HENNALA-LAHT maanäytön viitesuunnitelma.. S E N A A T T - K N T E S T Ö T ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY
ALE Suunnittelualue sijtsee Lahden Hennalsa, jossa on emmin toiminut Lahden varusunta. arusunta-alueen vanhimmat raennuset muodostavat ulttuurihtoriallesti arvoaan oonsuuden alueen pohjoossa. Eteläosaan esitetään tässä viitesuunnitelmsa raennettavasi neljä uutta uinraennusten suurorttelia. udiaentaminen sovitetaan vanhaan armialueen miljööseen. iitesuunnitelma on tehty maanomtajan toimesiannosta yhtetyössä Lahden aupungin emaaavoitusen anssa. Alueen itäpuolla ulee seututie. anhal varusunta-alueel saavutaan pohjoen suunnta Paraatiatua pitin. Asemaaava-alueen pohjoosan liiennejärjestelyt perustuvat pitälti varusunnan empaan tieveroon. Suunnittelualueen eteläeen päätyyn raennetaan uusi ajoneuvoliittymä, joa palvee yhteytenä neljään eteläimpään suurortteliin. Alueen eteläosa muodostuu neljästä suurorttelta, jota avautuvat niiden esellä sijtsevaan putoon. Raennuset rajaavat alueen sätä atuveroa atulinjoja myötäiln. Suurortteiden esellä on pysäöinti, joa on rajattu tutusin ja piharaennusin erilen oselupihota ja iialueta. iitteellinen tonttijao on laadittu siten, että raentamhaneiden toteutus voidaan vhetaa. Pohjoempana uudiaentamella täydennetään Paraatientän eteläpuolinen ortteli ja muutama ysittäinen raennuspa. udiaennusten pääiallinen julivumateriaali on punatiili. Katujen suuntset julivut ovat lähes ysinomaan punatiiltä. Raennusten päädysä ja säpihan puolla julivut ovat valoia t hyvin vata pintoja, joita tehostevärien ja puupintojen äytöllä elävöitetään. iitesuunnitelman raennuset on suunniteltu siten, että nisä voidaan halutessa toteuttaa untoja pienelläin esipinta-alalla. Yhdtämällä viitesuunnitelmsa esitettyjä ysiöitä, voidaan esipinta-alaa helposti nostaa. Kien raennusten edustal on varattu lähiiialue pienimmil lapsil ja rauhsaa oselupihaa, joa on erotettu tutusin t piharaennusten avulla pysäöintienttä. Taremmat pihuunnitelmat laaditaan ulin raennushaneel eriseen. iitesuunnitelman maantoerrosessa sijtsevat tilat voidaan avata pihal na un se on tilan äyttötaroitus huomioiden mieästä, esim. talopesulan, erhotilan ja erityesti pyörävartojen ja huoltoyhteysien toimivuuden annalta on hyvä, jos tilta on oma ulo-ovi. arusuntaäytöstä vapautuvien enttien alueella on yllisi maapinta-alaa, jotta maltillella orttelitehouudella on mahdollta järjestää alueen ul maantopysäöintimahdolluus. Raenteellet t maanalset pariratsut eivät o tähän ohteeseen taloudellia. Paripat sijtsevat suurortteiden sällä hajautettuna siten, että unin tontin t taloyhtiön omien uden äytössä ovat, aavamääräysten muset, autopat ovat talon välittömässä läheyydessä. HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY..
¾ umpinnen suurortteli jaautuu useamman pihapiirin ympäril. Suurortteli avautuu ptetalojen vältä lounaeen ohti putoa. Asupysäöinti sijtsee oselupihojen välsä, osittn autoatossa. Karmialueen puolla sijtsevat raennusmsat noudattavat pääosin samaa harjaattota punatiiliaritehtuuria uin alueen pohjoosan raennusetin. Etelän puolla raennusmsoja rytmittävät taattoet osat ja ylimmän errosen tolla t sen yläpuolla sijtsevat osin säänvedetyt huonetot ja taattoet osat. & Pienimuotota täydennyaentamta luuun ottamatta orttelit säilyvät pääosin aluperäessä ussaan. Asuinraentamen errosala m Suunnittelualueen esellä sijtsevaan ortteliin muodostuu useampia pienimittaaavsia oselupihoja, joita jaavat evyen liienteen yhteydet ja upysäöintialueet. täinen orttelinura rajaa rteysen atualuetta, etelän suuntaan ortteli avautuu ohti putoa. Perintetä tyyliä muva punatiiliaritehtuuri saa eteläpuon raennussa rinnalen modernimpaa tyyliä ja vhtevuutta attomalmsa. Asuinraentamen errosala m Alueen ajoneuvoliiennettä syöttävän uuden tielinjausen länsipuolta rajaa nelierrosten lamellitalojen rintama. Kadun puolla parveeet ovat säänvedetyt, säpihan suuntaan ulonevat. Saman orttelin toella reunalla asierrosten rivitalojen säänäynnit aueavat säpihal ja omat untopihat länteen, upysäöinti jää orttelin esel. Asuinraentamen errosala m Suurorttelin pohjoossa ptetalojen pihat liittyvät aluetta halovaan putoon. tsenäyydenputon suuntaan raennussa on punatiilet, rauhallet julivut; säpihan puolla värimalma on monipuolempi ja aritehtuuri vhtevampaa. Asuinraentamen errosala m Alueen aaonuraa rajaavat puolittn umpinsten orttelipihojen ympäril iertyvien lamellitalojen msat. laaninadun suuntaan raennussa on punatiilet, rauhallet julivut; säpihan puolla värimalma on monipuolempi ja aritehtuuri vhtevampaa. Korttelialueel jäävä valmtunut vartoraennus voidaan hyödyntää vapa untojen uloiluvälinevartona. Asuinraentamen errosala m Korttelin itäpäässä sijtsee raennettu oulutushalli, joa säilytetään toimitilaäytössä. Hallin pal voidaan mahdollesti myöhemmin toteuttaa rivitaloja. Korttelin esel sijoittuu -errosten, harjaattoten rivitalojen rajaama umpipiha. Alueen länsipäässä, ulutautiaalan puolla sijtseval tontil tue varaus n. m:n julel raennusel, jona äyttötaroitus tarentuu myöhemmin. Korttelin pääiallinen julivumateriaali on punatiili. Säilytettävä halli m Asuinraentamen errosala m Julinen raennus n m Paraatiadun vartta reunustavat () erroset uinraennuset, joiden aritehtuuri sopeutuu armiraennusten punatiilijulivuihin ja harjaattoihin. Korttelin esiosan nelierroset errostalot suojaavat oselupihoja melulta. Helsingintien puoella osalla orttelia rajaa untojen pysäöinti autoatosineen. Korttelin eteläossa sijtsevat museoraennuset vuodelta säilyvät museoäytössä ja niiden pihapiiri täydennetään aluperäen armuunnitelman museen muotoon uinraennusilla. Säilytettävät museot m Asuinraentamen errosala m tsenäyyden puto tsenäyyden puto on vhteva ja symboliarvoltaan täreä msematila, jossa ei o erityiä luontoarvoja. Puto säilyy ennallaan. Puton omsa ova puusto sovitetaan yhteen uuden evytväylän varrel tutettavan puurivin anssa osana vihersuunnitelmaa. HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY..
:. : : : : : Paraatiatu OP-SE. H. Y RK K. T S TP ET RN KO p- K : p ES K NT (/,) p- LPA- AK- : +yht +yht MARSSPSTO L T L +yht ---M AK- +yht : p- :. RKY TE KAT Kaavaluonnos, syysuu : : HOM! Päivitetyt mitoitustiedot s. aavaluonnos ja aavelostus esipinta-ala.hum N AN LA HENNALAN PSTO. : (/. p-,,) - aj o p- +yht L. ap/ p/ auolämpö. L/s : +yht em em em em em em em AH AK- p- ap/ p/ auolämpö +yht TSENÄSYYDENPSTO +yht AK-. +yht p- +yht TAKOKAT : AK- ap/ p- p/ auolämpö p- LPA- (/,,) RKY +yht. p- :. +yht +yht p- Sotilaalan vanha, raennettu osa on aluaan ollut tara-ampujarymentin aala. Kasierrosessa pitänomsessa tiiliraennusessa on veä uloneva esiosa, jossa pääsäänäynti ja ummsain päässä symmetresti lievemmin ulonevat raliitit. uonna valmtunut aalan uudempi osa on osoittautunut huonountoesi. iitesuunnittelun yhteydessä on tutittu mahdolluutta raentaa jotauinin samal pal, suojeltavan osan viereen, tuetun palveluumen ysiö. +yht ap/ p/ pima p- auolämpö. ap/ p/ auolämpö - - - - - - YHT. AKR- p- m HENNALA-LAHT K : : ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY. : : :. +yht p- p- +yht ortteli nro: p- t ap/ p/ auolämpö SR p- p- ap/ AKR- Hennalsa matonmuotoja on äytetty hyväsi sijoittamalla varusunnan iro alueen oreimmal ohdal ja siitä on samalla tehty emaaavallen sommitelman esus, jona ympärillä armiraennuset muodostavat tivuen olmion. Tähän liittyy diagonaalesti putoatu, jona varrella sijtsevat päällystön punatiilet uinraennuset seä adun päätteenä omendantin uintalo upseerierhon liittyessä tähän oonsuuteen. MA R.. SS KA p- +yht +yht : t ap/ p p/ auolämpö esipinta-ala,hum AK- p- +yht t p- : u/ p- : : p-. ap/ p/ +yht t KTY- p- AK-. +yht p- : t t. +yht ap/ p/ u/ auolämpö +yht ap/ +yht (/ p/,,). pima auolämpö p- +yht ap/ p/ auolämpö u/ p- : p- AKR- ap/ LPA- u/ em em em em em em SR- (/,) AK AT SO +yht ap/ p/ p- Y-.. PA TA LJ O z ONA ET NPO LK /t OPERAA TOKAT t - - - - - YHT. p- : (,,) pv- dba p-. LPA- :. RKY. LPA- dba ap/ K p- ortteli nro: dba SR- t. P dba t p- SR- u/ p- S LK. ap/ p esipinta-ala,hum ap/ pv- E SK AT L LÄÄKNTÄLOTANPSTO L SR- dba. ap/ pv- NG N PA TA LJ OO NA AR- NK ap/ AT auolämpö p-. SR- p- ap/ auolämpö AR- t. KNNAKKKLA : :. p- () pv- pv- ap/ t LPA- - SR- p- j pv- t SR L pv- LPPKENTTÄ HENNALA P/s ESTPSTO P/s p-.. ap/ pv- pv- p- - /ru/ p- t j j j AP t. AP SR-. j j. at EN PO LK j AP - NTÄN POLK : +yht AP pima LPP KE TK AT PSEERKERHONPSTO j TA HE O S SR- ap/ pv- em em em em em em em em em em ap/ pv- - - L/s - - - - - - - YHT. pv- YH- ap/ p/ pv- ESKNT AKAT t j ap/ p- z ET SR- p- - p YL- j t t : p- AA s p- u/ K NP OL LS SP PO pv- M K AM TA SO STO. P p- ap/kt) PA R : ap/ pv- ODN pv- P K ortteli nro: p- SR- p- KAT K SO T LAS K :. O SGNAALPOLK : - PP - OP - : p- P.. KAT L AN NA EN. HEL S...
................... ---M ---M..... ---M.......................................................... ---M........................................ ---M................... ---M............. ---M........................ ---M................. ---M......................... : AP AP AK AP AK AP AK AP AK AP AK AP AK AP AP AP AP AP AP AP AP AP AP AP AK AP AP AK AP AP AK AP AK AP AP AP AK AP AP AP AP AK AP AP AP AK AP AK AP AP AP AP AP AP AP AK AP AP AP AP AP AP AP AP AP AP AP AK AP AK AP AK AP AP AP AP / AP AP / AP / AP AP AP AP AP / AP AP AP AP AP AP Helsingintie AP : : Tuhimonpolu : ortteli nro: - em - em - em - em - em YHT. em esipinta-ala,hum ortteli nro: - em - em - em - em YHT. em esipinta-ala,hum ortteli nro: - em - em - em - em - em - em YHT. em esipinta-ala,hum : : AP AK AP AP AP AP AP AP AP AP AK AP AP AP AP AP AP AP AP AK AP AP Helsingintie ortteli nro: - em - em - em YHT. em esipinta-ala,hum : AK AP AK AP AK AP AP laaninatu AP AP : laaninatu : HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY.. Peitsiatu
...... ---M ---M........... ---M... :..... ---M... ---M... ---M........................ ---M ---M.. :........... gintie..... : Helsin..... ---M.. ---M......... ---M................ ---M.. ---M..... imon. :....... ---M : :........................................................... ---M................................. gint ie... Helsin pol :... Tuh.......... :.. ---M.. ---M.... ---M..................................... :. Helsi. ngin tie. :.............. :.... laanina. : tu.. :.... Punatiilinen ysierrosinen raennus on raennettu venäläellä audella priaatin omentajan talosi, mutta vuonna sen ilmoitetaan ovan yhä eseneräinen. Raennus on ysi olmesta armialueen aaoossa sijnneesta raennusesta, jota oli ryhmitetty pihan ympäril.. HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY... iatu. : ätie tt Ken Peits......... atu in an la :. Punatiilinen asierrosinen tiiliraennus on raennettu venäläellä audella ansliasi, mutta vuonna sen ilmoitetaan ovan yhä eseneräinen upseeribrigadiraennus. Kasi- ja olmeymmentäluvulla se oli apitulanttien, anta-aliupseerien, uinraennusena, samoin sotien jäleen. Korjaus Sotillääetieteen museosi aloi ja museo avattiin. Tiiliaritehtuuriltaan raennus liittyy alueen armiraennusiin... u
+., em,,,,,,,,,,,, em,,,,,,,,,,,,,, em Raennusten attomuodot ja julivumateriaalit noudattavat alueen punatiiliaritehtuurin värimalmaa ja harjaattojen muotoja varsinin teiden varsilla. Myös alueel tyypillet puurivit jatuvat myös uudiaennusten alueel. iitesuunnitelman pohjaratsut perustuvat ahteen porräytävän perustyyiin, joita varioimalla muodostetaan alueen ortteliraenne. Suun-, nitteluratsussa on huomioitu mahdolluus toteuttaa eri ooia unto-,,, ja, van pientä ysiötä alaen.,,, a, em paraa*atu,,,,, em,,,,,,, em,,, em,,,,,,,, +. +. +. +. +. +. +. +. +. : HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY..
+. +. +. +. +. +. +. +. +. x"#atu Näymä Y-tontilta ohti museoita. Näymä uudel tonttiadul. Kevytliienneaavio : uusi tonttiatu HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY.. laaninatu...... Peitsiatu....... laaninatu...... Helsingintie. :................................................................................ ---M........................ Helsingintie............. Kenttätie : : :. : : :.................................... : :.... ---M.............. ---M ---M..... :.... Tuhimonpolu : :..................... ---M ---M........... ---M.... ---M.. ---M ---M.... :
udiaennusten alueen suurortteiden esellä sijtseva tsenäyydenputon jate on alueen sydän. Kta suurortteta on yhteys putoon ja putoa pitin ulevia evyen liienteen reittejä pitin itään Helsingintien alitse johtaval aliulul ja länteen ohti entiä harjoitusenttiä ja Halomäeä. Luonteeltaan puton uusi osa on pääosin luonnontilnen t metsittyvä. Siellä täällä sijtsevat nurmiauiot t niityt toimivat alueen uden yhteinä virtys- ja uloilualueina. iheralueilla on myös täreä rooli alueen huvesien hallinnsa.... AP. em...... em......... AP AP AP. AP... AP...... AP... AP ---M.. AP.... AP...... em......... em. AP AP AP. AP. em..... em. yhteys alueen länsiosaan.. em............. nurmienttä.......... em metsäinen putio. AP AP.......... em.... AP. em.... TSENÄSYYDEN PSTON JATKEENA.... S PSTOAKSEL ALEEN KESKELLÄ......... em...... em.......... em......... uusi atu.......... em........ em......... em.............. em. AP. em..... AP AP AP AP AP. em....... :.... :.. HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY... em. em. em
........... em........ em.. ii. yhteys putoon. em.......... :. MASSPNEN PENKK. NRMKENTTÄ.. AP AP AP AP AP AP. em..... NTTY.. yhteys putoon KOSTEKKO :. AP AP AP AP AP AP ii. PTKOSPT. Helsingintie... AP AP. AP...... em AP.. AP.... SÄLYTETTÄÄ PHARAKENNS.. (uva: Petri Saarinen). AP. AP. säilytettävä piharaennus.. AP yhteys putoon. AP.. AP.... laaninatu....... AP Karmialueen eteläossa muta raennusta erillään sijtsee vuonna raennettu vartoraennus. Pulpettiattoinen ysierrosinen raennus on betoni- ja tiiliraenteinen ja julivuiltaan rapattu. Sen etusivulla on oo raennusen vyinen ltauslturi. aaan eltsesi maalattu raennus on yilmeeltään funtionaltinen. Suurorttelien pihat jaautuvat raennettavasi taroitettuun, pysäöinti- ja oseluvyöhyeiin, joita rajaavat pensdat ja tutuset, dat ja pergolaraenteet, seä piharaennuset ja atoset. Putoalueen eteläin äri apenee hieman nyyestä. Nyyen putoalueen pohjoossa tehdään evyitä parannustoimenpiteitä ja esialueilla sadevesien hallinnan edellyttämät maaraennustyöt. HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY..
HENNALA-LAHT ARKKTEHTTOMSTO PETR ROHANEN OY..