Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Taivassalon kunnan Koiviston kylässä kiinteistöllä Teerensuo, Rnro 5:83 Yrittäjäntie 4:ssä.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 60 YLO Dnro LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Taivassalon kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista avoojaa pitkin Muntinsalmeen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Taivassalon kunta Keskustie Taivassalo LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Taivassalon kunnan Koiviston kylässä kiinteistöllä Teerensuo, Rnro 5:83 Yrittäjäntie 4:ssä. Puhdistamon koordinaatit ovat: Itä: , pohjoinen: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen vesioikeuden päätös Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e)-kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Taivassalon kunta on toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Ympäristölupavirasto on hallintomenettelylain 8 :n nojalla siirtänyt hakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 36/1994/4 myöntänyt Taivassalon kunnalle vesilain mukaisen luvan (diaarinumero 93384) keskustaajaman alueella muodostuvien jätevesien johtamiseen jätevedenpuhdistamolta avo-ojaa pitkin Muntinsalmeen Taivassalon kunnassa. Päätöksen mukaan ojaa purkupaikan ja Muntinsalmen välillä on pidettävä viemärinä. Lupaehdon 12 mukaan lupa on voimassa toistaiseksi ja luvan saajan on tehtävä vuoden 2004 loppuun mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Postiosoite PL 47, Turku Puhelin (02) Fax (02) Postadress PB 47, Åbo Telefon (02) Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, Åbo

2 2/18 Vesioikeuden antaman päätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että viemärilaitoksesta johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 20 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BOD 7ATU -arvon ja fosforin suhteen vähintään 90 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Lisäksi jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Puhdistamokiinteistö on Marttilan alueen rakennuskaavan muutoksessa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Puhdistamon ympäristö on samassa rakennuskaavan muutoksessa merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Puhdistamoalue ja sen lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee teollisuusalueella Taivassalon kirkonkylän koillispuolella noin kilometrin päässä kunnan keskustasta. Puhdistamon naapuritonteilla on yritystoimintaa. Lähin asuinrakennus on puhdistamon luoteispuolella, noin 50 metrin päässä puhdistamorakennuksesta. Puhdistamon eteläpuolella noin 200 metrin päässä laitoksesta on asuntoalue. Jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä sen koillis-, itä-, kaakkoisja eteläpuolella on peltoa. Noin 90 metrin päässä puhdistamosta kulkee maantie 192 (Kustavintie), joka on kesäaikana melko vilkkaasti liikennöity. Ilman laatu ja pohjaveden tila Ilman laadusta tai pohjaveden tilasta ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Puhdistamosta aiheutuvat hajuhaitat ovat vähentyneet sen jälkeen kun puhdistamon rengaskanava katettiin vuonna Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee läheisen Muntinsalmen länsipäässä olevaan lampeen. Lammesta jätevedet kulkeutuvat edelleen Muntinsalmeen ja sieltä mereen. Muntinsalmi sijaitsee noin 2 km Taivassalon kirkonkylästä itään. Salmi kulkee luodekaakko suunnassa ja on 1,8 km pitkä ja keskimäärin noin 100 metriä leveä. Salmen länsiosassa lampi, jonka tierumpu erottaa varsinaisesta salmesta. Salmi on yhteydessä Ihattulanaukkoon ja edelleen Mynälahteen ja Saaristomereen noin 4 metriä leveän ja 100 metriä pitkän Muntinrauman kautta. Muntinsalmen valuma-aluen laajuus on yhteensä noin 11,7 km 2. Valuma-alueesta on suurin osa peltoa. Valuma-alueeseen kuuluu noin 2,4 km 2 suuruinen alunamaita käsittävä Vasikkaluodon pengerrysalue, jossa syntyvät happamat vedet pumpataan salmeen. Vallitsevat vedenkorkeudet Muntinsalmella ovat seuraavat: - Alivedenkorkeus NW N 60-0,50 - Keskivedenkorkeus MW N 60-0,07 - Ylivedenkorkeus HW N 60 +1,15

3 Alivedenkorkeuden salmessa määrää Muntinrauman kalliokynnys, jonka korkein kohta on noin korkeudella N 60-0,50. Merivesi voi salmen ulkopuolella laskea tasolle N 60-0,86, mutta rauman kalliokynnys estää salmen vedenpinnan laskun korkeuden N 60-0,50 alapuolelle. 3/18 Muntinsalmi tulee tulevaisuudessa kuroutumaan vähitellen maannousun vuoksi järveksi. Salmen keskivedenkorkeus laskee em. ilmiön vuoksi noin 0,4 cm vuodessa. Vedenpinnan lasku tulee jatkumaan, kunnes Muntinrauman kalliokynnys saavutetaan. Muntinsalmen länsipään vesialueen tila on ollut huono jo 1970-luvulta lähtien. Tilan huonontuminen on aiheutunut Vasikkaluodon pengerrysalueen kuivatusvesien, jätevedenpuhdistamolta tulevien purkuvesien ja meriveden yhteisvaikutuksesta. Purkuvesien tuoma kiintoaines sedimentoituu happamien kuivatusvesien, meriveden sekä jätevesien yhteisvaikutuksesta salmen länsiosaan. Pohjalle laskeutuva sedimentti on erittäin ravinnepitoista. Vuosien 1975 ja 2003 välisenä aikana tehdyissä tutkimuksissa pohjan tila on luokiteltu likaantuneeksi tai erittäin likaantuneeksi. Pohjaeläintutkimusten mukaan vuosina 1999 ja 2003 pohjaeläimistö oli kaikilla asemilla yksipuolinen ja koostui pääasiassa surviaissääsken toukista. Yleisesti tarkasteltuna Muntinsalmen pohjan ja veden tila paranee itään päin mentäessä. Vesialueen käyttö Muntinsalmen alueella on noin 10 kappaletta ympärivuotisesti asuttuja taloja, jotka ovat sijoittuneet hiukan etäämmäksi rannasta. Muntinsalmen rannoilla on noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Ne ovat pääosin sijoittuneet Kusilaiskarin itäpuolelle, länsiosassa sijaitsee vain yksi huvila. Huvila-asukkaat käyttävät salmen itäosaa uimiseen ja veneilyyn. Salmen pohjoisrannalla sijaitsee matkailuyritys. Salmen virkistyskäyttöarvoa lisää salmen länsipäässä oleva museosilta ja sen yhteydessä oleva levähdysalue. Muntinsalmen rannoista noin kolmasosa on viljelykäytössä. Pellot eivät rajoitu suoraan salmeen, vaan niiden ja salmen välissä on kaistale vesijättömaata. Muntinrauman mataluus muodostaa esteen laajemmalle veneilylle salmen alueella. Rauman läpi pääsee kohtuullisesti vain soutu- tai pienillä moottoriveneillä. Kalastusta harrastetaan vähäisessä määrin salmen itäosassa. Kalakanta on kärsinyt salmen vedenlaadusta, etenkin happamien kuivatusvesien aiheuttamista vaihteluista. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Taivassalon kunnan viemäriverkosto kattaa kunnan keskustan asemakaava-alueen. Vuonna 2001 verkoston pituus oli 10,6 km. Liittyjämäärä oli 884 ja liittymisaste 50 %. Viemäriverkosto on rakennettu muoviputkista. Jätevedet johdetaan Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamolle, joka on vuonna 1973 valmistunut biologiskemiallinen rengaskanavapuhdistamo. Puhdistamoa on saneerattu ja sen kapasiteettia lisätty huomattavasti 1980-luvulla.

4 Vuonna 2003 puhdistamolle johdettiin jätevesiä m 3 eli keskimäärin 162 m 3 /d. Vuonna 2002 laskuttamattomien jätevesien (pääosin vuoto- ja hulevesien) osuus kokonaisjätevesimäärästä oli 59 %. Verkostosta on tehty vuotovesitutkimus ja sen perusteella viemäreitä on saneerattu. 4/18 Käsitellyt jätevedet lasketaan avo-ojan kautta Muntinsalmeen yhteydessä olevaan lampeen. Sieltä jätevedet kulkeutuvat Muntinsalmen kautta edelleen mereen. Vedenkulutus Puhdistamo saa tarvitsemansa käyttöveden kunnan vesijohtoverkostosta. Vettä käytetään sosiaalitilojen lisäksi mm. koneiden, altaiden ja lattioiden pesussa. Vuonna 2003 puhdistamolla käytettiin vettä yhteensä 4291 m 3 eli keskimäärin noin 12 m 3 päivässä. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat - Asukasvastineluku (AVL) Keskivirtaama, Q kesk 690 m 3 /d - Mitoitusvirtaama, q mit 61 m 3 /h - BHK 7ATU -kuorma 190 kg/d - Fosforikuorma 13 kg/d - Typpikuorma 77,4 kg/d Puhdistamon tulokuormitus on nykytilanteessa selvästi mitoitusarvoja pienempi. Jätevedenpuhdistamon prosessit Puhdistamo sisältää tulopumppauksen jälkeen virtaussuunnassa seuraavat osavaiheet: - Välppäys Porrasvälppä (hankittu vuonna 2003) - Ferrosulfaatin syöttö kapasiteetti 660 l/d lisätään tulokanavaan - Kalkin syöttö lisätään rengaskanavaan ämpäristä jauheena - Ilmastus (rengaskanava) kolme ilmastusharjaa hapetuskapasiteetti O C = kg O 2 /d BHK 7 -kuorma LBHK7=190 kgbhk 7 /d, viipymä T = 8,2 h - Jälkiselkeytys tilavuus V = 261 m 3 pinta-ala A = 87 m 2 viipymä T = 4,3 h pintakuorma S h = 0,7 m/h Lietteenkäsittely Jäteveden esikäsittelyssä syntyy välpejätettä, joka tiivistetään puristimella. Jätevedenkäsittelyssä syntyvä ylijäämäliete tiivistetään sakeuttimella (pinta-ala A = 12 m 2, tilavuus V = 34 m 3, viipymä T = 1,4 d) ja kuivataan suotonauhapuristimella (kapasiteetti 3,5 m 3 /h). Kuivattu liete siirretään lieteruuvilla lietevalalle ja kuljetetaan Uudenkaupungin kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistamolla otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä. Vuosina puhdistamolle on tuotu lietteitä vuosittain m 3. Haja-asutusalueilla syntyvien jätevesi-

5 en käsittelyvaatimusten kiristyessä puhdistamolle tuotavien sako- ja umpikaivolietteiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. 5/18 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit Fosforin saostamiseen laitoksella käytetään ferrosulfaattia (Kemwater COP). Syksyllä 2003 prosessiin syötettiin kokeiluluonteisesti PIX-105 kemikaalia fosforin saostamiseksi. Kalkkina käytetään sammutettua kalkkia. Lietteenkäsittelyssä käytetään polymeerejä. Vuosina ferrosulfaatin käyttö on ollut luokkaa tonnia vuodessa ja kalkin kulutus välillä 4,5 7 tonnia. Lietteenkäsittelyn yhteydessä on käytetty polymeeriä vuosittain kg. Paras käyttökelpoinen tekniikka Koska jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1973, ei tekniikka kaikilta osin vastaa nykyistä käsitystä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Puhdistamoa on kuitenkin saneerattu ja koneistoa uudistettu, joten teknisesti puhdistamo on hyvässä kunnossa. Välppien uusimisen ja jälkiselkeyttimen rakentamisen jälkeen ainoastaan rengaskanava on ns. vanhaa tekniikkaa. Puhdistamolla ei myöskään ole nykyaikaista automaatiojärjestelmää. Puhdistustulos on myös ollut viime vuosina hyvä. Suuri ilmastustilavuus ja pitkä viipymä on mahdollistanut melko tehokkaan typenpoiston. Taivassalon kunnassa syntyvien jätevesien käsittelyä voidaan tehostaa kolmella tavalla: tehostamalla nykyisen puhdistamon toimintaa, rakentamalla uusi puhdistamo tai johtamalla jätevedet Uuteenkaupunkiin käsiteltäväksi. Ennen nykyisen puhdistamon saneerausta tai uuden puhdistamon rakentamista verkostoon pääsevien hule- ja vuotovesien määrää tulisi saada vähennettyä nykyisestä. Jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin on ollut esillä Länsivyöhykkeen ja Vakka- Suomen alueellisessa sekä kunnan omassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Hanke on ajoitettu vuosille Tämä lienee puhdistustuloksen kannalta paras vaihtoehto. Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuonna 2004 typenpoistoyksiköllä. Puhdistamolle on asetettu 70 % kokonaistypenpoistovaatimus. Myös kemikaalinja energiankäytön kannalta on tehokkaampaa käsitellä jätevedet isossa kuin pienessä yksikössä. Jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin käsiteltäväksi myös osaltaan pienentäisi Muntinsalmen kuormitusta ja sitä kautta parantaisi hieman sen vedenlaatua. Toisaalta vesistökuormitus lisääntyisi hieman Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamon purkualueella. Kemikaalinkulutus on ollut viime vuosina kasvussa. Tämä johtuu todennäköisesti kasvaneista sako- ja umpikaivolietemääristä. Prosessissa kuluu niin vähän kemikaaleja, että niitä varastoidaan ja säilytetään puhdistamorakennuksessa. Puhdistamon sähkönkulutus on myös ollut kasvussa. Vuonna 2003 kokonaiskulutus oli noin kwh, mikä on lähes kaksinkertainen vuoden 1999 kulutukseen verrattuna. Sähkönkulutuksen kasvu käsiteltyä jätevesikuutiota kohti on ollut vielä voimakkaampaa kuin koko sähkönkulutuksen kasvu, koska puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1999 kulutus oli 1,37 kwh jätevesikuutiota kohti ja vuonna 2003 lähes kolminkertainen eli 3,94 kwh/m 3. Vuosina 2004 ja 2005 kulutus on ollut kuitenkin selvästi alempi; hieman yli 2 kwh/m 3.

6 Sähkönkulutuksen kasvu johtuu useista eri tekijöistä; tehdyistä saneerauksista ja laajennuksista, kasvaneesta sako- ja umpikaivolietteiden määrästä sekä lämmityksen ja ilmanvaihdon aiheuttaman kulutuksen kasvusta. 6/18 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevesimäärät, puhdistamon tulokuormitus sekä tulevan jäteveden pitoisuusarvot ovat olleet vuosijaksolla seuraavat: Vuosi Q BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,9 7, ,5 11, ,6 10, ,4 4,9 8, ,7 6, ,8 9,0 9, ,3 8,0 9, ,2 9, ,4 6,8 8, Vuorokauden maksimivirtaama on ollut yleensä m 3 /d lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin pääpumppaamoon pääsi tulvimaan ojavesiä ja virtaama oli suurimmillaan 2556 m 3 /d. Ohituksia puhdistamolla ei kuitenkaan vuosina ole ollut. Jätevesien puhdistustulos Käsiteltyjen jätevesien keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot ovat vuosina olleet seuraavat: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

7 Päästöt vesistöön 7/18 Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vuosina kehittynyt seuraavasti: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,2 10 0,10 6,1 4, ,1 8,6 0, , ,3 13 0,076 9,2 2, ,0 9,6 0,074 7,6 2, ,5 12 0,089 4,5 4, ,92 7,6 0,074 6,0 2, ,71 7,1 0,065 6,0 2, ,71 8,9 0,087 8,0 2, ,83 7,0 0,085 4,8 3,7 Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamolla ei ole kovaa melua tuottavia laitteita, joten prosessissa ei synny sellaista melua, joka aiheuttaisi häiriötä ympäristössä. Liikennöintiä puhdistamolle aiheuttaa laitoksen hoito sekä kemikaalien ja lietteenkuljetus. Puhdistamolla käydään päivittäin. Kemikaaleja (ferrosulfaattia, kalkkia ja polymeeria) tuodaan puhdistamolle kutakin noin kerran vuodessa. Sakokaivolietteitä tuodaan puhdistamolle noin 10 kertaa kuukaudessa. Koneellisesti kuivattua puhdistamolietettä kuljetetaan Uuteenkaupunkiin keskimäärin kerran kuukaudessa. Myös välpejätettä kuljetetaan pois puhdistamolta keskimäärin kerran kuukaudessa. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäteveden esikäsittelyssä muodostuu välpejätettä noin 6 m 3 vuodessa. Jäte kerätään puhdistamolla säkkeihin ja kuljetetaan Uudenkaupungin kaatopaikalle noin kerran kuukaudessa. Jätevedenkäsittelyn biologiskemiallisessa vaiheessa syntyvä ylijäämäliete tiivistetään sakeuttimella ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu liete siirretään lieteruuvilla lietelavalle ja kuljetetaan Uudenkaupungin kaatopaikalle kompostoitavaksi. Kuivattua lietettä syntyy vuodessa m 3. Puhdistamolla syntyneen lietteen määrät vuosina sekä lietteen ominaisuudet analyysien perusteella ovat olleet seuraavat Vuosi Kompostoitavaksi viety liete, tn/vuosi Kuivaainepitoisuus% ph , ,1 6, ,7 7, ,0 8,1 Lietettä on tutkittu vuosina 1999, 2001, 2002 ja Raskasmetallipitoisuudet ovat olleet sallittuja pitoisuuksia pienempiä, joten liete soveltuu stabiloituna viljelykäyttöön.

8 8/18 Puhdistamolla syntyy normaalia talousjätettä sekä kemikaalipakkauksista peräisin olevaa muovi- ja paperijätettä. Määräksi arvioidaan 0,5 m 3 kuukaudessa. Syntyvistä jätteistä kerätään erilleen paperi ja kartonki, jotka viedään keräykseen. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Häiriötilanteissa jätevedenpuhdistamon todennäköisin ympäristöriski aiheutuu ohijuoksutuksista. Taivassalon jätevedenpuhdistamon virtausjärjestelmään on tehty kaksi ohitusmahdollisuutta. Tulokanavasta jätevedet on mahdollista johtaa joko selkeyttämöön tai suoraan poistovesikanavaan. Koska ferrosulfaattilisäys tapahtuu tulokanavaan, voidaan myös ohitettavat jätevedet käsitellä kemiallisesti. Saostunutta fosforia ei kuitenkaan saada talteen, mikäli jätevedet joudutaan johtamaan suoraan poistovesikanavaan. Puhdistamon suuresta kapasiteetista johtuen ohitustilanteita ei ole viime vuosina ollut. Esimerkiksi viemäriverkostoon päässeestä kemikaalipäästöstä johtuva toimintahäiriö biologisessa puhdistusprosessissa voi johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain kemiallisena puhdistamona. Tällöin vesistöön johdettava jätevesi on puutteellisesti käsitelty erityisesti BOD:n ja typen osalta. Tästä toimintahäiriöstä saattaa aiheutua myös hajuhaittaa. Kemiallinen puhdistus jatkuu kuitenkin biologisen osan häiriöstä huolimatta ainakin lähes normaalina. Kemiallisen osan toimintahäiriön aikana erityisesti käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus nousee. Häiriö voi johtua mm. saostuskemikaalin syöttöhäiriöstä. Puhdistamolla ei ole käytössä kaukovalvontajärjestelmää eikä myöskään kaukohälytysjärjestelmää. Puhdistamolla kuitenkin käydään päivittäin myös viikonloppuisin ja pidempinä lomakausina. Puhdistamolla ei ole varavoimajärjestelmää. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Jätevedenpuhdistus on välttämätöntä ihmisten terveyden säilymisen kannalta, joten puhdistamon toiminnalla voidaan katsoa olevan merkittävä positiivinen vaikutus yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Jätevesien purkualueella Muntinsalmen länsipäässä vesialueen tila ei ole yhtä hyvä kuin itäpäässä, joten paikallisesti puhdistamon toiminta heikentää hieman yleistä viihtyvyyttä. Kuitenkin pelkästään puhdistamon vaikutuksia on vaikea arvioida, koska Muntinsalmen länsipäähän johdetaan myös ravinnepitoisia ja happamia kuivatusvesiä pengerrysalueelta. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Ilman jätevedenpuhdistamon toimintaa jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus olisi moninkertainen nykyiseen verrattuna, joten jätevedenpuhdistamolla on merkittävä positiivinen vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin. Koska puhdistamo sijaitsee teollisuusalueella, ei sillä ole merkittävää negatiivista vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Puhdistamon lähellä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita, joten sen toiminnalla ei ole vaikutuksia Natura 2000 alueiden luonnonarvoihin.

9 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 9/18 Taivassalon puhdistamolta vesistöön johdettavilla käsitellyillä jätevesillä on suurimmat vaikutukset Muntinsalmeen. Koska Muntinsalmen länsipäähän johdetaan jätevedenpuhdistamon purkuvesien lisäksi Vasikkaluodon pengerrysalueen happamat kuivatusvedet, ei voida tarkasti sanoa kuinka suuri vaikutus nimenomaan jätevedenpuhdistamon purkuvesistä Muntinsalmeen aiheutuu. Muntinsalmen länsipäähän kohdistuva kuormitus on tutkimusten mukaan viime vuosina vähentynyt Vasikkaluodon pengerrysalueelta tulevien kuivatusvesien haittavaikutusten vähennyttyä ja Taivassalon jätevedenpuhdistamon tehostuneen toiminnan vuoksi. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamolla ei ole lievien hajupäästöjen lisäksi muita päästöjä ilmaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamolta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Melun ja tärinän vaikutukset Puhdistamolla ei ole voimakasta melua tai tärinää tuottavia laitteita. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua, mutta hakemusasiakirjojen mukaan sen ei katsota olevan merkittävää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Puhdistamon hoitaja seuraa puhdistusprosessin toimintaa. Päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat vähintään seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: Puhdistamolle tuleva vesimäärä, puhdistettu vesimäärä, puhdistamolla tapahtuneet ohitukset, prosessista poistetun ylijäämälietteen ja puhdistamolle tuodun sakokaivolietteen määrä, palautuslietteen määrä ja palautusprosentti, lieteikä, puhdistamolta poisviety lietemäärä sekä jälkiselkeyttämön näkösyvyys. Lisäksi harvemmin tarkkaillaan mm. syöttökemikaalien (ferrosulfaatti ja kalkki) kulutusta ja laatua, veden happamuutta (ph), happipitoisuutta ja liukoisen fosforin määrää. Tarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka tarvittaessa esitetään viranomaiselle. Päästötarkkailu Puhdistamon ympäristöluvan mukaiset tarkkailututkimukset suoritetaan neljä kertaa vuodessa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteet tulevasta jätevedestä kerätään automaattisella näytteenottimella koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen ja lähtevästä vedestä automaattisesti koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Tulevan veden näyte otetaan ennen välppää ja lähtevän veden näyte lähtökanavasta selkeyttämön jälkeen. Turun vesi- ja ympäristöpiiri on kirjeellään hyväksynyt puhdistamon tarkkailuohjelman ja kirjeellään (30/500 Tuvy 1991) joitakin hakijan esittämiä muutoksia ohjelmaan.

10 Vaikutustarkkailu 10/18 Taivassalon jätevedenpuhdistamon lupaan (Länsi-Suomen vesioikeus 36/1994/4, ) sisältyy ehto, jonka mukaan kunnan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä Turun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut päivätyn tarkkailuohjelman ja Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt sen kirjeellään ( ) Tutkimus toteutetaan yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana myös muut Muntinsalmen kuormittajat. Vuodesta 1991 lähtien Muntinsalmen veden laatua on tarkkailtu joka toinen vuosi 2-4 havaintopaikassa. Tutkimuksia on tehty lopputalvella ja kesällä. Pengerrysalueelta pumpattavien vesien laatua seurataan vuosittain. Vedenlaadun lisäksi alueelta on selvitetty määrävuosina pohjan laatua ja pohjan tilaa. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemusasiakirjojen mukaan puhdistamon toiminnasta ei aiheudu muita kuin vesipäästöjä, joten muiden kuin vesistövahinkojen ehkäisemiseksi ei katsota tarvittavan erillisiä toimenpiteitä. Hakija katsoo, että puhdistamon toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät vahinkojen korvaamista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan , Taivassalon kunnan ilmoitustaululla ja sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vakka-Suomen Sanomissa Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Taivassalon kunnassa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakijan kanssa on neuvoteltu ja puhdistamolla sekä jätevesien purkualueella on suoritettu tarkastus Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Taivassalon kunnanhallitus (luvan hakija) on lausunnossaan esittänyt mm. seuraavaa: Puhdistamo on valmistunut vuonna 1973 ja kaikilta osin tekniikka ei vastaa nykyistä käsitystä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Laitosta on saneerattu vuosina 1987, 2002 ja 2003, joten se on teknisesti hyvässä kunnossa ja puhdistustulokset ovat hyviä. Jätevesien käsittelyä voidaan Taivassalossa tehostaa parantamalla nykyisen puhdistamon toimintaa, rakentamalla uusi puhdistamo tai johtamalla jätevedet siirtoviemärillä käsiteltäväksi muualla. Kunta varaa itselleen oikeuden lausunnon täydentämiseen Vehmassalon kuntayhtymän antaman lausunnon jälkeen. Vehmassalon kuntayhtymä (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on lausunnossaan esittänyt mm. seuraavaa:

11 11/18 Kunnan viemäriverkostoon on liittynyt noin 900 asukasta ja jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on Puhdistamolle pääsee sade- ja sulamisvesiä, joiden osuus keväisin ja syksyisin on huomattava. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi viemäriverkostoa tulee edelleen kehittää ja kunnostaa suunnitelmallisesti siten, että sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta vedestä saadaan oleellisesti vähennettyä. Muntinsalmen vesialueen tilaan vaikuttavat jätevedenpuhdistamolta johdettujen käsiteltyjen jätevesien lisäksi Vasikkaluodon pengeralueelta tulevat kuivatusvedet. Näiden yhteisvaikutusta Muntinsalmen vesialueen tilaan tulee edelleen tarkkailla. Samoin tulee tarkkailla puhdistamon toimintaa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää. Nykytilanteessa yhtymähallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä puhdistamolle, mutta pitkällä aikavälillä vesiensuojelun kannalta parempiin tuloksiin päästään suurempiin yksiköihin keskitetyillä puhdistamoilla. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja A (kaksi allekirjoittajaa, )) on ilmoittanut vastustavansa ehdottomasti jätevesien johtamista Muntinsalmeen. Muistuttaja B on Vehmassalon kuntayhtymälle toimittamassaan lausunnossa esittänyt mm. vastustavansa ehdottomasti sitä, että puhdistamolle otetaan lisää jätevesiä puhdistettavaksi, kun nykyinenkään ei pysty puhdistamaan Muntinsalmen vettä. Muistuttaja kysyy myös, onko Muntinsalmen vedestä otettu koskaan vesinäytteitä. Muistuttaja C (kaksi allekirjoittajaa, ) esittävät monien Muntinsalmen asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta mm. seuraavaa: Jätevedenpuhdistamon ja Muntinsalmen ruoppauksen osalta on kuluneina vuosina tapahtunut paljon myönteistä (liitteenä on lehtileike Vakka-Suomen Sanomista ja jäljennös Länsi-Suomen vesioikeudelle tehdystä muistutuksesta; niissä mainitut asiat pyydetään ottamaan huomioon ympäristölupaa käsiteltäessä). Tulevia prosessin parannustoimenpiteitä on pääpumppaamon uusiminen, mikä tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti samoin kuin viemäriverkoston saneeraus. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut lausuntojen ja muistutusten johdosta seuraavan vastineen: Muntinsalmen vedenlaatua on tarkkailtu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta Taivassalon kunnan toimeksiannosta vuodesta 1991 lähtien. Viimeksi tutkimus on tehty vuosina 1999, 2001 ja Puhdistamon vaikutuksia vesistöön on arvioitu myös Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuonna Muntinsalmeen johdetaan myös Vasikkaluodon pengerrysaukon kuivatusvesiä, jotka ovat happamia, eikä voida tarkalleen sanoa, kuinka suuri vaikutus jätevedenpuhdistamon purkuvesistä Muntinsalmeen aiheutuu. Viemäriverkostoa on tarkoitus saneerata, jotta saadaan vähennettyä vuotovesien määrää. Pääpumppaamon saneeraus on toteutettu vuoden 2005 syksyllä. Jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti aikavälillä Viime vuosina puhdistamon toimintaa on saatu tehostettua, jolloin myös Muntinsalmeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt.

12 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 12/18 Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Taivassalon kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen avo-ojan kautta Muntinsalmeen. Lupa myönnetään edellyttäen, että noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksen mukaisesti. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Ojaa purkupaikan ja Muntinsalmen välillä on pidettävä viemärinä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan vähintään lupamääräyksen 2) mukaiset puhdistustulokset ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ja lietteen käsittelystä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevesien käsittelyteho ja päästöt vesistöön 2. Jätevedet on käsiteltävä siten, että Muntinsalmeen laskevaan purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat vuosikeskiarvona laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavoin laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BHK 7ATU 15 mg/l 90 % COD Cr 100 mg/l 80 % Fosfori 0,7 mg/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Nitrifikaatioaste 85 % Päästöt ilmaan ja haju 3. Toiminnasta ei saa aiheutua haitallisia päästöjä ilmaan. Melu 4. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää meluhaittaa. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päiväaikaan klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq )

13 13/18 Viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamon käyttö ja hoito 5. Luvan saajan on pyrittävä johtamaan kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä talousjätevesien kanssa, viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle. Viemäriverkostoon ei saa päästää verkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Kaikki viemäriverkostossa olevat ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen tai ylivuodon kestoajan summaavasti. Puhdistamolla on oltava nimettynä asianmukaisen pätevyyden omaava vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkoston kunnostus 6. Luvan saajan on kehitettävä ja kunnostettava viemäriverkostoa siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien pääsy jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on liitettävä jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetoihin selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Poikkeavat jätevedet 7. Mikäli viemäriverkostoon liitetään sellaista teollisuus- tai muuta toimintaa, jonka jätevedet olennaisesti poikkeavat talousjätevedestä, on jätevesien haitallisuutta tarvittaessa vähennettävä esikäsittelytoimenpitein. Sellaiset laitokset, joiden jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita viemäriverkoston tai puhdistamon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportin yhteydessä. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Puhdistamoliete tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Koneellisesti kuivatun lietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksella, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseinen lietteen käsittely on hyväksytty. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli niitä ei luokitella ongelmajätteiksi. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin tai viemäreihin on estettävä.

14 Varastointi 14/18 9. Kemikaalit ja jätteet on varastoitava sekä käsiteltävä laitosalueella niin, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Mikäli vesistöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on tällöin välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi, sen laadun selvittämiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu 11. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitoksen kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljä kokoomanäytettä vuodessa. Puhdistamolta poistettavan ylijäämälietteen laatu on tutkittava puhdistamokietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailua voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 12. Laitoksen vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Muntinsalmen yhteistarkkailua. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Vesistövaikutusten tarkistettu tarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

15 15/ Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa mm. - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutus mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, varastoinnista ja sijoittamisesta, - muiden jätteiden määrästä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä, - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 14. Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisen kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi tai tarkkailutulosten edustavuuden tai luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tarkkailun tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Purkuojan kunnossapito 15. Luvan saajan on osallistuttava viemäriksi määrätyn purkuojan kunnossapitoon. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen tarkoittama, lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruus-

16 suhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 16/18 Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset perustuvat määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittujen säännösten lisäksi ympäristönsuojelulain 43 ja :iin ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään. Lupamääräyksillä 1 ja 2 varmistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö puhdistamolla. Käsittelyvaatimukset on annettu sen varmistamiseksi, että laitoksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset vesistön tilaan ja käyttökelpoisuuteen jäävät mahdollisimman vähäisiksi ottaen huomioon laitoksen koko ja sijainti. Laitoksen aikaisemman toiminnan tarkkailusta saatujen tulosten perusteella reduktio- ja pitoisuusvaatimukset on mahdollista saavuttaa hoitamalla asianmukaisesti nykyistä puhdistamoa ja kunnostamalla viemäriverkostoa. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 perustuvat eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään ja valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Lupamääräykset 5 7 laitoksen käytöstä ja hoidosta, verkoston kunnostuksesta sekä viemäriin ja puhdistamolle johdettavista jätevesistä on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n vaatimusten perusteella. Määräyksillä tavoitteena on turvata puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja vähentää laitokselle tulevan jäteveden määrä- ja laatuvaihteluja. Teollisuus- ja muiden poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskeva määräys perustuu myös ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ään. Lietteitä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys 8 perustuu jätelain 6 :ään ja jäteasetuksen 7 :ään ja se on annettu jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Varastointia koskeva lupamääräys 9 perustuu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :iin, jätelain 6 ja 19 :iin sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva lupamääräys 10 on tarpeen, koska puhdistamon ja viemäriverkoston toimintaan liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :ään. Tarkkailua kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset on annettu laitoksen toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi ympäristönsuojelulain 46 :n perusteella. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomaiset voivat seurata toiminnan lainmukaisuutta sekä luvassa annettujen määräysten noudattamista. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailuohjelmat on laadittu jo yli 10 vuotta sitten, joten niiden saattaminen ajan tasalle on perusteltua. Purkuojan kunnossapitoa koskeva lupamääräys 15 perustuu ympäristönsuojelulain 43 ja 48 :iin.

17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 17/18 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen, jolla on myönnetty Taivassalon kunnalle lupa jätevesien johtamiseen jäteveden puhdistamolta avo-ojaa pitkin Muntinsalmeen. Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakijan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-48, 52-56, 72, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 7, 9, 12, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä (282/1994) Valtioneuvoston päätös eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin (363/1994) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (Vnp 365/1994, muutettu 757/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄÄMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön päätökseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 18/18 Päätös Taivassalon kunta Keskustie TAIVASSALO Jäljennös päätöksestä Vehmassalon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnissa ja lehdessä Taivassalon kunta Vakka-Suomen Sanomat MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat vaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Heikki Elomaa LIITTEET Valitusosoitus