Palveluverkko- ja 23 20.01.2015 organisaatiotyöryhmä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 19 24.02.2015 Kirjastoverkko 126/00.01.02/2015 PALRYH 20.01.2015 23 Lohjan kaupunginkirjastoon kuuluvat pääkirjasto sekä seitsemän lähikirjastoa, Karjalohjan, Mäntynummen, Ojamon, Pusulan, Sammatin, Saukkolan ja Virkkalan kirjastot. Lisäksi kirjastoon kuuluu kaksi kirjastoautoa, v. 2014 alussa käyttöön otettu eteläisen Lohjan kirjastoauto Saima sekä v. 2013 kuntaliitoksessa tullut pohjoisen Lohjan kirjastoauto Nuppu. Saukkolan, Pusulan ja Karjalohjan kirjastot liitettiin kuntaliitosten myötä v. 2013 kaupunginkirjastoon. Henkilötyövuosia kaupunginkirjastossa on yhteensä 38,6, josta pääkirjaston osuus on 22,3 henkilötyövuotta. Pääkirjastoon on keskitetty useita tehtäviä, kuten aineiston hankinta ja saapumisvalvonta, luettelointi, laskujen käsittely ja tiliöinti, perintä ja laskutus, tilastojen kokoaminen, kirjastojärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät, kotisivujen ylläpito, sosiaalisesa mediassa tiedottaminen sekä muu yhteinen tiedottaminen. Hankintaosastolla työskentelee kolme henkilöä, jotka osallistuvat myös jonkin verran asiakaspalveluun. Kaupunginkirjaston lainojen ja kävijöiden määrät ovat lisääntyneet kirjastolaitoksen laajennuttua. V. 2013 kirjaston lainaus oli 815 472 ja se lisääntyi 10,9 %. Kirjastokäyntien määrä oli 376 598 ja se oli 11,7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. WWW-käyntien määrä lisääntyi 37 % ja oli 284 612. Kirjasto tekee myös kotipalvelua. V. 2013 asiakkaita oli 21 ja lainoja 2744. Lainaajia oli v. 2013 34 % asukasluvusta, 16 509. Kirjastoaineistoa hankittiin 18 300 kpl ja kokoelman suuruus oli 336 271. Kirjasto on sitoutunut Kulttuuripolku-hankkeeseen. Kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyösuunnitelma on nivelletty osaksi Kulttuuripolkua. Kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetusta pyritään antamaan kaikissa kirjastopisteissä. v. 2013 kirjastoissa järjestettiin 153 kirjastonkäytön opetustuntia, joiden osallistujamäärä oli 2632. Satutunteja ja muita lasten tilaisuuksia järjestettiin 300 ryhmälle, 5631 osallistujalle. Kirjavinkkausta järjestettiin 44 kertaa ja osallistujia oli 874. Päiväkoti- ja kouluryhmät tekevät myös omatoimisia kirjastokäyntejä, v. 2013 yhteensä 1191 kertaa. Kaupunginkirjaston eri pisteissä järjestetään nykyisin paljon tapahtumia, kirjailijavierailuja ja näyttelyitä. Vuonna 2013 tapahtumia järjestettiin 368 kertaa ja niissä oli osallistujia 7492. Näyttelyitä oli 81 kpl. Viime aikoina on järjestetty tietotekniikan pienryhmäopetusta senioreille. Virkkalan kirjastossa kokoontuu Lukupiiri kuukausittain. Lohjan kaupunginkirjasto toimii Lukki-kirjastokimpassa yhdessä Vihdin kunnankirjaston ja Karkkilan kaupunginkirjaston kanssa. Kolmen kunnan
asukkaat saavat vapaasti lainata kirjoja mistä tahansa kirjastoista ja palauttaa lainansa mihin tahansa kolmen kunnan kirjastoista. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Axiell n Origo sekä yhteinen verkkokirjasto, Web-Origo. Kirjastoilla on yhteiset kokoelma-, asiakas- ja lainausrekisterit ja yhteinen kirjastokortti. Seutukuljetus kiertää kaksi kertaa viikossa kirjastojen välillä. Kirjastoaineistohankinnat on kilpailutettu yhdessä. Lukki-kirjastot ovat saaneet merkittäviä summia avustuksia yhteisiin projekteihin Uudenmaan ELY-keskukselta/Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Vuonna 2013 kaupunginkirjaston lainoista pääkirjaston osuus oli 58 %. Virkkalan kirjaston osuus oli 10 %. Mäntynummen ja Ojamon kirjastojen lainaus oli 7 % kokonaislainauksesta. Saukkolan, Sammatin, Pusulan ja Karjalohjan kirjastojen osuus lainoista oli noin 3 %. Eteläisen Lohjan kirjastoauton lainat olivat 5 % ja pohjoisen Lohjan kirjastoauton lainat 1 % kokonaislainauksesta. Pääkirjastossa kävi v. 2013 keskimäärin 73 asiakasta aukiolotunnin aikana. Seuraavaksi eniten käyntejä oli eteläisen Lohjan kirjastoautossa, 34 käyntiä. Ojamon kirjastossa oli 25 käyntiä ja Mäntynummen kirjastossa 23 käyntiä aukiolotunnin aikana. Virkkalan kirjastossa käyntejä oli 19. Pohjoisen Lohjan autossa käyntejä oli 18. Karjalohjan kirjastossa käyntien määrä oli 16. Saukkolan ja Pusulan kirjastoissa kävi aukiolotunnin aikana keskimäärin 9 asiakasta ja Sammatin kirjastossa 8 asiakasta. Kirjastojen suoritteita on laskettu myös laskemalla yhteen kävijät ja lainat aukiolotuntia kohti. Näin mitattuna pääkirjaston suorite on luonnollisesti suurin, 253. Mäntynummen, Ojamon ja Virkkalan kirjastojen ja eteläisen Lohjan kirjastoauton suorite oli kaikilla alle 70. Sammatin, Saukkolan ja Pusulan kirjastojen suorite oli noin 28. Pohjoisen Lohjan kirjastoauton ja Karjalohjan kirjaston suorite oli noin 35. Karjalaohjan kirjaston suoritetta nostaa runsas käyntien määrä, vaikka lainojen määrä oli pienempi kuin muissa pienissä kirjastoissa. Lohjan kirjaston tunnuslukuja on verrattu myös Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Porvoon, Raaseporin, Tuusulan ja Vihdin lukuihin. Mukana ovat myös vastaavat luvut Etelä-Suomen läänistä ja koko maan tilastot. Tilastot on saatu Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Tilastojen mukaan Lohjalla on vertailukunnista tihein kirjastoverkko. Raaseporissa on 5 lähikirjastoa, Porvoossa ja Tuusulassa 3, Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä 2, Järvenpäässä ja Vihdissä 1 ja Keravalla ei yhtään. Ainoastaan Lohjalla on 2 kirjastoautoa. Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa ja Vihdissä on kussakin yksi kirjastoauto. Lohjan kirjaston toimintakulut asukasta kohti olivat v. 2013 53,23, kun ne koko maassa olivat 59. Vertailukunnista Keravan, Nurmijärven, Porvoon ja Vihdin kirjastojen toimintakulut olivat suuremmat kuin Lohjan kirjaston. Kirjaston henkilöstökulut olivat 32,77 /asukas, joka on vertailukuntia suurempi. Vertailukunnista ainoastaan Porvoon kulut olivat suuremmat. Lainan hinta oli Lohjalla 3,10, mikä oli alle koko maan keskiarvon, joka oli 3,43 ja vertailukunnista pienempi kuin Porvoossa, Raaseporissa ja Tuusulassa. Lainaus asukasta kohti oli v. 2013 Lohjalla 17,16. Se oli
suurempi kuin Porvoossa, Raaseporissa ja Tuusulassa. Taloudellisuusluku (henkilöstökulut + aineistokulut/käynnit + lainat) oli Lohjalla 1,60. Se oli huonompi kuin koko maan keskiarvo 1,47. Vertailukuntien taloudellisuusluvut olivat paremmat muilla kunnilla lukuun ottamatta Porvoota ja Raaseporia. Taloudellisuuslukuun vaikuttavat Lohjalla muita kuntia suuremmat henkilöstökulut. Kirjaston käyttöluvut ovat Lohjalla kohtuullisen hyvät. Lähimmät naapurikuntien kirjastot sijaitsevat seuraavasti: Naapurikuntien kirjastoista Salossa on 9 lähikirjastoa ja Inkoossa 1.Karkkilassa ja Siuntiossa ei ole lähikirjastoja. Salossa on 2 kirjastoautoa. Inkoossa, Karkkilassa ja Siuntiossa ei ole kirjastoautoa. Lähimmät naapurikuntien kirjastot sijaitsevat seuraavasti: Vihdissä pääkirjasto ja 1 lähikirjasto, Karkkilassa pääkirjasto, Raaseporissa pääkirjasto ja 5 lähikirjastoa, Salossa pääkirjasto ja 9 lähikirjastoa, Inkoossa pääkirjasto ja 1 lähikirjasto sekä Siuntiossa pääkirjasto. Tilapalveluiden näkökulma Ojamon kirjastotilojen osalta on ollut keskustelua tarpeesta saada tilat koulukäyttöön. Toimenpiteellä voitaisiin mahdollisesti välttää uusien tilelementtien hankinta Ojamon koulualueelle. Saukkolan kirjasto sijaitsee osaketilassa, joka kaupungin omaisuudenhoidon näkökulmasta voisi olla helposti myytävissä, mikäli kirjastotoiminta siirtyisi esim. Oinolan koululle. Erikseen jaettavat: - kartta Lohjan kirjastoista - Lohjan kaupunginkirjaston kirjastoverkkoselvitys Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 1) merkitsee tiedoksi Lohjan kaupunginkirjaston kirjastoverkkoselvityksen; 2) ohjeistaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jatkovalmistelua seuraavasti: Kirjastojen lukumäärä voitaneen säilyttää entisellään, mutta kirjastojen taloudellisia tunnuslukuja on parannettava ja tuottavuutta on lisättävä kehittämällä eri tyyppisiä erilaisella palvelutasolla olevia kirjastoja. Lautakunnan tulee tehdä tähän liittyviä ehdotuksia. Tämän lisäksi on jatkettava aktiivisesti kehittämistyötä sen suhteen, että kirjastot muuttuvat monipuolisemmiksi kuntalaisten olohuoneiksi ja kunnallisiksi monipalvelupisteiksi, ja että kirjastoautoja voidaan hyödyntää monipuolisemmin liikkuvina kunnallisina palvelupisteina. Lautakunnan tulee tehdä myös tähän liittyviä ehdotuksia. Päätös Hyväksyttiin kohdat 1) ja 2) sekä päätettiin lisätä kohta 3) Palveluverkkotyöryhmä puoltaa seuraavan kehittämisehdotuksen mukaista jatkokehittelyä: Kolmen palvelutason kirjastoverkko
Laajempien palvelujen kirjastot - pääkirjasto ja Virkkala - monipuoliset tietopalvelut Haja-asutusalueiden palvelupisteet - Pusula, Saukkola, Sammatti, Karjalohja - Poikkihallinnollinen yhteistyö - Saukkolan siirtäminen Nummi-Pusula-Oinola kampukselle - Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Kombikirjastot - Mäntynummi, Ojamo, uudet monitoimijatalot - Kohdistetut palvelut - Tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, lukemaan kasvattaminen - Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Yhden auton malli - Pohjois-Lohjan autosta luovutaan - Saima käyttöön kahteen vuoroon - Palveluja pyörille ----------------------------------- KUVALK 24.02.2015 19 Sivistystoimessa valmisteltiin syksyllä 2014 palveluverkkoselvityksiä. Kirjastoverkkoselvitys valmistui joulukuun lopulla ja se oli Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän käsittelyssä 20.1.2015. Työryhmä ohjeisti kulttuurija vapaa-aikalautakunnan jatkovalmistelua seuraavasti: Kirjastojen lukumäärä voitaneen säilyttää entisellään, mutta kirjastojen taloudellisia tunnuslukuja on parannettava ja tuottavuutta on lisättävä kehittämällä eri tyyppisiä erilaisella palvelutasolla olevia kirjastoja. Lautakunnan tulee tehdä tähän liittyviä ehdotuksia. Tämän lisäksi on jatkettava aktiivisesti kehittämistyötä sen suhteen, että kirjastot muuttuvat monipuolisemmiksi kuntalaisten olohuoneiksi ja kunnallisiksi monipalvelupisteiksi ja että kirjastoautoja voidaan hyödyntää monipuolisemmin liikkuvina kunnallisina palvelupisteinä. Lautakunnan tulee tehdä myös tähän liittyviä ehdotuksia. Palveluverkkotyöryhmä puoltaa seuraavan kehittämisehdotuksen mukaista jatkokehittelyä: Kolmen palvelutason kirjastoverkko Laajempien palvelujen kirjastot - pääkirjasto ja Virkkala - monipuoliset tietopalvelut Haja-asutusalueen palvelupisteet Pusula, Saukkola, Sammatti, Karjalohja Poikkihallinnollinen yhteistyö Saukkolan siirtyminen Nummi-Pusula-Oinola kampukselle Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen
Kombikirjastot - Mäntynummi, Ojamo, uudet monitoimijatalot - Kohdistetut palvelut - Tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, lukemaan kasvattamien - Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Yhden auton malli - Pohjois-Lohjan autosta luovutaan - Saima käyttöön kahteen vuoroon - Palveluja pyörille Lohjan kirjastoautojen kehittämistyön hankeraportti on valmistunut 25.3.2014. Pääkirjasto palvelee kaikkia kaupunkilaisia ja sen toiminnan turvaaminen on välttämätöntä. Kaupunginkirjaston vuoden 2014 lainoista 57,4 % on pääkirjaston lainoja. Pääkirjastossa hoidetaan keskitetysti hallintoon, kirjastoaineiston hankintaan, luettelointiin ja lainauskuntoon saattamiseen liittyvät tehtävät. Pääkirjastossa järjestetään kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä. Tiloja käyttävät myös ulkopuoliset tahot vilkkaasti. Tiedonhaun opetus koululaisille ja opiskelijoille on lisääntynyt jatkuvasti. Aikuisten tietotekniikan opetusta on voitu tarjota viime aikoina yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Myös lukuharrastusta edistävää toimintaa järjestetään kiitettävästi. Pääkirjaston henkilöstöresurssit eivät ole lisääntyneet vaikka toiminta on laajentunut. Virkkalan kirjasto on Lohjan suurin lähikirjasto. Kirjaston läheisyydessä on noin 1500 koululaista ja päiväkotilasta, joiden kanssa kirjasto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Kirjasto huolehtii alueen ruotsinkielisistä kirjastopalveluista. Kirjasto vastaa kirjastoautopalveluiden hallinnosta. Eteläisen Lohjan kirjastoauton talli ja kirjastoautojen kirjavarasto sijaitsevat Virkkalan kirjaston yhteydessä. Meneillään on Kunnan olohuone Kirjastosta palvelupisteeksi hanke, jossa on mukana jäseniä keskushallinnosta ja alueiden johtokunnasta, kulttuuripalvelujen hallinnosta ja kirjastosta. Kevään 2015 aikana on suunnitteluvaihe, minkä jälkeen tehdään ratkaisuehdotuksia. Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on selvittää, miten joitakin asiakaspalvelupisteiden palveluita voitaisiin siirtää lähikirjastoihin. Näitä olisivat mm. ruoka- ja kuntosalilippujen myyminen ja videoneuvotteluyhteyksien luominen lähikirjastoista kaupungin eri asiantuntijoille. Lisäksi tavoitteena on saada lähikirjastoista kansalaisten ja järjestöjen kokoontumispaikkoja ja liittää uusi kirjastoauto mukaan toimintaan. Aluksi uudenlaista toimintaa suunnitellaan Karjalohjan ja Saukkolan kirjastoihin. Mäntynummen kirjasto aloitti toimintansa syyskuussa 2012 kombikirjastona Mäntynummen koulukeskuksen yhteydessä. Se toimii sekä yleisenä kirjastona että koulukirjastona. Yhteistyö koulujen kanssa on vilkasta ja se on laajentunut myös lähialueiden kouluihin ja päiväkoteihin. Henkilöstöresurssien vähentämisen jälkeen v. 2013 yhteistoiminta koulujen kanssa on haluttu turvata kirjastojen sisäisillä työjärjestelyillä. Tämän vuoksi aukioloaikoja on jouduttu muuttamaan Ojamon kirjastossa ja
supistamaan Virkkalan kirjastossa. Mäntynummen kirjastossa jouduttiin vähentämään ilta-aukioloaikaa kolmesta kahteen iltaan lokakuun alusta v. 2014 työjärjestelyjen sujumiseksi. Ojamon kirjasto sijaitsee Lohjan suurimman alakoulun yhteydessä ja yhteistyö koulun kanssa on hyvin aktiivista. Luokkia käy omatoimisesti kirjastossa enemmän kuin muissa Lohjan kirjastoissa, viime vuonna 327 kertaa. Yhteistyötä kehitetään myös Kulttuuripolku-mallin mukaisesti lisäämällä ohjattujen kirjastokäyntien määrää nykyisestä. Ojamon kirjastoa voidaan nykyisin pitää kombikirjastona, joka palvelee kouluja ja toimii myös yleisenä kirjastona. Kaupunginkirjasto on saanut määrärahan vuodelle 2015 Avoimen kirjaston toimintamallin toteuttamiseen. Pilotointi aloitetaan Mäntynummen kirjastossa, jossa on jo tarvittavat lainaus- ja palautusautomaatit sekä hälyportit. Avoin kirjasto mahdollistaa kirjaston auki pitämisen iltaisin ja mahdollisesti viikonloppuisinkin silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Henkilökuntaa tarvitaan asiakaspalveluun, tiedonhakuun, palautusten käsittelyyn, aineiston järjestelytehtäviin ja kouluyhteistyöhön. Mikäli toteutus onnistuu hyvin, toimintaa voidaan aluksi laajentaa Ojamon kirjastoon ja myöhemmin Karjalohjan sekä Saukkolan ja Pusulan kirjastoihin. Kirjastoja kehitetään kombikirjastojen suuntaan. Kirjastojen perustaminen uusiin monitoimijataloihin, Ojaniittutaloon ja Routionmäkeen sekä mahdollisesti Nummen alueen koulukeskukseen on kannatettavaa synergian vuoksi. Uusissa kirjastoissa voitaisiin alusta alkaen hyödyntää Avoin kirjasto -mallia. On kuitenkin huomioitava uusien kirjastojen aineisto- ja henkilöstökulut nykyisten menojen lisäksi. Kun resursseja ei lisätä, se merkitsee palvelutason laskemista ja toiminnallisia muutoksia muissa kirjastoissa ja mm. itsepalvelua, automaatiota ja tilajärjestelyjä. On harkittava myös kulujen jakamista koulujen ja kirjaston kesken. Kirjastossa on aloitettava johtamisjärjestelmän ja palvelujen tuottamisen uudelleen suunnittelu ja järjestäminen kirjastojen laajentuviin tehtäviin, monitoimijatalohankkeeseen ja Avoin kirjasto toimintamalliin liittyen. Pedagogisen informaatikon toimi eri kirjastojen yhteisenä toimijana ja kouluyhteistyön vahvistajana on välttämätön. ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen AVI:n avustuksilla 2012-2013 ja 2014-2015 on voitu palkata pedagoginen informaatikko. Saatu kokemus ja palaute on ollut erittäin hyvä. Kirjastoverkkoselvityksessä ehdotetaan pohjoisen Lohjan kirjastoautotoiminnan lopettamista vuoden 2016 loppuun mennessä ja alueen kirjastoautopalveluiden siirtämistä eteläisen Lohjan kirjastoautoon. Ehdotetaan myös pohjoisen Lohjan kirjastoautonkuljettajan osa-aikaisen toimen muuttamista kokoaikaiseksi v. 2017 alkaen. Kirjastoauton reitit on suunniteltava uudelleen kahden viikon periodilla niin, että auto kiertää aamupäivisin kouluilla ja päiväkodeilla ja iltaisin kattavasti eri puolilla Lohjaa. Toisen auton toiminnan lopettaminen tuo säästöä huolto-, aineisto ja atk-kuluissa ja tehostaa uuden kirjastoauton käyttöä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi hyväksyä Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän esittämän mallin kirjastoverkoksi. Kirjaston palveluverkkoselvitys, kirjastoautotoiminnan kehittämissuunnitelma ja Kunnan olohuone - Kirjastosta palvelupisteeksi -hanke tähtäävät Palveluverkkotyöryhmän esityksen mukaiseen kirjastotoiminnan kehittämiseen. Lähikirjastojen kävijämäärät vähentyivät v. 2014 kaikissa muissa kirjastoissa paitsi Saukkolan kirjastossa. Kirjastoautoissa ne taas lisääntyivät. Uudenlainen toiminta toisi kirjastoihin uusia kävijöitä käyttämään myös muita kirjastopalveluita. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kirjastoverkkoselvitys - Lohjan kirjastoautojen kehittämistyön hankeraportti - Palveluverkko kannanotto Sammatin aluetoimikunnalta Esitys Sj Lautakunta päättää 1) jatkaa kirjastoverkon kehittämistä palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän esittämien näkökohtien mukaisesti; 2) hyväksyä esitetyn mukainen kolmen palvelutason kirjastoverkko; 3) esittää määrärahaa talousarvioon avoimen kirjaston toimintamallin aloittamiseksi v. 2016 Ojamon kirjastossa ja v. 2017 Karjalohjan kirjastossa; 4) hyväksyy suunnitelman yhden kirjastoauton palvelumallista, jolloin Etelä-Lohjan auto ajaa kahdessa vuorossa v. 2017 alkaen ja Pohjois-Lohjan auton toiminta lopetetaan v. 2016 lopussa. Esittää, että Pohjois-Lohjan kirjastoautonkuljettajan toimi (60 %) muutetaan kokoaikaiseksi v. 2017 alkaen ja määräraha varataan vuoden 2017 talousarvioon; 5) esittää pedagogisen informaatikon toimen perustamista kirjastotoimeen vuoden 2016 alusta alkaen ja määrärahan varaamista vuoden 2016 talousarvioo kouluyhteistyön ja lukemaan kasvattamisen tukemiseksi erityisesti lähikirjastoissa, joiden palvelutaso muuttuu uusien tehtävien myötä. Muutosesitys Äänestys Puheenjohtaja Sami Tenkanen esitti jäsen Sari Zweygbergin ja jäsen Katri Piiparisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä esittelijän päätösesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja puheenjohtaja Tenkasen muutosesitystä kannattaneet EI. Esittelijän päätösehdotusta kannatti jäsen Grönlund. Puheenjohtaja Tenkasen esitystä kannattivat jäsenet Aittakumpu, Hillner, Kerisalo, Koskinen, Liimatainen, Mikkonen, Piiparinen, Puurunen, Saarinen, Turunen ja Zweygberg. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 1 JAA ääni ja 12 EI ääntä. Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin ja asia päätettiin jättää
pöydälle. Päätös Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti jättää asian pöydälle. -----------------------------------