HANKEKATSAUS Kehittämisen ajanjakso 1.9.2015-17.12.2015 Tavoite 1 Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Virtaa vielä Virta II hanke 1.2.2014-30.10.2016 Liite 7 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Projektipäällikkö Timo Hankosalo Projektisuunnittelijat Veera Juntunen ja Maija Leinonen ESY menetelmä on lähtenyt pilotointiin Kainuussa jälkihuoltonuorten kanssa työskentelyn kontekstissa Salmilan lastenkodin työntekijöillä ja heidän nuorillaan (mahdollisesti noin 5-8 nuorta). Oulunkaaren kuntayhtymässä noin 6 työntekijää Jamkin kanssa keskustelut menetelmän testaamisesta Esy menetelmän väittämien arviointi ja peilaaminen Avain mittariin THLn vaikuttavuuden arvioinnin tiimin Paula Saikkosen ja Pekka Karjalaisen kanssa. Esittely: Toimija verkostossa Yhteistyö ja peilaaminen: Diakin ja Kuopion kuntakokeilun 3d arviointimenetelmän kanssa. Kainuussa ESY- menetelmän vaiheiden mukaista kehittäjäasiakastyöskentelyä on jatkettu aikuissosiaalityössä edeten sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyyn ja suunnitelman tekemiseen. ESY- työskentelyssä mukana oleville aikuissosiaalityön työntekijöille järjestettiin syyskuussa työpaja otsikolla Nuoren oma suunta - tavoitteellisuus sosiaalisessa kuntoutuksessa. Esyn esittely THL:n Toimia- verkostossa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisällöllisissä teemoissa kehittämistyötä on käynnistetty etenkin nuorten rahankäytön ja asumisen tukitarpeisiin soveltuvien työkalujen ja menetelmien parissa. Koottuja työkaluja ja ideoita on välitetty aikuissosiaalityön käyttöön ja suunnitteilla on aikuissosiaalityön Työmenetelmien idea- ja vaihtopäivä teemoihin liittyen tulevana keväänä. Ryhmätoiminnan kehittämisessä hankkeen työn painopiste on siirtynyt pilotoinnista juurruttamiseen: nuorten ryhmiä suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä ryhmiä ohjaavien aikuissosiaalityön työntekijöitten kanssa. Ryhmien käytännön toteutuksesta ja ohjauksesta on vastannut aikuissosiaalityö. Ryhmätoiminnoista on kerätty arviointipalautetta niin ohjaajilta kuin asiakkailtakin. Samalla on työstetty aikuissosiaalityön käyttöön tarkoitettua ryhmänohjaajan käsikirjan kysymyspatteristoa ja sisältöä. Hankkeen järjestämä ryhmänohjauskoulutus päättyi syyskuussa ja sen suoritti kahdeksan aikuissosiaalityön työntekijää. Ryhmänohjaajille järjestettiin marraskuussa koulutusta Omasoten verkkoryhmätoiminnon hyödyntämisestä osana ryhmänohjaustyötä. Samalla on työstetty suunnitelmaa nuorten aikuisten taloudenhallintaa ja rahankäyttöä tukevan verkkovertaisryhmän käynnistämiseksi keväällä 2016. Miten vaikuttavuutta on tuotu esille? Miten ymmärrys vaikuttavuudesta on lisääntynyt? Tietoa vaikuttavuudesta on saatu hyvin esille asiakkaiden kehittämispalautteista. Työn vaikuttavuuden on havaittu lisääntyvän mm. riittävällä ja säännöllisellä ajanantamisella asiakkaalle, tapaamisten strukturoiduilla sisällöillä ja tavoitteellisella ryhmätoiminnalla. Muutostyön on havaittu olevan vaikuttavinta silloin, kun asiakasta tuetaan etsimään juuri niitä asioita, joihin hän itse toivoo muutosta ja joiden eteen hän on valmis näkemään vaivaa. Ymmärrys sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamisen vaikeudesta on vahvistunut myös: muutokset asiakkaan elämässä tapahtuvat toisinaan
hyvin hitaasti ja on vaikeaa sanoa, mikä osa muutoksesta on seurausta juuri sosiaalityön asiakkuudesta ja toimista. Minkälaista tietoa yksilötyön menetelmistä on syntynyt aikuissosiaalityöhön? ESY- menetelmän avulla tietoa ja ymmärrystä on tullut lisää asiakkaan elämäntilanteen selvittämisen merkityksestä niin, että asiakas itsekin alkaa hahmottaa tilannettaan paremmin. Samalla on havaittu, että asiakkaan oma käsitys omasta tilanteestaan voi olla hyvin erilainen kuin hänen kanssaan työtä tekevien työntekijöitten. ESY työskentelyssä on havaittu myös, että pelkästään keskusteluun ja tapaamisiin perustuva selvitysmenetelmä ei anna aina täysin realistista kuvaa asiakkaan toimintakyvystä tai arkivalmiuksista. Toiminnallisilla palveluilla (ryhmätoiminnat, työtoiminnat) onkin sosiaalityössä tärkeä merkitys paitsi kuntoutuksellisesti myös nuoren todellisten tuen tarpeiden löytämisessä. Minkälaista tietoa ryhmänohjauskäytänteistä on syntynyt? Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmänohjauskäytänteistä on syntynyt arviointitietoa niin ryhmien ohjaajilta kuin asiakkailtakin. Tällä hetkellä moniammatillisesti ohjattuja ryhmiä on käynnissä mm. TYP:issä (aikuissosialityö, kuntouttava työtoiminta, TE-palvelut) sekä Hyrynsalmella (aikuissosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, etsivä nuorisotyö). Hyrynsalmen ryhmän suunnittelussa ja arvioinnissa on käytetty hyödyksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan käsikirjan kysymyspatteristoa. TYP:n ryhmässä palaute- ja arviointityö on perustunut kyseisen ryhmän tavoitteista koostettuihin arviointikysymyksiin. Minkälaista tietoa verkostotyön menetelmistä on syntynyt? Hyvän ja toimivan verkostotyön merkitys on havaittu erittäin keskeiseksi haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten tukemisessa. Nuorella on yleensä tuen tarpeita monilla eri alueilla (asuminen, talous, terveys, ihmissuhteet, päihteet, asioittenhoitaminen) ja hän tarvitsee monen eri tahon apua. Verkostotyön käytänteiden kehittämiseen tarvitaan jatkossa yhä enemmän yhdessä sovittuja menettelytapoja ja käytänteitä sekä toimivia verkostotyön menetelmiä. Yhdessä asiakasprosessissa on sovellettu TLP- menetelmän periaatteita. Palaverissa sovittiin, mitä kukakin tekee ennen seuraavaa palaveria. Läheisverkosto on myös huomioitu ja otettu verkostotyöhön mukaan myös asiakkaan äiti. Menetelmä toimi hyvin, ja parin palaverin jälkeen asiakkaan tilanteessa olikin mennyt monta asiaa eteenpäin. Jatkossa pyritään arvioimaan yhdessä aikuissosiaalityön esimiesten kanssa, miten menetelmää voisi ottaa laajemmin käyttöön aikuissosiaalityössä. Suunnitteilla: Verkostotyön menetelmien (TLPn neuvonpidon ja dialogisen verkostotyön kytkeminen Esytyöskentelyyn) Väittämien kvantitatiivinen analyysi Asiakkaitten ja työntekijöiden palautteiden analyysi Prosessimaisen koulutusrakenteen suunnittelu ja toteutus Kainuussa Taustateorian auki kirjoittaminen ja käytännön käsikirjan/oppaan kirjoittaminen: intensiivinen ja kevyt ohjauksellinen työskentely. Toimiaverkoston mukaan Esy tarvitsee teoriaa, jotta mittarin validiteettia voidaan arvioida. Digitalisointi ja Oma-Soteen integroiminen Järjestetään koulutus liittyen vaikuttavaan kohtaamiseen 28.1.2016 ja helmikuussa esimiesten yhteinen tapaaminen TLP menetelmän hyvistä kokemuksista Raahen seudulla. Tuetaan jo käynnistyneiden nuorten ryhmien arviointia ja kehittämistä. Tuetaan uusien moniamma-
tillisesti ohjattujen nuorten ryhmien käynnistämistä yhdessä perustyön kanssa. Suunnitteilla myös nettiryhmä Omasoteen taloudenhallinnasta. Tavoite 2 Palvelujärjestelmän koordinoinnin ja asiakastason vastuutyöntekijämallien kehittäminen ja pilotointi Kajaanin toimijatapaamisessa hanke esitteli sosiaalisen kuntoutuksen palveluvalikkoa, jota on kehitetty Virta II-hankkeen Raahen osakokonaisuudessa. Toimijatapaamisessa pyrittiin yhdessä vastaamaan siihen, mikä taho tekee mitäkin sosiaalisen kuntoutuksen eteen. Tämä pohjusti osaltaan tulevaa sosiaalisen kuntoutuksen työryhmän työtä. Omatyöntekijämallia on kehitetty osana ESY- kehittäjäasiakastyötä. Asiakasprosesseissa aikuissosiaalityö on ottanut vahvempaa roolia asiakkaan palveluverkostossa. Omatyöntekijyyden sisällön ja merkityksen jäsentäminen laajemmin Kainuun Soten aikuissosiaalityössä on vielä kesken. Miten palvelujärjestelmän koordinoinnin kehittämistyöstä on kerätty arviointitietoa? Arviointitietoa on koostettu muistioitten muodossa ja työstämällä asioita työpajatyyppisesti yhteisissä kokoontumisissa (esim. Kajaanin toimijatapaaminen). Mitä hyvin toimivia toimintamalleja tai työkäytänteitä palvelujärjestelmän koordinoinnin kehittämistyössä on löydetty arviointitiedon perusteella? Verkostodialoginen TLP-malli hyödyntäen myös Raahen seudulla saatuja kokemuksia vaikuttaa lupaavalta. Omatyöntekijyyden yhdessä sovitut työkäytänteet niin, että ne tunnetaan koko palvelujärjestelmässä. Onko omatyöntekijämallia kehitetty, pilotoitu ja arvioitu yhdessä aikuissosiaalityön ja kehittäjäasiakkaiden kanssa? Omatyöntekijämallia on pilotoitu osana ESY- menetelmään liittyvää kehittäjäasiakastyötä yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Miten omatyöntekijyyden sisältö ja merkitys on selkeytynyt aikuissosiaalityössä ja sen verkostossa? Omatyöntekijän rooli on havaittu merkittäväksi asiakasprosesseissa verkostojen kokoajana ja yhteydenpitäjänä asiakkaan palveluverkoston muihin toimijoihin. Omatyöntekijyyteen liittyy myös palveluohjauksellinen työ, jolloin omatyöntekijä varmistaa, että asiakas saa palvelutarpeen mukaiset palvelut paitsi aikuissosiaalityöstä myös muilta tahoilta. Omatyöntekijyyden sisällön ja merkityksen jäsentäminen laajemmin Kainuun Soten aikuissosiaalityössä on kuitenkin vielä kesken ja vaatii aikuissosiaalityössä yhteistä laajempaa työstämistä. Pyritään juurruttamaan TLP-menetelmää muille alueille. Helmikuussa järjestetään esimiesten yhteinen tapaaminen TLP menetelmän hyvistä kokemuksista Raahen seudulla. Tavoite 3 Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen syventäminen Asiakastietoa on kerääntynyt hankkeeseen kohderyhmän asiakkaiden tuen tarpeista. Tätä tietoa on vedetty yhteen. Rakenteellisen sosiaalityön nivominen osaksi kehittämistyötä on osoittautunut haasteelliseksi. Se
on nyt toteutunut pienimuotoisesti esimerkiksi lisäämällä toimijoitten välistä yhteistyötä asioissa, joissa on havaittu olevan yhteisen kehittämistyön paikkaa (moniammatillinen ryhmänohjaustyö, nuorten asumista tukeva verkostotyö ja työkäytänteet, sosiaalisen kuntoutuksen teemojen vieminen toimijatapaamisiin ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin). Sosiaalisen kuntoutuksen rakenteellista osaamista on kuitenkin lähdetty yhteistyössä perustyön kanssa viemään eteenpäin. Aikuissosiaalityö kokoaa Kainuuseen sosiaalisen kuntoutuksen työryhmän tekemään ehdotuksen ja suunnitelman sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä Kainuussa. Virta II-hanke on ollut mukana suunnittelemassa työryhmän toimintaa, sisältöä ja kokoonpanoa yhdessä kuntouttavan työtoiminnan esimiehen kanssa ja osallistuu jatkossa myös työryhmän työskentelyyn. Työryhmään tulee mukaan edustusta laajasti eri tahoilta ja työryhmän yhtenä tavoitteena on jäsentää myös eri toimijoitten rooleja ja tehtäviä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä. Miten rakenteellisen sosiaalityön osaaminen on parantunut? Aikuissosiaalityössä on havaittu olevan paljon rakenteellisen sosiaalityön osaamista, jonka käyttöön ottamista ja vahvistamista varten tarvitaan lisää toimintakanavia. Järjestetään yhteinen tilaisuus aikuissosiaalityön työntekijöiden, aikuissosiaalityön esimiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa, jossa Virta II hanke alustaa nuorten asiakkaiden tuen tarpeista. Sen lisäksi pyydetään puheenvuorot aikuissosiaalityön kehittämiskohteista ja poliittisesta päätöksenteosta voitaisiin antaa alustus siitä, millaisessa muodossa tiedon pitäisi tulla poliittiseen päätöksentekoon. Sosiaalisen kuntoutuksen työryhmä aloittaa toimintansa. Tavoite 4 Kehittämistyö kts. tavoite 1 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintaminen aikuissosiaalityön työmenetelmänä Miten sosiaalisen kuntoutuksen prosessi toimii aikuissosiaalityössä? Sosiaalisen kuntoutuksen prosessia ja prosessiajattelua on kehitetty osana ESY- menetelmätyöskentelyä kehittäjäasiakkaitten kanssa aikuissosiaalityössä. Tämän mallintamistyön perusteella voi sanoa, että prosessimuotoiselle työlle on olemassa paljon hyvää pohjaa aikuissosiaalityössä. Sen sijaan sosiaalisen kuntoutuksen sisällöissä on vielä paljon jäsentämistä Kainuussa, jotta ilmenneisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata ja tukea nuorta eteenpäin kohti tavoitteitaan. Minkälaiset yksilötyömenetelmät toimivat osana ko. kohderyhmän sosiaalista kuntoutusta? Kohderyhmä tarvitsee riittävän intensiivistä tukea niin, että yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioidaan. Tuki tavoittaa nuoren sitä paremmin, mitä lähempänä se on hänen kokemusmaailmaansa. Tuen on myös oltava riittävän konkreettista: esim. talousvaikeuksissa apua oman rahankäytön seurantaan ja suunnitteluun sekä laskujen maksamiseen; kotitöiden ohjausta (mitä töitä teen minäkin päivänä, miten kotitöitä tehdään); asiointitukea hoitamalla asioita yhdessä nuoren kanssa ja muistilistojen tekemistä hoidettavista asioista; asioitten tarkistamista ja sopimuksia siitä, miten tukea lisä-
tään, jos asiat jää hoitamatta; rohkaisua ja kannustamista pienissäkin asioissa; tarttumista yhdessä juuri niihin asioihin, jotka nuori kokee tärkeinä tai joihin eniten kokee apua tarvitsevansa jne. Minkälaiset ryhmätyömenetelmät sopivat ko. kohderyhmän sosiaaliseen kuntoutukseen? Toiminnallinen ryhmätoiminta on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi. Luonnossa toimiminen ja asioista keskusteleminen toiminnan ohessa on ollut onnistunutta. Ryhmänohjaajien on hyvä osallistua myös ryhmän toimintaan ja asettua ryhmäläisten kanssa samalle viivalle. Ryhmäläisten omia vahvuuksia ja voimavaroja on hyvä tukea toiminnan lomassa ja pyytää heiltä apua ryhmän toiminnan tueksi, silloin kun heidän osaamisensa ko. osa-alueella on vahvaa. Osallisuus on tärkeä ryhmän toiminnan periaate. ESY-kehittäjäasiakasprosessit viedään loppuun ja siirrytään sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden ja suunnitelman toteuttamisvaiheeseen asiakasprosessissa. Ryhmänohjauksen tukea ja vaikuttavuuden arviointia jatketaan. Ryhmänohjausta pyritään kehittämään tukemalla aikuissosiaalityön työntekijöitä osallistumaan ryhmänohjauksen käytäntöjen kehittämiseen, pilotoimaan ryhmiä ja tekemällä näiden ryhmien arviointiin kysymyksiä. Tavoite 5 Osatyökykyisten nuorten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen Vammaispalveluissa on käynnistynyt marraskuussa kehittäjäasiakasryhmä yhdessä Virta II hankkeen kanssa. Onko vammaispalveluissa kehitetty mielekkäitä, uudenlaisia toimintamuotoja nuorille vammaisille ja osatyökykyisille yhteistyössä vammais-palvelujen ja heidän nuorten asiakkaittensa kanssa? Vammaispalvelujen kanssa on käynnistettiin marraskuussa vammaispalveluissa asiakkaina oleville nuorille aikuisille suunnattu kehittäjäasiakasryhmä. Tavoitteena on selvittää, millaisen uudenlaisen toiminnan järjestämistä nuoret asiakkaat pitävät mielekkäänä ja millaisia tarpeita ja toiveita on uudenlaisille toimintamuodoille. Kehittäjäasiakasryhmään kutsuttiin mukaan nuoria aikuisia, joilla jo tehtyjen palvelutarvearvioiden ja palvelusuunnitelmien perusteella arvioitiin olevan tarvetta ja kiinnostusta tämän tyyppisen toimintaan. Ryhmä kokoontuu Sotkamossa ja mukana on nyt neljä ryhmäläistä. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaaliohjaaja vammaispalveluista ja projektisuunnittelija Virta IIhankkeesta. Miten uudenlaisten toimintojen kehittämistyötä ja sen vaikutuksia on arvioitu? Arviointipalautetta käynnistetystä toiminnasta on saatu keskustelemalla ryhmässä kehittäjäasiakkaitten kanssa. Ryhmäläiset ovat olleet hyvin aktiivisia palautteen antamisessa ja toiminnan ideoinnissa. Ryhmän ohjaajat ovat arvioineet toimintaa jokaisen ryhmäkerran jälkeen ja pyrkivät suuntaamaan toimintaa osallistujilta saatujen ideoitten pohjalta. Millaiset toiminnot arvioinnin ja saatujen kokemusten perusteella lisäävät osatyökykyisten ja vammaisten nuorten kokemusta toiminnan mielekkyydestä ja parantavat heidän työllistymisen edellytyksiään?
Kehittäjäasiakasryhmän toiminta on vielä hyvin alussa, mutta jo nyt saadun tiedon pohjalta voi arvioida, että osallistujat kokevat mielekkäänä lähteä kehittämään tämän tyyppistä toimintaa. Kuinka toimintaa saadaan suunnattua niin, että sen avulla voidaan vaikuttaa osatyökykyisten ja vammaisten nuorten työllisyyden edellytysten parantamiseen, on vielä avoin kysymys. Ryhmätoiminta jatkuu kevään aikana ryhmäläisten suunnittelemien sisältöjen puitteissa. Tavoitteena on, että ryhmä on mukana kehittämässä paitsi ryhmätoiminnan sisältöjä myös vammaispalvelujen nuorille ja työikäisille aikuisille suunniteltuja toimintoja.