Kouluterveyskysely 2017,

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat. Uudet indikaattorit Koonti tehty 9.11.2017 tiedon perusteella. Koonti täydennetään vuoden 2018 alusta. Vastaajat: Helsinki yhteensä 2159, josta tytöt 1117, pojat 945 ja muut 97. Kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja tilastot. Lisätietoja: Stina Högnabba, stina.hognabba@hel.fi

THL; Avoin tulospalvelu ja tulosten luokittelu Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapsetnuoret-japerheet/tutkimustuloksia Indikaattorien tarkemmat tiedot: https://sampo.thl.fi/pivot/ prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ ktk1/81469 2

Myönteiset asiat ja huolenaiheet.

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 1/3 MYÖNTEISTÄ Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika 8 nuorta kymmenestä harrastaa jotain viikoittain. Yhteenkuulumisen kokemus perheeseen ja ystäviin on hyvällä tasolla. 7 nuorta kymmenestä tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus ja tuntee itsensä arvokkaaksi. 7 nuorta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä ja elämänhallinta on monilta osin kunnossa. Terveys ja toimintakyky Koettu terveydentila on parantunut, vuonna 2017 viidesosa tytöistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, pojista pienempi osuus. Terveyteen liittyvä oireilu on jonkin verran vähentynyt. Puolet nuorista kokee usein läheisyyttä toisiin ihmisiin. HUOLESTUTTAVAA Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Reilu puolet kokee osattomuutta ja irrallisuutta suhteessa koulu- ja luokkayhteisöön. Elämänhallinnan ja elämän tyytyväisyyden osalta on eroja sukupuolten välillä, kaikkien indikaattorien mukaan tytöt kokevat elämänlaatunsa poikia heikommaksi. Joka kymmenes (13 ) tuntee itsensä yksinäiseksi, tytöt poikia useammin. Tytöiltä puuttuu poikia useammin läheinen ystävä. Ystävien puute on pojilla jonkin verran vähentynyt vuodesta 2008. Vain kolmasosa harrastaa liikuntaa omatoimisesti päivittäin tai ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain. 36 kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. Vajaa kolmasosa kokee, että omalla asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa. Terveys ja toimintakyky Yli kolmasosalla on vaikeuksia nukahtaa iltaisin, tytöt poikia useammin. Tytöillä on poikia enemmän terveyteen liittyvää oireilua ja yli puolet tytöistä kokee viikoittaista väsymystä ja heikotusta. Joka neljännellä tytöllä on lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Tytöistä puolet ja pojista joka viides on ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden ajan, tytöt kokevat poikia selvästi enemmän ahdistuneisuuden tunteita. 17 tytöistä kokee vaikeuksia muistamisessa, oppimisessa ja keskittymisessä, pojista 11. Puolet pojista harjaa hampaitaan liian vähän.

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 2/3 MYÖNTEISTÄ HUOLESTUTTAVAA Elintavat Puolet nuorista syö aamupalaa joka aamu. Tilanne on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna. Vain 4 pojista ja 3 tytöistä juo energiajuomia tai light-limsoja päivittäin. Puolet nuorista nukkuu arkisin yli 8 tuntia ja suurin osa nukkuvat viikonloppuisin yli 8 tuntia. Humalahakuinen juominen on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla n. 16 verrattuna vuoteen 2008. Tupakointi on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla 19 verrattuna vuoteen 2008. Tytöt hyväksyy poikia useammin tupakoinnin ikäisillään ja pojat hyväksyy tyttöjä useammin alkoholinkäytön, kannabiksen käytön, sähkösavukkeen ja nuuskaamisen. Perhe ja elinolot Keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut, erityisesti poikien osalta Elintavat Vain reilu kolmasosa nuorista syö koululounasta päivittäin, pojat jättää tyttöjä useammin koululounaan syömättä. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa on vähentynyt, vuonna 2017 45 tytöistä ja 35 pojista harrastaa hengästyttävää liikuntaa viikoittain. Vajaa kolmasosa pojista on ylipainoisia, tytöistä joka viides. Ylipaino on lisääntynyt molempien sukupuolten osalta vuodesta 2008, tytöillä hieman enemmän. Vajaa kolmasosa nuorista on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Vajaa viidennes opiskelijoista tupakoi päivittäin. Päivittäinen nuuskan käyttö on pojilla kolminkertaistunut vuoteen 2008 verrattuna 58 kertoo, että Helsingissä on helppo hankkia huumeita ja reilu kolmasosa on kokeillut kannabista. 20 pojista pelaa rahapelejä viikoittain, tytöistä 3. Perhe ja elinolot 42 kokee, että vanhempien taloudellinen tilanne on heikko ja hieman yli kolmanneksella toinen vanhempi on työttömänä.

Myönteiset asiat ja huolenaiheet 3/3 MYÖNTEISTÄ HUOLESTUTTAVAA Koulunkäynti ja opiskelu Koulunkäynnistä pitäminen on lisääntynyt jonkun verran, 8 nuorta kymmenestä pitää koulunkäynnistä Luokan tai ryhmän työrauha ja opiskelijoiden yhdessä viihtyminen on parantunut Noin 90 kokee, että luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Opettajien kiinnostus opiskelijoiden kuulumisista on opiskelijoiden mielestä parantunut huomattavasti Kasvuympäristön turvallisuus Suurin osa nuorista ei ole kokenut koulukiusaamista lukukauden aikana eikä ole itse osallistunut koulukiusaamiseen Koulunkäynti ja opiskelu Joka neljännellä on vaikeuksia kirjoittamiseen ja lukemiseen vaativissa tehtävissä ja kolmannes laskemiseen liittyvissä tehtävissä. Laskemiseen liittyvät tehtävät ovat hieman vaikeutuneet ja kirjoittaminen poikien osalta helpottunut ja tyttöjen osalta vaikeutunut. Lukemiseen liittyvät tehtävät ovat helpottuneet. Lähes joka kymmenes tyttö kokee koulu-uupumusta, pojista harvempi. Joka kymmenes kokee, että opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Kasvuympäristön turvallisuus Koulukiusaaminen on ammatillisissa oppilaitoksissa vähäistä, mutta silti neljännes, ja erityisesti tytöt, kokee kiusaamisen pahentuneet tai jatkuneen kertomisen jälkeen 12 on kokenut syrjivää kiusaamista oppilaitoksessa tai vapaaajalla (ulkonäkö, sukupuoli, kieli, ihonväri, vammaisuus jne.)

Hyvinvointi, osallisuus, ja vapaa-aika Hyvinvointierot näkyvät edelleen lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Enemmistö lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin eri indikaattoreilla mitattuna, mutta pienelle osalle on kasautunut hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Monilla eri osaalueilla kehitys on mennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvään suuntaan. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys, 2017 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä Erittäin tyytyväinen elämäänsä Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Pystyy toimimaan sen mukaisesti, mitä pitää tärkeänä Keksii yleensä ratkaisun vaikeuksiin Tietää kenen puoleen kääntyä vaikeuksissa Kokee pärjäävänsä elämässään Kokee elämän olevan hyvin hallinnassa Tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus Tuntee olevansa arvokas 19 31 61 77 70 86 80 86 81 84 76 86 84 78 69 74 77 70 75 69 0 20 40 60 80 100 Pojat Tytöt 8

Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet, 2017 Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana 8 11 Osallistunut oppilaskunnan hallituksen toimintaan lukuvuoden aikana 6 7 Osallistunut poliittiseen toimintaan lukuvuoden aikana 5 7 Tytöt Pojat Osallistunut nuorisovaltuustoon lukuvuoden aikana 2 5 0 2 4 6 8 10 12 9

Osallisuuden kokemukset, 2017 Kokee olevansa tärkeä osa. perhettä 90 91 ystäväporukkaa 86 85 harrastusporukkaa 53 68 nettiyhteisöä 45 57 Pojat luokkayhteisöä 62 72 Tytöt kouluyhteisöä 50 61 lähiyhteisöä 86 83 suomalaista yhteiskuntaa 51 57 0 20 40 60 80 100 10

Ystävät ja koettu yksinäisyys Ei yhtään läheistä ystävää Itsensä yksinäiseksi tuntevat, 2017 2017 5 10 2013 5 10 Tytöt Pojat 9,3 2010 5 12 Pojat Tytöt 13,7 2008 4 12 0 5 10 15 11

Vapaa-aika ja harrastaminen, 2017 Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa Harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain Tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista Harrastaa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaaajan toimintaa nuorille Seuraa uutisia lähes päivittäin Kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Osallistuu yhdistyksen tai järjestön toimintaan vähintään kuukausittain Kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana 37 26 39 35 26 35 25 31 29 16 25 33 39 19 14 23 17 53 82 81 Pojat Tytöt 0 20 40 60 80 100 12

Terveys ja toimintakyky Valtaosa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tilanne on hyvä kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä huolimatta erilaista oireilua esiintyy runsaasti. Myös mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Sukupuolet yhteensä Koettu terveys, sukupuolet yhteensä 2006-2017 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain 8 8 22 22 30 32 2008 2010 2013 Vatsakipuja vähintään kerran viikossa 17 17 2017 Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa 34 36 Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa 24 24 Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa 45 47 0 10 20 30 40 50 60 70 14

Koettu terveys, tytöt ja pojat 2006-2017 Pojat Tytöt Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa 20 18 3 4 20 18 10 9 28 30 21 20 32 35 2008 2010 2013 2017 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päänsärkyä lähes päivittäin Päänsärkyä viikoittain Vatsakipuja vähintään kerran viikossa Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa 13 11 23 23 30 26 28 28 43 40 43 41 57 60 0 10 20 30 40 50 60 70 15

Mielenterveys ja toimintarajoitteet, 2017 TOIMINTARAJOITTEET Kognitiivinen toimintarajoite Fyysinen toimintarajoite 7 7 11 17 Kognitiivinen toimintarajoite = vaikeuksia muistaa, oppia ja keskittyä Fyysinen toimintarajoite = vaikeuksia nähdä, kuulla tai kävellä MIELENTERVEYS Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin Ajatellut usein selkeästi Käsitellyt usein ongelmia hyvin Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi 23 49 6 19 64 68 50 59 39 44 42 40 44 33 55 49 48 48 Pojat Tytöt 0 10 20 30 40 50 60 70 16

Elintavat Elintapojen muutoksissa on paljon myönteistä, kuten nuorten alkoholin käytön ja tupakoinnin väheneminen. Huoliakin on: ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on edelleen suuri. Huomattava osa lapsista ja nuorista nukkuu arkisin liian vähän. Myös vähän liikkuvien määrä on myönteisestä kehityksestä huolimatta sangen korkea. Tasapainoiset ruokailutottumukset turvaavat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä sekä tukevat hyvinvointia. Lapsena opituilla elintavoilla on suuri taipumus jatkua aikuisuuteen. Terveyttä edistävällä toiminnalla ja varhaisella puutumisella voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Päihteiden käyttö, kehitys 2008-2017 2013 ja aikaisemmat tiedot on poimittu vanhoista lomakkeista 18

Nuorten päihdeasenteet, 2017 Nuoret hyväksyy ikäisillään. alkoholin juomisen vähäisessä määrin 72 76 sähkösavukkeen käytön 61 58 tupakoinnin nuuskaamisen 48 55 54 57 Pojat juomisen humalaan asti 48 52 Tytöt marihuanan (kannabiksen) polttamisen 25 37 0 20 40 60 80 19

Elintavat, 2017 NETINKÄYTTÖ JA RAHAPELIT Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, 23 24 Pelaa rahapelejä viikoittain 3 20 RUOKAILU Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 53 53 Ei syö koululounasta päivittäin 30 38 SOKERIN KÄYTTÖ JA ENERGIAJUOMAT Karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai 12 12 Pojat Juo energiajuomaa lähes päivittäin 4 9 Tytöt Juo light-limsaa tai light-mehua lähes päivittäin 4 3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 20

Sukupuolet yhteensä Elintavat, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 53 61 Ei syö koululounasta päivittäin 34 2008 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus 18 23 41 51 2010 2013 2017 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 41 0 10 20 30 40 50 60 70 21

Tytöt Pojat Elintavat, tytöt ja pojat, 2006-2017 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 22 27 35 38 44 53 54 61 2008 2010 2013 2017 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 60 53 30 58 13 45 20 30 0 10 20 30 40 50 60 70 22

Koulunkäynti ja opiskelu Opiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä mahdollisuuksille oppia omien kykyjensä mukaisesti. Kouluviihtyvyys vahvistaa oppimista ja hyvinvointia. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat kokemukset opiskelusta sekä oppilaitosyhteisön sosiaaliset suhteet. Opiskelijat, jotka kokevat koulunkäynnin myönteisenä, menestyvät myös opinnoissaan paremmin. Koulunkäynnistä pitävien nuorten osuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Myös opettajien ja opiskelijoiden välinen on suhde on kehittynyt myönteisesti. Kokemukset opiskelun kuormittavuudesta ovat kuitenkin lisääntyneet ja koulu-uupumus on melko yleistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Tytöt Pojat Koulunkäynnistä pitäminen, 2006-2017 2017 84 2017 84 2013 84 2010 2008 78 80 2013 82 2017 2013 80 84 2010 80 2010 81 2008 81 2008 80 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 24

Koulunkäynti, 2017 Vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä 86 87 Koulu-uupumus 6 9 Opettajat odottavat oppilailta liikaa koulussa 33 29 Oppilaitoksessa on helppoa olla oma itsensä Välitunnit virkistävät 80 82 80 86 Välitunnit pelottavat On yksinäinen välitunnilla 4 7 8 8 Pojat Tytöt Toivoo järjestettyä ohjelmaa välitunnilla 14 12 0 20 40 60 80 100 25

Oppimisvaikeudet, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä 25 24 26 28 Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 28 27 31 39 2008 2010 2013 2017 Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa 19 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 26

Tytöt Pojat Oppimisvaikeudet, tytöt ja pojat, 2006-2017 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa 16 19 23 22 24 26 26 27 28 37 2008 2010 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä Vaikeuksia kokeisiin valmistautumisessa Vaikeuksia läksyjen tekemisessä Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa 19 24 23 27 29 27 27 30 35 41 2013 2017 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 27

Sukupuolet yhteensä Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa, sukupuolet yhteensä, 2006-2017 Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha 66 83 Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 90 Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista 13 21 21 46 83 86 2008 2010 2013 2017 Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 15 34 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 28

Tytöt Pojat Vuorovaikutus luokassa ja opettajan kanssa tytöt ja pojat, 2006-2017 Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 9 13 20 19 34 49 68 86 94 89 92 2008 2010 Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha Luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla 16 16 23 23 34 43 65 81 76 82 87 2013 2017 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 29

Kasvuympäristön turvallisuus Kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Siihen puuttuminen vaatii sovittuja toimintatapoja ja toimivat rakenteet, joita johdetaan määrätietoisesti ja systemaattisesti. Suurin osa kiusaamisesta jää piiloon, sillä siitä ei aina kerrota aikuisille. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Sukupuolet yhteensä Koulukiusaaminen, sukupuolet yhteensä 2006-2017 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 5 3 Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana 79 87 Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen 73 92 Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla 2 6 51 58 Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä 11 18 33 39 2010 2013 2017 Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita 10 9 Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 7 13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 31

Tytöt Pojat Koulukiusaaminen, tytöt ja pojat, 2006-2017 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 4 3 16 13 15 30 48 87 89 2010 2013 2017 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Koulukiusaamista tapahtunut nimittelemällä, tekemällä naurunalaiseksi tai kiusoittelemalla Koulukiusaamista tapahtunut jättämällä huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle Koulukiusaamista tapahtunut lyömällä, potkimalla tai tönimällä Koulukiusaamista tapahtunut viemällä rahaa tai tavaraa tai rikkomalla tavaroita Koulukiusaamista tapahtunut uhkailemalla tai pakottamalla 2 88 95 1 53 49 4 4 9 0 20 40 60 80 100 32

Syrjivä kiusaaminen, 2017 Ulkonäön vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 6,8 7,9 8,6 Sukupuolen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 2,1 2,8 3,5 Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 3,9 4,7 5,4 Vammaisuuden vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 1,3 2,2 3,0 Pojat Tytöt Perheen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 3,3 3,2 3,3 Yhteensä Uskonnon vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla 3,3 2,9 3,2 Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla 11,9 12,9 12,5 0 2 4 6 8 10 12 14 33

Perhe ja elinolot Perheen tilanteella on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Perheet ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös lasten ja nuorten arjessa. Hyvät keskusteluyhteydet vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin ovat esimerkkejä lasta ja nuorta suojaavista tekijöistä. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Elämänmuutokset, perheen elintaso ja työssäkäynti 2017 ELÄMÄNMUUTOKSET Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana 6 8 12 14 16 23 Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana 4 3 5 3 5 3 Pojat Tytöt PERHEEN ELINTASO JA TYÖSSÄKÄYNTI Vähintään yksi vanhemmista työttömänä Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi Tekee koulutyön ohella palkallista työtä 18 26 31 37 39 45 0 10 20 30 40 50 35

Pojat Tytöt Keskusteluyhteys vanhempien kanssa 2017 6 36 38 2013 9 33 2017 7 2010 2008 11 11 25 28 2013 9 31 2017 2013 8 9 30 41 2010 11 27 2010 11 26 2008 24 2008 11 24 11 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 36

Palvelut ja avunsaanti Universaalina palveluna koululla ja opiskeluhuollolla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa hyvinvointieroja nuorten välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on mahdollisuus edistää lasten ja nuorten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville. Lähde: THL, Kouluterveyskyselyn tulospalvelu

Mahdollisuus keskusteluun sekä asioiden käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä 2017 ON OLLUT MAHDOLLISUUS KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA. ystävän kanssa jonkun kanssa omien vanhempien kanssa koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa MONIALAISESSA ASIANTUNTIJARYHMÄSSÄ ON KÄSITELTY. 10 13 66 63 77 86 89 92 terveysongelmia elintapoja oppimista ja oppimisvaikeuksia kaverisuhteita kotiin liittyviä vaikeuksia koulupoissaoloja jatko-opintoja ja ammatin valintaa koulun sääntöjen rikkomista 67 72 76 64 44 35 37 39 Pojat 34 36 26 Tytöt 23 23 21 8 4 0 20 40 60 80 100 38

Saanut apua ja tukea., 2017 kouluterveydenhoitajalta 88 88 opettajalta 86 90 koululääkäriltä 72 82 koulukuraattorilta 70 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pojat Tytöt 39

Kokemus avun ja tuen saamisesta hyvinvointiin lukuvuoden aikana, 2017 kouluterveydenhoitajalta opettajalta koululääkäriltä koulukuraattorilta koulupsykologilta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Saanut apua ja tukea Ei ole saanut apua ja tukea 40