltaman yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan lähinnä tyydyttäväksi. Vertailualueilla vesi on ollut lievästi rehevää ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan hyvää. Vuoden 2003 päällyslevästötutkimuksessa Ströömin keski- ja pohjoisosat erottuivat selvästi vertailualueista, sillä päällysleväalustojen klorofyllipitoisuudet olivat noin kaksinkertaisia taustaan verrattuna. Ströömin keski- ja varsinkin pohjoisosien selvästi korkeampiin klorofyllipitoisuuksiin vaikuttaa lähikalankasvatuslaitosten lisäksi koko Ströömiin muulta merialueelta tuleva kuormitus, sillä salmen läpivirtaus kulkeutuu pääasiassa pohjoiseen. Myös vuoden 2000 päällyslevätutkimuksessa Ströömin alueen klorofyllipitoisuudet olivat selvästi muuta aluetta suurempia. Pohjaeläintutkimusten perusteella todetaan, että alueelliset erot pohjien laadussa ovat pienentyneet esimerkiksi kalankasvattamoiden lähialueiden ja vertailualueiden välillä, sillä puhtaan pohjan ilmentäjälajia, valkokatkaa, ei esiintynyt enää juuri lainkaan. Terveitä pohjia edusti tutkimusalueella (Kustavi-Iniö) vain yksi havaintopaikka, mutta toisaalta kokonaan kuolleita tai erittäin likaantuneita pohjia ei ollut lainkaan. Myös likaantuneita pohjia oli suhteellisen vähän. Ströömin alueella valtaosa pohjista oli luokiteltavissa puolilikaantuneiksi. Kustavin lomakeskuksen jätevesien purkupaikan ja Poonin Lohi Oy:n

4 4/20 kalankasvatuslaitoksen tuntumassa olevat pohjaeläinasemat 65 ja 36 luokiteltiin puolilikaantuneiksi. Vuoden 2004 pohjan laatutietojen mukaan asemien 65 ja 36 pohjan laatu oli silmämääräisesti katsottuna samantyyppistä kuin vuoden 2001 tutkimuksessa. Vesistöön kohdistuva kuormitus Vesistön käyttö Kustavin lomakeskuksen käsiteltyjen jätevesien Ströömiin aiheuttama ravinnekuormitus oli vuonna 2003 vuosikuormitukseksi laskettuna 1,7 kg fosforia ja 107 kg typpeä. Edellä mainittu kuormitus tuli vesistöön noin 2,5 kuukauden aikana kesällä. Myös Kustavin kunnan Kärtyn jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Ströömiin Tönviikinlahteen. Kärtyn jätevedenpuhdistamon aiheuttama ravinnekuormitus vuonna 2003 oli vuosikuormitukseksi laskettuna 27 kg fosforia ja 1205 kg typpeä. Pääosin Ströömiä kuormittaa kuitenkin sinne keskittynyt kalankasvatustoiminta. Vuonna 2003 Kustavin alueella kasvatettiin yhteensä 548 tonnia kalaa. Kasvatuksesta aiheutui noin kg:n fosfori- ja kg:n typpikuormitus merialueelle. Tuotannosta noin puolet (51 %) tapahtui Ströömissä, jossa oli myös eniten laitoksia (8 laitosta). Ströömin kalankasvatuslaitosten osuus tuotannosta oli suurempi kuin muutamana aiempana vuotena. Kustavin Ströömissä vuosina kirjolohen tuotanto on vaihdellut välillä tonnia vuodessa. Kustavi-Taivassalo alueella tärkein veden laatuun vaikuttava tekijä on kalankasvatus. Taajamista ja teollisuudesta tuleva jätevesikuormitus on vähäistä. Mynälahdelta tuleva kuormitus saattaa ajoittain näkyä Ströömissä sekä Iniönaukolla. Uudenkaupungin alueen vaikutus näkyy pitkäaikaisten pohjoistuulten vallitessa Kiparluodosta luoteeseen kulkevalla matalikolla. Aluetta kuormittavat paikallisesti myös hajakuormitus ja loma-asutus. Vuonna 2003 Ströömin alueella kalankasvatuksen osuus paikallisesta fosforikuormituksesta oli koko vuodelle laskettuna noin 64 % ja kesäkaudella 91 %. Puhdistettujen jätevesien osuus oli alle 1 %. Ströömin merialuetta käytetään ammatti- ja virkistyskalastukseen, veneilyyn, uintiin ym., eikä erityiskäyttökohteita tiettävästi ole. Ströömin alueelle on ominaista voimakas kalankasvatustoiminta. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Kustavin lomakeskuksen viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä ainoastaan lomakeskuksen alueelta. Lomakeskuksen viemäriverkkoon on liitetty 9 majoitusrakennusta (yhteensä 54 majoitushuonetta), 3 saunaa, ravintola, vastaanottorakennus, vapaa-ajantalo, henkilökunnan asunnot ja huoltorakennus. Lomakeskuksen alueella oleva keittokatos ja halli eivät ole viemäröinnin piirissä. Lomakeskus on avoinna ainoastaan kesäaikana kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, noin 2,5 kuukautta vuodessa. Puhdistamonhoitaja avaa vesijohdot keväällä, käynnistää jätevedenpuhdistamon toukokuussa ja sulkee puhdistamon sekä tyhjentää vesijohdot lomakeskuksen sulkemisen jälkeen. Lomakeskuksen työntekijämäärät vaihtelevat vuodenajan mukaan: syys-huhtikuussa lomakeskuksessa ei ole työntekijöitä, toukokuussa työntekijöitä on ollut keskimäärin 4 henkilöä, kesäkuussa 18 henkilöä, heinäkuussa 23 henkilöä ja elokuussa 16 henkilöä. Vuonna 2004 lomakeskuksessa kertyi asiakkaiden yöpymisvuorokausia huoneissa yhteensä ja leirintäalueella (teltat ja matkailuvaunut) yhteensä 3546.

5 Alueen viemäriverkko on rakennettu muoviputkista. Puhdistamolle tulee jätevesiä viettoviemärillä vain puhdistamon molemmilla puolilla olevista saunoista. Muut jätevedet pumpataan neljän pumppaamon kautta puhdistamolle. Pumppaamoissa ei ole ylivuotoputkia. Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2003 jätevettä keskimäärin 32 m 3 lomakeskuksen aukiolopäivää kohden. Koko vuodelle laskettuna puhdistettu vesimäärä olisi ollut keskimäärin 3,9 m 3 /d. Jätevesimäärissä ei ole ollut suurta vaihtelua viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Puhdistamolla ei ole ollut ohituksia. Vierasvenesatamaan ei ole järjestetty veneiden jätevesien vastaanottoa. Asuntovaunujen jätevedet vastaanotetaan säiliöön (tilavuus 5 m 3 ), josta ne kuljetetaan Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Kustavin lomakeskuksen olemassa oleva jätevedenpuhdistamo on noin 20 vuotta vanha bioroottorilaitos (Rotorsystem-Jansson TRJK-600), jossa fosfori saostetaan jälkisaostuksena. Saneeraussuunnitelman mukaan bioroottorilaitos on tarkoitus muuttaa aktiivilietelaitokseksi, jossa hyödynnetään olemassa olevat teräsbetonirakenteiset altaat sellaisenaan. Saneeraussuunnitelmassa esitetyt puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 50 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 5,25 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 24 kg/d Jätevedenkäsittelyn prosessit 5/20 Olemassa oleva jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jälkisaostuksena. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - jätehienonnin - yhdistetty esiselkeytys-, tasaus- ja kierrätysallas - bioroottori (Rotorsystem-Jansson TRJK-600) - saostuskemikaalin syöttö - hämmennys - jälkiselkeytys - käsitelty jätevesi johdetaan virtaamanmittauksen (magneettiputki) ja tarkastuskaivon kautta purkujohdolla mereen. Saneeraussuunnitelman mukaan puhdistamo muutetaan biologis-kemialliseksi rinnakkaissaostuslaitokseksi, jossa tulee olemaan seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaus mammutpumpulla - jätehienonnin - kaksiosainen ilmastusallas (tilavuus yhteensä 33 m 3, tilakuorma mitoituskuormituksella 0,73 kg BHK 7 /m 3 d) - saostuskemikaalin syöttö ilmastusaltaaseen (rauta- tai alumiinisuolaliuos virtaamaohjatulla syöttöpumpulla 30 litran kuljetusastioista) - jälkiselkeytys (pinta-ala 7,2 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,73 m/h) - käsitelty jätevesi johdetaan virtaamanmittauksen (magneettiputki) ja tarkastuskaivon kautta olemassa olevalla purkujohdolla mereen.

6 Lietteenkäsittely 6/20 Olemassa olevalla bioroottorilaitoksella jälkiselkeytysliete pumpataan esiselkeytykseen, mistä liete poistetaan loka-autolla. Puhdistamolta poistettu liete on kuljetettu nestemäisenä Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Saneeraussuunnitelman mukaan puhdistamolle rakennetaan lietevarasto (tilavuus 9 m 3, rejektivesi tulopumppaamoon), jossa lietettä voidaan sakeuttaa ennen poiskuljettamista. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Bioroottorilaitoksella saostuskemikaali syötetään prosessiin bioroottorin jälkeen. Fosforin saostamiseen on vuonna 2002 käytetty nestemäistä polyalumiinikloridia (PAX-14) noin 510 kg eli keskimäärin 360 g/m 3 ja vuonna 2003 noin 540 kg eli keskimäärin 380 g/m 3. Kun puhdistamo saneerataan aktiivilietelaitokseksi, tulee saostuskemikaali todennäköisesti olemaan nestemäinen ferrisulfaatti (PIX-105). Uudessa aktiivilietelaitoksessa saostuskemikaali tullaan syöttämään prosessiin virtaamaohjatusti kalvopumpulla jätehienontimen viereen. Todennäköisesti kemikaalia käytetään noin ml/m 3. Riittävän väljällä mitoituksella uutta laitosta voidaan ajaa myös nitrifioivalla ajotavalla. Tällöin alkaliteetin riittävyyden varmistaminen edellyttää alkalointikemikaalin syöttöä prosessiin. Jätehienontimessa ja kiertomäntäpuhaltimessa on voiteluöljyä yhteensä noin 5 litraa. Öljyjen vaihtoväli on 2-5 vuotta ja käytetyt voiteluöljyt toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Hakemuksessa ei ole esitetty olemassa olevan puhdistamon energian kulutusta eikä arviota saneerattavan puhdistamon energian kulutuksesta. Saneerattavan puhdistamon tehon enimmäistarpeeksi on arvioitu 7 kw. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Saneerattavalla puhdistamolla tullaan käyttämään tekniikkaa, mikä mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Prosessiin tullaan mahdollisesti syöttämään myös alkalointikemikaalia nitrifiointimahdollisuuksien parantamiseksi. Myös viemäriverkon kunnostamiseen kiinnitetään huomiota puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Kustavin lomakeskuksen jätevedenpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien määrä ja puhdistamolle tuleva kuormitus on laitoksen toimintapäivinä (keskimäärin 2,5 kk/vuosi) ollut seuraava:

7 Vuosi Tarkkailukertoja kpl Q kesk m 3 /d Q maks m 3 /d BOD 7 ATU (kesk) kg/d 8,6 8,7 5,3 8,6 4,8 BOD 7 ATU (maks) kg/d , Kok. P (kesk) kg/d 0,25 0,30 0,23 0,31 0,20 Kok. P (maks) kg/d 0,50 0,40 0,35 0,42 0,45 Kok. N (kesk) kg/d 2,2 2,4 2,0 2,2 1,4 Kok. N (maks) kg/d 4,2 3,0 2,7 3,0 2,6 Puhdistamolle tulevan jäteveden BOD 7 ATU arvo on vaihdellut välillä mg/l, fosforipitoisuus välillä 3,0-26 mg P/l ja typpipitoisuus välillä 9,1-319 mg N/l ajalla Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesistöön Puhdistamolta mereen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ovat olleet: Vuosi BOD 7 ATU mg/l COD Cr mg/l Kokonaisfosfori mg P/l 0,99 0,85 0,93 1,2 2,1 Kokonaistyppi mg N/l Ammoniumtyppi mg N/l Kiintoaine mg/l Keskimääräiset käsittelytehot puhdistamolla ovat toimintakausittain olleet: Vuosi BOD 7 ATU % COD Cr % Kokonaisfosfori % Kokonaistyppi % Ammoniumtyppi * % Kiintoaine % * Nitrifikaatioaste Puhdistamolta mereen johdettu keskimääräinen jätevesikuormitus on laitoksen toimintapäivinä (keskimäärin 2,5 kk/vuosi) ollut: 7/20

8 Päästöt ilmaan Vuosi /20 BOD 7 ATU kg/d 0,96 1,2 0,69 0,83 0,80 COD Cr kg/d 2,8 4,1 2,4 2,8 2,9 Kokonaisfosfori kg/d 0,023 0,035 0,020 0,025 0,044 Kokonaistyppi kg/d 1,4 2,7 1,4 1,6 1,3 Ammoniumtyppi kg/d 1,3 2,5 1,3 1,5 1,2 Kiintoaine kg/d 0,98 1,6 0,71 0,89 0,95 Mereen johdettava kuormitus tulee todennäköisesti vähenemään puhdistamosaneerauksen valmistuttua. Orgaanisen kuormituksen osalta vähentyminen tulee olemaan huomattavaa. Hakemuksessa todetaan, että puhdistamon toiminnasta saattaa aiheutua ajoittaisia hajuhaittoja lähiympäristöön. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamolta ei tapahdu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Olemassa olevalla puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Saneerattavan puhdistamon suurin melulähde tulee olemaan kiertomäntäkompressori, joka tullaan varustamaan tehdasvalmisteisella melusuojalla. Jätehienontimen ja mammutpumppujen äänitasot ovat yleensä alhaisempia. Kaikki melua aiheuttavat laitteet ovat puhdistamorakennuksen sisällä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Puhdistamolla jätevedenkäsittelyssä muodostunut liete on kuljetettu nestemäisenä Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamolta kuljetettu lietemäärä on vuosina vaihdellut välillä m 3 /vuosi (toimintakausi). Lietteen laatua ei ole tutkittu kertaakaan vuosien aikana. Puhdistamon saneerauksen yhteydessä puhdistamolle on suunniteltu rakennettavaksi lietevarasto (9 m 3 ), jossa lietettä voidaan myös sakeuttaa (rejektivesi johdetaan tulopumppaamoon). Jätevedenpuhdistamolla muodostuu pieni määrä sekajätettä, mm. jätehienontimeen jäävät suuremmat kappaleet. Sekajätettä varten puhdistamolla on jäteastia, joka tyhjennetään muun jätteenkeräilyn yhteydessä. Puhdistamolla muodostuu jäteöljyä noin 5 litraa 2-5 vuodessa. Jäteöljy varastoidaan puhdistamolla ja toimitetaan jäteöljyn keräilypisteen kautta asianmukaiseen käsittelyyn. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Vain kesäaikana käytössä olevan biologis-kemiallisen puhdistamon puhdistusteho on huono prosessin käynnistysvaiheessa. Puhdistamon toimintahäiriöiden aikana puhdistamolta pääsee mereen puutteellisesti käsiteltyä jätevettä. Jätevedenpumppaamoissa ei ole

9 ylivuotoputkia (mahdollisen toimintahäiriön aikana jätevesi voi tulvia pumppaamon kannesta maanpintaan). 9/20 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ströömin alueella mereen johdettavien, käsiteltyjen jätevesien osuus merialueen kokonaisfosforikuormituksesta on alle 1 %. Tästäkin osuudesta pääosa on peräisin Kustavin kunnan Kärtyn jätevedenpuhdistamolta. Vuonna 2003 Kustavin lomakeskuksen osuus kokonaisfosforikuormituksesta oli alle 0,04 % ja 2000-luvulla keskimäärin 0,2 %. Kustavin lomakeskuksen jätevesien vaikutusta ei pysty erottamaan Ströömin alueen kokonaiskuormituksesta, varsinkin, kun purkupaikka sijaitsee melko lähellä kalankasvatuslaitosta. Joka tapauksessa lomakeskuksen mahdolliset vesistövaikutukset ovat lieviä ja paikallisia ja erittäin pieniä verrattuna alueen kalankasvatustoiminnan ja muuta kautta tulevan kuormituksen vaikutuksiin. Lomakeskuksen jätevesikuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on niin pieni, ettei kuormituksen loppuminenkaan todennäköisesti näkyisi vedenlaadussa ja käyttökelpoisuudessa mahdollisesti purkupaikan lähialuetta lukuun ottamatta. Kustavin lomakeskuksen jätevesien purkupaikka on noin metrin etäisyydellä rannasta. Lomakeskuksen leirialueen yhteydessä on uimaranta, jonka veden hygieenistä tilaa seurataan kuukausittain lomakeskuksen aukiolokautena. Lomakeskuksen jätevedet voivat huonontaa veden uimakelpoisuutta purkupaikan lähellä, mikä näkyisi uimarannan veden laadussa. Vuosien aikana tehtyjen tarkkailututkimusten tulosten perusteella uimaveden laatu on kaikilla tutkimuskerroilla ollut hyvä ja täyttänyt tutkittujen ominaisuuksien osalta sosiaali- ja terveysministeriön päätösten nro 292/96 ja 41/99 vaatimukset. Tämän perusteella lomakeskuksen jätevedet eivät vaikuta haitallisesti vesistön ja rannan käyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tekemä suunnitelma Kustavin lomakeskuksen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuksi. Tarkkailusuunnitelman mukaan puhdistamon käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset ja havainnoinnit, jotka tehdään vähintään kerran viikossa: Virtaama - käsitelty jätevesimäärä - puhdistamolla tapahtuneet ohitukset Palautuslietteen määrä (kun puhdistamo on saneerattu aktiivilietelaitokseksi) Jälkiselkeytyksen näkösyvyys Puhdistamolta poistettu ylijäämälietemäärä ja sen sijoituspaikka Kemikaalien kulutus - saostuskemikaali - mahdollinen alkalointikemikaali - mahdollinen polymeeri jäteveteen Happipitoisuus - bioroottori/ilmastusaltaat - jälkiselkeytysallas

10 Prosessin lämpötila - tuleva jätevesi - ilmastusaltaat 10/20 Päästötarkkailu Lisäksi tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) ja vähintään kerran kuukaudessa tehdään seuraavat mittaukset: Puolen tunnin laskeuma ilmastus- ja palautuslietteestä (kun laitos on saneerattu aktiivilietelaitokseksi) Liukoinen fosfori - lähtevä jätevesi ph - tuleva jätevesi - lähtevä jätevesi Kulutetun sähkön määrä Viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään niiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailun tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelman mukaan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa puhdistamon käyntiaikana. Kuormitustarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta mereen lähtevästä jätevedestä. Näytteet kerätään käsin tunnin väliajoin 12 tunnin ajan virtaaman suhteen painottamatta. Tulevan jäteveden näyte otetaan tulopumppaamosta ja lähtevän jäteveden näyte otetaan tarkastuskaivosta. Jätevesinäytteistä tehdään seuraavat määritykset: Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Alkaliteetti x x ph x x Sähkönjohtavuus x x COD Cr -arvo x x BOD 7 ATU - arvo x x Kokonaisfosfori x x Liukoinen fosfori x Kokonaistyppi x x Ammoniumtyppi x Kiintoaine x x Liukoinen rauta/alumiini x Kun puhdistamo on saneerattu aktiivilietelaitokseksi, määritetään ilmastus- ja palautuslietteestä lisäksi kiintoainepitoisuus.

11 11/20 Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-ES-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puutteessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan vesilaboratorion ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailua hoitavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta kokoomanäytteet. Käynnin yhteydessä määritetään bioroottori/ilmastus- ja selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat, näkösyvyys jälkiselkeytysaltaasta sekä lähtevän veden liukoisen fosforin pitoisuus. Lisäksi kun puhdistamo on saneerattu aktiivilietelaitokseksi, tehdään lietteen laskeumamittaukset ilmastus- ja palautuslietteille. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisten ohjeita. Vesistövaikutusten tarkkailu Raportointi Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa vesistövaikutusten tarkkailusta. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa huomioidaan myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Vuosiyhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen sijoitus- tai käsittelypaikat. Vuosiyhteenvetoihin liitetään myös selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Vehmassalon kuntayhtymälle sekä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailun tulokset esitetään pyydettäessä myös sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksessa ei ole arvioitu toimintaan liittyviä riskejä. Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty toimenpiteitä onnettomuuksien estämiseksi eikä häiriötilanteissa. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemus ei sisällä korvausesitystä.

12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 12/20 Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemustaan ympäristökeskuksen pyytämillä lisätiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Kustavin kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Vakka-Suomen Sanomissa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Jätevedenpuhdistamolla tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kustavin kunnanhallitukselta, Vehmassalon kuntayhtymältä ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Kustavin kunnanhallitus toteaa lausunnossaan (224 ) päättäneensä lähettää siirtoviemärin Kustavi-Lokalahti hankesuunnitelman Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hankkeen saamiseksi valtion vesihuoltotyökohteeksi. Hankkeen toteuttamisajankohdaksi on esitetty vuodet Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että em. siirtoviemärilinjan rahoituksen järjestyessä ja hankkeen toteutuessa Lomaliitto ry:n Kustavin lomakeskuksen jätevedet on saatettavissa siirtoviemärin piiriin. Vehmassalon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa Kustavin kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisena antamassaan lausunnossaan (108 ), ettei Kustavin lomakeskuksen nykyisellä jätevedenpuhdistamolla päästä sille asetettuihin tavoitteisiin. Etenkin kesän lomakauden huippusesonkiaikoina, jolloin lomakeskuksen kaikki majoitustilat ovat käytössä ja muukin toiminta on käynnissä koko kapasiteetilla, puhdistamon kapasiteetti ei riitä. Lisäksi laitoksesta on aiheutunut hajuhaittaa ja asiasta on tullut valituksia lomakeskuksen asiakkailta. Laitos edellyttää saneerausta kuten ympäristölupahakemuksessa onkin esitetty ja lupa-asian käsittelyn yhteydessä saneeraukselle tulee asettaa määräaika. Saneeraus tulee tehdä mahdollisimman pikaisesti. Lomakeskuksen alueen pääosin 70-luvulta peräisin oleva rakennuskanta edellyttää laajempaa peruskorjausta. Mikäli peruskorjauksen yhteydessä alueen toimintoja lisätään siten, että käsiteltävä jätevesimäärä lisääntyy, tulee se huomioida nyt tehtävän saneerauksen yhteydessä. Pitkällä aikavälillä jätevesien johtaminen suurempiin yksiköihin on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Valmistelutyö siirtoviemärilinjan toteuttamiseksi Kustavista Uudenkaupungin Häpönniemeen on aloitettu ja hankkeen toteuduttua myös lomakeskuksen jätevedet tulee saattaa siirtoviemärin piiriin. Puhdistamon toimintaa ja vaikutuksia vesistöön tulee tarkkailla säännöllisesti ja raportit tulee toimittaa Vehmassalon kuntayhtymän hallitukselle. Lupaehdoissa puhdistamolle tulee asettaa vähimmäispuhdistustehot ja kiintoainepitoisuudelle tulee asettaa raja-arvo.

13 13/20 Nykyisen purkupaikan läheisyydessä olevan uimarannan valvontanäytteiden perusteella ei ole voitu osoittaa jätevesien aiheuttamia haittoja uimarannan veden laatuun. Tämän perusteella saneeratun jätevedenpuhdistamon jätevedet voidaan johtaa nykyiseen purkupaikkaan, mikäli jätevesien määrään tai laatuun ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia. Kustavin kunnan rakennuslautakunta on lausunnossaan (81 ) yhtynyt Vehmassalon kuntayhtymän hallituksen asiasta antamaan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Langstetin saaren pohjoiskärjessä olevan kiinteistön (kiinteistörekisteritunnus , maa- ja vesialue) omistaja esittää muistutuksessaan , että hakemuksessa on harhaanjohtavasti ilmoitettu vesien puhtaudesta arvoja, jotka on mitattu kohdista, joihin purkuvesi ei vaikuta (Lomakeskuksen uimaranta ja Kaksoskarin kärjessä oleva mittauspiste, joihin kumpaankaan ei Ströömillä vallitsevan virtauksen perusteella voi paljoakaan ohjautua ko. viemäreistä purkuvesiä). Sen sijaan on jätetty joko mittaamatta tai ainakin ilmoittamatta Langstetin saaren rannan läheisyydessä, vesialueella ( ) olevan mittauspisteen tulokset, jolle alueelle virtaus todellisuudessa kuljettaa purkuveden saasteet. Muutoinkin Langstetin saaren Lomakeskusta vastapäätä oleva vesialue on altistettu mm. kalankasvatusaltaista tuleville vesistöä rehevöittäville aineille, joten ainoastaan alueen saastekuormitusta vähentävät toimenpiteet ovat sallittavia. Muistutuksentekijät edellyttävät, että - Lomakeskuksen jätevesien puhdistamiseen nykyisen tehoisella puhdistuslaitteistolla ei anneta lupaa. - Ko. kiinteistö pitää liittää kunnalliseen jätevesien puhdistusjärjestelmään viimeistään silloin kun Kustavin ja Uudenkaupungin välinen siirtoviemäri otetaan käyttöön. - Väliajaksi Lomakeskuksen jätevedenpuhdistamon puhdistusmenetelmä ja kapasiteetti on saneerauksen yhteydessä nostettava sellaiseksi, että mereen laskettava purkuvesi on koko ajan kaikkina vuodenaikoina niin puhdasta että se ei saastekuormita vesistöä millään aineella. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole käyttänyt päivätyllä kirjeellä varattua vastinemahdollisuutta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Lomaliitto ry:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kustavin lomakeskuksen jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään lomakeskuksen alueella muodostuvien, hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn saneerattavassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen olemassa olevalla purkujohdolla mereen nykyiseen purkupaikkaan Lootholman eteläpuolelle noin metrin etäisyydelle rannasta Kustavin kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä.

14 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 14/20 Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt mereen ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedenpuhdistamo on saneerattava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla tavalla vuoden 2006 käyntikauden alkuun mennessä. Jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen rakentamiseen ryhtymistä. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina (käyntikauden keskiarvoina) laskettujen, mereen johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Jätevedenpuhdistamon saneerauksen ja käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on käytettävä tarvittaessa alkalointikemikaalia siten, että alkaliteetin ja ph-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Puhdistamorakennuksen ilmanvaihto on suunniteltava ja toteutettava saneerauksen yhteydessä siten, että siinä varaudutaan poistoilman johtamiseen myöhemmin mahdollisesti rakennettavaan hajunpoistolaitteistoon, mikäli sellainen todetaan tarpeelliseksi. Melu 4) Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa (ei myöskään lomakeskuksen omien lähimpien asuinrakennusten luona) ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeg ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 40 db (L Aeg ). Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.

15 Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 15/20 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien ei aiheudu haittaa eikä vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedenpuhdistamon biologisen prosessin käynnistämiseksi puhdistamolle on jokaisen käyntikauden alussa tuotava riittävä määrä hyvälaatuista aktiivilietettä. Kaikki lomakeskuksen alueella muodostuvat jätevedet, lukuun ottamatta asuntovaunualueen jätevesiä, jotka kerätään umpisäiliöön, on johdettava puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 7) Puhdistamoliete on kuljetettava käsiteltäväksi Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamoon tai muuhun laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Kustavin kunnan ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. 8) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 9) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 10) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 11) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kustavin kunnan ympäris-

16 tönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 16/20 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 12) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta (tulopumppaamon imualtaasta) ja mereen johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään kolmet kokoomanäytteet vuodessa (käyntikauden aikana) noin yhden kuukauden välein. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 13) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Ilmoitus yhteistarkkailuun osallistumisesta tai vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kirjanpito 14) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.

17 Raportointi 17/20 15) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaiselle asianosaiselle, jonka oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästörajaarvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistamo on saneerattava

18 18/20 vuoden 2006 käyntikauden alkuun mennessä, koska osa olemassa olevan puhdistamon laitteista (muun muassa bioroottori ja jälkisaostuksen hämmenninkoneisto) eivät ole enää toimintakuntoisia. Laitoksen teräsbetonirakenteiset altaat voidaan käyttää aktiivilietelaitoksen prosessiyksikköinä. Olemassa olevien altaiden koko määrä saneerattavan puhdistamon kapasiteetin ja mahdollisuuden nitrifioivaan ajotapaan. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Puhdistamo ei saa aiheuttaa haju- eikä meluhaittoja myöskään lomakeskuksen asiakkaille puhdistamoa lähinnä olevissa asunnoissa. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa sekä viemäriverkon kunnostusta koskevien lupamääräysten 5) ja 6) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 7) - 9) perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään, jäteasetuksen 7 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Varastointia ja häiriöitä koskevat lupamääräykset 10) ja 11) ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn sekä mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 12) 15) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristökeskus viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin. Kustavin lomakeskuksen jätevesien siirtoviemäröinti olisi tarkoituksenmukaista erityisesti, mikäli Kustavin kunnan keskustaajaman jätevedet tullaan johtamaan tulevaisuudessa Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle. Lomakeskuksen puhdistamo on kuitenkin saneerattava tulevan käyntikauden alkuun mennessä, koska lomakeskuksen olemassa oleva jätevedenpuhdistamo ei ole enää toimintakuntoinen. Ottaen huomioon Kustavin lomakeskuksen jätevesikuormituksen määrän, sen suhteellisen osuuden Ströömin alueen kokonaiskuormituksesta, Ströömin päävirtaussuunnan sekä lomakeskuksen jätevesien purkupaikan ja Langstetin saaren pohjoispään välisen etäisyyden, lomakeskuksen käsitellyillä jätevesillä ei ole mitattavissa eikä havaittavissa olevaa vaikutusta Langstetin saaren pohjoispään vesialueen vedenlaatuun ja tilaan.

19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 19/20 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Hakemukseen tulee liittää myös suunnitelma jätevesien viemäröimisestä Kustavin kunnan viemäriverkostoon. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 67, 72, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Ympäristöministeriön asetus (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan; puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lomaliitto ry Pasilanraitio Helsinki

20 Jäljennös päätöksestä 20/20 Ilmoitus päätöksestä Kustavin kunnanhallitus Vehmassalon kuntayhtymän yhtymähallitus Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Kustavin kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta LIITE Valitusosoitus