Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Samankaltaiset tiedostot
Liikemäärä ja voima 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 3: Käyräviivainen liike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

1.3 Kappaleen tasaisesta liikkeestä

Mekaniikkan jatkokurssi

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012

Luento 2: Liikkeen kuvausta

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Dissipatiiviset voimat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

5. Numeerisesta derivoinnista

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

3 Määrätty integraali

Differentiaalilaskenta 1.

Funktion derivoituvuus pisteessä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Differentiaalilaskennan tehtäviä

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

MEI Kontinuumimekaniikka

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

MAA10 HARJOITUSTEN RATKAISUJA

(d) f (x,y,z) = x2 y. (d)

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2. Suoraviivainen liike

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

Matematiikan tukikurssi

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Transkriptio:

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360

Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero Keskinopeuden ja hetkellisen nopeuden ero Kiihtyvyys, keskikiihtyvyys ja hetkellinen kiihtyvyys Mikä on ratakäyrä ja miten se esitetään? (Relativistinen) liikemäärä

Nopea kertaus vektoreista: Miksi vektoreita tarvitaan fysiikassa? Mikä on vektori? Mitkä fysiikan suureet ovat vektoreita? Suure, jolla on vain pituus, on skalaari Energia, työ lämpötila 3

Pikakertaus vektoreilla laskemisesta: Skalaarilla kertominen: n A = n A x i + A y j = na x i + na y j Yhteen- (ja vähennys)lasku: A + B = A x i + A y j + B x i + B y j = (A x +B x ) i + (A y +B y ) j Miten homma toimii (x,y,z) -notaatiossa? 4

Vektorien yhteen- ja vähennyslasku Tässä on vektori A: Tässä on vektori B: Tässä on vektori A + B: Tässä on vektori A B:

Paikka ja paikan muutos Paikkavektori r kertoo, missä kappale sijaitsee (x,y,z)-koordinaatistossa: r = x i + y j + z k Paikan muutosta kuvaa siirtymävektori r r = r 2 r 1 r 1 r 2

Koordinaatisto z y x

Vauhti (speed) & nopeus (velocity) Nopeus: vektori ( v) Nopeudella on aina sekä suunta että suuruus v Vauhti: skalaari ( v ) Vauhti on nopeuden itseisarvo eli nopeusvektorin pituus usein kyllä puhutaan vauhdin sijaan nopeuden suuruudesta, nopeuden magnitudista tai nopeuden itseisarvosta

Kysymys Kuvassa on esitetty kappaleen paikka ajan funktiona. Tällöin kappaleen nopeuksille eri ajanhetkinä pätee: x A) v 1 < v 2 < v 3 B) v 2 < v 1 < v 3 C) v 3 < v 2 < v 1 D) Jokin muu vastaus t 1 t 2 t 3

x [m] 50 40 30 20 Esimerkki: keskinopeus 10 Tehtävänä on määrittää keskinopeus aikavälillä t=1...5 s, kun kuljettu matka (x) ajan (t) funktiona on: 1 2 3 4 5 t [s]

Keskinopeus (average velocity) Keskinopeus (average velocity): v avg = r t, missä r = paikan muutos, t = ajan muutos 1-ulotteinen erikoistapaus: v avg = x t Huom: nyt suunnan kertoo etumerkki! (+/-)

Ratkaisu: keskinopeus keskinopeus aikavälillä t=1...5 s: x [m] 50 40 30 20 = v avg = x t 50 m 10 m = 10 m/s 5 s 1s 10 1 2 3 4 5 t [s]

Entä keskinopeus aikavälillä t=3.0...3.5 s? x [m] 50 40 30 20 10 1 2 3 4 5 t [s]

Määritä nopeus ajanhetkellä t=3 s x [m] 50 40 v avg 3s 3s + t = x 3s + t x(3s) 3s + t 3s 30 20 10 Jotta saadaan selville hetkellinen v, täytyy t -> 0 Tästä seuraa siis raja-arvo! 1 2 3 4 5 t [s]

Hetkellinen nopeus ja vauhti x t+ t x(t) v t = lim t 0 t = dx(t) dt eli x:n derivaatta t:n suhteen! Huom: hetkellinen nopeus -> derivaatan arvo lasketaan siis ajanhetkellä t (x,t) - kuvaajassa hetkellinen nopeus on käyrän tangentin kulmakertoimen arvo Hetkellinen vauhti on hetkellisen nopeuden itseisarvo

x [m] Eli nopeus ajanhetkellä t=3 s on (x,t)-kuvaajan tangentin kulmakerroin pisteessä t=3 s! 50 40 30 Kuvaajasta hetkellinen nopeus, kun t=3: 20 10 v = dx dt 20 m 2,5 s = 8 m/s 1 2 3 4 5 t [s]

Kysymys 1-ulotteisesti liikkuvan kappaleen paikka r on ajan t funktiona: r t = (A + Bt 2, 0,0) missä A = 5 m ja B = 2 m/s 2. Kun t = 1 s, kappaleen nopeus on siis: A) (0,0,0) m/s B) (2,0,0) m/s C) (5,0,0) m/s D) (7,0,0) m/s E) Ei mikään näistä [(4,0,0) m/s]

Rata r(t) Rata: niiden pisteiden joukko joiden kautta kappale kulkee Esimerkki ratakäyrästä: Punainen viiva = ratakäyrä Siniset pisteet = kappaleen sijainti sekunnin välein Musta nuoli = paikkavektori hetkellä t=6 s Violetti nuoli = nopeus hetkellä t=6s v(6s)

Esimerkki radasta, joka on vektori Olkoon kappaleen rata r t = (At 2, B sin t T, h), missä A = 1 m/s2, B = 1 m, T = 1 s, h = 1 m Miten nyt määritetään nopeus? Radan x-komponentti Radan y-komponentti

Vektorin derivointi Rata yleisesti: Joten: r t = x t, y t, z(t) = x t v t = d r dt = d dt = dx(t) dt x t = v x i + v y i + y t i + dy(t) dt j+v z k i + y t j + z(t) k j + dz(t) dt k j + z(t) k

Ratkaisu esimerkkiin: r t = (At 2, B sin t T, h) v t = (2At, B T cos t T, 0) Nopeuden x-komponentti: Nopeuden y-komponentti:

Ratakäyrä ja hetkellinen nopeus y y v v x v y r x y x Ratakäyrän tangentin kulmakerroin y y = t x x t Kun t 0: y t x t dy dt dx dt = v y v x Hetkellinen nopeus on siis ratakäyrän tangentin suuntainen x

Maailmanviivat (world lines)

Kysymys Kappaleen paikka on kuvaajan mukainen: Mikä alla olevista vastaa tällöin kappaleen nopeutta?

Kiihtyvyys Keskikiihtyvyys: a avg = v t Hetkellinen kiihtyvyys: a = dv dt = d dt d r dt = d2 r dt 2

Tasainen liike ja tasaisesti kiihtyvä liike Kun v(t) = VAKIO eli a t = 0 -> liike on tasaista Kun dv dt = VAKIO eli a t = VAKIO -> liike on tasaisesti kiihtyvää

[1] Muuri (kts. kuva) on yli 700 jalkaa (210 m) korkea[2]. Tormund tiputtaa muurilta järkäleen, jolta kestää 6.8 s osua maahan. Mikä on kappaleen keskinopeus ja keskikiihtyvyys (oletetaan tasainen kiihtyvyys)? [1] http://gameofthrones.wikia.com/wiki/beyond_the_wall [2] Martin, George R.R.: A Game of Thrones, Random House, USA, 1997 v avg = 0; 30,9; 0 m/s a avg = (0, 9,0) m/s 2

Liikemäärä Kokeellisesti havaitaan (esim. törmäyskokeessa), että kappaleen nopeus muuttuu vuorovaikutuksessa Muutos indikoi vuorovaikutusta! Lisäksi havaitaan, että kappaleen nopeus muuttuu sitä vähemmän, mitä suurempi massa kappaleella on Paremmin kappaleen liiketilaa kuvaava suure kuin pelkkä nopeus on liikemäärä p = γm v

Liikemäärä vektoreina v = m/s p = kgm/s v 1 = ( v, 0,0) p 1 = ( p, 0,0) v 2 = (0, v, 0) p 2 = (0, p, 0) v 4 = (0, v, 0) p 4 = (0, p, 0) p 14 = p 4 p 1 = 0, p, 0 p, 0,0 = p, p, 0 v 3 = (v, 0,0) p 3 = (p, 0,0) p 14 p 1 p 4

Milloin tarvitaan relativistista liikemäärää?

Minkä liikemäärän magnitudi on suurin? Rekan, joka ajaa 30 m/s, keilapallon, joka kulkee 3000 m/s, 2 :n kolikon, joka kulkee nopeudella 0.2c, vai protonin, joka kulkee nopeudella 0.999 c? A. p rekka > p pallo > p kolikko > p protoni B. p rekka > p kolikko > p pallo > p protoni C. p protoni > p kolikko > p pallo > D. p rekka > E. En tiedä p protoni > p kolikko > p rekka p pallo

Tulossa ensi viikolla: Voima ja impulssi Newtonin lait