OSA 2: MATEMATIIKKAA TARVITAAN, LUKUJONOT JA SUMMAT SEKÄ SALAKIRJOITUS



Samankaltaiset tiedostot
1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

Induktio, jonot ja summat

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

1. OSA: MURTOLUVUT, JAOLLISUUS JA ARKIPÄIVÄN MATEMATIIKKAA

Salakirjoitusmenetelmiä

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Aritmeettinen jono

Aritmeettinen lukujono

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Tehtäväsarja A. 2. a) a + b = = 1 b) (a + b) = ( 1) = 1 c) a + ( b) = 13 + ( 12) = = 1.

Koostanut Juulia Lahdenperä ja Rami Luisto. Salakirjoituksia

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain.

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

Ongelma 1: Miten tieto kannattaa koodata, jos sen halutaan olevan hyvin vaikeasti luettavaa?

Ma4 Yhtälöt ja lukujonot

A Lausekkeen 1,1 3 arvo on 1,13 3,3 1,331 B Tilavuus 0,5 m 3 on sama kuin 50 l 500 l l C Luvuista 2 3, 6 7

MAA Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää.

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Matematiikan tukikurssi

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Muunnokset ja mittayksiköt

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

2 arvo muuttujan arvolla

LYHYT MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

Integrointi ja sovellukset

Kokelaan sukunimi ja kaikki etunimet selväsi kirjoitetuna. Kaava 1 b =2a 2 b =0,5a 3 b =1,5a 4 b = 1a. 4 5 b =4a 6 b = 5a

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

5 Kertaus: Matemaattisia malleja

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

1 Luvut jonossa 1. Kuinka monta pikkuneliötä on a) neljännessä kuviossa b) seitsemännessä kuviossa c) kymmenennessä kuviossa?

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

derivaatta pisteessä (YOS11) a) Näytä, että a n+1 > a n, kun n = 1, 2, 3,.

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

Prosentti- ja korkolaskut 1

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Miltä työn tekeminen tuntuu

Jaksolliset suoritukset, L13

Cadets Sivu 1 RATKAISUT

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

LUKUTEORIA johdantoa

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Koontitehtäviä luvuista 1 9

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

MAB Jussi Tyni. Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää.

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

ja λ 2 = 2x 1r 0 x 2 + 2x 1r 0 x 2

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 5 / vko 41

2 Pistejoukko koordinaatistossa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Matematiikan tukikurssi

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Transkriptio:

OSA : MATEMATIIKKAA TARVITAAN, LUKUJONOT JA SUMMAT SEKÄ SALAKIRJOITUS Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Pyydä ystävääsi ajattelemaan jotain lukua väliltä 3. Anna hänelle tämän jälkeen viisi oheista numerokorttia. Pyydä takaisin ne kortit, joissa hänen valitsemansa luku esiintyy. Kun lasket yhteen saamiesi korttien vasemmassa yläkulmassa olevat luvut, saat summaksi ystäväsi valitseman luvun.

D. MATEMATIIKKAA TARVITAAN Seuraavissa tehtävissä pääset soveltamaan osaamiasi matematiikan taitoja! Tehtäviä. Tuomon polkupyörän rengas on 6 tuumainen. Laske, kuinka monta pyörähdystä rengas pyörähtää 0 kilometrin matkalla. Mikäli et tiedä, paljonko yksi tuuma on, etsi tieto esimerkiksi netistä.. Pelastushelikopteri Sepe lentää Oulusta 80 km pohjoiseen, sen jälkeen 0 km itään ja siitä suoraan takaisin lähtöpaikkaan. Laske reitin pituus. 3. Satelliittimittaukset muodostavat tärkeän osan ilmatieteen laitoksen käyttämistä havainnoista. Satelliiteilla havainnoidaan säätä, ilmakehän koostumusta, maanpintaa ja avaruutta. Satelliitit kulkevat useilla erilaisilla radoilla maanpinnan suhteen. Satelliitti A kiertää maata päiväntasaajan yläpuolella 35 000 km:n korkeudessa ja satelliitti B puolestaan 38 000 km:n korkeudessa myös päiväntasaajan yläpuolella. Kuinka paljon pidemmän matkan satelliitti B kulkee yhden kierroksen aikana? Maan säde on 6 370 km. 4. Laseretäisyysmittarilla mitattiin etäisyys silmien tasolta puun latvaan ja vaakasuorassa suunnassa puun runkoon. Molemmat mittaukset tehtiin samalta paikalta. Silmien tasolta eli,7 metrin korkeudelta mitattuna saatiin etäisyydeksi puun latvaan 43 m ja sen runkoon 38 m. Kuinka korkea puu oli? 5. Pikavippi tarjoaa helppoa lainaa. Esimerkiksi 00 euron lainasta yhdeksi kuukaudeksi joutuu maksamaan takaisin 49. Laske lainan vuosikorko ja vertaa sitä jonkun pankin myöntämään asuntolainan korkoon, jonka suuruuden voit kysyä esimerkiksi vanhemmaltasi tai katsoa tiedon pankin internetsivuilta. Tehtävän laskettuasi mieti tarkkaan, kannattaako pikavippiä ottaa.

6. a) Ota selvää, mitä tarkoitetaan kultaisella leikkauksella ja missä sitä hyödynnetään. b) Piirrä kultainen suorakulmio, jonka ohjeet löydät esimerkiksi internetistä. 7. Tutki, minä viikonpäivänä olet syntynyt. Apua ongelmaan löydät OuLUMA:n sivuilta. Siellä on monia muitakin mielenkiintoisia tehtäviä ratkaisuineen. Matematiikkaa tarvitaan! http://ouluma.fi/0//syntymapaiva/. 8. Ari tallettaa tililleen 000 kahdeksi vuodeksi. Talletuksen ensimmäisen vuoden korko lasketaan aina vuoden kuluttua talletuksen alkamisesta, joten jälkimmäisen vuoden talletuskorko lasketaan sijoitetulle pääomalle ja vuodessa kertyneelle korolle. Esimerkiksi, mikäli vuotuinen korkoprosentti olisi 4 %, niin vuoden jälkeen kertynyt talletus olisi 4 4 000 000 000 ( ). Toisena vuonna tämä summa kasvaa taas 00 00 korkoa 4% eli lopullinen säästösumma on: 4 4 4 4 4 4 000 ( ) 000 ( ) 000 ( ) ( ) 000 ( ). 00 00 00 00 00 00 Täten yleistäen voidaan todeta, että mikäli vuotuinen korkoprosentti on p, p niin talletuksen loppusumma on kahden vuoden kuluttua 000 ( ) Jos 00 tuntuu tosi vaikealta, kysäise opettajalta apua. Mikä pitäisi vuotuisen korkoprosentin p olla, jotta Ari saisi kahden vuoden jälkeen 080? Vertaa saatua tulosta nykytalletusten korkoprosenttiin, joita löydät esimerkiksi pankkien nettisivuilta. 9. Maan vetovoimasta aiheutuvan putoamiskiihtyvyyden voi määrittää heilurin avulla. Heilurin heilahdusaika ääriasennosta toiseen ja takaisin lasketaan l kaavasta T, g missä l on heilurin langan pituus ja g on putoamiskiihtyvyys. Ratkaise kaavasta putoamiskiihtyvyys g. Voit myös rakentaa langasta ja punnuksesta heilurin, mitata heilurin pituuden l ja heilahdusajan T sekä laskea sen jälkeen näiden avulla putoamiskiihtyvyyden g arvon.

0. Äänen nopeus ilmassa ei ole vakio vaan se riippuu muun muassa ilman lämpötilasta. Lämpötilan muutoksen vaikutus äänen nopeuteen täytyy huomioida esimerkiksi isojen konserttien äänentoistoa järjestettäessä. Lämpötilan ja äänen nopeuden välistä yhteyttä kuvaa yhtälö v v T T, missä v on äänen nopeus lämpötilassa T (Kelviniä) ja v on äänen nopeus lämpötilassa T (Kelviniä). Ratkaise yhtälöstä T ja laske lämpötila, jossa äänen nopeus on tiedetään, että m 0 C : n lämpötilassa äänen nopeus on 33. s m 350, kun s. Liikkuvalla kappaleella on aina liike energiaa. Liike energian suuruus lasketaan kaavasta Ekin mv, missä v on kappaleen nopeus ja m on kappaleen massa. Maan vetovoimasta johtuen kappaleilla on niiden paikasta riippuvaa potentiaalienergiaa. Potentiaalienergian suuruus lasketaan kaavasta E pot mgh, missä h on kappaleen korkeus normaalitasoon, yleensä Maan pintaan nähden. Uimahyppääjän kiivetessä hyppytorniin hänen potentiaalienergiansa kasvaa. Hypyn aikana potentiaalienergia muuttuu liike energiaksi niin, että juuri ennen veteen osumista kaikki potentiaalienergia on muuttunut liikeenergiaksi. Ratkaise tätä tietoa käyttäen uimahyppääjän nopeus ennen veteen osumista, kun hyppy tehdään 0 metrin korkeudelta. Maan m putoamiskiihtyvyys g 9.8. s Vinkki: Ratkaise nopeus yhtälöstä mv mgh.

E. LUKUJONOT JA SUMMAT Tehtävä. Lukujonoja: Tehtävänäsi on luokitella seuraavat jonot luokkiin aritmeettinen jono, geometrinen jono, muu jono. Luokkien ominaisuudet ovat seuraavat: aritmeettisen lukujonon kahden peräkkäisen termin erotus on vakio, geometrisen lukujonon kahden peräkkäisen termin osamäärä on vakio. A.,,,,, B. 9, 6, 3, 30, C. 0.5, 0, 0.5,.0,.. D.,,,,... 6 3 3 E. 0, 0, 40, 80, F. 0, 0, 40, 80, G., 4, 9, 6,.. H., 8, 30, 4, I. 8, 6,, 3, J. 3,, 4,, 5, K. 0,,, 3, L.,,,,... 8 3 M. 3, 6,, 4, N. 0.5,,.5,,.5, O. 5, 9, 3, 7 P. 8, 4,,, Q., 3, 5, 7, R. 0, 05, 08., S. 5, 5 5,,,... 4 4x,8x,... 4 8 U. 5, 75, 45, V., 8, 7, 36, W. x, x+3, X. x, x+, x+4, x+6, 7, x+6,3x+, Y. 50, 40, 30, 0, Z. 50, 40, 30, 0, 3 4 Ä. x, x, x, x,... Ö. 4, 4,8,8,6,... Lasketaan aritmeettisen lukujonon, 3, 5,...,49 summa S n = 3 5... 49 seuraavasti: S n 3 5... 49. Myös S 49 47 45.... Kun lasketaan yhteen yhtälöiden vasemmat ja oikeat puolet saadaan: n S n ( 49) (3 47) (5 45)...(49 ) 75 50 75 ( 49), 75 ( 49) 49 josta edelleen S n 75. Tässä siis 75 on yhteenlaskettavien termien lukumäärä sekä ensimmäinen yhteenlaskettava on ja viimeinen yhteenlaskettava on 49, merkitään a, a 49, n 75. 75 Yleistyksenä saadaan aritmeettisen lukujonon summakaavaksi: ( a a n ) Sn n. Tässä siis n on yhteenlaskettavien lukumäärä, a summan ensimmäinen ja a summan viimeinen termi. Huomaa, että tämä pätee vain aritmeettisen lukujonon summalle. n

Tehtäviä 3. Laske aritmeettinen summa 3 0 3 6... laskemalla ensin kaikki termit yhteen ja sitten käyttämällä edellä esitettyä summakaavaa. 4. Laske 50 ensimmäisen kolmella jaollisten positiivisten lukujen summa.

F. SALAKIRJOITUS Salakirjoituksen eli kryptografian lähtötilanne on selkoteksti, joka yleensä kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja josta sanavälit poistetaan. Selkoteksti salataan salausavaimella ja salattu viesti puretaan purkuavaimella. Henkilöä, joka yrittää murtaa salakirjoituksia, kutsutaan kryptoanalyytikoksi. Aiemmin salausavain ja purkuavain olivat samoja tai ainakin toisen pystyi päättelemään toisesta. Nykyaikaiset salakirjoitukset ovat niin kutsuttuja julkisia salakirjoituksia. Ne toimivat niin, että salausavaimen voi julkaista vaikka sanomalehdessä, mutta salatun tekstin osaa purkaa vain se, joka tietää purkuavaimen. Sen päätteleminen salausavaimesta on erittäin vaikeaa. Nämä salakirjoitukset perustuvat yleensä varsin vaativaan matematiikkaan. Esimerkiksi paljon käytössä oleva RSA salauksen salausavain perustuu hyvin suureen lukuun ja purkuavain taas kahteen alkulukuun, jotka ovat salausluvun alkutekijät. Nämä alkutekijät ovat myös varsin suuria. Vanhoissa salausmenetelmissä teksti salakirjoitettiin niin, että yksittäinen kirjain koodautui aina samalla tavalla, esimerkiksi A kirjaimen tilalle tulee aina sama toinen kirjain. Tällaiset salaukset ovat helppo purkaa tilastollisin menetelmin, jos tekstiä on vähänkään enemmän käytössä. Esimerkiksi jos tiedetään, että viesti on suomea, niin suomen kielessä esiintyy tietty prosentti esimerkiksi A kirjainta. Uudemmissa menetelmissä koodataan yleensä useamman kirjaimen ryhmiä. Alla oleva tehtävä 34 on alkeellinen esimerkki tällaisesta salauksesta. Salakirjoitus on varsin vanha ilmiö. Jo Vanhasta testamentista löytyy Atbash salauksella koodattuja nimiä. Siinä salaus toimii niin, että aakkosiston ensimmäinen kirjain korvataan viimeisellä, toinen kirjain toiseksi viimeisellä jne. Samantapaiseen ideaan perustuu Caesar salaus. Siinä kirjain korvataan toisella kirjaimella, joka saadaan menemällä aakkosistossa jokin askelmäärä eteenpäin. Esimerkiksi Caesar 5 salauksessa A korvataan kirjaimella F, B kirjaimella G jne. Lopussa esimerkiksi Y korvautuu kirjaimella A ja Z kirjaimella B. Tehtäviä 5. Viesti on salattu Caesar 3 koodilla ja se sisältää vihjeen, kuinka viesti puretaan. VIESTI : VHXUDDYDYLHVWLRQNLUMRLWHWWXORSXVWDDONXXQMDFDHVDUNRR GDWWX VIESTI : VRRPÅCCSHUHVÅWCYRFÖCOÅLSV

6. Seuraava salakirjoitettu viesti on tehty niin, että aakkoset on numeroitu alkuluvuiksi järjestyksessä (siis A =, B = 3, C = 5 jne.). Teksti on jaettu kahden kirjaimen ryhmiin ja kukin ryhmä on muutettu luvuksi p q, missä p on ensimmäistä kirjainta vastaava alkuluku ja q on toista kirjainta vastaava alkuluku. Jos viimeinen kirjain jää ilman paria, niin se koodataan luvuksi p 09 (tätä et tarvitse tässä tehtävässä). Esimerkiksi luku 99 jaetaan alkutekijöihin: 99 09 9 9, joten tässä p = 9 ja q =. Koska alkulukuja ovat, 3, 5, 7,, 3, 7, 9,..., luku 9 vastaa kirjainta H ja luku kirjainta E. Täten luku 99 vastaa tavua HE. Pura alla oleva viesti jakamalla luvut alkutekijöihin. VIESTI: 68 48 37697 OPASTUS: Tarvittavat 30 ensimmäistä alkulukua ovat, 3, 5, 7,, 3, 7, 9, 3, 9, 3, 37, 4, 43, 47, 53, 59, 6, 67, 7, 73, 79, 83, 89, 97, 0, 03, 07, 09 ja 3.