Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 2 64
|
|
- Johannes Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 2 64 Kouluterveystutkimuksen tulokset 2017/kooste ilon ja huolenaiheista Aihepiiri: Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Ilon aiheet luokkalaiset yli 80 % tietää, kenen puoleen kääntyä vaikeuksissa 65 % kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä ja 57 % kouluyhteisöä (yli maan keskiarvon) 63 % äänestänyt oppilaskunnan vaalissa (48 % koko maa) tytöistä puolet ilmoittaa harrastavansa omatoimista liikuntaa päivittäin 93 % tytöistä harrastaa jotakin kerran viikossa (pojista 82%) uutisia seurataan maan keskiarvoa aktiivisemmin Ei yhtään läheistä ystävää prosenttiosuudet laskeneet -1,5% vuodesta 2013, nyt 7,2% Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Jopa 72 % ilmoittaa äänestäneensä koulun vaalissa (koko maa 27,7 %) lähes puolet pojista seuraa uutisia päivittäin Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Tunne siitä, että elämällä on tarkoitus ja että on arvokas, on ssä vahva, % (tytöillä heikompi tosin) Koetaan, että ollaan tärkeä osa harrastus-, netti-, luokka ja kouluyhteisöjä! Vain 3,7 % pojista ilmoittaa tuntevansa itsensä yksinäiseksi Tytöt liikkuvat luonnossa tai hoitavat lemmikkiään (37,6 %) Huolen aiheet luokkalaiset tytöt koko maassa eivät koe hallitsevansa elämää eivätkä tunne itseänsä niin arvokkaiksi kuin pojat (toistuu myös lukio ja amm.op.) osallisuus koulutyön suunnitteluun (sis. oppitunnit, välitunnit, säännöt ja tilat) koetaan maan keskiarvoa alhaisemmaksi, pl. ruokailu ja tapahtumat 36 % kokee, että nuorille ei ole tarpeeksi oleskelutiloja Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat vain n. puolet lukiolaisista kokee olevansa tärkeä osa luokka- tai kouluyhteisöä (koko maan keskiarvo lähempänä 60 %) vain viidesosa ilmoittaa, että alueella on nuoria kiinnostavaa vapaaajantoimintaa ohjattuun liikuntaan ja yhdistystoimintaan osallistuminen on erityisesti pojilla vähäistä poikien ilmoittama, ei yhtään läheistä ystävää, on lisääntynyt+1% - nyt 10,6% Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Ei äänestetä koulun vaaleissa eikä osallistuta oppilaskunnan hallituksen tai nuorisovaltuuston toimintaan Kirjoja luetaan erittäin vähän (16 % lukee kuukausittain) Harrastukset koetaan kalliiksi (31,6 %) tyttöjen ilmoittama, ei yhtään läheistä ystävää, on lisääntynyt +1,7 % - nyt 6,9% 1
2 Aihepiiri: Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Muuta huomioitavaa: Lukion ja ammatillisen opetuksen tiedot koulutyön osallisuudesta puuttuvat. valtakunnallisesti harvassa paikassa nuva valitaan vaaleilla Esedussa ei valita opiskelijakunnan hallitusta vaaleilla vaan saa ilmoittautua vapaasti ja hallituksen koko vaihtelee lukiolaisten poikien kokemus ystävien puutteesta hälyttävä, mitä on tapahtunut, että on entisestään lisääntynyt mitä lukiossa opittavaa ammatilliselta tai yläkoulupuolelta yläkouluissa osallisuuden toteutuminen huolenaihe nyt, kun on tarkemmin kysytty eri osa-alueita 2
3 Aihepiiri: Koettu terveys, oireet ja sairaudet/terveys ja toimintakyky Ilon aiheet luokkalaiset Niska- ja hartiakipuja viikoittain vähemmän kuin maassa keskimäärin koko maa 30 %, 26 %, mutta silti neljänneksellä Nukahtamisvaikeudet pojilla vähentyneet 2013: 26,5 %, 2017: 18,4 % Selän alaosakivut vähentyneet sekä pojilla että tytöillä Poikien väsymys vähentynyt Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi 48,3 %, koko maa 43,6 % Tuntenut usein läheisyyttä muihin ihmisiin, tytöt 72,2 %, koko maa 67,3 % Kyennyt tekemään omia päätöksiä asioista, pojat 86,1 %, koko maa 82 % Hampaiden harjaustiheys parantunut pojilla Tytöillä harvemmin fyysisiä ja kognitiivisia toimintarajoitteita kuin maassa keskimäärin Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Viikoittaiset vatsakivut vähentyneet, 2013: 19,2 %, 2017: 14 % Viikoittaiset selän alaosan kivut vähentyneet, 2013: 30,7 %, 2017: 23,8 % Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen useammin kuin maassa keskimäärin, 48,5 %, koko maa 42,7 % Ollut huolissaan mielialastaan harvemmin kuin maassa keskimäärin, 23,6 %, koko maa 28,1 % Huolen aiheet luokkalaiset Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi indikaattori mennyt huonompaan suuntaan, erityisesti tytöillä, 2013: 15,1 %, 2017: 17,5 %, mutta ssa paras tulos kaikista maakunnista Nukahtamisvaikeudet tytöillä lisääntyneet, 2013: 31 %, 2017: 34 % Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi 43 %, tytöt 38 % Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi indikaattori mennyt huonompaan suuntaan, 2013: 15,3 %, 2017: 20,2 % Päivittäinen ja viikoittainen päänsärky lisääntynyt Vatsakivut lisääntyneet Nukahtamisvaikeudet lisääntyneet 2013: 26%, 2017: 36%, tytöt 42% Viikoittainen väsymys/heikotus lisääntynyt Nenän tukkoisuus/nuha yleisempää kuin maassa keskimäärin Tuntenut usein läheisyyttä muihin ihmisiin pojat 61%,koko maa 65% Pojilla useammin paljon vaikeuksia oppia uusia asioita kuin maassa keskimäärin, : 5,8 %, koko maa: 2,7 % Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi indikaattori mennyt huonompaan suuntaan, 2013: 20,1 %, 2017: 22,1 % Tytöillä viikoittaiset niska- ja hartiakivut sekä päänsärky yleisempiä kuin maassa keskimäärin Tyttöjen nukahtamisvaikeudet lisääntyneet Tytöillä lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma useammin kuin maassa keskimäärin, 37,6%, koko maa 29,7% Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 59 %, suunta huonompaan Tytöillä paljon vaikeuksia muistaa asioita Mli 17,3%, koko maa 12,1% 3
4 Aihepiiri: Koettu terveys, oireet ja sairaudet/terveys ja toimintakyky Muuta huomioitavaa: THL:n tilastokuutioissa luultavasti virhe/virheitä sukupuoli: yhteensä tuloksissa lk: 44 % tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, mutta useammin kuin maassa keskimäärin, koko maa 41,4 % lk: Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma 24 %, tytöt 27 % Lukio: 47 % tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen Noodi appia nuoret käyttävät (oman tulevaisuuden suunnittelun väline) perinteinen opinto-ohjaus tai muu ammattilaisten tarjoama ohjaus ei tavoita/kiinnosta? Älypuhelinten vaikutus nukahtamiseen? 4
5 Aihepiiri: Elintavat, päihteet ja riippuvuudet Aihepiiri: Elintavat Ilon aiheet luokkalaiset Koululounaan syö nyt useampi läinen v , 20 % jätti syömättä, v ,5% jätti koululounaan syömättä Energiajuomia juo lähes päivittäin vain 5,10 %, koko maa 5% Viikonloppuisin 5% nukkuu alle 8h. Viikonloppuisin nukutaan. Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Energiajuomia juo päivittäin vain 0,30 % Koululounaan syö useampi lukiolainen vuonna 2017 (23,70%) kuin vuonna 2013 (37%) Viikonloppuisin nukutaan, vain 6,20% nukkuu alle 8h viikonloppuisin. Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Ei syö koululounasta päivittäin 18,10 % (koko maa 26,7 %), koululounaan syö päivittäin 81,90 % Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa 41,20 % (koko maa 38,90 %) Nukkuu viikonloppuisin alle 8h 6,80% (koko maa 7,10%) Huolen aiheet luokkalaiset Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 37,30 % (koko maa 38,10 %), vuonna % ei syönyt aamupalaa. Hengästyttävän liikunnan määrä 1h/vko vähentynyt v ,10 %, v vain 22,80 % harrastaa. Kolmasosa nukkuu alle 8h arkisin (31,50 %) Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 28,90 % (koko maa 30,10%) 13,60 % liikkuu vähintään tunnin päivässä (koko maa 13,10%) nukkuu alle 8h arkisin 35,10 % (koko maa 43%) Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 51,40 % (koko maa 48,10 %) Syö kaikki kouluruuan aterianosat kaikkina koulupäivinä 16,8 % (koko maa 18,10) Vähintään tunnin päivässä liikkuvat 11,50 % (koko maa 12,6 %) nukkuu arkisin alle 8h 56,90 % (koko maa 50,6) Muuta huomioitavaa: läiset yläkouluikäiset ja ammattikoululaiset tytöt jättävät useammin syömättä sekä aamupalan että koululounaan verrattuna poikiin. Lukiolaiset pojat jättävät useammin syömättä aamupalan kuin tytöt. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia syödään vähän, vähiten ammatillisessa oppilaitoksissa oleva nuoret ja eniten lukiolaiset. Energia ja light-juomia juodaan vähän. Vähiten lukiossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa ja perusopetuksessa reilu 5 % juo energiajuomia. Karkin, suklaa, sokerimehun käyttö on ssä vähäisempää kuin koko maassa. 5
6 Ammatillisen oppilaitoksen oppilaat harrastavat eniten hengästyttävää liikuntaa korkeintaan kerran viikossa 41,20 %, lukiolaiset ja peruskoululaiset 8-9lk reilu 20 %. Päivittäinen liikkuminen on vähäistä. Perusopetus 8-9 lk 22,10 %, ammatillinen oppilaitos ja lukio reilu 10 % liikkuu päivittäin vähintään tunnin. Viikonloppuisin nuoret nukkuvat yli 8 yössä. Miten voisi edelleen parantaa koululounaan syömistä? Lukiolaisten liikunnan vähäinen määrä yllättävä 6
7 Aihepiiri: Päihteet ja riippuvuudet Ilon aiheet luokkalaiset Tupakoi päivittäin laskusuunnassa E-S 15.6 =>8.4, Mli 17.7 =>7 Raittius ( 61.7 => 64.5) Käyttää alkoholia viikoittain: 5, E-S 4.8, Mli 3.8 Hyväksyy kannabiksen ja alkoholin käytön: Mli alle maan keskiarvon Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Tupakoi päivittäin laskusuunnassa, Mli alle maan keskiarvon (Koko maa 3.4 => Mli 2.6 (Erityisesti tytöt!) Nuuskaamisen luvut selkeästi alle maan keskiarvon (koko maa 3,7, E-S 1,3, Mli 1,8) (Valtakunnallisesti nostettu pojat!) Raittius ylittää maan keskiarvon Tosi humalassa vähintään kerran kk sekä käyttää alkoholia viikoittain: alle maan keskiarvon Kokeillut marihuanaa alle maan keskiarvon ( 11,6, E-S 8,3, Mli 8,10) Asenteet juomiseen ja kannabikseen tiukemmat kuin koko maassa Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Asenne kannabiksen käyttöön (Hyväksyy ikäisillään) E-S alle maan keskiarvon ( 20.9 => E-S 17,9, Mli 19,2) kannabiskokeilut alle maan keskiarvon (koko maa 20,6 => E-S 18,4, Mli 19,6) Huolen aiheet luokkalaiset Tupakoi päivittäin POJAT MLI noususuunnassa Nuuskaa päivittäin noususuunnassa E-S 2 => 4.10, Mli 2.8 => 4 Raittius ( 61.7 => E-S 59) Kokeillut marihuanaa 7.5, E-S 7.10, Mli 7,9 Omalla paikkakunnalla helppo hankkia huumeita 40.6 Hyväksyy nuuskan ja sähkösavukkeen käytön: Yli maan keskiarvon Rahapelaaminen ylittää maan keskiarvon Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat : tupakoi päivittäin yli maan keskiarvon (laskusuunnassa kylläkin) Nuuska nousussa kautta linjan Helppo hankkia huumeita!!! 48,2 (koko maa 46,1, E-S 37.9) Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Tupakointi yli maan keskiarvon (MLI TYTÖT!) Nuuska yli maan keskiarvon (MLI POJAT!!!) Raittius alle maan keskiarvon MLI Tosi humalassa kerran kk ja käyttää alkoholia viikoittain (MLI) HELPPO HANKKIA HUUMEITA! (MLI) ( 52,8, E-S 50,6, Mli 56,9) Asenteet selkeästi lievempiä nikotiinituotteisiin ja alkoholinkäyttöön kuin maan keskiarvo (Mli selkeästi edellä E-S ) Rahapelaaminen yli maan keskiarvon ( 14,10, E-S 15,7, Mli 15,8) 7
8 Aihepiiri: Päihteet ja riippuvuudet Muuta huomioitavaa: huumeiden saatavuus hälyttävää ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilta tytöiltä selvitettävä, miksi tupakointi ja marihuanan käyttö niin suurta Esedussa ollaan huolissaan tyttöjen päihteiden käytöstä, tosin ilon aihe, että tupakointi vähentynyt vuosien saatossa reilusti alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö huolenaiheena (tästä ei ole ollenkaan kysytä kouluterveyskyselyssä) ilmiöitä: nuuskanvälitysrinkejä perusopetusikäisillä osaamista koulun arkeen päihdeasioiden osalta! tunnistaminen, puuttuminen, tuen/raitistumisen polkujen rakentaminen Essoten ja n yhteiseen koulutussuunnitelmaan tähän liittyviä sisältöjä 8
9 Aihepiiri: Koulunkäynti ja opiskelu Ilon aiheet luokkalaiset pitää koulunkäynnistä: poikien osuus on noussut aiemmasta; nyt n. 60 % pitää koulunkäynnistä vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä poikien vaikeudet kirjoittamista ja lukemista vaativissa tehtävissä ovat vähentyneet; tytöillä vastaavasti laskemisen vaikeudet ovat vähentyneet poissaoloja sairauden vuoksi viikoittain vähän varsinkin pojilla luokan ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua ja pojat kokevat luokan viihtyvän hyvin yhdessä välitunnit virkistävät Huolen aiheet luokkalaiset koulu-uupumusta tytöillä hieman enemmän kuin pojilla (14,2 vs 10,1) pojista 11,2 % ei ole opintosuunnitelmia perusopetuksen jälkeen (vs tytöt 6,1 %) kokeisiin valmistautumisen ja suullisen esiintymisen vaikeudet (n. kolmasosalla) myöhästymisiä pojilla enemmän kuin tytöillä poissaoloja sairauden vuoksi vähint kuukausittain tytöillä enemmän kuin pojilla (29,2 vs 21,9) n. puolet kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat n. ¾ pitää koulunkäynnistä vanhemmat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä laitteiden käyttö hallitaan vähän sairauspoissaoloja vähintään viikoittain luokassa hyvä työrauha (aiempaa parempi) ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua opiskelijat viihtyvät hyvin yhdessä kohtelu oikeudenmukaista opettajat ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita kuulumisista on helppo olla oma itsensä välitunnit virkistäviä Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat aiempaa vähäisempi osuus pojista pitää koulunkäynnistä (79,8 % vs 67,4 %) koulu-uupumusta tytöillä hieman enemmän kuin pojilla (13,6 % vs 8,7 %) n. viidesosalla vaikeuksia kirjoittamista ja lukemista vaativissa tehtävissä tytöillä laskemista vaativissa tehtävissä vaikeuksia poikia enemmän (38 % vs 15,6 %) melko paljon vaikeuksia myös muissa opiskeluun liittyvissä asioissa myöhästymisiä pojilla enemmän kuin tytöillä n. viidesosa kokee, että opettajat odottavat liikaa vajaa puolet kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita kuulumisista Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat enemmistö pitää opiskelusta - isoin määrä kaikista luki-taitoja vaativissa tehtävissä vaikeuksia n. viidesosalla; tytöillä 9
10 vanhemmat pitävät opiskelua tärkeänä vähiten koulu-uupumusta laitteiden käyttö hallitaan vähän luvattomia poissaoloja vähint viikoittain vähän poissaoloja sairauden vuoksi vähint viikoittain luokka- ja oppilaitosyhteisö toimii hyvin (työrauha, ilmapiiri, yhdessäolo) helppo olla oma itsensä välitunnit virkistäviä poikia enemmän laskemisessa vaikeuksia tytöillä enemmän kuin pojilla (32,8% vs 15,8% tytöillä poikia enemmän vaikeuksia opetuksen seuraamisessa, suullisessa esiintymisessä ja tunnilla vastaamisessa myöhästymisiä vähintään kuukausittain vajaalla kolmasosalla pojat kokevat tyttöjä enemmän, että opettajat odottavat liikaa (29,6% vs 18,8%) Muuta huomioitavaa ja esille nostettua: oppilaitosyhteisöt näyttävät olevan hyvinvoivia oppimisvaikeudet huomioitava varhain on mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä olisi tärkeää vielä paremmin perusopetuksessa saada oppimisen tuen toimenpiteitä, jotta lukiossa ei tarvitsisi kokea niin paljon oppimisen ja opiskelun vaikeuksia, myös lukion erityisopetus tärkeää koulupsykologien työ tärkeää oppimisen ja koulunkäynnin tuen asioissa perusopetuksessa näkyy se, että on oppilaita, joilla ei ole jako-opintosuunnitelmia, haetaan pakosta jonnekin, mikä näkyy keskeyttämisissä, Valma-opiskelua kohtaan ennakkoluuloja perheillä Lastensuojelussa näkyy, että vanhemmat eivät ole kartalla omasta vastuustaan vaan monia asioita Toisella asteella opiskelu karahtaa, kun opiskelijalla ei ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun ja asiat voivat kääntyä sellaisiksi, joissa täytyy kääntyä lastensuojelun puoleen miten voidaan vahvistaa vanhemmuutta jo paljon aiemmin ja pitää 10
11 Aihepiiri: Perhe ja elinolot Ilon aiheet luokkalaiset Tekee koulutyön ohella palkallista työtä 15,4 % / koko maa 13,3 % o onko hyvä vai huono tulos? Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 36,4 % (2013: 22,6%) / koko maa 39,5 % Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Tekee koulutyön ohella palkallista työtä 15,4 % / koko maa 19 % Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 33,8 % (2013: 33,1 %) / koko maa 38,8 % Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Tekee koulutyön ohella palkallista työtä 15,6 % / koko maa 19,4 % Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa 40,5 % (2013: 30,4 %) / koko maa 40,5 % Huolen aiheet luokkalaiset Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi 34,6 % / koko maa 32 % vähintään yksi vanhemmista työttömänä 29,5 % / koko maa 31,2 % perhe syö vähintään kolme ilta-ateriaa viikossa 59,8 % / koko maa 62,00 perheellä riittävästi yhteistä aikaa 68,8 % / koko maa 69,7 % oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana 6,3 % / koko maa 6,5% perheenjäsenen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana 23,5 % / koko maa 22,10 % Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi 42,6 % / koko maa 35,3 % vähintään yksi vanhemmista työttömänä 29,1 % / koko maa 28,7 % perhe syö vähintään kolme ilta-ateriaa viikossa 54,5 % / koko maa 56,5 % perheellä riittävästi yhteistä aikaa 67,4 % / koko maa 66,3 % oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana 6,1 % / koko maa 4,6 % perheenjäsenen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana 23,9 % / koko maa 19,4 % Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi 42,4 % / koko maa 42,2 % vähintään yksi vanhemmista työttömänä 33,3 % / koko maa 33,5 % perhe syö vähintään kolme ilta-ateriaa viikossa 44 % / koko maa 46,6 % perheellä riittävästi yhteistä aikaa 68,00 % / koko maa 66,10 % oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana 11
12 4,9 % / koko maa 5,6 % perheenjäsenen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana 20,2 % / koko maa 19,9 % Muuta huomioitavaa: Suurinta osaa näistä asioista ei vielä kysytty vuonna 2013 Uusperheet tuoneet paljon lapsen ympärille uusia aikuisia perheeseen, vanhempia ja isovanhempia, jotka koetaan kuuluvaksi perheeseen Miten osataan koulussa nostaa elämän asioita kuten sairautta ja kuolemaa arjessa, ei vain yksilökohtaisesti Lapset puheeksi keskustelussa 12
13 Aihepiiri: Kasvuympäristön turvallisuus Ilon aiheet luokkalaiset Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana 71 % (2013: 68 %), koko maa 75 % (2013: 69 %) Tunkkainen ilma, kuumuus ja kylmyys haitannut harvemmin kuin koko maassa keskimäärin Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Poikien kokema kiusaaminen vähentynyt o ei ole kiusattu koulussa lainkaan 88 % (2013: 84 %) Melu oppilaitoksessa häirinnyt paljon vain harvoja (4,9 %), koko maa (8,2 %) Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Kiusaamisen kokemus ja kiusaamiseen osallistuminen vähentynyt o ei ole kiusattu lainkaan 82 % (2013: 77 %) Tapaturmat koulussa tai koulumatkalla vähentyneet o tapaturmia 7,8 % (2013: 12,8 %) Oppilaitoksen fyysiset työolot paremmat kuin maassa keskimäärin Huolen aiheet luokkalaiset Vain 28 % kiusatuista kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle Koulukiusaaminen jatkunut tai pahentunut 30 % osalta, vaikka on kertonut koulun aikuiselle (koko maa 29 %), ei ole kysytty aiemmin Lyöminen, potkiminen ja töniminen kiusaamismuotona lisääntynyt sekä tytöillä että pojilla, kiusatuista 29 % (2013: 17 %), koko maa 24 % (2013: 18 %) Uhkaaminen ja pakottaminen kiusaamismuotona lisääntynyt, kiusatuista 14 % (2013: 6 %), koko maa 13 % (2013: 7,5 %) 25 % kiusatuista kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaaajalla (koko maa: 24 %), ei ole kysytty aiemmin Tapaturmat koulussa tai koulumatkalla lisääntyneet o tapaturmia 25 % (2013: 22 %) Oppilaitoksen fyysiset työolot osin hieman heikommat kuin maassa keskimäärin Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Tyttöjen kokema kiusaaminen lisääntynyt o ei ole kiusattu koulussa lainkaan 89 % (2013: 94 %) Tapaturmat koulussa tai koulumatkalla lisääntyneet o tapaturmia 9,4 % (2013: 6,7 %) Epämukavat työtuolit, -pöydät tai muut kalusteet häirinneet paljon (19 %) koko maa (14,2 %) Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Lyöminen, potkiminen ja töniminen kiusaamismuotona lisääntynyt pojilla, kiusatuista pojista 19,5 % (2013: 14,4 %), koko maa 20,2 % (2013: 19,6 %) 13
14 Muuta huomioitavaa: Kiusaamisen kokemus vähentynyt hieman 6,6 % (2013: 6,9 %), silti liikaa Aiempaa useampi vastannut, ettei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen o lk: 75 % (2013: 66 %), koko maa 80,5 % (2013: 70 %) o lukio: 94 % (2013: 89 %), koko maa 94 % (2013: 90 %) o ammatillinen: 85 % (2013: 76 %), koko maa 88 % (2013: 79 %) Pojat kärsivät kuumuudesta, tytöt kylmyydestä Lukio: Liika kylmyys sisällä oppilaitoksessa häirinnyt tyttöjä (26 %) harvemmin kuin koko maassa keskimäärin (35 %) Huom. seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhan tulokset eivät olleet vielä saatavilla, kun tämä on käsitelty oppilashuolenpidon ohjausryhmässä. 14
15 Aihepiiri: Palvelut ja avunsaanti Ilon aiheet luokkalaiset Saanut tukea ja apua hyvinvointiin: Kouluth 91,6%/ koko maa 88,8% Lääkäri 88%/83,5% Psykologi 79%/69,5% Kuraattori 79,2%/74,8% Opettaja 86,1%/80,8% Ilon aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Saanut tukea ja apua hyvinvointiin: Lääkäri 87,5%/koko maa 83% Opettaja 85,7%/ 82,6% Psykologin ja kuraattorin palvelut: vähäiset vastaajamäärät Ilon aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Saanut tukea ja apua hyvinvointiin: kouluth 91,1%/ koko maa 90,1% Lääkäri 85,7%/84,1% Psykologi 77,8%/ 74,8% Kuraattori 81,7%/ 77,7% Opettaja 86,6%/ 85,5% Monialaiset asiantuntijaryhmät poissaolohin liittyen 28,8%/ 25,7% Tytöistä 97,1% voi puhua ystävän kanssa mieltä painavista asioista. Huolen aiheet luokkalaiset Mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista vanhemman kanssa 67,3%, /69,1% ystävän kanssa 87,9%/84,4% Monialaisia asiantuntija ryhmiä vähemmän terveyteen 54,5%/57,7% ja poissaoloihin liittyen 13,4%/ 18,7% vähemmän, kuin koko maassa Huolen aiheet lukion vuosikurssin opiskelijat Saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluth 87,6%/ 90% Monialaisia asiantuntijaryhmät: tyttöjen vastaukset kaverisuhteet 26,9%/ 48,3%, terveys 63,5%/ 70%, elintavat 59,1%/68,2%, kotiin liittyvät vaikeudet 36,4%/44% Tarve? Huolen aiheet ammatillisen koulutuksen vuosikurssin opiskelijat Monialaiset asiantuntijaryhmät; kaverisuhteet 30%/42,2%, kotiin liittyvät vaikeudet 35%/39,9%, elintavat 57,5%/65,3%, terveys 63,8%/ 67% 57,7% tytöistä ei voi puhu vanhempiensa kanssa mieltä painavista asioista Muuta huomioitavaa: Kaikissa ikäryhmissä pojat saaneet palveluita paremmin kuin tytöt ja tytöt kokevat etteivät ole saaneet tarvitsemiaan palveluita Monialaiset ryhmät ovat löytäneet paikkansa? Kaikissa ikäryhmissä tyttöjen asioissa on käsitelty monialaisissa asiantuntijaryhmissä enemmän kuin poikien. Opettajilta saatu tuki yli 80% kaikissa ikäryhmissä! 15
16 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Lukee kirjoja omaksi ilokseen vähintään kuukausittain, % Indikaattori: Ei yhtään läheistä ystävää, % 1
17 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % Indikaattori: Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % 2
18 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Sukupuoliyhdynnässä olleet, % Indikaattori: Ei syö koululounasta päivittäin, % 3
19 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Ylipainoisuus, % Indikaattori: Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, % 4
20 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Tupakoi päivittäin, % Indikaattori: Nuuskaa päivittäin, % 5
21 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % Indikaattori: Pelaa rahapelejä viikoittain, % 6
22 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Pitää koulunkäynnistä, % Indikaattori: Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa, % 7
23 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Luokassa tai ryhmässä hyvä työrauha, % Indikaattori: Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, % 8
24 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % Indikaattori: Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, % 9
25 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Indikaattori: Ei ole osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen, % 10
26 Kouluterveystulosten aikasarjat ,, lk:t ja II aste Indikaattori: Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % Indikaattori: Nuoren asioita käsitelty monialaisessa asiantuntijaryhmässä, % 11
27 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (5) Kouluterveyskyselyn aikasarjat Perusopetus 8. ja 9. lk Perhe ja elinolot Perheen elintaso ja työssäkäynti Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi, % 27,70 35,90 32,00 30,70 37,50 34,00 32,40 36,40 34,60 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä, % 29,60 32,70 31,20 30,50 34,90 32,70 27,00 31,90 29,50 Tekee koulutyön ohella palkallista työtä, % 13,20 13,40 13,30 14,70 13,70 14,20 15,60 15,20 15,40 Perheen arjen toimivuus Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 6,90 6,20 9,60 9,40 8,20 7,90 6,80 6,50 10,20 8,70 8,50 7,70 6,40 8,30 10,00 6,50 8,20 7,30 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, % 27,70 44,80 24,80 34,70 26,20 39,50 27,10 45,50 25,50 33,50 26,30 39,50 22,60 40,70 27,20 32,60 24,90 36,40 Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, % 64,70 59,50 62,00 65,30 61,60 63,50 60,70 59,10 59,80 Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % 76,30 63,60 69,70 76,60 63,90 70,20 73,80 64,20 68,80 Elämänmuutokset Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana, % 6,10 3,90 5,00 5,80 2,80 4,40 6,50 3,90 5,10 Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana, % 5,30 3,70 4,50 4,80 4,10 4,50 5,20 3,90 4,50 Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana, % 4,00 3,60 3,80 4,30 3,50 3,90 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
28 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (5) Perusopetus 8. ja 9. lk 4,30 3,00 3,60 Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana, % 6,50 4,20 5,30 5,90 3,80 4,90 5,90 3,00 4,40 Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana, % 5,30 7,50 6,50 4,40 7,20 5,80 6,00 6,70 6,30 Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana, % 17,80 26,00 22,10 20,00 25,50 22,80 20,70 26,30 23,50 Lukio 1. ja 2. vuosi Perhe ja elinolot Perheen elintaso ja työssäkäynti Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi, % 29,50 39,40 35,30 34,70 42,40 39,50 38,70 45,10 42,60 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä, % 27,40 29,60 28,70 29,50 28,50 28,90 34,30 26,40 29,10 Tekee koulutyön ohella palkallista työtä, % 13,60 22,80 19,00 10,60 17,40 14,80 10,30 17,90 15,40 Perheen arjen toimivuus Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 5,20 4,70 6,70 7,30 6,10 6,30 4,30 5,80 5,50 7,50 5,00 6,90 3,40 5,80 5,50 6,90 4,60 6,50 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, % 29,80 44,30 29,50 35,00 29,60 38,80 31,80 41,80 26,80 34,10 28,70 37,10 33,10 35,00 25,60 32,50 28,70 33,80 Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, % 60,20 53,90 56,50 53,70 55,80 54,90 55,30 54,10 54,50 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
29 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (5) Lukio 1. ja 2. vuosi Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % 74,00 60,90 66,30 72,60 63,10 66,60 73,50 64,10 67,40 Elämänmuutokset Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana, % 5,40 7,50 6,70 4,50 6,60 5,70 4,40 6,60 5,80 Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana, % 2,20 2,30 2,30 2,00 2,40 2,40 2,30 3,30 2,90 Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana, % 1,30 1,80 1,60 1,10 1,20 1,20 2,30 2,10 2,20 Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana, % 2,20 1,60 1,90 2,00 1,20 1,50 1,50 1,30 1,30 Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana, % 3,40 5,50 4,60 4,20 4,70 4,50 6,00 6,30 6,10 Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana, % 15,10 22,40 19,40 19,00 24,70 22,70 22,40 24,60 23,90 Ammatillinen oppilaitos Perhe ja elinolot Perheen elintaso ja työssäkäynti Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi, % 37,60 48,10 42,20 36,30 50,00 41,70 36,10 53,60 42,40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä, % 33,00 38,20 35,30 30,90 36,80 33,30 32,10 35,50 33,30 Tekee koulutyön ohella palkallista työtä, % 16,50 23,00 19,40 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
30 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (5) Ammatillinen oppilaitos 14,40 23,40 17,80 14,00 18,80 15,60 Perheen arjen toimivuus Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 7,80 6,50 7,90 8,40 7,90 7,40 5,60 5,00 6,60 7,70 6,00 6,10 4,00 5,40 7,70 6,50 5,70 5,70 Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa, % 29,90 43,80 32,10 36,50 30,90 40,50 32,70 46,80 31,10 35,90 31,90 42,50 30,40 44,20 30,50 33,70 30,40 40,50 Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, % 49,80 42,50 46,60 47,10 37,60 43,40 48,00 36,40 44,00 Perheellä riittävästi yhteistä aikaa, % 72,80 57,50 66,10 75,60 56,70 68,10 74,80 56,00 68,00 Elämänmuutokset Vaihtanut koulua lukuvuoden aikana, % 8,90 10,40 9,60 6,20 12,00 8,40 5,10 9,30 6,50 Vanhemmat eronneet lukuvuoden aikana, % 3,90 2,70 3,40 4,40 3,80 4,20 4,20 3,50 3,90 Muodostunut uusperhe lukuvuoden aikana, % 2,80 2,70 2,80 2,40 3,30 2,70 1,50 2,90 2,00 Syntynyt sisarus lukuvuoden aikana, % 4,20 2,80 3,60 4,30 2,40 3,60 3,90 1,80 3,20 Oma vakava sairastuminen tai vammautuminen lukuvuoden aikana, % 4,30 7,30 5,60 3,30 10,60 6,00 2,40 9,90 4,90 Perheenjäsenen tai läheisen vakava sairaus tai kuolema lukuvuoden aikana, % 15,90 24,80 19,90 13,60 30,90 20,20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
31 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (5) Ammatillinen oppilaitos 14,40 31,60 20,20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
32 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Kouluterveyskyselyn aikasarjat Perusopetus 8. ja 9. lk Terveys ja toimintakyky Koettu terveys, oireet ja sairaudet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 12,80 13,90 19,10 23,40 15,90 18,80 11,10 13,80 18,40 21,10 14,70 17,50 12,80 14,00 17,50 21,20 15,10 17,50 Niska- tai hartiakipuja lähes päivittäin, % 6,20 12,90 9,60 5,90 14,50 10,20 7,10 15,20 11,10 Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % 18,20 33,40 26,00 19,90 36,60 28,10 24,30 36,10 30,10 Päänsärkyä lähes päivittäin, % 5,10 5,20 12,90 13,20 9,00 9,30 5,20 5,30 14,60 13,10 9,80 9,20 5,80 6,20 13,50 13,20 9,60 9,70 Päänsärkyä viikoittain, % 23,70 20,60 39,90 40,00 31,80 30,50 24,00 21,00 42,40 39,80 33,10 30,30 26,20 22,20 41,10 38,50 33,60 30,30 Vatsakipuja vähintään kerran viikossa, % 10,90 9,30 19,60 18,50 15,30 14,00 9,70 8,50 19,50 17,40 14,50 12,90 10,60 10,00 19,30 19,00 14,90 14,50 Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa, % 22,20 20,60 34,50 35,70 28,30 28,30 22,30 18,90 33,30 34,10 27,70 26,40 26,50 18,40 30,80 34,30 28,60 26,30 Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa, % 16,80 14,70 21,20 20,50 19,00 17,70 16,10 13,80 21,20 20,40 18,60 17,10 19,20 14,60 18,70 16,20 18,90 15,40 Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, % 29,90 27,20 50,30 52,10 40,10 39,90 29,40 25,00 52,10 51,20 40,50 38,00 32,40 27,00 52,30 51,10 42,20 39,10 Nenän tukkoisuutta tai nuhaa vähintään kerran viikossa, % 22,30 20,40 21,30 22,30 19,60 21,10 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
33 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Perusopetus 8. ja 9. lk 22,70 19,40 21,10 Kuiva tai kipeä kurkku vähintään kerran viikossa, % 9,70 10,70 10,20 9,90 10,70 10,40 10,40 10,70 10,50 Yskää vähintään kerran viikossa, % 10,90 10,30 10,70 11,40 8,90 10,30 11,60 7,90 9,70 Kutiavat tai vuotavat silmät vähintään kerran viikossa, % 13,20 20,60 17,00 13,70 18,80 16,30 15,70 17,70 16,70 Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma, % 19,80 24,10 22,00 22,50 24,70 23,70 21,10 26,50 23,90 Yhteensä Yhteensä Mielenterveys Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 5,80 18,40 12,20 6,20 16,30 11,30 7,30 15,70 11,50 Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, % 44,40 38,60 41,40 44,70 39,70 42,10 45,00 43,50 44,10 Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi, % 46,40 34,20 40,10 45,80 31,50 38,70 49,70 35,10 42,40 Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi, % 51,10 32,80 41,80 50,70 34,10 42,40 48,30 38,10 43,20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
34 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Perusopetus 8. ja 9. lk Käsitellyt usein ongelmia hyvin, % 50,00 37,10 43,40 49,00 33,80 41,40 46,80 33,40 40,00 Ajatellut usein selkeästi, % 59,60 48,50 53,90 58,50 48,10 53,20 59,20 48,90 54,00 Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin, % 54,10 58,50 56,30 52,70 56,60 54,50 50,90 58,50 54,70 Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista, % 69,60 67,90 68,70 70,00 68,90 69,20 70,70 69,60 70,00 Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, % 12,60 40,80 27,10 12,80 42,30 27,40 12,20 40,20 26,30 Yhteensä Yhteensä Seksuaaliterveys ja suun terveys Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % 60,10 55,40 34,10 28,90 47,20 42,10 58,80 54,50 35,80 28,40 47,50 41,80 58,70 51,00 29,80 25,60 44,40 38,10 Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 19,40 18,20 18,80 21,30 18,90 20,40 22,60 15,90 19,40 Ei mitään ehkäisymenetelmää viimeisimmässä yhdynnässä, % 12,10 10,10 11,20 10,70 8,30 9,90 11,40 7,30 9,60 Yhteensä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
35 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Perusopetus 8. ja 9. lk Yhteensä Toimintarajoitteet Fyysinen toimintarajoite, % 5,80 6,00 5,90 5,40 6,40 6,00 6,50 4,00 5,30 Paljon vaikeuksia nähdä, % 4,40 4,30 4,40 4,30 4,20 4,30 5,20 2,50 3,90 Paljon vaikeuksia kuulla, % 3,00 1,80 2,40 3,10 1,60 2,40 3,50 1,10 2,40 Paljon vaikeuksia kävellä puoli kilometriä, % 2,60 1,30 2,00 3,20 1,50 2,40 4,40 0,60 2,60 Kognitiivinen toimintarajoite, % 9,40 14,30 11,90 9,00 14,20 11,60 8,40 12,90 10,70 Paljon vaikeuksia muistaa asioita, % 6,60 9,50 8,10 6,30 10,30 8,30 6,50 10,10 8,30 Paljon vaikeuksia oppia uusia asioita, % 5,30 7,80 6,60 5,40 6,70 6,00 5,20 5,90 5,50 Paljon vaikeuksia keskittyä, % 3,10 3,40 3,20 3,50 2,60 3,10 4,00 2,00 3,00 Yhteensä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
36 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Perusopetus 8. ja 9. lk Yhteensä Lukio 1. ja 2. vuosi Terveys ja toimintakyky Koettu terveys, oireet ja sairaudet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 13,90 15,20 18,30 22,70 16,40 19,70 13,60 16,20 17,00 21,10 15,70 19,40 15,20 17,00 15,40 22,10 15,30 20,20 Niska- tai hartiakipuja lähes päivittäin, % 5,00 17,00 12,00 3,90 16,00 11,40 2,90 16,50 11,40 Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % 19,90 43,70 33,80 19,60 42,90 34,20 20,70 44,00 35,80 Päänsärkyä lähes päivittäin, % 2,50 2,90 8,60 10,50 6,00 7,30 2,70 2,50 9,50 9,90 6,90 7,00 2,80 2,80 9,10 10,20 6,50 7,50 Päänsärkyä viikoittain, % 16,30 16,30 34,20 39,00 26,50 29,60 13,90 17,80 34,20 35,90 26,50 29,00 15,30 19,90 32,40 38,90 25,30 31,80 Vatsakipuja vähintään kerran viikossa, % 8,70 8,30 17,30 20,20 13,60 15,20 8,70 8,30 15,00 20,20 12,60 15,70 8,50 9,50 15,80 22,00 12,80 17,50 Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa, % 23,30 23,50 32,70 38,50 28,70 32,30 22,50 22,70 33,30 37,90 29,20 32,10 21,90 26,40 29,10 41,90 26,20 36,10 Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa, % 16,90 15,60 22,50 24,80 20,10 21,00 14,30 12,60 21,10 22,70 18,50 18,80 14,70 18,40 19,30 23,80 17,40 21,70 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
37 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Lukio 1. ja 2. vuosi Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, % 31,70 33,90 51,40 61,00 43,00 49,80 25,80 33,80 47,30 56,60 39,10 48,10 26,10 41,40 51,20 60,60 40,90 53,60 Nenän tukkoisuutta tai nuhaa vähintään kerran viikossa, % 21,50 20,60 21,00 21,80 20,40 20,90 27,00 22,90 24,50 Kuiva tai kipeä kurkku vähintään kerran viikossa, % 7,00 9,10 8,30 5,20 7,90 6,90 6,40 7,80 7,50 Yskää vähintään kerran viikossa, % 7,20 7,30 7,20 6,30 7,00 6,70 6,40 7,80 7,20 Kutiavat tai vuotavat silmät vähintään kerran viikossa, % 10,60 18,90 15,50 9,60 16,50 13,90 15,60 15,90 16,00 Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma, % 20,20 24,50 22,70 22,10 22,30 22,10 21,40 21,60 21,40 Yhteensä Yhteensä Mielenterveys Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 5,20 18,00 12,70 5,90 15,90 12,20 6,80 14,90 12,00 Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, % 52,50 43,10 46,90 54,00 45,50 48,60 51,10 43,90 46,80 Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi, % 52,40 40,10 45,20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
38 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Lukio 1. ja 2. vuosi 54,50 38,60 44,50 47,90 39,30 42,50 Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi, % 57,50 33,80 43,60 61,00 39,60 47,40 58,90 42,70 48,30 Käsitellyt usein ongelmia hyvin, % 56,60 39,90 46,80 59,20 41,80 48,50 55,70 40,80 46,30 Ajatellut usein selkeästi, % 72,90 56,50 63,20 74,50 58,40 64,50 72,10 60,40 64,60 Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin, % 65,00 67,30 66,30 62,70 66,40 65,10 61,00 72,20 68,30 Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista, % 82,00 76,10 78,50 86,20 76,30 80,10 86,10 74,40 78,70 Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, % 18,60 47,20 35,40 19,80 44,70 35,30 19,30 43,90 34,80 Yhteensä Yhteensä Seksuaaliterveys ja suun terveys Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % 48,00 45,80 26,90 24,50 35,90 33,30 52,20 45,20 30,90 25,90 39,00 33,10 48,30 41,40 21,70 21,20 32,60 28,40 Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 36,80 39,10 38,10 37,20 36,30 36,70 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
39 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Lukio 1. ja 2. vuosi 38,40 35,90 36,60 Ei mitään ehkäisymenetelmää viimeisimmässä yhdynnässä, % 4,20 4,80 4,60 4,50 6,60 6,00 3,80 5,70 5,00 Yhteensä Yhteensä Toimintarajoitteet Fyysinen toimintarajoite, % 3,20 4,60 4,00 3,10 3,70 3,40 3,70 3,80 3,70 Paljon vaikeuksia nähdä, % 2,30 3,40 3,00 2,00 2,20 2,10 2,20 2,10 2,10 Paljon vaikeuksia kuulla, % 1,00 1,00 1,00 1,10 1,70 1,50 1,40 2,00 1,80 Paljon vaikeuksia kävellä puoli kilometriä, % 0,60 0,50 0,50 1,40 0,50 0,80 1,40 0,40 0,80 Kognitiivinen toimintarajoite, % 6,90 11,60 9,70 6,40 8,90 7,90 9,40 8,60 8,90 Paljon vaikeuksia muistaa asioita, % 4,90 7,80 6,70 2,80 6,60 5,10 3,60 5,70 4,90 Paljon vaikeuksia oppia uusia asioita, % 2,70 4,80 3,90 3,80 4,30 4,10 5,80 5,30 5,50 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
40 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Lukio 1. ja 2. vuosi Paljon vaikeuksia keskittyä, % 1,70 3,00 2,50 2,70 1,50 2,00 4,30 1,60 2,60 Yhteensä Yhteensä Ammatillinen oppilaitos Terveys ja toimintakyky Koettu terveys, oireet ja sairaudet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 17,00 17,40 26,50 29,50 21,20 22,70 13,90 14,30 25,40 31,40 19,10 21,00 12,80 16,70 28,80 32,10 20,10 22,10 Niska- tai hartiakipuja lähes päivittäin, % 6,30 20,90 12,70 5,80 22,90 12,30 6,80 28,80 14,30 Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % 19,90 46,90 31,60 20,80 47,80 31,10 23,90 51,10 33,20 Päänsärkyä lähes päivittäin, % 3,90 3,60 14,60 14,20 8,70 8,20 4,10 3,10 15,10 15,60 9,10 7,90 2,90 3,10 16,40 14,50 9,10 7,00 Päänsärkyä viikoittain, % 19,70 17,80 45,00 45,50 30,90 29,80 20,10 16,90 47,80 50,10 32,70 29,80 17,20 19,30 54,30 49,50 34,20 29,90 Vatsakipuja vähintään kerran viikossa, % 9,40 8,30 23,40 23,20 15,60 14,80 10,30 6,50 26,40 24,70 17,70 13,50 9,50 7,10 30,50 26,90 19,20 14,00 Vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa, % 23,60 25,60 39,90 43,60 30,90 33,40 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
41 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Ammatillinen oppilaitos 20,40 20,10 42,10 47,90 30,30 30,90 21,50 21,80 48,30 49,70 33,90 31,70 Selän alaosan kipuja vähintään kerran viikossa, % 19,90 17,50 30,40 30,80 24,60 23,30 22,30 16,00 35,60 32,60 28,40 22,30 21,40 17,20 41,80 36,60 30,70 23,80 Väsymystä tai heikotusta vähintään kerran viikossa, % 28,40 27,40 55,30 57,60 40,40 40,50 28,10 23,90 58,40 60,30 41,90 37,90 25,90 25,60 62,90 60,30 42,90 37,70 Nenän tukkoisuutta tai nuhaa vähintään kerran viikossa, % 19,00 25,40 21,80 16,40 26,40 20,30 17,40 23,20 19,50 Kuiva tai kipeä kurkku vähintään kerran viikossa, % 8,40 13,20 10,50 9,20 13,50 10,80 8,60 11,90 9,60 Yskää vähintään kerran viikossa, % 9,70 13,30 11,30 8,00 15,50 10,80 7,10 18,40 10,90 Kutiavat tai vuotavat silmät vähintään kerran viikossa, % 10,50 22,40 15,70 9,60 26,20 15,90 10,90 28,10 16,70 Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma, % 19,30 29,70 23,80 18,70 35,80 25,30 19,00 37,60 25,50 Yhteensä Yhteensä Mielenterveys Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 4,90 18,80 11,00 4,00 20,60 10,40 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
42 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Ammatillinen oppilaitos 3,80 24,50 11,10 Tuntenut usein toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, % 44,50 40,50 42,70 52,40 41,80 48,30 52,10 41,70 48,50 Tuntenut itsensä usein hyödylliseksi, % 45,80 38,60 42,70 50,00 39,90 46,00 47,70 40,60 45,10 Tuntenut itsensä usein rentoutuneeksi, % 49,60 32,30 42,00 52,20 32,20 44,40 51,00 34,80 45,20 Käsitellyt usein ongelmia hyvin, % 49,50 36,40 43,80 50,10 33,10 43,50 47,00 33,30 42,10 Ajatellut usein selkeästi, % 57,60 47,50 53,20 59,50 43,20 53,20 57,30 41,70 51,90 Tuntenut usein läheisyyttä toisiin ihmisiin, % 52,00 61,00 55,90 53,60 62,50 57,10 49,90 62,00 54,30 Kyennyt usein tekemään omia päätöksiä asioista, % 67,40 68,30 67,70 69,30 67,30 68,50 67,80 68,80 68,20 Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, % 14,50 45,60 28,10 11,20 47,10 25,20 10,40 48,10 23,60 Yhteensä Yhteensä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
43 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Ammatillinen oppilaitos Seksuaaliterveys ja suun terveys Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % 70,30 65,20 42,70 37,60 58,00 53,20 69,10 66,40 40,50 37,10 56,00 55,20 66,30 67,60 37,20 41,20 52,90 58,60 Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 53,60 67,50 59,70 52,90 69,30 59,40 50,60 67,90 56,90 Ei mitään ehkäisymenetelmää viimeisimmässä yhdynnässä, % 6,20 8,70 7,50 2,70 7,60 4,90 3,00 6,40 4,40 Yhteensä Yhteensä Toimintarajoitteet Fyysinen toimintarajoite, % 4,50 6,30 5,30 2,50 6,40 4,10 2,00 7,70 4,10 Paljon vaikeuksia nähdä, % 2,90 4,40 3,50 1,70 4,40 2,90 1,20 4,90 2,60 Paljon vaikeuksia kuulla, % 1,90 1,70 1,80 1,00 1,90 1,40 0,90 2,20 1,30 Paljon vaikeuksia kävellä puoli kilometriä, % 1,60 1,20 1,40 1,00 1,10 1,10 0,60 2,20 1,10 Kognitiivinen toimintarajoite, % 9,30 16,60 12,50 7,60 18,80 12,10 8,00 19,80 12,30 Paljon vaikeuksia muistaa asioita, % 6,90 12,10 9,20 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
44 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (13) Ammatillinen oppilaitos 6,10 15,80 9,90 6,00 17,30 10,00 Paljon vaikeuksia oppia uusia asioita, % 3,90 6,90 5,20 2,90 7,20 4,50 3,10 6,60 4,30 Paljon vaikeuksia keskittyä, % 2,40 3,80 3,10 2,20 3,60 2,80 2,30 3,20 2,80 Yhteensä Yhteensä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
45 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (15) Kouluterveyskyselyn aikasarjat Perusopetus 8. ja 9. lk Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys Tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, % 80,60 65,50 72,70 82,20 67,50 74,70 79,10 68,30 73,50 Tuntee olevansa arvokas, % 77,30 61,70 69,10 76,70 62,40 69,50 76,50 62,10 69,00 Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä, % 87,10 76,20 81,40 87,40 78,30 82,70 86,60 78,00 82,10 Pystyy toimimaan sen mukaisesti, mitä pitää tärkeänä, % 87,40 79,10 83,00 87,80 82,90 85,30 85,90 86,10 86,00 Kokee elämän olevan hyvin hallinnassa, % 81,90 62,20 71,60 83,00 65,50 74,10 81,00 67,70 74,10 Kokee pärjäävänsä elämässään, % 83,50 67,40 75,10 84,90 68,30 76,50 83,00 69,00 75,70 Keksii yleensä ratkaisun vaikeuksiin, % 85,10 71,80 78,20 85,20 72,70 78,90 82,30 73,80 77,90 Tietää kenen puoleen kääntyä vaikeuksissa, % 85,10 80,10 82,50 84,80 82,30 83,50 80,70 82,50 81,70 Erittäin tyytyväinen elämäänsä, % 38,80 18,40 28,30 38,40 17,00 27,60 39,10 15,90 27,00 Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 83,80 67,10 75,10 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
46 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (15) Perusopetus 8. ja 9. lk Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä 82,40 69,00 75,70 82,40 69,40 75,70 Osallisuus Kokee olevansa tärkeä osa perhettä, % 91,90 89,50 90,60 90,80 90,00 90,30 89,70 90,80 90,30 Kokee olevansa tärkeä osa sukua, % 86,20 79,40 82,60 87,50 81,20 84,20 84,20 82,50 83,20 Kokee olevansa tärkeä osa ystäväporukkaa, % 85,00 82,10 83,50 85,60 83,00 84,20 84,50 83,50 84,00 Kokee olevansa tärkeä osa harrastusporukkaa, % 71,90 61,60 66,50 72,00 65,10 68,40 68,20 66,40 67,30 Kokee olevansa tärkeä osa nettiyhteisöä, % 62,70 46,90 54,60 61,30 50,40 55,70 56,50 48,40 52,20 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä, % 72,30 55,80 63,70 71,60 59,80 65,50 71,70 59,20 65,10 Kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä, % 63,40 46,60 54,70 64,60 51,40 57,80 64,70 50,90 57,30 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, % 6,50 11,80 9,30 7,10 9,70 8,50 8,40 9,40 8,90 Kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä, % 88,20 83,90 85,90 88,30 85,70 87,00 86,60 86,90 86,80 Kokee olevansa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, % 59,80 49,10 54,20 61,10 51,20 56,00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
47 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (15) Perusopetus 8. ja 9. lk Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä 62,20 49,20 55,30 Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa lukuvuoden aikana, % 47,30 49,10 48,10 54,70 59,80 57,10 65,00 61,60 63,30 Osallistunut oppilaskunnan hallituksen toimintaan lukuvuoden aikana, % 13,00 13,00 13,00 13,90 13,60 13,80 13,60 10,30 11,90 Osallistunut nuorisovaltuustoon lukuvuoden aikana, % 5,60 4,60 5,10 5,30 4,90 5,20 5,70 2,50 4,10 Osallistunut poliittiseen toimintaan lukuvuoden aikana, % 10,00 9,00 9,50 8,00 9,30 8,70 8,80 7,90 8,30 Hyvät vaikutusmahdollisuudet oppituntien järjestelyihin, % 33,30 29,60 31,40 32,70 28,60 30,70 32,30 23,30 27,70 Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutyön suunnitteluun, % 25,90 17,10 21,50 24,70 15,50 20,30 24,20 14,10 19,10 Hyvät vaikutusmahdollisuudet välituntien tai taukojen suunnitteluun ja toteutukseen, % 26,20 19,80 23,00 24,10 16,20 20,30 25,30 16,50 20,80 Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun yhteisten sääntöjen laatimiseen, % 24,60 20,40 22,50 22,70 19,80 21,30 19,70 15,10 17,40 Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutilojen suunnitteluun tai siistimiseen, % 24,40 20,60 22,50 22,50 18,10 20,40 20,80 16,80 18,70 Hyvät vaikutusmahdollisuudet kouluruokailuun, % 22,30 17,50 19,90 23,40 21,10 22,30 21,80 17,50 19,50 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
48 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (15) Perusopetus 8. ja 9. lk Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun tapahtumien järjestämiseen, % 34,40 39,90 37,20 36,30 42,40 39,30 34,50 40,90 37,70 Harrastukset ja vapaa-aika Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille, % 36,90 26,70 31,60 34,90 25,20 30,00 33,00 23,60 28,00 Kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille, % 27,50 38,50 33,20 32,00 45,90 39,00 31,90 40,50 36,30 Tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista, % 63,00 54,00 58,30 61,50 59,10 60,20 55,60 57,90 56,70 Kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana, % 27,00 25,70 26,40 27,90 30,10 29,00 27,50 26,60 27,00 Kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi, % 23,00 24,00 23,50 22,60 24,10 23,30 22,70 26,10 24,40 Harrastaa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin, % 43,60 38,30 40,80 42,90 44,80 43,80 43,90 50,60 47,30 Harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kuukausittain, % 51,90 51,60 51,70 48,60 48,40 48,50 49,50 50,60 50,20 Osallistuu yhdistyksen tai järjestön toimintaan vähintään kuukausittain, % 22,50 20,50 21,50 20,30 21,60 20,90 21,50 23,10 22,40 Harrastaa musiikkia tai näyttelemistä vähintään kuukausittain, % 21,90 33,90 28,20 20,50 33,00 26,80 18,70 31,30 25,40 Harrastaa kirjoittamista, kuvataidetta, video- tai valokuvaamista vähintään 21,70 43,40 33,10 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
49 Kouluterveyskyselyn aikasarjat (15) Perusopetus 8. ja 9. lk Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä kuukausittain, % 17,60 43,00 30,50 18,80 42,20 31,10 Harrastaa käsitöitä tai korjaa laitteita vähintään kuukausittain, % 31,90 16,10 23,80 35,20 17,40 26,30 31,20 18,00 24,40 Seuraa uutisia lähes päivittäin, % 25,60 16,00 20,60 25,00 17,30 21,10 28,80 20,70 24,50 Hoitaa lemmikkiä tai on luonnossa lähes päivittäin, % 22,60 35,60 29,40 21,30 41,40 31,50 19,60 39,40 29,90 Lukee kirjoja omaksi ilokseen vähintään kuukausittain, % 23,60 39,40 31,80 19,40 40,40 29,90 20,30 39,00 30,00 Harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa, % 87,20 91,20 89,30 84,30 93,00 88,60 82,40 93,70 88,30 Ystävät ja yksinäisyys Ei yhtään läheistä ystävää, % 11,30 10,80 5,60 6,20 8,40 8,50 11,90 9,60 5,80 6,10 8,90 7,90 10,80 9,70 6,60 4,80 8,70 7,20 Tuntee itsensä yksinäiseksi, % 6,20 12,60 9,50 6,40 10,90 8,60 6,80 10,40 8,60 Lukio 1. ja 2. vuosi Pojat Tytöt Sukupuoli: yhteensä Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys Tuntee, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus, % 78,90 69,80 73,50 80,20 71,60 74,60 75,70 69,00 71,60 Tuntee olevansa arvokas, % 79,00 69,80 73,50 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuutio päivitetty
Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys. Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika. Osallisuus. Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet
Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Elämänhallinta ja elämään tyytyväisyys Osallisuus Osallistuminen ja vaikutusmahdollis uudet 2013 2017 Lukio 1. ja Ammatillinen Lukio 1. ja Ammatillinen 2. vuosi oppilaitos
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 8.- ja 9. -luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki; tytöt-pojat.
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotKouluterveyskysely 2017,
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsingin aikasarjat sekä Helsinki;
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast Lapset ja perheet muutosohjelma (LAPE) Kansallinen hallituksen kärkihanke 2017-2018 Kaikki maakunnat mukana, lla kaikki 30 kuntaa
LisätiedotKouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotLukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys
Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys Johanna Käsnänen, Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Lisa Salonen, Turun hyvinvointitoimiala, terveyden edistämisen koordinaattori, 19.4.2018 THL:n
LisätiedotKouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi Th, tutkija Hanne Kivimäki Opiskeluhuollon verkostopäivä 8.3.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 8.3.2018 Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotOPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto
OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
2017:13 Kouluterveyskysely 2017 katsaus Helsingin tuloksiin Suurin osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Noin seitsemän kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi, elämänhallinta on
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotStressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku
Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Riikka Turku Opintopsykologi p. 044 4503226 (puhelinaika ma-to klo 13.00-13.30) riikka.turku@ksthky.fi Opintopsykologin palvelut
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2013
KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 17.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
Lisätiedot(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1
13.6.2014 1 (12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat riittävän
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA,,, 23.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI Keski-,, Pohjois- ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, Etelä-Pohjanmaa ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
15.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, 2013 1 (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 Samaa tai täysin samaa mieltä Lpr 2013 Eri tai täysin eri mieltä Lpr 2015-150
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotKUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset
KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 1.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus Maakunnittaiset
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
5.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän tilavia Luokkien
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1
18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotSijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu
LisätiedotNuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa
Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotPystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2
LAPE-AKATEMIA TAMPEREELLA 6.6.2019: Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hyvinvointiympyrän taustatiedot Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskyselyn uusimmat luvut Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta:
Lisätiedot