Muuttuvat sääolosuhteet -riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/2009

Outi Lehti-Miikkulainen, Mervi Harju, Juha Rissanen Muuttuvat sääolosuhteet -riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/2009

Mervi Harju, Outi Lehti-Miikkulainen, Juha Rissanen Muuttuvat sääolosuhteet -riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Tiehallinto Tampere 2009

ISSN 1459-1561 TIEH 4000718-v Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000718-v Edita Prima Oy Helsinki 2007 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Outi Lehti-Miikkulainen, Mervi Harju, Juha Rissanen: Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä. Helsinki 2009. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/2009, 34 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000718-v. Asiasanat: sää, ilmastonmuutos, vaikutukset, riskit, Hämeen tiepiiri Aiheluokka: U551, 40 TIIVISTELMÄ Hämeen tiepiirin vuonna 2007 laatimassa riskikartoituksessa tulosyksikkötason riskiksi on noussut Muuttuvien sääolojen tuomat ongelmat maantieverkolla. Tämän riski on nostettu yhdeksi tiepiirin tulevaisuuden merkittävimmistä avainriskeistä. Näiden avainriskien pienentämiseksi on määritetty toimenpiteitä eri tutkimusten ja selvitysten yhteydessä, mutta niiden toteutuksen tilasta ei ollut tarkkaa selvyyttä. Tämän työn tavoitteena on selvittää muuttuviin sääolosuhteisiin liittyville riskeille määritetyt toimenpiteet sekä näiden toteuttamisen taso Hämeen tiepiirissä. Työ on rajattu koskemaan Hämeen tiepiiriä ja tiepiirin hallinnoimaa maantieverkkoa. Hankkeen työmenetelmänä käytettiin taustaaineistoanalyysiä sekä eri Tiehallinnon asiantuntijoille suunnattuja haastatteluita. Työn lopputuloksena syntyi tieto ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi määritettyjen toimenpiteiden toteuttamisen tilasta Hämeen tiepiirissä. Lisäksi tausta-aineistoanalyysin ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella esiin nousseet toimenpide-ehdotukset priorisoitiin tekemättömien toimenpiteiden osalta. Työn tuloksena laadittu taulukko toimii tukena tiepiirin tulevia tienpidollisia ratkaisuja suunniteltaessa. Työn aikana haastateltiin tienpidon asiantuntijoita niin Tiehallinnon keskushallinnosta, kuin tiepiiristäkin. Lisäksi osana tehtyä työtä selvitettiin Hämeen tiepiirin tulvalle alttiit tieosuudet, jotka määritettiin haastattelemalla Hämeen tiepiirin aluevastaavia. Kartoituksen tulokset liitetään osaksi Tiehallinnon valtakunnallista tulva-alttiiden tieosien kartoitustyön tuloksia. Keskeisimmäksi kehityskohteeksi työssä nousi esille työn yhteydessä kartoitettujen tulvalle alttiiden tieosuuksien parantamisen priorisointi. Toisaalta taas eri viranomaisten välisen tiedottamisen ja yhteistyön varmistamiseksi poikkeuksellisissa sääolosuhteissa tulisi aika ajoin järjestää harjoituksia.

ESIPUHE Tällä työllä Hämeen tiepiiri haluaa tehostaa omaa toimintaa tunnistettujen avainriskien paremman hallinnan ja riskin tilan tuntemuksen kautta. Muuttuviin sääolosuhteisiin ei ole varauduttu -riskin ennakointiin pystytään jatkossa paremmin vastaamaan, kun tiedossa on jo tehdyt toimenpiteet sekä tieto siitä mitkä toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi on mahdollisesti vielä tekemättä. Laaditun työn avulla saadaan tieto avainriskien hallinnan tilasta Hämeen tiepiirissä. Riskien ennalta tunnistaminen sekä niihin etukäteen puuttuminen mahdollistaa sen, että tienpitäjä tilaajana kykenee keskustelemaan eri toimijoiden kesken muuttuvien sääolosuhteiden vaikutuksesta aiheutuvista ongelmista tieverkolla sekä tunnistamaan niiden syntyyn vaikuttavat riskit ja seuraukset. Riskien tunnistamisella sekä niiden hallinnalla pyritään ennen kaikkea ennakoimaan ja estämään poikkeuksellisista olosuhteista liikenteelle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vahingot. Tiestön tilan säilyvyydellä ja paremmalla hoidon ennakoinnilla kyetään varmistamaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus maantieverkolla kaikissa olosuhteissa. Hankkeen rahoittajana toimi Hämeen tiepiiri. Hanketta on ohjannut työryhmä, johon kuuluivat: Olavi Kurkela Heikki Ikonen Marketta Hyvärinen Outi Lehti-Miikkulainen Mervi Harju Juha Rissanen Tiehallinto, H (puheenjohtaja) Tiehallinto, H Tiehallinto, H Ramboll Ramboll Ramboll Projektissa konsulttina toimi Ramboll. Projektiryhmässä työskentelivät projektipäällikkö Mervi Harju, sekä Outi Lehti-Miikkulainen ja Juha Rissanen. Tampereella joulukuussa 2009

2 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Sisältö 1. TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 1.1 Työn tausta 3 1.2 Työohjelma 4 1.3 Työn tavoitteet 5 2. TAUSTA-AINESTOANALYYSI JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT 6 2.1 Tausta-aineistonanalyysin yhteenveto 6 2.1.1 Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja sortumat 7 2.1.2 Poikkeukselliset olosuhteet ja tiestön hoito 11 2.1.3 Kelirikko 14 2.1.4 Suunnittelukriteerit ja normit 16 3. 18 3.1 Johtopäätökset 18 3.2 Suositellut jatkotoimenpiteet 20

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 3 1. TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Työn tausta Tiehallinto on kartoittanut toimintansa kannalta keskeisimmät riskit. Näiden riskien hallitsemiseksi ja toiminnan turvaamiseksi on laadittu Avainriskien hallintasuunnitelma. Hallintasuunnitelma on hyväksytty Tiehallinnon johtoryhmän kokouksessa 17.11.2008. Tiehallinnon määrittämät avainriskit on jaoteltu seuraavasti: henkilöstön ja resurssien jaksaminen ja riittävyys tietojärjestelmien toimivuus tieverkon kunnon ja alueellisten investointien vastaavuus tienkäyttäjien ja aluekehityksen tarpeisiin sopimusten laadunhallinta hallinnon uudistushankkeiden toimeenpano ilmastonmuutoksen aiheuttamat häiriöt tienpidolle ja liikenteelle Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden hallitsemiseksi vuodelle 2009 on määritelty seuraavat toimenpiteet ja toimenpiteiden läpiviennin vastuuhenkilöt: ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisy ja siihen varautuminen vuoden 2009 erityisteemaksi ympäristöyhteistyöryhmässä (Tuula Säämänen) ilmastonmuutos teemaksi RIL:N järjestämään Väylänpidon asiantuntijat ohjelmaan (Aulis Nironen) tulva-alttiiden alueiden kartoittaminen ja varautuminen sääoloista johtuviin poikkeustilanteisiin (Matti Piispanen) suunnittelukriteerit ja normit vastaamaan sääoloissa tapahtuvia muutoksia ohjeiston ja laatuvaatimusten uusimisen yhteydessä (Päivi Nuutinen) sorateiden ylläpidon ja talvihoidon uusien toimintalinjojen käyttöönotto (Olli Penttinen) Pitkällä aikavälillä toteutettaviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitseviksi toimenpiteiksi Tiehallinto on määritellyt seuraavaa: kehitetään väylänpidon yhteyteen keinovalikoimaa liikkumistarpeeseen ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamiseksi liikennejärjestelmätyön yhteydessä vaikuttamalla erityisesti maankäytönratkaisuihin. tunnistetaan ilmaston ääri-ilmiötyypit sekä niiden seuraukset ja aiheuttamat häiriöt tienpidon eri osa-alueille. Otetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tienpitoon huomioon toimintalinjoja ja muita strategiaasiakirjoja laadittaessa. parannetaan tien rakenteiden kestävyyttä sadannan lisääntyessä: huolehditaan eroosiosuojauksesta ja kuivatuksen toimivuudesta maantieverkolla, nostetaan tien tasausta tarvittaessa rakenteen parantamisen yhteydessä.

4 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Tämän selvityksen tarkoituksena on pureutua muuttuvien sääolosuhteiden mukanaan tuomien haasteiden ja riskien hallinnoimiseksi määritettyjen toimenpiteiden tilaan ja kartoittaa niiden tilaa sekä vaatimia toimenpiteitä erityisesti Hämeen tiepiirissä. 1.2 Työohjelma Työ käsittää seuraavat osavaiheet: 1. lähtötietojen eli mm. julkaisujen, selvitysten ja yhteistyöryhmien koordinointi ja keräys 2. yhteenveto hallintakeinoista, jotka on tehty, tekeillä tai tekemättä. Lähtötietoina on hyödynnetty muun muassa seuraavia julkaisuja ja selvityksiä: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa, Tiehallinnon julkaisuja 4/2007 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM:n julkaisuja 1/2005 Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU), Ympäristökeskuksen julkaisuja 31/2008 Pyryn päivän myräkkä Hämeen tiepiirin alueella 31.10-1.11.2006, Tiehallinnon selvityksiä Sorateiden toimivuusvaatimusten kehittäminen, Tiehallinnon selvityksiä 22/2009 Talvihoidon toimintalinjat 2008 (TIEH 1000199-v-08) Pintakelirikkoselvitys, Tiehallinnon selvityksiä 12/2008 Työssä haastateltiin useita Tiehallinnon keskushallinnon sekä tiepiirien asiantuntijoita. Haastatellut henkilöt vastuualueineen olivat: - Aleksi Haapavaara, Hämeen tiepiiri: sorateiden kelirikko - Hämeen tiepiirin aluevastaavat: Tulva-alttiiden kohteiden kartoittaminen Hämeen tiepiirin alueella - Jaakko Klang, Turun tiepiiri: ilmaston muutoksen vaikutus liikenneturvallisuuteen - Juha Sammallahti, Hämeen tiepiiri: Tiehallinnon avainriskit - Matti Piispanen, Keskushallinto: Valtakunnallinen tulva-alttiiden alueiden selvitystyö - Matti Piispanen, Keskushallinto: Valtakunnallinen tulva-alttiiden alueiden selvitystyö - Olavi Kurkela, Hämeen tiepiiri: tiepiirin tekemät toimenpiteet toimintamalleiksi poikkeustilanteissa - Päivi Nuutinen, Keskushallinto: Suunnittelukriteerit ja normit - Tom Frisk, Pirkanmaan ympäristökeskus: Ympäristökeskuksen hankkeet ilmastonmuutokseen liittyen Työn tuloksena syntyy raportti riskin hallinnan toimenpiteiden nykytilanteesta, onnistumisesta ja jatkotoimenpiteistä

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 5 1.3 Työn tavoitteet Hämeen tiepiirin riskikartoituksessa tulosyksikkötason riskiksi on noussut puutteet muuttuviin sääolosuhteisiin varautumisessa. Toimenpiteitä riskin pienentämiseksi on määritelty, mutta niiden toteutuksen tilasta ei ole tarkkaa selvyyttä. Tämän työn ensisijaisena tavoitteena on selvittää nykytila toimenpiteiden tasosta, riskin hallinnasta sekä laatia priorisoida määritetyt jatkotoimenpiteet. Yhteenvedossa Muuttuvat sääolosuhteet riskin hallintakeinot jaotellaan seuraavasti toimenpiteen tilan mukaan: tehty tekeillä osittain tehty tai tekemättä

6 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 2. TAUSTA-AINESTOANALYYSI JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT 2.1 Tausta-aineistonanalyysin yhteenveto Termillä ilmastonmuutos tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ennusteet ilmaston lämpenemisen aiheuttamista muutoksista vaihtelevat suuresti. Maailmanlaajuisella lämpötilojen nousulla on monia vaikutuksia, kuten merenpinnan nousu ja sademäärien lisääntyminen sekä äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen. Suurimmat ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomat muutokset kohdistuvat Suomessa eritoten talvikauteen. Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpenemisen arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Ilmaston lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan edelleen kasvavan. Seuraavassa on Suomen Ilmatieteen laitoksen ennustamat, suurimmat ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset: lämpötila o etenkin talvilämpötilat tulevat kohoamaan o hyvin alhaiset lämpötilat tulevat harvinaistumaan o hellejaksot tulevat kesäisin yleistymään o kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat sademäärät o etenkin talvisateet lisääntyvät o talviset vesisateet yleistyvät o rankkasateiden oletetaan voimistuvan enemmän kuin keskimääräisten vesisateiden tuulen nopeus o eri ilmastomalleihin pohjautuvat arviot poikkeavat toisistaan o merijään väheneminen voi lisätä tuulisuutta talvisin rannikolla o matalapaineiden reittien mahdollinen muuttuminen voisi vaikuttaa tuulisuuteen ja myrskyisyyteen lumipeite ja routa o lumipeiteaika lyhenee o lumen vesiarvo vähenee o aluksi runsaat lumisateet voivat jopa yleistyä etenkin sisämaassa ja Pohjois-Suomessa o routaa on nykyistä vähemmän o lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono On selvää, että edellä kuvatut muutokset aiheuttavat haasteita myös tienpidolle Suomessa. Ilmastomuutokseen varautumiseksi on parhaillaan käynnissä useita selvityksiä. Lisäksi asiaa on käsitelty vuosien varrella useissa seminaareissa ja koulutuksissa. Tietoisuus riskistä on lisääntynyt, mutta varautuminen ääri-ilmiöihin vaatii vielä toimenpiteitä. Seuraavissa kappaleissa on esitetty suoritettujen haastatteluiden ja kirjallisuusselvityksen perusteella tienpidon kannalta keskeisimmät riskitekijät il-

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 7 mastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin liittyen. Nämä riskit on jaoteltu seuraavasti: tulvien liikenteelle aiheuttamat häiriöt ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset kunnossapidossa kelirikon lisääntyminen ilmastonmuutoksen vaikutukset suunnittelukriteereihin ja normeihin Kunkin riskitekijän osalta on esitetty tehdyt ja suunnitteilla olevat toimenpiteet Tiehallinnossa sekä selvitetty toimenpiteiden tilanne Hämeen tiepiirissä. 2.1.1 Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja sortumat Eräänä tienpidon kannalta merkittävimmistä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on nähty voimakkaasti lisääntyvät sademäärät. Paitsi, että sademäärät tulevat lisääntymään vuositasolla, niin myös rankimpien sateiden voimakkuuden on ennustettu kasvavan nykyisestä. Tämä aiheuttaa haasteita teiden kuvatukselle sekä rakenteiden mitoitukselle. Ongelma on suuri etenkin taajama-alueilla lisääntyneiden hulevesivaluntojen myötä. Taajamassa päällystetyn alueen pinta-ala on yleisesti suuri, jolloin myös pintavalunta lisääntyy voimakkaasti. Rakennettujen alueiden sadevesiviemäröintiä on kuitenkin yleensä melko vaikea tehostaa jälkikäteen, joten tulvavahinkojen riski taajamassa kasvaa yleistyneiden rankkasateiden myötä. Perinteiset hulevesitulvat ovat pääosin kuntien katuverkkojen ongelma, mutta myös tieverkolla syntyy paikallisia tulvia riittämättömän kuivatuksen tai rumpujen tukkeutumisen tai jäätymisen vuoksi. Toisaalta taas lisääntyneet talviset vesisateet yhdistettynä lauhaan ilmaan saattavat aiheuttaa mahdollisen tulvimisongelman lisäksi sorateillä syys- tai talvikauden kelirikkoa Talvisateiden määrän on ennustettu kasvavan kesäsateita enemmän, mutta varsinaisia rankkasateita ei ennusteta esiintyväksi talvella yhtä paljon kuin kesällä. Runsaimmat sateet tulevat voimistumaan kesällä enemmän kuin keskimääräiset sademäärät, koska kesällä ilma on lämmintä ja sisältää paljon kosteutta. Tehtyjen tutkimusten mukaan vuotuinen sademäärä olisi tulevaisuudessa kasvamassa noin 15 %. Maksimisadannat olisivat puolestaan kasvamassa keskimäärin noin 25 % ja joillakin alueilla jopa yli 50 %. Seuraavassa on esitetty julkaisun Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa (Tiehallinnon julkaisu 4/2007) mukaiset rankkasateisiin ja tulviin liittyvät yleisimmät ongelmat. Akuutit ongelmat: luiskaeroosio luiskan sortumat rumpupadotus rummun sortuma siltakeilojen vauriot päällystevauriot siltapenkereen eroosio vesi tiellä.

8 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Hitaasti kehittyvät ongelmat: sisäisen eroosion aiheuttama onkaloituminen reikiintyminen jälkipainumat. Samaisessa julkaisussa kehitysehdotuksiksi tulvien ehkäisyyn ja hallintaan liittyen on esitetty mm. seuraavia toimenpiteitä: alueellinen kuivatussuunnittelu tulvan ennakointi ja torjunta EU:n tulvadirektiivi ja kansallinen toimeenpano Euroopan Unionin direktiivi tulvien arvioinnista ja hallinnasta hyväksyttiin vuoden 2007 lopussa. Tulvadirektiivin tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmiselle, infrastruktuurille ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Direktiivissä on esitetty ohjeita ja määräyksiä mm. tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaara- ja tulvariskikartoista sekä tulvariskien hallintasuunnitelmasta. Tulvasuojelun tasot ja riskien hallinnan keinot ovat jäsenmaiden itsensä päätettävissä. Kansallisessa toimeenpanossa tullaan selvittämään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä tarvittavat toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee vuoteen 2011 mennessä suorittaa tulvariskien alustava arviointi sekä kartoittaa ne vesistöt ja rannikkoalueet, joilla tulvimisriski on merkittävä. Tunnistetuille tulvariskialueille tulee laatia tulvavaara ja tulvariskikartat vuoteen 2013 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä kartoitetuille tulvariskialueille tulee valmistella tulvariskien hallintasuunnitelma. Näiden toimenpiteiden suorittamisesta vastaa Suomen Ympäristökeskus. Tiehallinnon mahdollisuutena on hyödyntää Ympäristökeskuksen laatimien karttojen ja suunnitelmien sisältö omassa toiminnassaan. Tiehallinnon toimenpiteet Tiehallinnossa on käynnistetty valtakunnallinen hanke tulvakohteiden selvittämiseksi. Hankkeessa kartoitetaan tulva-alttiit tieosuudet sekä laaditaan ohjeistusta sääoloista johtuviin poikkeustilanteisiin. Työ valmistuu tammihelmikuussa 2010. Riskikohteiksi on luokiteltu esimerkiksi siltapaikat, joiden vapaa korkeus vesistöön on alle 0,3 metriä, eroosiovaurioituneet siltojen keilat, vesistöön rajautuvat tieluiskat ja penkereet, sekä tieosuudet, joiden päällysteissä on halkeamia. Kartoitus on tehty yhteistyössä muiden viranomaisten (SYKE, RHK ja MKL) sekä urakoitsijoiden kanssa.

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 9 Tehtävä on jaettu viiteen vaiheeseen: 1. tulva-alttiiden kohteiden määrittely 2. tulva-alttiiden kohteiden riskiluokittelu 3. tulva-alttiiden kohteiden kartoittaminen 4. tulva-alttiiden kohteiden kirjaaminen 5. varautuminen sääoloista johtuviin poikkeusoloihin Työn tuloksena julkaistaan raportti, joka sisältää mm. ohje-ehdotuksen ELY:ille tulva-alttiiden kohteiden kartoittamiseen ja varautumissuunnitelmien tarkistamiseen. Alun perin projektiohjelmassa ollut päällystysmateriaalien muutostarpeiden tarkastelu päätettiin siirtää myöhemmin eri yhteydessä tehtäväksi. Suomen Ympäristökeskuksessa (SYKE) on ollut käynnissä projekti, jossa on pyritty laatimaan tulvavaarakartat. Näiden pohjalta tullaan laatimaan tarkemmat tulvavaara- ja tulvariskikartat. Tulvavaarakartalta selviää jatkossa mm. veden alle jäävä maasto eri veden korkeuksilla. Tulvariskikarttojen avulla pystytään määrittämään veden alle jäävien kohteiden merkittävyys. Käyttöliittymänä tulee olemaan valtakunnallinen tulvatietojärjestelmä, johon on yhdistetty eri tietoaineistoja, mm. digiroad -aineisto. 1. Tulva-alttiiden kohteiden määrittely Tulva-alttiiksi kohteeksi on määritelty tapaukset, joissa vesi nousee tielle tai kastelee tärkeitä laitteita joko vesistötulvan, meren pinnan nousun tai hulevesitulvan seurauksena. Yhtälailla tulva-alttiiksi kohteiksi on määritelty sortumauhan alaiset sillat ja tiepenkereet. Osana työtä Tiehallinnon tiepiireille suunnattiin kysely mahdollisten tulvaalttiiden tieosuuksien kartoittamiseksi kesän 2009 aikana. Kyselyn perusteella saatiin kasattua jonkin verran jäsentymätöntä tietoa muutamien tiepiirien alueilta. 2. Tulva-alttiiden kohteiden riskiluokittelu Osaprojektissa on laadittu ehdotelma tieyhteyksien jakamiseksi kolmeen riskiluokkaan tieyhteyden merkittävyyden ja kierrettävyyden / korjattavuuden funktiona. Kriteereiksi tieyhteyden merkittävyydelle määriteltiin liikennemäärä, tien asema pelastustienä sekä tuotantolaitosten kuljetusreittinä. Tieyhteyden on ehdotettu jaettavaksi kolmeen luokkaan: Luokka 1: o vilkkaasti liikennöity tai o kriittinen yhteys tärkeälle tuotantolaitokselle tai o kriittinen pelastustie Luokka 2 o liikenteellisesti keskivilkas tai o tärkeä yhteys tuotantolaitokselle tai o pelastustie Luokka 3 o muu tie

10 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Tämän lisäksi tulva-alttiit kohteet on ehdotettu luokiteltavaksi kolmeen riskiluokkaan tieosuuden merkittävyyden ja kiertotie järjestelyiden (pituus) tai korjausmahdollisuuksien (korjauksen kesto) mukaan; Kriittinen, merkittävä tai tavanomainen. Osatehtävän loppupäätelmänä on esitetty yhteenveto käytettävissä olevan tiedon käyttökelpoisuudesta ja puutteista. Tien asema tuotantolaitoksen kuljetusjärjestelmässä vaatii vielä tarkentamista. Tien asema pelastusviranomaisten järjestelmässä vaatii asiasta sopimista. Myös mahdollisten kiertotiejärjestelyiden tiedot vaativat päivittämistä (mm. määritetyn kiertotien jääminen saman tulvan alle). 3. Tulva-alttiiden kohteiden kartoitus Tulva-alttiiden kohteiden kartoitus on tarkoitus tehdä SYKE:n tulvatietojärjestelmästä saatavien alustavien tulvakarttojen määrittelemiltä alueilta. Lisäksi kartoitusta tullaan täydentämään pistemäisin sortuma-analyysein ja liikennekeskuksen raporttien perusteella sekä eri lähteistä saatavilta sortumaanalyyseillä. Tulva-alttiiden kohteiden kartoitus on jaettu kolmeen osaan; vedenpinnan nousun uhkaamat tieyhteydet, sortumauhan alaiset tiet sekä sortumalle alttiit sillat. 4. Tulva-alttiiden kohteiden kirjaaminen Edellisessä osatehtävässä määritetyt tulva-alttiit kohteet tultaneen jatkossa kirjaamaan tierekisterin yhteyteen perustettavaan tulvatietorekisteriin. Rekiterin tietosisällöksi on kaavailtu seuraavaa: tieosoite havaintotyyppi (tulvakartoitus, liikennekeskustieto, kokemusperäinen tieto) riskityyppi (hulevesitulva, vesistötulva, sortumariski jne.) merkittävyys- ja riskiluokat kiertotiejärjestelyt korjausmahdollisuudet Tilanne Hämeen tiepiirissä Osana tätä työtä kartoitettiin Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevat tulvalle alttiit tieosuudet. Kartoitus toteutettiin kyselytutkimuksella Hämeen tiepiirin aluevastaaville syksyn 2009 aikana. Tieosuuksia, joissa veden tulviminen tielle on joko aiheuttanut tai tulevaisuudessa mahdollisesti tulee aiheuttamaan liikenteellisiä ongelmia, ilmeni kyselyn perusteella yhteensä 29 kpl. Lisäksi 8 tieosuudelle on tehty parannustoimenpiteitä olosuhteiden helpottamiseksi. Alueellisesti valtaosa esille tulleista kohteista sijaitsee Pirkanmaan alueella. Tulvalle alttiita tieosuuksia Pirkanmaan alueelta esiin nousi yhteensä 22 kpl. Viidelle kohteelle on tehty korjaavia toimenpiteitä viimeisten vuosien aikana.

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 11 2.1.2 Poikkeukselliset olosuhteet ja tiestön hoito Suurimmat ilmaston lämpenemisen vaikutukset kohdistuvat Suomessa talveen. On ennustettu, että jatkossa talvikausi lyhenee, lämpenee sekä sademäärät lisääntyvät jyrkästi. Yhä suurempi osa talvisadannasta sataa maahan vetenä ja lumitalvien osuus tulee pienentymään. Yksittäisten talvien vaihtelut tulevat kuitenkin säilymään. Myös jatkossa koetaan lumisia, kylmiä talvia. Niiden todennäköisyys vain pienenee. Talvien lauhtuminen lisää jyrkkiä säävaihteluita, lämpötilan vaihdellessa nollan asteen molemmin puolin. Kuivan lumisateen todennäköisyys vähenee ja kelirikot esiintyvät läpi talven. Keliolosuhteiden nopeat muutokset ja selkeiden, yhtäjaksoisten keliolojen rajojen siirtyminen hiljalleen pohjoisemmaksi, saattavat aiheuttaa nopeita, hyvinkin toisistaan poikkeavia ylläpitotoimien tarpeita. Muutokset lumipeitteen kestossa ja paksuudessa vaikuttavat talviajan kunnossapitoon merkittävästi. Jos lumipeitteen aika on noin kaksi kuukautta lyhempi, ja lumen syvyys keskitalvellakin noin kolmannes nykyisestä, ennustetaan tästä muodostuvan kustannussäästöjä väylien talvihoitoon. Toisaalta talvikuukausien vesisademäärien kasvu, tullee aiheuttamaan lisää hankalia keliolosuhteita tieliikenteessä sekä mahdollisesti liukkauden torjunnan kustannusten nousua. Etelä-Suomessa talvikunnossapito on painottunut liukkaudentorjuntaan. Vastaavasti Pohjois-Suomessa talvikunnossapidon pääpaino on ollut lumenpoistossa, kylmän keskitalven ilman estäessä suolan käytön. Lämpimien talvien on todettu lisäävän liukkaudentorjunnan tarvetta tieverkolla erityisesti rannikon tuntumassa. Ilmastomuutoksen myötä lämpenevä ilmasto säävaihteluineen siirtää tätä tarvetta edelleen sisämaahan ja pohjoiseen päin. Liukkaudentorjunnan tarve näyttäisi lisääntyvän koko valtakunnassa. (MMM 1/2005) Mahdollinen myrskyjen voimistuminen ja tuulisuuden lisääntyminen aiheuttavat erilaisia turvallisuusriskejä ja toimivuushäiriöitä. Kaatuneet puut ja vaurioituneet sähkölinjat sekä kinostuva lumi vaikeuttavat merkittävästi liikenneyhteyksiä, mikä voi olla kohtalokasta esimerkiksi tarvittavan avun perille saamisessa. Arviot myrskytuulten yleistymisestä vaihtelevat kuitenkin merkittävästi toisistaan. Tiehallinnon toimenpiteet Tiehallinto on teettänyt muutaman viimeisen vuoden aikana useita selvityksiä liittyen ilmastonmuutokseen ja sen merkitykseen tämän hetken, sekä tulevaisuuden tienpidossa. Suurin osa näistä selvityksistä on keskittynyt lähinnä selvittämään ilmastonmuutosskenaarioita ja pohtimaan niiden merkitystä tiestön päivittäisen liikennöinnin turvaamisessa. Tiehallinto uudisti talvihoidon toimintalinjat vuoden 2008 aikana. Uutena asiana verrattuna aiempaan, julkaisussa on otettu kantaa toimintatapoihin poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Tiehallinnon uudet talvihoidon linjaukset ottavat kantaa poikkeustilanteisiin varautumiseen. Poikkeustilanteiden toiminnan suunnittelun kannalta tärkeisiin palvelutasovaatimuksiin ohje ei kuitenkaan ota kantaa.

12 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Julkaisussa talvihoidon toimintalinjat on esitetty 3 keskeistä menettelytapaa poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin: 1. selkeästi sovitut menettelytavat ja huolellinen ennakkosuunnittelu. 2. urakoitsijan edellytysten varmistaminen hoitaa tiestöä poikkeuksellisissa olosuhteissa. 3. vilkkaimpien pääteiden hoitoa varten urakoitsijoiden tulee varata varakalustoa. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tiestön liikennöitävyyden kannalta avain asemassa on huolellinen ennakkosuunnittelu, joka käsittää laatuvaatimusten erillismääräysten laatimisen poikkeuksellisia olosuhteita silmälläpitäen, ennakoivat laadunvarmistustoimenpiteet sekä urakoitsijan resurssien riittävyyden, toimintavalmiuden ja osaamisen varmistamisen. Ensisijalla on liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden varmistaminen keskeisimmillä väylillä. Vilkkaimpien teiden hoidon varmistamiseksi urakoitsijan tulisi esittää toiminta- ja laatusuunnitelmassaan varakalusto. Tilaajan tärkeimmäksi tehtäväksi varautumisessa poikkeuksellisiin olosuhteisiin, muodostuu urakoitsijan laaduntuottokyvyn varmistamisen ohella tieverkon priorisointi. Priorisointi tulee tehdä tieverkon hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatimisen tai päivittämisen yhteydessä. Tilanne Hämeen tiepiirissä Esitetyt arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista liukkaudentorjunnan suoritemääriin vaihtelevat. On arvioitu, että talvi tulee lyhenemään oleellisesti nykyisestä, jolla on luonnollisesti työmääriä alentava vaikutus. Toisaalta taas lisääntyneet vesisateet ja nollan asteen tuntumassa kieppuva lämpötila saattaa osaltaan lisätä liukkauden torjunnan suoritemääriä. Viimeisten vuosien tilastojen valossa, suolan käyttö ei ole lisääntynyt Hämeen tiepiirin alueella merkittävästi. Lievä nousu käytetyn suolan määrässä johtuu liikennemäärien kasvun johdosta tehdyillä palvelutason nostoilla. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden määrän on havaittu lisääntyneen jonkin verran viime vuosien aikana. Samaan aikaan liikenteen palveluodotukset ovat nousseet, etenkin raskaan liikenteen osalta. Yhdessä nämä seikat varmistavat sen, että myöskään tulevaisuudessa haasteista ei tule olemaan pulaa talvihoidon rintamalla. Jatkuva toimintojen ja tekniikoiden kehittäminen onkin välttämätöntä. Tiehallinnon uusien talvihoidon toimintalinjojen määrittämät toimenpiteet ja menettelytavat poikkeuksellisten olosuhteiden hoidossa on otettu käyttöön Hämeen tiepiirin uusissa ja käynnistyvissä alueurakoissa. Vanhoihin, jo käynnissä oleviin urakoihin näitä muutoksia ei ole pystytty viemään kokonaisuudessaan. Käynnissä oleviin urakoihin on sovittu erikseen hoitoluokkien I ja Ib yöajan palvelutason nostosta päiväajan vaatimusten tasolle. Lisäksi kaikista vilkkaimpien teiden (KVL > 15 000 ajonn./vrk) palvelutasoa on nostettu uusien toimintalinjojen mukaisesti (mm. suolankäyttö alle -6 ºC lämpötiloissa).

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 13 Tieverkon hoidon priorisointi poikkeustilanteiden varalle on toteutettu Hämeessä hoitoluokituksella sekä määrittämällä talvihoidon täsmäkohteet. Talvihoitoluokan merkitseviä tekijöitä ovat mm. tien liikennemäärä ja tien liikenteellinen merkitys. Hoitoluokitusta on lisäksi tarkennettu määrittämällä ns. hoidon täsmäkohteet. Määritetyt täsmäkohteet ovat tieosuuksia, joiden liikenteellinen merkitys on yleensä suuri ja joiden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näillä kohteilla hoitoluokitusta voidaan siis tarkentaa paikallisesti ja sekä ennen kaikkea ottaa huomioon liikenteen erityistarpeet. Urakoitsijoilta edellytetään toiminta- ja laatusuunnitelmassa varautumista poikkeuksellisiin olosuhteisiin ns. valmiussuunnitelman avulla. Urakoitsija kuvaa valmiussuunnitelmassa toimintamallit, joiden mukaan toimitaan tilanteen niin vaatiessa. Toiminta- ja laatusuunnitelmista laaditaan tarkennetut suunnitelmat vuosittain. Menettely on otettu käyttöön kaikissa Hämeen tiepiirin uusissa urakoissa. Jo käynnissä olevissa (käynnistynyt 2008 tai aikaisemmin) varautumissuunnitelma ja sen vaatimat toimenpiteet on sovittava tehtäväksi lisätyönä. Tiestön hoidosta vastaavat urakoitsijoilta edellytetään urakkasopimuksissa ja varmistamaan hoitotoimenpiteiden yhteensovittamisen urakka-alueen rajoilla. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tiestön liikennöitävyyden varmistaminen vaatii yli urakkarajojen ulottuvaa päätöksen tekoa mm. käytettävissä olevien resurssien ohjaamiseksi. Urakoitsijoilla on yhteistyövelvoite. Tilaajalla ei kuitenkaan ole keinoa esimerkiksi määrätä poikkeustilanteessa urakoitsijaa auttamaan toisen urakan alueelle. Käytettävissä olevien resurssien siirtäminen toisen urakan alueelle edellyttää laajempaa, yli urakkarajojen tapahtuvaa tilannejohtamista. Tähän Tiehallinnolla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä osoittaa resursseja. Vain Poliisilla tai pelastusviranomaisilla on oikeus määrätä urakoitsijoiden resurssien käytöstä poikkeustilanteessa. Varsinaisia toimijoita poikkeustilanteessa tiestöllä ovat poliisi ja pelastusviranomaiset sekä urakoitsijat. Tiehallinnon vastuulla on poikkeustilanteiden tavoitteiden ja vaatimusten asettaminen, ennakkosuunnittelu (esim. kiertotiesuunnitelmat) sekä tilannetiedottamisen ohjeistaminen. Lisäksi Tiehallinto vastaa tiesääpalvelusta ja ylläpitää tiesääasema- ja liikennekameraverkkoa. Hämeen tiepiiri on laatinut ennakkosuunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Lisäksi laadittujen ennakkosuunnitelmien mukaista toimintaa on harjoiteltu etukäteen. Hyvän tilannejohdon varmistamiseksi, näitä harjoituksia tulisi järjestää aika ajoin myös jatkossa. Lisäksi eri osapuolten, urakoitsijoiden lisäksi myös poliisin tai pelastuslaitoksen, osallistuminen harjoituksiin tulee varmistaa.

14 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 2.1.3 Kelirikko Kelirikolla tarkoitetaan tien kantavuuden tilapäistä heikkenemistä roudan sulamisen tai runsaiden sateiden vaikutuksesta. Tiehallinnon julkaisussa Kelirikkokorjausten suunnittelu ja rakentaminen (selvityksiä 64/2005) kelirikko on jaettu viiteen eri perustyyppiin: syksyn jäätymis-sulamispehmeneminen pintakelirikko rakennekelirikko pohjamaan kelirikko syyskelirikko Ilmastonmuutos vaikuttaa lisääntyvine sademäärineen kelirikon yleistymiseen. Pintakelirikkoa esiintyy nykyisin Etelä-Suomessa ympäri vuoden pitkäaikaisten sateiden pehmennettyä sorateitä. Jatkossa pintakelirikon on arvioitu yleistyvän entisestään. Soratien kulutuskerroksen hienoainespitoisuuden kasvu pahentaa pintakelirikkoa. Toisaalta taas korkeampi hienoainespitoisuus parantaa tien pintakuntoa kesän kuivana aikana. Kulutuskerrosmateriaalin valinta on näin ollen tasapainoilua saavutettavien hyötyjen ja haittojen välillä. Pintakelirikon poistaminen soratieverkolta kokonaan on vaikeaa. Pintakelirikon vakavuus riippuu aina olosuhteista ja tien kulutuskerroksen materiaalista. Pintakelirikon lisäksi runsaat sateet nostavat pohjaveden pintaa, joka on osaltaan vaikuttamassa keväisen runkokelirikon yleisyyteen ja vakavuuteen. Suurimmat runkokelirikon esiintymisen laajuuteen ja vakavuuteen vaikuttavat tekijät ovat tierakenteen routaantumisaika syksyllä, yöpakkasvuorokausien lukumäärä sulamisaikana sekä roudansulamisaika keväällä. Runkokelirikko muodostuu, kun tierakenteen routaantuessa hienojakoinen maa-aines imee saatavilla olevaa vettä muodostaen tien runkoon jäälinssejä. Pohjaveden pinnan ollessa sateiden jäljiltä korkealla, helpottuu myös veden nousu tierakenteisiin. Keväällä sulaessaan jäälinssit kasvattavat tierakenteen vesipitoisuutta ja heikentävät näin ollen tierakenteen kuormituskestävyyttä. Runkokelirikko on sitä hankalampaa, mitä suurempi tien liikennekuormitus kelirikkoaikana on. Tiehallinnon toimenpiteet Tiehallinto rajoittaa kelirikon vaivaamien teiden liikennettä asettamalla teille painorajoituksia. Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on vähentää teiden vaurioitumista raskaan liikenteen vaikutuksesta. Rajoitusten avulla pyritään turvaamaan elintärkeiksi katsottavat kuljetukset vähintään minimitasolla. Rajoituksilla pyritään myös välttämään kyseisten teiden vuotuisen hoito ja kunnostustarpeen kohtuuton lisääntyminen. Sorateiden tehokas hallinta perustuu mitattuun soratieverkon ominaisuus- ja kuntotietoon. Tiehallinto inventoituttaa soratieverkkonsa keväisin runkokelirikkoaikaan. Inventointi kohdistetaan niihin teihin, joiden tiedetään tai arvioidaan olevan kelirikkoisia. Kelirikkoinventointien tulokset muodostavat perustan sorateiden panorajoitusten asettamiselle sekä kelirikkokohteiden korjausten kohdentamiselle. Pintakelirikkoa ei yleisesti inventoida ollenkaan. Mui-

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 15 ta soratieverkon kunnon seurannassa käytettäviä mittauksia tai inventointeja ovat: sorateiden palvelutasomittaukset (pintakunto: tasaisuus, irtonaisuus ja pölyävyys) rakenteellisten puutteiden inventoinnit (kuivatuksen ja rumpujen kunto, kulutuskerroksen laatu ja paksuus, maakivet, tien reunakunto ja kantavuus) Tiehallinto on ohjeistanut tiepiirejä niin kelirikkokohteiden korjauksesta, korjausten suunnittelusta kuin liikenteen rajoittamisesta kelirikkoteillä. Ohjeistuksella on pyritty mm. yhtenäistämään kelirikon vaivaamien tieosuuksien painorajoituskäytäntöjä ja korjaustoimenpiteitä koko maassa. Tiehallinto on ohjeistanut tiepiirejä kelirikon suhteen mm. seuraavin ohjein: sorateiden runkokelirikko ja kelirikon vaikeuden ennustaminen (Tiehallinto 46/2003) kelirikkokohteiden suunnittelu ja rakentaminen (Tiehallinto 64/2005) kelirikkokohteiden liikenteen rajoittaminen, toteuttamisvaiheen ohjaus (TIEH 2200047-v-06) Lisäksi Tiehallinto on julkaissut vuonna 2008 pintakelirikkoselvityksen (Tiehallinnon selvityksiä 12/2008). Tiehallinto on kokeillut muutamissa hoidon alueurakoissa sorateiden hoitoa toimivuusvaatimuksin. On esitetty arvioita, että siirryttäessä toimivuusvaatimuksiin sorateiden hoidossa, pintakelirikon määrä tullee vähentymään. Tehtyjen toimivuusvaatimuskokeiluiden perusteella on todettu, että tien pintakunnolle asetetut vaatimukset varmistavat sen, että urakoitsija hoitaa sorastuksen asianmukaisesti ja valitsee materiaalit entistä taitavammin. Tehdyn selvityksen (Sorateiden toimivuusvaatimusten kehittäminen, Tiehallinto 22/2009) perusteella onkin päädytty esittämään sorateiden toimivuusvaatimusperusteisen hoidon laajentamista. Tilanne Hämeen tiepiirissä Runsaista sateista johtuva pintakelirikko on Hämeen tiepiirissä lähes jokavuotinen ongelma etenkin Länsi-Pirkanmaalla. Syksyllä 2008 Hämeen tiepiirissä oli asetettu syyskelirikon vuoksi painorajoituksia yhteensä noin 100 tiekilometrille. Lisääntyneiden sateiden johdosta ympäri vuoden esiintyvä pintakelirikon esiintyminen on kiinni sateiden lisäksi etenkin tien kuivatuksen kunnosta ja kulutuskerrokseen käytetyn murskeen laadusta. Hämeen tiepiiri on laatinut yhteistyössä Vaasan tiepiirin kanssa pintakelirikkoselvityksen vuonna 2008. Selvityksen lopputuloksena on luotu suositus toimintamallista pintakelirikon hillitsemiseksi. Toimintamalli on kasiosainen ohjeistaen toisaalta pintakelirikon ennaltaehkäisyn ja toisaalta tiedossa olevien kohteiden hoidon. Pintakelirikkokohteita ei tällä hetkellä Tiehallinnossa inventoida ollenkaan. Tehdyssä pintakelirikkoselvityksessä Hämeen tiepiirin ongelma-kohteiden pääasialliseksi syyksi paljastui laadultaan heikot sorateiden kulutuskerrosmateriaalit. Selvityksen mukaan ongelmat ovat keskittyneet Nokian ja Vesilahden alueille ja tiettyihin maa-ainestenottoalueilta saataviin materiaaleihin.

16 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Selvityksessä on esitetty käyttöön otettavaksi uusia laatuvaatimuksia sorateiden kulutuskerrosmateriaaleille. On kuitenkin todettu, että mikäli vaatimukset otettaisiin Hämeen tiepiirissä käyttöön, nousisivat sorateiden hoidon kustannukset liian korkeaksi. Pintakelirikon korjaustoimenpiteinä Hämeessä on käytetty lähinnä murskeen lisäämistä pintakelirikon vaivaamalle tieosuudelle. Pintakelirikkokohteita ei Hämeessä ole inventoitu. Runkokelirikko korjaukset on toteutettu Hämeen tiepiirissä joko omana urakkanaan, tai osana hoidon alueurakoita. Runkokelirikkokorjaukset toteutetaan yleensä uusimalla tierakenteen kantava- ja kulutuskerros, sekä asentamalla suodatinkangas. Runkokelirikkokorjauksen yhteydessä parannetaan myös tien kuivatus. Korjausten lopputuloksena on paitsi tien kantavuuden paraneminen, myös pintakelirikon poistuminen. 2.1.4 Suunnittelukriteerit ja normit Ilmastonmuutos asettaa olemassa olevat infrarakenteet monella eri tavalla haasteiden eteen. Rakennetun infran haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutusten edessä riippuu sen kyvystä toimia ääriolosuhteissa. Ilmaston muutoksen suurin tekijä rakenteiden mitoituksen kannalta liittyy paitsi ääriilmiöiden esiintymistodennäköisyyksien kasvuun, niin myös näiden ilmiöiden voimistumiseen. Esimerkiksi rankkasateiden voimakkuuden kasvu on seikka joka tulee ottaa väistämättä huomioon uutta suunniteltaessa sekä vanhaa parantaessa. Pääosa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulisi ottaa huomioon suunnitteluja rakentamisprosesseissa. Myös olemassa olevan infrastruktuurin kunnon systemaattinen seuranta on lähtökohta ohjelmoitaessa parannustoimenpiteitä. Tiehallinnon toimenpiteet Ohjeistoa ja laatuvaatimuksia on lähdetty uudistamaan Tiehallinnossa usean erillisen selvityksen kautta. Vuonna 2009 käynnistyneitä ja vuoden loppuun valmistuvia selvityksiä ja ohjeita ovat: ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpitoon (8/2009) rakennussuunnitelman sisältö ja esitystapaohje (esiselvitys) tiehankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohje Rakennussuunnitelmien esitystapaa koskeva ohje ei sisällä suunnitteluperiaatteita sääolojen ääri-ilmiöiden huomioimiseksi. Ohje ottaa lähinnä kantaa siihen, mitä tietoa rakennussuunnitelmassa tulee esittää ja miten. Laadittu esiselvitys toimii lähtökohtana jatkossa laadittavalle toimintatapaohjeen päivitystyölle, jossa on tarkoitus ottaa kantaa myös ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottamiseksi infran suunnitteluvaiheessa. Lisäksi syksyllä 2009 valmistuu ohjejulkaisu Ympäristövaikutusten arviointiohje. Ohje kuvaa tiehankkeen yhteydessä läpikäytävän YVA-prosessin ja edellyttää hankkeen arvioinnissa merkittävien vaikutusten ohella myös epävarmojen vaikutusten ja riskien arviointia.

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 17 Jatkossa käynnistyviä selvitys- ja ohjejulkaisuja, em. rakennussuunnitelman toimintatapaohjeen lisäksi, ovat: pohjarakenteiden suunnitteluperusteet (käynnistynyt syksyllä 2009) kuivatuksen hoito- ja ylläpito-ohje (tällä hetkellä tekeillä asiaan liittyviä T&K selvityksiä, varsinaisen ohjetyön käynnistyminen on vielä auki) teiden kuivatuksen hallinnan kehittäminen (yhteispohjoismainen projekti, käynnistämistä ei vielä päätetty) Tilanne Hämeen tiepiirissä Suunnittelukriteerit ja normit ovat Tiehallinnossa voimakkaasti mukana kehitystyössä. Tiepiirien rooli on varmistaa tehtyjen uudistusten käytäntöön siirtäminen. Lisäksi tiepiirien asiantuntijoilla on keskeinen rooli uusien selvitystarpeiden esille tuomisessa ja itse selvitystyöhön osallistumisessa. Olemassa olevan, jo rakennetun infran toiminnan varmistamisessa tiepiireillä on merkittävä rooli. Ilmastomuutoksen vaikutuksista suurin on lisääntyneet sademäärät sekä kasvavat maksimisadannat. Tällöin esimerkiksi tierakenteiden kuivatusjärjestelmien mitoituksen riittävyyden varmistaminen sekä järjestelmien kunnon varmistaminen sekä sen systemaattinen seuranta on erityisen tärkeää. Tällä hetkellä esimerkiksi kuivatusjärjestelmien kuntoa seurataan muutamien vuosien välein tehtävissä varuste- ja laiteinventoinneissa. Kunnon tarkastaminen inventointien yhteydessä on kuitenkin melko pintapuolinen. Jatkossa Hämeen tiepiirissä tulisikin pohtia olemassa olevien kuivatusrakenteiden kunnon seurannan tehostamista. Hyvänä lähtökohtana tälle työlle toimii tämä selvityksen yhteydessä tehty tulva-alttiiden alueiden kartoitus.

18 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 3. 3.1 Johtopäätökset Tiehallinto on määrittänyt toimintansa kannalta olennaiset tulevaisuuden haittatekijät, avainriskit. Näiden avainriskien hallitsemiseksi Tiehallinto on määrittänyt joukon toimenpiteitä, joiden avulla ilmastonmuutoksen aiheuttamaa haittaa tienpidolle ja liikenteelle tullaan vähentämään. Tieto toimenpiteiden toteutuksen tilasta on tärkeää jatkon toimenpiteitä suunniteltaessa. Tämän työn yhtenä tavoitteena oli luoda tilannekatsaus näiden toimenpiteiden tilaan Tiehallinnossa yleensä ja eritoten Hämeen tiepiirissä. Taulukossa 1 on listattu tehdyn kirjallisuusanalyysin ja suoritettujen haastatteluiden perusteella esiin nousseet toimenpiteet sekä tieto niiden tilasta tällä hetkellä.

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 19 Taulukko 1: Yhteenveto Muuttuvat sääolosuhteet riskin hallinnoimiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden tilasta. Riski /Haitta Tulva-alttiit tieosuudet Tulva-alttiit tieosuudet Tulva-alttiit tieosuudet Tulva-alttiit tieosuudet Tulva-alttiit tieosuudet Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Toimenpiteet Tulva-alttiiden tieosuuksien kartoitus Tulvakartoituksen tulosten hyödyntäminen: kartoitettujen kohteiden toimenpidesuunnittelu ja ohjelmointi SYKE:n tulvavaarakarttojen mukaisten, tulvalle alttiiden tieosuuksien korkeusaseman tarkistaminen Tierumpujen uusimisen yhteydessä mitoituksen tarkistaminen, ns. pienvesianalyysi Tulva-alttiiden tieosuuksien priorisointi, parantamistoimenpiteet ja kiertotiejärjestelyjen varmistaminen Tieverkon hoidon priorisointi esimerkiksi lumimyrskyn varalta (hoitoluokitus ja täsmäkohteiden määrittäminen) Tiedottaminen ja yhteistyö viranomaisten kesken: yhteisten harjoitusten järjestäminen (tilanteen johdon harjoittelu) Toiminta- ja laatusuunnitelma: valmiussuunnitelman laatiminen toimintamalliksi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi Suunnitteilla tekeillä Tehty / Tekemättä 1) 2) Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Poikkeukselliset olosuhteet Kelirikko Kelirikko Kelirikko Kelirikon ennaltaehkäisy Kelirikon ennaltaehkäisy Kelirikon ennaltaehkäisy Suunnittelukriteerit ja normit Varmistuminen urakoitsijan kyvystä toimia ja hoitaa alueensa tiestö poikkeusolosuhteissa Palvelutasovaatimusten määrittäminen poikkeustilanteissa Hoitoluokkien I ja Ib yöajan palvelutason nostaminen Vilkkaiden teiden palvelutason nostaminen Palvelutasovaatimusten määrittäminen poikkeustilanteita varten Pintakelirikkokohteiden toimenpidesuunnittelu Pintakelirikkokohteiden kartoittaminen (ongelmakohteiden tunnistaminen ja kohdentaminen) Runkokelirikkokohteiden järjestelmällinen inventointi ja kelirikkkokorjaukset Pintamateriaalin laatuvaatimusten tiukentaminen Kuivatuksen kunnon varmistaminen Tien poikkileikkauksen muodon seuranta ja tarvittaessa tien parantaminen Tierumpujen uusimisen yhteydessä mitoituksen tarkistaminen, ns. pienvesianalyysi Suunnittelukriteerit ja Kuivatuksen kunnon seuranta normit 1) Uusissa, 2009 käynnistyneissä urakoissa mukana. 2) Vuonna 2008 tai aikaisemmin käynnistyneissä urakoissa lisätyönä tehtäväksi.

20 Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä Edellisen taulukoin pohjalta voidaan todeta, että ilmastonmuutokseen varautumisen tilanne Hämeen tiepiirissä on kohtuullinen. Hämeen tiepiirissä on viime vuosina panostettu paljon tiellä liikkujien tiedottamiseen mm. ylläpitämällä kelikameroita, kehittämällä häiriön hallintaa viranomaisyhteistyön tehostamisen kautta. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka vaativat jatkuvaa toiminnan varmistamista ja kehittämistä. Osa edellisten taulukoiden tekemättä olevista toimenpiteistä on voimakkaasti Tiehallinnon rahoitukseen sidoksissa olevia seikkoja. Esimerkiksi Länsi- Pirkanmaan pintakelirikkoteiden parantaminen tulisi todennäköisesti melko kalliiksi liikenteen saamaan hyötyyn nähden. Toisaalta taas puukuljetuksille sorateiden hyvällä kunnolla on suuri merkitys. 3.2 Suositellut jatkotoimenpiteet Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja sortumat Osana tätä selvitystä kartoitettiin Hämeen tieverkolta tulva-alttiit tieosuudet. Jatkossa Hämeen tiepiirin tulisikin pohtia, miten tuloksia voitaisiin hyödyntää varauduttaessa tuleviin rankkasateisiin. Kartoituksessa esiin nousseet kohteet tulisi käydä yksityiskohtaisesti läpi ja selvittää parannustoimien vaatimukset ja mahdollisuudet. Yksityiskohtaisemman kohdetarkastelun perusteella kohteet priorisoitaisiin ja kiireisimmille kohteille tehtäisiin parannussuunnitelma sekä varareittisuunnitelma mahdollisen tien sulkemisen varalle. SYKE:lta lähitulevaisuudessa saatavien tulvavaarakarttojen perusteella on mahdollista tutkia, mitkä tulvalle alttiit tieosuudet olisivat jäämässä veden alle milläkin veden korkeudella. On kuitenkin todettu, että tiestön korkeusasematieto rekistereissä on osittain puutteellista tai virheellistä. Tulvavaarakarttojen ilmestyttyä Hämeen tiepiirin tulisi harkita mahdollisia tarkistusmittauksia näiden osuuksien oikean korkeusaseman varmistamiseksi. Lisäksi jatkossa tehtävissä tiestön parannustoimissa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon mitoittavan sadannan kasvu. Esimerkiksi rumpuja uusiessa tulisi harkita mahdollisuutta ns. pienvesianalyysin tekemiseen. Pienvesianalyysissä määritetään mm. rummun läpivirtaaman veden teoreettinen maksimimäärä rummun valuma-alueen alueen ja oletetun mitoitussadannan perusteella. Poikkeukselliset olosuhteet ja tiestön hoito Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että liikenteen varmistamiseen myös poikkeuksellisten sääolosuhteiden vallitessa on panostettu. Tieverkko on priorisoitu ja urakoitsijoiden toimintakyky on varmistettu. Suurimmat kehittämisen kohteet tällä saralla liittyvät eri viranomaisten väliseen yhteistyön varmistamiseen ja tilanteen johtamiseen sekä toimivuusvaatimusten asettamiseen. Tiehallinto on laatinut itselleen toimintaohjeet kriisitilanteita varten, joiden yhteensovitus eri viranomaisten kesken tulee varmistaa. Poikkeuksellisissa

Muuttuvat sääolosuhteet riskin tilannekatsaus Hämeen tiepiirissä 21 olosuhteissa tien päällä toimijoita ovat urakoitsijat sekä liikennettä ohjaava poliisi ja pelastusviranomaiset. Tiehallinnon vastuulla tällöin on hoitotoimenpiteiden tavoitteiden asettaminen sekä tiedottamisen ohjeistus ja siihen osallistuminen. Kokonaisvaltaisen, onnistuneen tilannejohtamisen kannalta tulisi myös poliisin edustajan hyvä osallistua johtotoimenpiteisiin. Pelastusviranomaisilla on tarvittaessa myös oikeus määrätä urakoitsijoiden resurssien käytöstä. Tämän lisäksi viranomaisten ja urakoitsijoiden välinen yhteistoiminta tulee varmistaa järjestämällä yhteisiä harjoituksia; esimerkiksi simuloimalla vuoden 2006 Pyryn päivän tilanne. Kelirikko Pintakelirikon ennaltaehkäisyn kannalta oleellisimmat toimenpiteet ovat toisaalta tien kuivatuksen toimivuuden varmistaminen ja toisaalta laadukkaiden materiaalien käytön vaatiminen. On todettu, että kulutuskerrosmateriaalien vaatimusten tiukentaminen Länsi-Pirkanmaan ongelmateillä tulisi suhteessa saavutettuun hyötyyn melko kalliiksi. Pintakelirikon hillitsemiseksi, Tiehallinnon tulisi jatkossa pohtia ongelmakohteiden systemaattista inventointia. Inventoinnissa tulisi pureutua pelkän sijaintitiedon lisäksi myös pintaa syvemmälle ja varmistaa muut ilmiöön liittyvät päätekijät; pintakerroksen materiaalin laatu ja kuivatuksen kunto. Kun edellä mainitut ongelmakohteiden tiedot on kerätty systemaattisesti, voidaan kunnostukselle laatia kustannusarvio ja arvioida kunnostustoimenpiteiden kustannuksia saavutettavaan hyötyyn nähden. Suunnittelukriteerit ja normit Suunnittelukriteereiden muuttaminen vastaamaan ilmastonmuutoksen lisäämiä sääolosuhteiden ääri-ilmiöitä on Tiehallinnossa käynnissä. Esimerkiksi rankkasateiden voimakkuuden kasvu on seikka, joka tulee väistämättä ottaa huomioon suunniteltaessa uuden rakentamista sekä vanhaa parannettaessa. Selvitystyö suunnittelun uudelleen ohjeistamiseksi on siis tällä hetkellä käynnissä ja tiepiirejä tullaan aikanaan ohjeistamaan asian tiimoilta. Keskeisimmät toimenpiteet tällä hetkellä tiepiireillä ovat osallistuminen selvitystöiden tekemiseen ja toisaalta uusien kehitysnäkökulmien esille tuonti. Toisaalta tiepiirien tulee ottaa ilmastonmuutoksen ilmiöt huomioon jo nyt päivittäisessä toiminnassaan vaikka varsinaista ohjeistusta ei olekaan olemassa. Esimerkiksi rumpujen uusimisen yhteydessä tulisi aina varmistaa rummun mitoituksen riittäminen myös rankkasateen aiheuttamassa tilapäisessä tulvatilanteessa.

ISSN 1459-1561 TIEH 4000718-v