Lausunto / Selvityspyyntö (ESAVI/3788/ /2017)

1 (12) Päiväys Dnro Etelä-Suomen aluehallintovirasto/kirjaamo PL 150 13101Hämeenlinna Viite Lausunto / Selvityspyyntö (ESAVI/3788/06.06.01/2017) LAPPEENRANNAN HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN LAUSUNTO TEKEMÄÄN KANTELUUN Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Lappeenrannan Hyvinvointi- ja sivistyspalveluita antamaan lausuntonsa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatusta koskevan kantelun johdosta. on tehnyt kantelun Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksesta: Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksessa, etenkin alle 3- vuotiaiden ryhmissä ja esiopetusryhmissä rikotaan varhaiskasvatuslain ryhmäkokolinjauksia. Lisäksi satelliittiryhmissä, joissa on 3-5 vuotiaita, on toistuvasti lapsimäärä liian suuri aikuisten lukumäärään nähden. Liian suuria ryhmäkokoja on ollut ainakin Lauritsalan, Kesämäen ja Joutsenon palvelualueilla, mutta henkilökunnalta saatujen tietojen perusteella myös laajemmin. Ryhmissähän saa lain mukaan olla paikalla kolmen kasvattajan verran lapsia eli alle kolmevuotiailla 12 lasta. Nyt subjektiivisen päivähoito -oikeuden rajaamisen tuoma ryhmien ylitäyttö on aiheuttanut sitä, että paikalla saattaa olla jopa 15 lasta vanhempien työvuoroista riippuen. Satelliittiryhmissä on ollut 20 1-5-vuotiasta lasta kahta aikuista kohti. Eskariryhmissä on ollut molemmin puolin 20 lasta, jopa 30 lasta, vaikka osa jatkaa iltapäivällä päivähoidon piirissä. Ryhmäkoot rikkovat toistuvasti niille varhaiskasvatuslaissa asetettuja lapsi-aikuinen -suhdelukuja. Tilanne vaarantaa niin lasten kuin aikuisten turvallisuuden. Henkilökunta on raportoinut asiasta esimiehille sekä kasvatus - ja opetustoimen johdolle, mutta asia ei ole edennyt. Ymmärtääkseni myös AVI:onkin on oltu jo yhteyksissä. Lappeenrannassa 28.3.2017

2 (12) Päiväys Dnro Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunnan lausunto Varhaiskasvatuslain säädetään (5 ), että päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä 4 a :ssä tarkoitettua henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Laissa (5a ) säädetään myös, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 todetaan, että päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on voimassa tammikuun 1 päivänä 2013, 7 tai 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa ja 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Lisäksi suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti mikäli lapsen hoitotarve ennakoimattomasti laajentuu varhaiskasvatuslain 11 a :n 2 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla. Koska asetus lasten päivähoidosta poikkeamisen osalta ei ole muuttunut varhaiskasvatuslain voimaantultua, voidaan ohjenuorana edelleen käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön aikanaan kuntiin lähettämää kirjettä (Kuntainfo 9/2009). Siinä todetaan mm. seuraavasti: Esimerkiksi tilanteissa jolloin lapsia on hoidossa vain osan viikkoa tai vastaavasti muissa tilanteissa, joissa lasten keskimääräiset hoitopäivät jäävät huomattavasti vähäisemmiksi kuin päiväkodin toimintapäivät. Tällaisissa tilanteissa päiväkodilla on mahdollisuus suunnitella käytettävissä olevia resurssejaan säännöksen ensimmäisen virkkeen mukaisesti ottaen huomioon etukäteen

3 (12) Päiväys Dnro tiedossaan olevat lasten poissaolot ja myönnetyn päivähoitopaikan tosiasiallinen käyttö. Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen päivähoitoasetuksen 6 :n 5 momentin tarkoittamalla tavalla ei voi jatkua päivittäin eikä se voi kestää koko hoitopäivän ajan, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista. Lähtökohtana tulee olla se, että asetuksen 6 :n 1 ja 2 momentin mukainen henkilöstömitoitus toteutuu. Lapsia ei tule sijoittaa samalle paikalle, jos lapsilla on hoidontarvetta samoina ajankohtina. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Esiopetuksen mitoitus on varhaiskasvatuslain voimaatulon jälkeen herättänyt keskustelua myös Lappeenrannassa. Lainsäädäntö tilanteissa, joissa lapsi on päiväkodissa sekä esiopetuksessa että esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa, ei ole selkeä. Tämän ovat todenneet sekä Kuntaliiton lakimies että opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja myös eri aluehallintovirastoissa on erilaisia tulkintoja asiasta. Lappeenranta on pyytänyt 14.2.2017 opetus- ja kulttuuriministeriöstä ohjetta asiaan. Vastaus ministeriöstä saapui 31.5.2017: Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Esiopetusta voidaan järjestää koulussa. Lisäksi esiopetusta voidaan järjestää lasten päivähoidosta annetun lain 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, jolloin esiopetukseen sovelletaan lisäksi täydentävänä päivähoitolain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä, jollei perusopetuslaissa tai -asetuksessa toisin säädetä. Esiopetuksen hallinnollisella järjestäjällä ei ole asian kannalta merkitystä, vaan merkitystä on toimintapaikalla sekä sillä, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen. 1. Esiopetus lapselle, joka ei osallistu varhaiskasvatukseen a) Esiopetus koulun tiloissa Perusopetuslain 26 :n mukaan asetuksella säädetään tarvittaessa opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa. Perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ssä säädetään opetusryhmien muodostamisesta, kuitenkaan esiopetusryhmien koosta asetuksessa ei ole säädetty. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on sen sijaan antanut 16.6.2000 esiopetuksen järjestäjille suosituksen opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa. Suosituksen mukaan esiopetuksen

4 (12) Päiväys Dnro ryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan väliaikaisesti ylittää, jos se on opetuksen luonteen, opetuksessa käytettävän työskentelytavan tai jonkin pakottavan syyn takia perusteltua eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi perusopetuslain 17 :n 6 momentin perusteella annetut asetuksen säännökset opetusryhmien muodostamisesta erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita varten koskevat myös näille oppilaille annettavaa esiopetusta. b) Esiopetus päiväkodin tiloissa Esiopetuksen henkilöstömitoitus lasketaan osapäiväisten kolme vuotta täyttäneiden mukaan eli mitoitus on lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 mukaan 1/13. 2. Esiopetus lapselle, joka osallistuu varhaiskasvatukseen Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeessä 21.9.2015 todetaan, että jos lapsi on esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa samassa toimintapaikassa, niin että päivän yhteiskesto on yli viisi tuntia, noudatetaan koko päivän osalta kolme vuotta täyttäneiden kokopäiväisten lasten mukaista mitoitusta. Asetuksen 6 mukaan henkilöstömitoitus on tällöin 1/8. Jos esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiskesto on enintään viisi tuntia, mitoitus menee osapäiväisten kolme vuotta täyttäneiden mukaan eli 1/13. Nämä mitoitukset pätevät, oli toimintapaikkana päiväkoti tai koulu, kunhan toimintapaikka on sama koko päivän. Toimintapaikka katsotaan samaksi esimerkiksi silloin, kun esiopetus ja varhaiskasvatus tapahtuvat samassa pihapiirissä. Päivän yhteiskeston laskeminen katkeaa, jos toimintapaikka vaihtuu. Tällöin mitoitukset lasketaan erikseen esiopetuksessa, eli suosituksen mukaan, ja varhaiskasvatuksessa, eli lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 mukaan. 3. Esiopetus yhdessä perusopetuksen kanssa Esiopetukseen osallistuvat lapset ovat oma ryhmänsä, vaikka samassa tilassa olisi perusopetukseen osallistuvia oppilaita. Henkilöstömitoitus

5 (12) Päiväys Dnro lasketaan esiopetukseen osallistuvien lasten osalta edeltävien kohtien 1 ja 2 mukaisesti, huomioiden se, osallistuuko esiopetuksessa oleva lapsi varhaiskasvatukseen vai ei sekä se, missä esiopetus ja varhaiskasvatus tapahtuvat. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 25.4.2016 45 (liite 1.), että Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunta muutti 11.4.2016 23 maksujärjestelmää 1.8.2016 lukien varattuun varhaiskasvatusaikaan perustuvaksi. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujärjestelmän muutos on merkinnyt sitä, että lasten varhaiskasvatusaika on lyhyempi kuin aiemmin. Vain noin 30 prosenttia tarvitsee varhaiskasvatusta yli 150 tuntia kuukaudessa (n. 40 tuntia viikossa/ 8 tuntia päivässä). Vastaavasti noin 30 prosenttia enintään 84 tuntia kuukaudessa (n.20 tuntia viikossa/ 4 tuntia päivässä). Taulukko 1. Lasten sijoittuminen maksuvälyksiin Varattu Varhaiskasvatusaika varhaiskasvatusaika kpl % esiopetuksen lisänä kpl % 0-84h/kk 675 28,0 0-84h/kk 376 48,5 85-107h/kk 319 13,2 85-107h/kk 130 16,8 108-130h/kk 362 15,0 108-130h/kk 34 4,4 131-150h/kk 343 14,2 131-150h/kk 0 0,0 yli 150h/kk 714 29,6 yli 150h/kk 0 0,0 Yhteensä 2413 100 Ei varhaiskasvatusta 236 30,4 Yhteensä 776 100,0 Varhaiskasvatuksessa oli maaliskuussa 2017 3 232 lasta. Heitä oli 75 (3,2 %) enemmän kuin samana ajankohtana vuotta aiemmin. Lapsista 364 (11 %) varhaiskasvatusoikeus oli 20 tuntia viikossa. Vanhempien valinnan mukaisesti näistä lapsista 200 oli osapäiväisessä ja 164 osaviikkoisessa varhaiskasvatuksessa. Suurin osa rajatun

6 (12) Päiväys Dnro varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvista lapsista käytti samaa paikkaa toisen lapsen kanssa, sillä he eivät olleet paikalla samaan aikaan. Päiväkotien täyttöaste Täyttöaste tarkoittaa kirjoilla olevien lasten määrää suhteessa paikkamäärään. Täyttöaste on vuodesta 2016 noussut kaikissa päiväkodeissa, erityisesti Joutsenossa. Vuorohoidossa täyttöasteen muutos johtuu mitoituksen muutoksesta. Vuorohoidoissa noudatetaan päivähoitoasetuksen mukaista mitoitusta (yli 3-vuotiaat 1:8). Taulukko 2. Päiväkotien täyttöaste maaliskuussa 2017 ja 2016 Täyttöaste maaliskuussa maaliskuussa muutos alueittain 2017 2016 Joutseno 119,5 104,3 15,1 Kesämäki 106,6 97,6 9,0 Kimpinen 108,0 100,7 7,2 Lauritsala 109,4 105,9 3,5 Sammonlahti 106,4 105,1 1,4 Vuorohoito 120,6 109,4 11,2 Ostopalvelut 111,6 105,3 6,3 Vuorohoidossa oli alle kolmevuotiaiden ryhmissä kirjoilla 14 lasta ja 3-6- vuotiaiden ryhmissä enimmillään 26 lasta. Vuorohoidon luonteesta johtuen eivät lapset ole olleet paikalla yhtä aikaa. Laajennetulla hoidolla tarkoitetaan Lappeenrannassa ryhmiä, jotka tarjoavat varhaiskasvatusta maanantaista lauantaihin klo 5.00-21.30 ja Joutsenossa myös sunnuntaisin. Alle kolmevuotiaiden ryhmissä oli lasten varattuun varhaiskasvatusaikaan perustuen kirjoilla 12 14 lasta, 3-5-vuotiaiden ryhmissä 14 28 ja esiopetusryhmissä 11 27 lasta. Yhdessäkään esiopetusryhmässä ei ole ollut kirjoilla 30 lasta. Laajennetussa hoidossa kirjoilla on enimmillään 14 alle kolmevuotiasta ja 26 yli kolmevuotiasta. Ympärivuorokautisessa hoidossa oli kirjoilla alle kolmevuotiaiden ryhmissä 14 lasta ja 3-6-vuotiaiden ryhmissä 26 lasta. Kaksi lasta on voinut käyttää samaa paikkaa, sillä lapset eivät ole olleet paikalla yhtä aikaa. Taulukko 3. Kirjoilla olleiden lasten määrä 2017* v. 2017 keskiarvo keskihajonta alle 3-v. 13,5 2,8 yli 3 v. 21,3 2,8 esioppilaat 21,1 1,4

7 (12) Päiväys Dnro Taulukko 4. Kirjoilla olleiden lasten määrä 2016* v. 2016 keskiarvo keskihajonta alle 3-v. 13,7 1,3 yli 3 v. 20,4 3,4 esioppilaat 20 4,1 *laajennettu hoito sisältyy, mutta vuorohoito ei Kantelun tekijällä ja mahdollisesti myös muilla huoltajilla on voinut olla vääräkäsitys ryhmien muodostamisesta. Alle kolmevuotiaiden ryhmissä voi olla myös yli kolmevuotiaita lapsia, jolloin ryhmässä voi olla kirjoilla enemmän lapsia, koska mitoitusperusteet yli ja alle 3-vuotiaille ovat erilaiset. Samoin yli 3-vuotiaiden ryhmissä osapäiväisille ja kokopäiväisille lapsille on erilaiset henkilöstön mitoitusperusteet. Päiväkotien käyttöaste Käyttöaste kuvaa konkreettisesti hoidossa olevien lasten määrää ja sitä, kuinka paljon lapset käytännössä ovat paikalla. Käyttöaste (%) lasketaan läsnäolopäivien perusteella. Lappeenrannan talousarvion käyttösuunnitelmassa on varhaiskasvatuksen käyttöastetavoitteeksi asetettu 82 prosenttia vuodelle 2017. Vuonna 2016 käyttöprosentti oli 66,9. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa käyttöaste on ollut keskimäärin 76 prosenttia. Taulukko 4. Päiväkotien käyttöasteet 2017 tammi-maaliskuussa tammikuu helmikuu maaliskuu Peltolan päiväkoti 77,2 78,2 76,0 Karhuvuoren päiväkoti 79,1 77,3 76,8 Keltun päiväkoti 56,4 57,2 61,3 Myllymäen päiväkoti 76,4 74,2 76,7 Joutsenon päiväkoti 80,7 83,4 83,5 Korvenkylän päiväkoti 74,3 93,3 76,5 Pulpin päiväkoti 77,7 77,3 80,8 Snellmanin päiväkoti 73,6 81,2 80,0 Voisalmen päiväkoti 82,8 85,0 87,8 Ylämaan päiväkoti 87,0 76,3 85,5 Kesämäen päiväkoti 79,4 77,2 81,7 Mäntylän päiväkoti 71,3 70,1 73,0 Hovinpellon päiväkoti 81,7 84,9 90,3 Lauritsalan päiväkoti 73,8 73,1 74,9 Kanavansuun päiväkoti 74,4 72,3 72,1 Sammonlahden päiväkoti 68,1 67,5 64,1 Skinnarilan päiväkoti 71,0 68,3 67,6 Kourulan päiväkoti 69,8 70,3 82,4 Uus-Lavolan päiväkoti 80,5 86,5 80,4 Lappeen päiväkoti 87,6 88,2 83,0 YHTEENSÄ 75,1 76,2 76,9

8 (12) Päiväys Dnro Lasten läsnäoloa voitiin helmikuun loppuun 2017 asti seurata Efficatietojärjestemän, ns. läsnäolojaon kautta. Sovelluksen toimintavarmuus oli kuitenkin heikko, mistä johtuen tietojärjestelmäntoimittaja poisti kyseisen ominaisuuden maaliskuussa eikä seurantaa voitu enää tehdä. Liitteenä 2. ovat diagrammit lasten sekä kasvatus- ja hoitohenkilökunnan läsnäoloista 8 päiväkodista eri alueilta neljältä satunnaiselta päivältä, 10.1.2017, 18.1.2017, 9.2.2017 ja 17.2.2017. Näiden päivien osalta esimiehet ovat tarkistaneet ja tarvittaessa korjanneet henkilöstön läsnäolot yhtäpitäviksi työvuorotaulukoiden kanssa. Diagrammit osoittavat, että lapsia oli paikalla päivän aikana lapsia eniten klo 8.30 13.00 välisenä aikana. Aamuisin ja iltapäivisin lapsia oli paikalla vähemmän niin, että henkilöstöresurssin tehokkaan käytön näkökulmasta lapsiryhmiä oli mahdollista yhdistää. Tilastojen valossa päiväkodeissa on kaikkina toimintapäivinä ollut käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeen (Kuntainfo 9/2009) mukaisesti. Vaikka ohjelmasovellus ei mahdollistanut seurantaa suuremmissa päiväkodeissa on oletettavaa, että niissäkin on henkilöstöresurssi ollut asetuksen mukainen. Sivutoimipisteissä on henkilökunnan äkillisten poissaolojen vuoksi ollut hetkiä, jolloin lasten määrä suhteessa henkilökuntaan on tilapäisesti ylittynyt, mutta ylitys ei ole kestänyt koko hoitopäivää ja se on ollut luonteeltaan lyhytaikaista. Muutamissa alle kolmevuotiaiden ryhmissä on yhtä aikaa paikalla olevien lasten määrä tilapäisesti ylittynyt siksi, että perhepäivähoidon varalapsi ennalta arvaamattomasi saapunut varahoitoon. Samaan aikaan muissa lapsiryhmissä oli vajaata, eikä lasten kokonaismäärä päiväkodissa ylittänyt suhdelukujen mukaista paikkamäärää. Asiakastyytyväisyys Lappeenrannassa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely lasten huoltajille. Tammikuussa 2017 toteutetun kyselyn mukaan perheet ovat tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatukseen. Kyselyn keskiarvo oli 4,31 (865 vastausta, asteikko 1-5 erittäin hyvä) (liite 2.). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden arvioitiin toteutuneen hyvin (ka. 4,26). Lappeenrannassa haastateltiin marras- ja joulukuussa 2016 viisivuotiaita lapsia heidän varhaiskasvatuksestaan. Haastatteluun osallistui yhteensä 385 lasta, mikä on 71 prosenttia viisivuotiaista varhaiskasvatuksessa olevista ja 49 prosenttia kaikista viisivuotiaista lappeenrantalaisista lapsista.

9 (12) Päiväys Dnro Haastattelun tulokset kertovat, että lapset ovat pääosin hyvin (94 %) tyytyväisiä toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä on mukavaa tulla päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Tytöille varhaiskasvatuspaikkaan tuleminen on hieman poikia mieluisampaa. Tytöistä 98 prosenttia ja pojista 94 prosenttia tuli mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Tilanne on edelliseen vuoteen verrattuna pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2015 tytöistä 98 prosenttia ja pojista 95 prosenttia tuli mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Henkilökunnan työtyytyväisyys Henkilökunnalle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tuloksissa ei tapahtunut oleellista muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2015 oli vastausten keskiarvo 3,60, vuonna 2016 3,61 ja vuonna 2017 3,60. Sanallisissa palautteissa on vuosittain joissakin yksiköissä tullut esiin kuormittuneisuutta. Kuormittuneisuuden kokemusta ovat lisänneet erikieliset sekä erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevat lapset. Myös varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen haastoi ja saattoi kuormittaa kasvatus- ja hoitohenkilökuntaa. Toimintakulttuurinmuutos varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla vaatii aikaa ja henkilöstön täydennyskoulutusta. Henkilöstön työhyvinvointia on pyritty parantamaan ammatillista osaamista lisäämällä. Syksyllä 2017 varhaiskasvatuksessa aloittaakin viisi uutta erityisopettajaa. Varhaiskasvatuksessa on oma työhyvinvoinnin työkalupakki, joka on laadittu yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Varhaiskasvatuksessa on meneillään kehittämishanke opetushallituksen hankerahoituksella. Hankerahoituksella henkilöstölle on järjestetty ja tullaan järjestämään koulutusta mm. ratkaisukeskeisestä toimintatavasta, systeemisestä suunnittelusta, pedagogisesta johtamisesta, pedagogisesta sensitiivisyydestä. Kaikille halukkaille on järjestetty työnohjausta. Toiminnan arviointi Lappeenrannan varhaiskasvatus arvioi toimintaansa vuosittain toimintakertomuksessa. Vuodesta 2016 alkaen arviointiin on sisältynyt varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Yhteenveto varhaiskasvatusyksiköiden itsearvioinneista vuosina 2016 ja 2017 on liitteenä 4. Kaikkien kysymysten keskiarvo on molempina vuosina 4,24 asteikolla 1-5 (5 on erittäin hyvä). Vuorovaikutussuhteiden pysyvyydessä sekä lasten keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämisen on arvioitu hiukan heikentyneen. Sen sijaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja lasten

10 (12) Päiväys Dnro keskinäisen suvaitsevaisuuden on arvoitu parantuneen. Itsearvointi ei anna viitettä siitä, että lasten turvallisuus olisi vaarantunut. Yhteenveto esittää kantelussaan, että Lappeenrannassa varhaiskasvatuksessa olisi rikottu varhaiskasvatuslakiin kirjattuja ryhmäkokosäädöksiä etenkin alle 3-vuotiaiden ryhmissä ja esiopetusryhmissä. näkemyksen mukaan myös sivutoimipisteissä lasten määrä olisi ollut toistuvasti liian suuri henkilökuntaan nähden. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätöksen 25.4.2016 45 mukaisesti kaikille lapsille on taattu oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. Valtuuston päätökseen perustuen päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otettiin käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa kokopäivähoidossa on voitu käyttää suhdelukua 1:8, jos se on ollut tarpeen päiväkotiin hakeneiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. Lappeenrannan päiväkotien täyttöaste on noussut vuodesta 2016 keskimäärin 6,3 prosenttia ja käyttöaste keskimäärin noin 10 prosenttia. Koska 41,2 prosenttia 1-5-vuotiaista lapsista oli varhaiskasvatuksessa vain osa-aikaisesti, ovat lasten varhaiskasvatuspäivät jääneet huomattavasti vähäisemmiksi kuin päiväkotien toimintapäivät. Myös lasten päivittäinen varhaiskasvatusaika on lyhentynyt. Päiväkodeilla on ollut mahdollisuus suunnitella käytettävissä olevia resurssejaan ottaen huomioon etukäteen tiedossaan olevat lasten poissaolot päivähoitopaikan tosiasiallinen käyttö. Syksyn 2017 aikana käyttöön otetaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä, joka tulee helpottamaan resurssisuunnittelua. Sivutoimipisteissä, henkilökunnan äkillisten poissaolojen vuoksi on ollut hetkiä, jolloin lasten määrä suhteessa henkilökuntaan on tilapäisesti ylittynyt, mutta ylitys ei ole kestänyt koko hoitopäivää ja se on ollut luonteeltaan lyhytaikaista. Tilastojen valossa päiväkodeissa on kaikkina toimintapäivinä ollut käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti. Satunnaisia, mutta tilapäisiä, ylityksiä joissakin lapsiryhmissä on aiheuttanut perhepäivähoidon varalasten tulo ryhmään yllättäen. Perhepäivähoitaja on sairastunut aamulla ja lapsille on pitänyt järjestää korvaava hoitopaikka. Samaan aikaan muissa päiväkodin lapsiryhmissä oli vajaata, eikä lasten kokonaismäärä päiväkodissa ylittänyt suhdelukujen mukaista paikkamäärää. Tilanteen parantamiseksi 1.8.2017 päiväkoteihin perustetaan perhepäivähoidon varakoteja, joka

11 (12) Päiväys Dnro toimivat päiväkodin tiloissa omana ryhmänään. Näin perhepäivähoidon lapset eivät kuormita päiväkotiryhmiä hoitajan sairastuttua yllättäen. Esiopetuksen mitoitus on varhaiskasvatuslain voimaatulon jälkeen herättänyt keskustelua. Lainsäädäntö tilanteissa, joissa lapsi on päiväkodissa sekä esiopetuksessa että esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa, ei ole selkeä. Tämän ovat todenneet sekä Kuntaliiton lakimies että opetus- ja kulttuuri-ministeriön edustajat. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja myös eri aluehallintovirastoissa on erilaisia tulkintoja asiasta. Lappeenranta pyysi 14.2.2017 opetus- ja kulttuuriministeriöstä ohjetta asiaan. Ministeriöstä 31.5.2017 tulleen, esiopetusryhmien mitoitusta koskevan vastauksen johdosta Lappeenrannan varhaiskasvatus tulee muuttamaan esiopetusryhmien henkilöstömitoitusta vastauksen mukaiseksi elokuusta 2017 alkaen. Kantelun tekijällä ja mahdollisesti myös muilla huoltajilla on voinut olla vääräkäsitys ryhmien muodostamisesta. Alle kolmevuotiaiden ryhmiin voi olla sijoitettuna myös yli kolmevuotiaita lapsia, joiden osalta henkilöstön mitoitusperusteet ovat 1:7. Samoin yli 3-vuotiaiden ryhmissä voi olla osapäiväisiä lapsia, jolloin mitoitusperusteet ovat näiden lasten osalta 1:13. Ryhmissä voi siis mitoitusperusteista johtuen olla eri määrä lapsia. Lappeenrannassa sekä lasten vanhemmat että lapset ovat tyytyväisiä varhaiskasvatuspalveluihin. Tammikuussa 2017 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 4,31. Lapsista 94 % on tyytyväisiä varhaiskasvatuspaikan toimintaan. Henkilöstön työtyytyväisyydessä ei ole tapahtunut oleellista muutosta vaikka kuormittuneisuutta esiintyykin. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumista mittaavan itseavioinnin tulokset ovat hyvät (ka. 4,24). Kyselyjen ja arviointien tulokset eivät anna viitettä lasten tai henkilökunnan turvallisuuden vaarantumisesta. Liitteet: 1. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 25.4.2016 45 2. Diagrammit lasten sekä kasvatus- ja hoitohenkilökunnan läsnäoloista päiväkodeittain neljältä satunnaiselta päivältä tammihelmikuussa 2017 3. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskyselyn 2017 koonti 4. Varhaiskasvatusyksikköjen itsearviointi suhteessa varhaiskasvatuslain tavoitteisiin vuosina 2016 ja 2017

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut Opetustoimi PL 11, 53101 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. 05 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta 17 14.03.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta 24 11.04.2016 Kaupunginhallitus 179 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 45 25.04.2016 Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten täytäntöönpano 1.8.2016 lukien 953/00.04.00/2015 KOLA 17 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309 Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien, selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen liitteenä. Kaupunginvaltuusto päätti 7.12.2015 124 vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä, että kasvatus- ja opetuslautakunta päättää keväällä 2016 varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta Lappeenrannassa ja että kaupunginvaltuustolle annetaan huhtikuun 2016 loppuun mennessä selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen ja asia tuodaan valtuuston päätettäväksi. Elokuun alusta 2016 lukien muuttuvat varhaiskasvatuslaki (108/2016), asetus lasten päivähoidosta (1282/2015) ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki (109/2016). Opetus- ja kulttuuriministeriössä on vielä valmistelussa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki, joka on tarkoitus myös tulla voimaan 1.8.2016 lukien. Kaikissa em. säädöksissä on väljennetty kuntien velvoitteita, mutta muutosten käyttöönotto on jätetty kunnan harkintaan ja päätettäväksi. Valtionosuudet kuitenkin vähenevät siinä suhteessa, kun uudistunut ja uudistuva lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuutta vähentää kustannuksia ja lisätä maksutuloja. Varhaiskasvatuslain valmistelussa valtion ja kuntien kustannussäästöiksi on yhteensä arvioitu vuositasolla 62 miljoonaa euroa, yksityisen hoidon tukea koskevan muutoksen säästöksi noin

1 miljoonaa euroa ja päivähoitoasetuksen mitoitusmuutoksen vähentävän kustannuksia noin 67 miljoonaa euroa. Selvitystyötä varhaiskasvatuslain muutosten vaikutuksista Lappeenrannassa on tehty varhaiskasvatuksen palvelualueella yhdessä palvelualueen esimiesten ja päiväkotien johtajien kanssa. Kustannusten vaikutuksia on arvioitu yhdessä konsernihallinnon kanssa. Myös henkilöstöä on kuultu järjestämällä kolme saman sisältöistä tilaisuutta 21.1.2016 sekä yksi tilaisuus selvityksen valmistuttua 9.2.2016. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia ja antaa palautetta varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen muutoksista ajalla 21.1.- 15.2.2016. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat voineet osallistua koko henkilöstölle sekä päiväkodinjohtajille järjestettyihin tilaisuuksiin. Varhaiskasvatuslaki muuttuu 1.8.2016 lukien. Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja toiminnan järjestämisessä keskeistä on lapsen etu. Merkittävimmät muutokset ovat (11a ja 11b ): - jokaisella lapsella on oikeus 20 h/vko varhaiskasvatukseen; - lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla kokoaikaisesti tai päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä; - lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi; - lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista; - lapsella on oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen ja lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen; - lapsella on oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu.

Esiopetukseen osallistuvan lapsen osa-aikainen varhaiskasvatus voidaan 1.8.2017 alkaen järjestää kerhotoimintana. Vanhemman tai huoltajan jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Kunnan on annettava varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta kuitenkin päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvalle lapselle oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen esittämällä selvityksen laajemman tai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Kun laajemman varhaiskasvatuksen tarvetta perustellaan lapsen kehityksellä, tuen tarpeella tai perheen olosuhteilla tai muulla lapsen edulla, tarjoaa moniammatillisesti toteutettu selvitystilanne mahdollisuuden perhekohtaiseen moniammatillisen tuentarpeen arviointiin (interventioon) matalan kynnyksen periaatteella. Varhaiskasvatuksen ohella perhettä ja lasta voidaan tukea myös muilla sosiaali- ja terveyspalveluilla, joita ovat mm. perhetyö, lasten ja nuorten talon palvelut, erikoissairaanhoidon tuki tai terapiat. Näin lapsen kasvuolosuhteisiin voidaan vaikuttaa myös muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla kuin osoittamalla lapselle 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta. Asetus lasten päivähoidosta muuttuu siten, että 1.8.2016 lukien päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa (aiemmin seitsemää) kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden ryhmien ja yli 3-vuotiaiden osapäiväryhmien henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun ei tullut muutoksia. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa sekä tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä

aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lain mukaan kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa osa-aikaisesta tai osapäiväisestä kokopäiväiseen hoitoon. Lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmittelyyn päiväkodissa vaikuttaa myös varhaiskasvatuslain säädös erityisestä tuesta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Päiväkodeissa voi kaksi lasta jo nykyisten säädösten voimassa ollessa käyttää samaa paikkaa, mikäli ryhmän koko ei päivittäin suunnitellusti ylity. Tilapäiset ylitykset ovat kuitenkin mahdollisia. Lappeenrannassa lähes 20 prosenttia lapsista käyttää varhaiskasvatuspalveluja 13 15 päivää kuukaudessa. Vain kolme prosenttia käyttää 5-8 päivää kuukaudessa. Tämä on johtanut siihen, ettei samaan paikkaan ole voitu sijoittaa kahta lasta. Lisäksi osa näistä lapsista on palvelun piirissä vain osa-aikaisesti. Vaikka päiväkotien täyttöastetta voidaankin pitää kohtuullisena, osa päiväkotipaikoista kuten myös perhepäivähoitopaikoista - on osan päivää tai joinakin päivinä käyttämättä. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki muuttuu myös 1.8.2016 lukien. Muutoksen jälkeen tuen määrässä otetaan huomioon onko lapsella oikeus kokoaikaiseen vai 20 tuntiseen varhaiskasvatukseen. Ehdot ovat yhtenevät varhaiskasvatuslain ehtojen kanssa. Lappeenranta on maksanut lisäksi yksityisen hoidon kuntalisää. Yksityisiä perhepäivähoitajia on 42. Heistä neljä on ostopalveluhoitajia, joilta kaupunki ostaa tällä hetkellä (26.2.2016) yhteensä kahdeksan hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen piirissä on tällä hetkellä (26.2.2016) 149 lasta, joista vain noin 55 prosenttia tarvitsee hoitoa joka päivä. Palveluntuottajat ovat saaneet lain mukaisesti kuitenkin tuen täysimääräisenä. Tämä on johtanut siihen, että osa perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta suhteessa

vähemmän kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai heillä ei ole maksua lainkaan. Päiväkoti- ja perhepäivähoidon lisäksi varhaiskasvatusta voidaan järjestää ns. avoimina palveluina. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat varhaiskasvatuksen ammattihenkilöstön toteuttamaa ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille avoimissa päiväkodeissa ( äiti-lapsi-kerhot ) ja leikkikerhoissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Lapsi voi osallistua leikkikerhon toimintaan kahtena päivänä viikossa ja kumpanakin kerhopäivänä noin kolme tuntia. Avointen päiväkotien toiminta-aika on noin 15 tuntia viikossa perheen valinnan mukaan. Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen. Lappeenrannassa avoimia varhaiskasvatuspalveluja on tällä hetkellä tarjolla Sammonlahden, Kesämäen ja Lauritsalan palvelualueella. Päiväkotija perhepäivähoidossa vuoden 2015 lopussa olleista lapsista noin 15 %:lla oli toinen tai molemmat huoltajat kotona työttömyyden, kotihoidon tukea saavan lapsen hoidon tai muun syyn takia. Tulevaisuudessa jokaisella palvelualueella järjestetyt laadukkaat, maksuttomat avoimet varhaiskasvatuspalvelut, eli avoimet päiväkodit ja leikkikerhot, monipuolistaisivat varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa. Lapsen näkökulmasta säännöllinen, kehittävä ja virikkeellinen osapäiväinen ryhmätoiminta edistäisi hänen kehitystään, mutta turvaisi lapselle mahdollisuuden viettää yhteistä aikaa kotona olevien vanhempien ja mahdollisten sisarusten kanssa. Avoimet palvelut ovat luonteeltaan ns. matalankynnyksen palvelua perheille. Palvelut tarjoavat lapsille ja vanhemmille kokemuksia vertaistoiminnasta. Avoimien palveluiden järjestämissä on mahdollisuus hyödyntää myös kolmannen sektorin osaamista. Varhaiskasvatuksen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Kysyntä vaihtelee vuoden aikana, on pienintä kesällä ja suurinta huhtikuussa. Yleensä vuoden alussa on palvelujen piirissä noin 60-100 lasta enemmän kuin päättyneen vuoden joulukuussa. Vuonna 2015 ei pystytty järjestämään päivähoitopaikkaa perheen toivomassa ajassa noin 11 %:lle paikkaa hakeneista ja noin 1 %:lle jouduttiin osoittamaan paikka perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta. Toimintavuoden aikana perheiden tarpeissa tapahtuu paljon muutoksia: äitiyslomia, hoitovapaita, työpaikanvaihdoksia jne. Lasten varhaiskasvatuksen tarve voi muuttua osa-aikaisesta tai osapäiväisestä kokopäiväiseksi tai päinvastoin. Jotta päivähoitopaikan tarvitsijoita voitaisiin palvella paremmin ja jotta lapsen ei tarvitsisi muutostilanteissa vaihtaa ryhmää tai luopua tutuiksi käyneistä aikuisista, on tarpeen jättää päiväkodille lain sallimaa joustonvaraa ryhmien muodostamisessa ja henkilöstön

sijoittelussa. Sen vuoksi ei tule tehdä ehdotonta päätöstä siitä, että suhdeluvun muutos joko otetaan käyttöön tai ei oteta käyttöön. Sen sijaan vuorohoidossa lasten hoidontarve vaihtelee niin paljon, että kaikki lapset eivät ole koskaan paikalla samanaikaisesti. Sen vuoksi vuorohoidossa voidaan käyttää suhdelukua 1:8. Kuten liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi, kaikkina viikonpäivinä varhaiskasvatuksessa on noin 53 % palvelun käyttäjistä. Noin 16 % käyttää palveluita enintään 10 päivää kuukaudessa. Osapäiväisesti lapsia on tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa hyvin pieni määrä; jos mukaan ei oteta esikoululaisten ikäluokkaa, on osapäivähoidossa vain vajaat 7 %. Liitteenä olevassa selvityksessä on arvioitu keskenään osapäiväisen ja osaviikkoisen varhaiskasvatuksen toiminnallisia ja lapsiin vaikuttavia etuja ja haittoja. Osapäiväinen varhaiskasvatus, eli että lapsi on viitenä päivänä viikossa kunakin päivänä 4 tuntia päiväkodissa, on sekä toiminnallisesti että lapsen etujen kannalta parempi vaihtoehto kuin että lapsi on päiväkodissa viikoittain kahtena päivänä koko päivän ja yhtenä päivänä puoli päivää. Lapset, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, pyritäänkin ohjaamaan viitenä päivänä viikossa toimiviin ryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut luonnoksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi, joka on ollut helmikuussa lausuntokierroksella. Varsinaista lakiesitystä ei ole vielä julkaistu, mutta laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.8.2016 lukien. Hallituksen tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymää 54 miljoonalla eurolla ja parantaa jonkin verran kuntien taloudellista tilannetta ja pienentää kuntien rahoitusosuutta varhaiskasvatuksen kustannuksista. Liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi, että varhaiskasvatuslain 11a ja 11b :n täytäntöönpanolla sekä kokopäiväryhmien suhdeluvun käyttöönotolla on arvioitu olevan kustannuksia vähentävää vaikutusta. Mahdollisia maksutulojen lisäyksiä ei ole vielä arvioitu. Tarkkoja kustannusvaikutuksia on muutoinkin vaikea pitävästi arvioida, mutta lain täytäntöönpanolla päätösesityksessä kerrotulla tavalla voidaan kuitenkin pienentää kustannuksia ja vähentää lähivuosien mahdollisia kustannusten leikkauspaineita. (TW) Kotj Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen tehdyn selvityksen pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että varhaiskasvatusta järjestetään varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti ja päättää, että

1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 153,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 56,30 e varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun 109,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 e 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi

muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle esitetään edellä ja liitteessä oleva selvitys sekä saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 5. kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti. Kola Jätettiin asia pöydälle seuraavaan kokoukseen. Varapuheenjohtaja Ilpo Heltimoinen ja kaupunginhallituksen edustaja Anu Paalanen poistuivat tämän asian käsittelyn aikana klo 18. KOLA 24 Edellisen kokouksen jälkeen on kasvatus- ja opetuslautakunnalle valmisteltu päätöskohdassa 5 mainittu hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. Maksujärjestelmän muutos ei perustu varhaiskasvatuslainsäädännön muutokseen, vaan perustuu voimassa olevaan sosiaalihuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen. Toimialalla perittävistä maksuista päättää kasvatusja opetuslautakunnan johtosäännön 4 6-kohdan mukaan kasvatusja opetuslautakunta siltä osin, kun päätösvaltaa ei ole siirretty kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle. Haku elokuun alussa alkavaan varhaiskasvatukseen on tullut tehdä maaliskuun loppuun mennessä. Varhaiskasvatuksen kysyntä on kasvusuunnassa. Tässä vaiheessa ei ole vielä käytettävissä tietoa siitä, minkä verran voidaan muodostaa osapäiväryhmiä vai sijoittuvatko osa-aikaista hoitoa tarvitsevat lapset kokopäiväryhmiin. Tässä vaiheessa ei myöskään ole käytettävissä tietoa siitä, voidaanko kaikille hakijoille järjestää perheen toivoma laajuus varhaiskasvatusta perheen toivomasta varhaiskasvatuspaikasta. Varhaiskasvatuksen kysynnän tilanne muuttuu koko ajan. Perheiden kanssa käydään neuvotteluja tarjolla olevista vaihtoehdoista koko kevään ajan. (TW) Kotj Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen tehdyn selvityksen pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että varhaiskasvatusta järjestetään varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti ja päättää, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen

varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 153,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 56,30 e varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun 109,00 e varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 e 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa

c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle esitetään edellä ja liitteessä oleva selvitys sekä saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 4. kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti. Kola Asiasta käydyn keskustelun aikana Mikko Valtonen ehdotti Kirsi Jämsénin kannattamana, että: Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että Lappeenranta ei ota käyttöön 1.8.2016 voimaantulevan varhaiskasvatuslainsäädännön muutoksia vaan jatkaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä ennen 1.8.2016 voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja päättää, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen nyt voimassa olevan lainsäädännön (varhaiskasvatuslaki ennen 1.8.2016) ja Lappeenrannan käytännön mukaan. 2. Lappeenranta säilyttää nyt voimassa olevan käytännön mukaisen lasten ja henkilökunnan välisen suhdeluvun (1:7) päivähoidossa. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta 153,00 e - Kuntalisä yli 3 v lapsesta 109,00 e 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä, jonka perustana on päivähoitomaksujen pitäminen korkeintaan nykytasolla. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään

varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 4. päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Valtosen ehdotusta äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Valtosen ehdotus tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) kasvatusja opetuslautakunnan jäsentä (Heilmann, Heltimoinen, Hyvärinen, Korpinen, Nisonen, Pulli, Ryösö, Segerman, Tapiola-Huomo) äänestivät JAA ja neljä (4) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Valtonen, Jämsén, Perälä, Seppänen) EI. Puheenjohtaja totesi kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyneen kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esityksen. KH 179 Mikko Valtonen, Kirsi Jämsén, Kirsi Seppänen ja Timo Perälä jättivät eriävän mielipiteen, joka oli sisällöltään Valtosen muutosehdotus. Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen Kj Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen ja saattaa sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen mukaisesti, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 153,00 varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 56,30 varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun 109,00 varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kh Asiasta käydyn keskustelun aikana Anu Paalanen esitti Harri Iljinin kannattamana että: Kaupunginhallitus toteaa, että Lappeenranta ei ota käyttöön 1.8.2016 voimaantulevan varhaiskasvatuslainsäädännön muutoksia vaan jatkaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä ennen 1.8.2016 voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja päättää, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen nyt voimassa olevan lainsäädännön (varhaiskasvatuslaki ennen 1.8.2016) ja Lappeenrannan käytännön mukaan.

2. Lappeenranta säilyttää nyt voimassa olevan käytännön mukaisen lasten ja henkilökunnan välisen suhdeluvun (1:7) päivähoidossa. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta 153,00 - Kuntalisä yli 3 v lapsesta 109,00 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä, jonka perustana on päivähoitomaksujen pitäminen korkeintaan nykytasolla. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle saatetaan päätösesityksen kohdat 1. - 4. päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat Anu Paalasen esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on Anu Paalasen esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) kaupunginhallituksen jäsentä (Mäkelä, Härkönen, Moilanen, Hänninen, Puolakka, Torniainen, Partanen) äänestivät JAA ja neljä (4) kaupunginhallituksen jäsentä (Holopainen, Iljin, Paalanen, Kakkola) EI.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen. KV 45 Merkittiin, että Anu Paalanen ja Harri Iljin jättivät päätökseen eriävät mielipiteet. Liite Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien (JW) Kh saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan selvityksen varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen mukaisesti, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti. 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 153,00 varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun 56,30

varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 109,00 40,11 Kv Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Anu Paalanen teki seuraavan muutosesityksen, jota valtuutettu Anneli Kiljunen kannatti: Kaupunginvaltuusto toteaa, että Lappeenranta ei ota käyttöön 1.8.2016 voimaantulevan varhaiskasvatuslainsäädännön muutoksia vaan jatkaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä ennen 1.8.2016 voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja päättää, että 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen nyt voimassa olevan lainsäädännön (varhaiskasvatuslaki ennen 1.8.2016) ja Lappeenrannan käytännön mukaan. 2. Lappeenranta säilyttää nyt voimassa olevan käytännön mukaisen lasten ja henkilökunnan välisen suhdeluvun (1:7) päivähoidossa. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta 153,00 e - Kuntalisä yli 3 v lapsesta 109,00 e 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä, jonka perustana on päivähoitomaksujen pitäminen korkeintaan nykytasolla. Valtuutettu Marjatta Moilanen teki seuraavan ponsiesityksen, jota valtuutettu Juha Rantalainen kannatti: Tämän valtuustokauden viimeisessä kokouksessa valtuusto saa selvityksen uuden käytännön vaikutuksista seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuinka suuriksi ryhmät ovat enimmillään ja keskimäärin kasvaneet? 2. Onko subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen aiheuttanut tilanteita, joissa vanhempi ei ole voinut ottaa vastaan tarjottua työtä siksi, ettei lasten päivähoito ole järjestynyt?

Kuinka paljon näitä tilanteita on ollut? Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys ja siitä on äänestettävä. Ponsiesitys käsitellään sen jälkeen. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Anu Paalasen tekemää esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa, on Anu Paalasen esitys tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 JAA-ääntä ja 17 EI-ääntä, poissa 1 (liite 2 :ään 45). Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen esityksen asiassa. Puheenjohtajan tiedustelun jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Moilasen ponnen. Merkittiin, että valtuutettu Lalli Partinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.03.

Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.3.2016

2 Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset 1.8.2016 lukien Selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen Kaupunginvaltuusto päätti 7.12.2015 124 vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä, että talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään, että kasvatus- ja opetuslautakunta päättää keväällä 2016 varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta Lappeenrannassa. Kaupunginvaltuustolle annetaan huhtikuun 2016 loppuun mennessä selvitys varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kasvatus- ja opetustoimen talouteen ja asia tuodaan valtuuston päätettäväksi. 1 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatuslakiin on kirjattu seuraavat tavoitteet: 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

3 2 Keskeiset muutokset lainsäädännössä 1.8.2016 lukien Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus 20 h/vko varhaiskasvatukseen 1.8.2016 alkaen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti tai päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väli-aikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen ja lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen samaan varhaiskasvatuspaikkaan päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu. Esiopetukseen osallistuvan lapsen osa-aikainen varhaiskasvatus voidaan 1.8.2017 alkaen järjestää kerhotoimintana. Vanhemman tai huoltajan jäädessä työttömäksi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa lapsen huoltajat voivat hakea subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen piiriin kuuluvalle lapselle oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen esittämällä selvityksen laajemman tai kokopäiväisen varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Asetus lasten päivähoidosta Asetus lasten päivähoidosta muuttuu siten, että 1.8.2016 lukien päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus,

enintään kahdeksaa (aiemmin seitsemää) kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden ryhmien ja yli osapäiväryhmien henkilöstön ja lasten väliseen suhdelukuun ei tullut muutoksia. 4 3 Muut varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamiseen vaikuttavat säädökset Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa sekä tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tällä hetkellä tulee päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen mukainen ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Osapäivähoidossa suhde luku on 1:13. Kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enempää kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Säädetystä suhdeluvusta voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen hoitoaikaa. Lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun sekä lasten ryhmittelyyn päiväkodissa vaikuttaa myös varhaiskasvatuslain säädös erityisestä tuesta. Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Tämä lain kohta säilyy ennallaan. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. 4 Varhaiskasvatuksen tila Lappeenrannassa 4.1. Varhaiskasvatuksen kysyntä Varhaiskasvatuksen kysyntä vaihtelee vuosittain ja vuoden aikana kuukausittain. Vuoden 2016 helmikuussa on palvelun piirissä 48 lasta enemmän kuin tammikuussa 2016 ja 59 lasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vuoden 2014 helmikuuhun verrattuna on lapsia tällä hetkellä palvelun piirissä 155 lasta enemmän. Kysyntä on suurimmillaan huhti-toukokuussa ja pienimmillään heinäkuussa.

5 Tällä hetkellä lapsiryhmät muodostetaan vastaamaan vaihtuvaa kysyntää. Ryhmien koostumuksessa pyritään ottamaan huomioon lasten erilaiset tarpeet. Lapsia voidaan joutua siirtämään ryhmästä toiseen kysynnän kasvaessa toimintavuoden aikana. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 2014 2015 2016 500 0 Varhaiskasvatuslain perusteluosassa todetaan, että Suomessa institutionaalisen varhaiskasvatuksen piirissä on vähemmän lapsia kuin muissa OECD maissa. EU:ssa on asetettu tavoitteita varhaiskasvatukseen osallistumiselle, viimeksi osana eurooppalaisen koulutusyhteisön strategisia puitteita (ET2020). Tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosenttia nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. EU näkee varhaiskasvatuksen ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Lakimuutoksen yleisperusteluissa kuitenkin todetaan, että kansallisella tasolla tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäistä olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. Tällä pyrittäisiin lisäämään erityisesti heikoimmista lähtökohdista olevien lasten osallistumista myöhempää koulumenestystä helpottavaan varhaiskasvatukseen. Lappeenrannassa tämä lisäisi varhaiskasvatuksen kysyntää arviolta 10 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes 300 paikkaa.

6 Lapsia päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien varhaiskasvatuksessa oli tilastointipäivänä 31.12.2015 Alue/ikä 0 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 7 v.* 8 v.* Yht. Joutsenon alue 0 12 41 52 66 101 100 0 0 372 Kesämäen alue 0 35 64 108 104 133 111 3 1 559 Kimpisen alue 1 35 78 99 121 124 157 4 2 621 Lauritsalan alue 1 31 53 56 82 96 123 3 0 445 Sammonlahden alue 0 70 99 124 144 142 1 0 580 Kunnall. yhteensä 2 48 306 414 497 598 633 11 3 2577 Ostopalvelut 0 8 24 25 35 46 24 0 0 162 Kaikki yhteensä 2 56 330 439 532 644 657 11 3 2739 % ikäluokasta 0,3 8,1 47,8 62,6 73,8 83,0 98,1 55,6** * lapset ovat joko 1. ja 2. luokan oppilaita tai heidän koulunkäynnin aloitusta on lykätty ** laskettu alle kouluikäisten ikäluokasta Perheen lapsen/lasten päivähoidon aloitusta on vuoden 2015 aikana jouduttu siirtämään noin 11 %:lla perheistä ja noin 1 %:lle jouduttiin osoittamaan paikka perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta. Perheen kannalta huonosti saavutettava paikka joudutaan osoittamaan yleensä perheille, joiden hakemus on saapunut kesken toimintavuoden. Varhaiskasvatuksen piirissä olleista (yllä) lapsista oli varhaiskasvatuksessa osapäiväisesti Alue/ikä 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v.* 7 v.** 8 v.** Yht. Joutsenon alue 1 0 2 2 12 26 0 0 43 Kesämäen alue 0 2 4 8 8 23 2 1 48 Kimpisen alue 1 3 5 4 13 25 4 2 57 Lauritsalan alue 1 2 4 4 10 40 3 0 64 Sammonlahden alue 3 2 10 13 13 11 0 0 52 Kunnall. yhteensä 6 9 25 31 56 125 9 3 264 Ostopalvelut 0 3 1 4 1 2 0 0 11 Kaikki yhteensä 6 12 26 35 57 127 9 3 275 % ikäluokasta 10,7 3,6 5,9 6,6 8,9 19,3 9,2

7 *esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus ** lapset ovat 1.-2. luokkien oppilaita, jotka ovat varhaiskasvatuksen piirissä yhdessä esioppilaiden kanssa, koska koulussa ei ole mahdollista järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa Lapsia perhepäivähoidossa hoitajan kodissa, lapsen omassa kodissa tai kolmiperhepäivähoidossa 31.12.2015 Alue/ikä 0 v. 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Yht. Joutsenon alue 0 12 15 27 14 8 76 Kesämäen alue 1 1 4 2 2 0 10 Kimpisen alue 0 2 4 8 2 0 16 Lauritsalan alue 0 10 7 9 3 0 29 Sammonlahden alue 0 10 13 13 10 4 50 Perhepäivähoito 1 35 43 59 31 12 181 4.2 Suhteutetut päivät Seuraavaan taulukkoon on koottu niiden lasten määrä, joilla on ns. suhteutetut päivät. Mikä tarkoittaa, ettei lapsille ole tarvittu varhaiskasvatusta kaikkina päivinä kuukaudessa. Voimassa olevan maksuohjeen mukaan perheet ovat voineet valita 5, 8, 10, 12, tai 15 päivää, jolloin maksu on määräytynyt suurinta maksua pienempänä. Perheet käyttävät tällä hetkellä palveluita seuraavasti: Lapsia % kaikista lapsista Lapsi paikalla 5 päivää kuukaudessa 75 2,6 Lapsi paikalla 8 päivää kuukaudessa* 12 0,4 Lapsi paikalla 10 päivää kuukaudessa 385 13,2 Lapsi paikalla 12 päivää kuukaudessa 325 11,1 Lapsi paikalla 15 päivää kuukaudessa 566 19,4 Lapsi paikalla 20 päivää kuukaudessa (kaikkina päivinä) 1557 53,3 Yhteensä 2920 100 *vain vuorohoidossa

8 Päiväkodeissa kaksi lasta voi jo nykyisten säädösten voimassa ollessa käyttää samaa paikkaa, mikäli ryhmä koko ei päivittäin suunnitellusti ylity. Tilapäiset ylitykset ovat kuitenkin mahdollisia. Lähes 20 prosenttia lapsista käyttää varhaiskasvatuspalveluja 13 15 päivää kuukaudessa. Vain kolme prosenttia käyttää 5-8 päivää kuukaudessa, mikä on johtanut siihen, ettei samaan paikkaan ole voitu sijoittaa kahta lasta. Myös osapäiväisen varhaiskasvatuksen kysynnän vähäisyys on johtanut vajaakäyttöön osan aikaa päivästä. Perhepäivähoidossa säädökset ovat tiukemmat, joten kaksi lasta voi käyttää samaa perhepäivähoitopaikkaa vain hyvin harvoin. Perhepäivähoidon tiukka ryhmäkokosäädös on nykyisellään johtanut perhepäivähoidon tehottomuuteen. 4.3 Täyttö- ja käyttöaste Päiväkotien täyttöasteeseen lasketaan olemassa olevien varhaiskasvatuspaikkojen mukaan. Varhaiskasvatuspaikkojen määrä riippuu henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä käytettävistä tiloista. Täyttöasteeseen vaikuttavat myös lasten ikä (alle vai yli 3 vuotta) sekä varhaiskasvatusajan pituus (osa- tai kokopäivä). Osapäiväisen lapsen päivittäinen varhaiskasvatusaika on tällä hetkellä enintään viisi tuntia. Viime vuosina osapäivähoidon kysyntä on ollut niin vähäistä, ettei erillisiä osapäiväryhmiä ole voitu muodostaa. Päiväkotien täyttöaste 25.2.2015: Alue Täyttöaste (%) Joutsenon alue 105,32 Kesämäen alue 100,27 Kimpisen alue 101,68 Lauritsalan alue 105,36 Sammonlahden alue 104,22 Keskiarvo 103,37 Käyttöaste voidaan laskea useammalla tavalla. Mikäli ylläolevat lasten ikä ja varhaiskasvatusaika otetaan huomioon, oli päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien käyttöaste helmikuussa 2016 71 prosenttia. Jos käytöksi lasketaan palvelua käyttäneiden lasten määrästä, eikä osapäiväisyyttä tai lasten ikää huomioida, asettuu käyttö 80 prosenttiin. Perhepäivähoidon käyttöaste oli samana ajankohtana 70, mikäli lasten ikää ja osapäiväisyyttä ei huomioida jää käyttöaste perhepäivähoidossa alle 60 prosenttiin. Tämä

9 johtuu siitä, että perhepäivähoidossa on paljon alle kolmevuotiaita, joiden kerroin on 1,75. Molemmilla tavoilla laskettuna on paikoista osa osan päivää tai joinakin päivinä käyttämättä sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa. 4.4. Erityinen ja tehostettu tuki Varhaiskasvatuksen piirissä oli 31.12.2015 lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tai tehostettua tukea ja joiden lapsiryhmään ei ollut osoitettu avustajaa. Kuten aiemmin on kirjoitettu, tulisi tällaiset lapset ottaa huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä. Tehostetun tuen lapset Erityisen tuen lapset Joista tehostetun/ erityisen tuen lapset, joilla avustajan tuki Joista tehostetun/ erityisen tuen lapset, joilla ei avustajan tukea 31.12.2015 Joutsenon alue 34 15 26 23 Kesämäen alue 78 13 31 60 Kimpisen alue 50 17 33 34 Lauritsalan alue 32 9 23 18 Sammonlahden alue 51 10 36 25 Yhteensä 245 64 149 160 Erityisen ja tehostetun tuen piirissä oli 11,3 prosenttia kaikista lapsista. Kaikki erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevat lapset eivät tarvitse kokopäiväistä varhaiskasvatusta kuntoutuksellisista syistä. Varhaiskasvatuksen ohella perhettä ja lasta voidaan tukea myös muilla terveys- ja sosiaalipalveluilla, joita ovat mm. perhetyö, lasten ja nuorten talon palvelut, erikoissairaanhoidon tuki tai terapiat. Näin lapsen kasvuolosuhteisiin voidaan vaikuttaa myös muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla kuin osoittamalla lapselle 20 tuntia laajempaa varhaiskasvatusta. 4.5 Maahanmuuttajalapset Viime vuosina Lappeenrannan varhaiskasvatus on kansainvälistynyt. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten lisäksi tavallista enemmän panostusta vaativat muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten varhaiskasvatus. Tavoitteena on, että

kotoutumisen edistämiseksi kaikille muille kuin suomen- tai ruotsinkielisille lapsille tehdään suomi toisena kielenä suunnitelma. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa on muita kuin äidinkielenään suomea puhuvia lapsia seuraavasti: Alue Joutsenon alue 12 Kesämäen alue 68 Kimpisen alue 29 Lauritsalan alue 19 Sammonlahden alue 87 Yhteensä 215 10 4.6 Toinen tai molemmat huoltajat kotona 31.12.2015 varhaiskasvatuksen piirissä oli lapsia, joiden toinen tai molemmat huoltajat olivat kotona. Näistä lapsista 41 oli perhepäivähoidossa. 31.12.2015 Alle 3-vuotiaat 3-5-vuotiaat 6-vuotiaat Huoltaja Huoltaja Perhe saa kotona Perhe saa kotona Perhe saa Perheessä kotihoidon muusta Perheessä kotihoidon muusta Perheessä kotihoidon työttömyyttä tukea syystä työttömyyttä tukea syystä työttömyyttä tukea Huoltaja kotona muusta syystä Yht. Joutsenon alue 4 3 1 14 17 8 6 4 10 67 Kesämäen alue 6 7 0 22 21 11 4 2 0 73 Kimpisen alue 12 10 1 32 30 10 5 3 6 109 Lauritsalan alue 10 2 9 25 10 17 5 1 5 84 Sammonlahden alue 9 4 1 27 27 7 3 7 2 87 Kunnall. yhteensä 41 26 12 120 105 53 23 17 23 420 Ostopalvelut 4 0 2 6 13 0 1 4 2 32 Kaikki yhteensä 45 26 14 126 118 53 24 21 25 452

11 4.7 Yksityisen hoidon tuki Yksityisiä perhepäivähoitajia on 42. Heistä neljä on ostopalveluhoitajia, joilta kaupunki ostaa tällä hetkellä (26.2.2016) yhteensä kahdeksan hoitopaikkaa. Yksityisen hoidon tuen piirissä on tällä hetkellä (26.2.2016) 149 lasta, joista vain noin 55 prosenttia tarvitsee hoitoa joka päivä. Palveluntuottajat ovat saaneet kuitenkin tuen täysimääräisenä. Tämä on johtanut siihen, että osa perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta suhteessa vähemmän kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai heillä ei ole maksua lainkaan. Yksityisen hoidon tuki tällä hetkellä Yksityisen hoidon tuki 1.8.2016 alkaen Lakisääteinen Hoitoraha 173,74 Hoitoraha kun vk-oikeus yli 20 h 173,74 Hoitoraha kun vk-oikeus 20 h 63,93 Hoitolisä Tulojen mukainen Hoitolisä kun vk-oikeus yli 20 h Tulojen mukainen hoitolisä Hoitolisä kun vk-oikeus 20 h Puolet tulojen mukaisesta hoitolisästä Lappeenrannassa maksettava kuntalisä Kuntalisä alle 3 v 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta kun 153,00 lapsesta vk-oikeus yli 20 h Kuntalisä alle 3 v lapsesta kun 56,30* vk-oikeus 20 h Kuntalisä yli 3 v 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta kun vkoikeus 109,00 lapsesta yli 20 h Kuntalisä yli 3 v lapsesta kun vkoikeus 20 h 40,11* *maksettava tuen suuruus, jos kuntalisää piennettäisiin samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee.

12 4.8 Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Avoimia varhaiskasvatuspalveluja ovat avoimet päiväkodit (äiti-lapsi-kerhot) ja lasten leikkikerhot. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille avoimissa päiväkodeissa ja leikkikerhoissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen. Jokaisessa toimipisteessä työskentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja on tällä hetkellä tarjolla Sammonlahden, Kesämäen ja Lauritsalan palvelualueella. Avoimiin päiväkoteihin voin tulla ilman ennakkovarausta, mutta leikkikerhopaikkaa haetaan samalla tavoin kuin muitakin varhaiskasvatuspaikkoja. Toiminnasta piirissä olevat lapset ja perheet toimintakautena 2015 2016: Avoimen päiväkodin toiminnan piirissä Perheitä Lapsia Lapsia leikkikerhoissa Kesämäki 74 103 33 Lauritsala 46 76 29 Sammonlahti 72 101 29 Yhteensä 192 280 91 Avoimen päiväkodin asiakkaat eivät ole paikalla yhtä aikaa vaan käyttävät palvelua omien tarpeittensa mukaan. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut toimivat tällä hetkellä pienissä tiloissa eikä lapsiryhmien kokoa leikkikerhoissa ole voitu kasvattaa. Leikkikerhoja on koko kaupungissa kuusi ja ne toimivat kahtena päivänä viikossa. Leikkikerhoissa on yhtä aikaa paikalla 14 15 lasta. Avoimen päiväkodin (äiti-lapsi-kerhot) käyttäjiä on toiminnan aukioloaikoina ollut läsnä keskimäärin 12 lasta ja 9 huoltajaa tai muuta hoitajaa. Henkilöstöä avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä 3 lastentarhanopettajaa ja 3 lastenhoitajaa. 4.9 Tiloista Lasten sijoittamista päiväkotiryhmiin ohjaa varhaiskasvatuslain sekä lasten päivähoidosta annetun valtioneuvoston asetuksen lisäksi mm. toimitiloja koskevat ohjeet sekä määräykset. Päiväkotirakentamista ja päiväkotitoiminnan järjestämistä säätelevät mm. rakennuslaki sekä terveydensuojelulaki sekä niiden nojalla annetut asetukset ja määräykset. Rakentamista koskevat säännökset ja

13 ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Asetuksina annetut säännökset ovat velvoittavia, mutta lisäksi määräyskokoelmassa on ministeriön antamia ohjeita (mm. RT 96-11003 Päiväkotien suunnittelu), joita niin rakennusten suunnittelijat, rakennustarkastus- kuin ympäristöterveyden valvontaviranomaiset noudattavat. Vuonna 2015 on tullut voimaan terveydensuojelulain nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Asetuksen 10 :ssä säädetään oleskelutilojen ilmanvaihdosta. Asetuksen mukaan ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Lappeenrannassa päiväkotitilojen ilmanvaihdot tarkastettu ja laskettu kuinka monta henkilöä voi yhtä aikaa olla paikalla. On osoittautunut, että vain viidessä uusimmassa päiväkodissa voidaan ilmamääriä kasvattaa nykylaitteistolla siinä määrin, että päivähoitoasetuksen henkilöstömitoituksen muutos voidaan täysimittaisesti hyödyntää. Nykyisellään tilojen riittämättömyyden vuoksi on seitsemässä päiväkodissa osa päiväkotiryhmistä jouduttu pienentämään. Eikä tiloihin ole voitu ottaa optimaalista lapsimäärää suhteessa henkilöstömäärään. 4.10 Kustannukset Vuoden 2015 tietoja ei vielä ole saavavilla, joten seuraavaan taulukkoon on koottu varhaiskasvatuksen eri palvelumuotojen kustannukset vuonna 2014. Kokonais-kulut Kulut/ lapsi Omat päiväkodit yhteensä 27 338 539 10 658 Peruspalvelu 17 823 213 6 949 Henkilöstömenot 17 120 683 6 675 Palvelujen ostot 326 662 127 Aineet, tarvikkeet, tavarat 297 581 116 Muut kulut 78 287 31 Ruokahuolto 3 609 670 1 407 Laitoshuolto 1 365 544 532 Muu kiinteistönhoito 3 496 771 1 363 Avustajat 886 008 345 Esiopetuskuljetukset 157 333 61 Peruspäiväkodit 20 099 280 10 250 Laajennettua tarjoavat 4 382 022 11 279 Vuorohoitoa tarjoavat 2 960 538 13 738 Ostopalvelupäiväkodit 1 720 195 9 886

14 Ryhmäperhepäiväkodit yhteensä 785 596 9 820 Perhepäivähoito 2 103 643 11 558 Henkilöstömenot 1 949 951 10 714 Palvelujen ostot 136 746 751 Aineet, tarvikkeet, tavarat 4 960 27 Avustukset 0 Muut kulut 11 986 66 Ostopalveluperhepäivähoito 68 207 4 872 Päivähoidon asiakasmaksut 4 286 216 1 420 Avoimet päiväkodit 290 281 2 360 Hoitotuet yhteensä 4 383 626 3 200 Laajennettua hoitoa tarjotaan Joutsenon, Lauritsalan, Keltun ja Ylämaan päiväkodeissa sekä Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipisteessä. Lauritsalan päiväkoti ja Skinnarilan päiväkodin Liesharjun toimipiste ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 5.00-21.30. Joutsenon ja Keltun päiväkoti ovat avoinna myös sunnuntaisin. Ylämaalla laajennettua hoitoa tarjotaan maanantaista perjantaihin. Keltun päiväkodissa tarjotaan myös vuorohoitoa. Päiväkoti on avoinna ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Nykyisestä tietojärjestelmästä ei saada luotettavaa tietoa laajennetussa ja vuorohoidossa olevien lasten määrästä. Kustannustiedot sisältävät kunkin palvelumuodon osuuden yhteisistä kustannuksista. Päiväkotien yksikkökohtaiset kustannukset ns. peruspalvelupäiväkodeissa vaihtelivat 7 987 eurosta 10 929 euroon. Ryhmäperhepäiväkotien kustannuksien vaihteluväli oli 9 456 11 961 euroa vuodessa. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa kustannukset ovat samat riippumatta siitä, onko lapsi palvelun piirissä koko- tai osa-aikaisesti. Myöskään päiväkodeissa ei viime vuosina kysynnästä johtuen ole voitu muodostaa osapäiväryhmiä, mikä on osaltaan vähentänyt kustannustehokkuutta. Kuntien välisessä vertailussa Lappeenranta sijoittui vuonna 2014 alle vertailukaupunkien keskiarvon. Vertailu on liitteessä 1. 5 Varhaiskasvatuslain vaikutukset 11a ja 11b sekä lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 mahdollisen muutoksen käyttöönottamisen vaikutukset Niillä huoltajilla, joiden lapsilla on lain mukaan oikeus 20 viikkotunnin pituiseen varhaiskasvatukseen, on oikeus valita lapselleen joko osapäiväinen tai osaviikkoinen varhaiskasvatus. Palveluvalikossa tulee olla tarjolla sekä osapäiväistä että osaviikkoista varhaiskasvatusta.

15 Seuraavassa on arvioitu säädösten muutoksen vaikutuksia toiminnan, lasten ja vanhempien sekä talouden näkökulmasta. 5.1 Toiminnalliset vaikutukset 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osapäiväisesti + - lapset voidaan ryhmitellä omaksi ryhmäkseen tai integroida kokopäiväryhmän toimintaan noudattaen henkilöstön suhdeluvuista annettuja määräyksiä - osapäiväryhmät helpottavat toiminnan organisointia - säännöllisyys formaalissa oppimisympäristössä - toiminta voidaan organisoida niin, että osa lapsista on paikalla aamu- tai iltapäivällä - huoltajilla päivittäin mahdollisuus omaan aikaan ja/tai yhteiseen aikaan yksinomaan esim. vauvan kanssa - pedagogisen toiminnan järjestäminen osapäiväryhmille selkeämpää kuin osaviikkoisille, mm. erilaiset retket ja tapahtumat - pedagogiikan kehittämisen tarve, jotta voidaan saavuttaa laissa säädetyt tavoitteet o monipuolista toimintaa voidaan järjestää sekä aamu- että iltapäivällä o lasten erilaiset ryhmittelyt päivän aikana koko päiväkodissa - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä myös kokopäivähoitoon integroidussa osapäivähoidossa, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osaviikkoisesti + - kaksi lasta käyttää samaa paikkaa viikoittain (2,5 pv/lapsi) - pedagogiikan kehittämisen tarve o myös iltapäivällä on vaihtoehtoista toimintaa o lepokäytäntöjen uudelleen pohtiminen - lapset sijoitetaan kokopäiväryhmään, yhtä paikkaa käyttää kaksi lasta, mikä mahdollistaa muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa niin, ettei lapsiryhmä vaihdu, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärä joustaa

16 - huoltaja saa lapsivapaita päiviä - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat (läsnäoloaika) - lapset sijoitetaan kokopäiväryhmään, yhtä paikkaa käyttää kaksi lasta, voi johtaa lapsen siirtämiseen toiseen ryhmään, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa - koska kaksi lasta käyttää samaa paikkaa lisääntyy lasten viikoittainen vaihtuvuus - formaalin oppimisympäristön epäsäännöllisyys - ei tue perheen säännöllistä päiväjärjestystä - erityisopetuksen tarjonta ja saatavuus eivät kohtaa ajallisesti - muutokset varhaiskasvatuksen laajuudessa voivat johtaa ryhmästä toiseen siirtymistä myös kokopäivähoitoon integroidussa osapäivähoidossa, mikäli ryhmän kokonaislapsimäärässä ei voida joustaa Lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun muuttaminen + - lapsi saa jatkaa samassa päiväkodissa varhaiskasvatusajan laajuuden muuttuessa - pedagogiikan kehittämisen tarve; erilaiset pienryhmät - oma-aikuinen -käytännön kehittäminen - haastaa henkilökunnan koulutus- ja osaamistason parantamiseen - haastaa päiväkodin toiminnan organisoinnin tehostamiseen (mm. henkilöstön oikea-aikainen resursointi) - tilojen ja välineiden käyttö tehostuu - haastaa kehittämään johtamista - kategorisesti voidaan ottaa käyttöön vain uusissa yksiköissä - toiminnallinen vaihtuvuus päivittäin ja eri viikon päivinä - lapsen ryhmäytymisen pulmat

17 Lasten leikkikerhotoiminnan kehittäminen + - monipuolistaa varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa - henkilökunnan koulutus- ja osaamistaso turvaa laadukkaan leikkikerhotoiminnan - vapauttaa resurssia kokopäivähoidosta - maksuton vaihtoehto asiakkaalle - haastaa kehittämään toiminnan sisältöä ja pedagogiikkaa - matalankynnyksen palvelua perheille - säännöllisyys formaalissa oppimisympäristössä - toiminta voidaan organisoida niin, että osa lapsista on paikalla aamu- tai iltapäivällä - huoltajilla mahdollisuus omaan aikaan ja/tai yhteiseen aikaan yksinomaan esim. vauvan kanssa - pedagogisen toiminnan järjestäminen selkeää, mm. erilaiset retket ja tapahtumat - henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää esim. kieliin, luontoon, liikuntaan tai musiikkiin erikoistuneissa leikkikerhoissa - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa täydentää palveluja - päiväkoti päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat - toimintaa ei tarjolla alle kolmevuotiaille - kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarve johtaa ryhmästä/yksiköstä toiseen siirtymiseen 5.2 Lapsivaikutukset 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osapäiväisesti + - lapsella on mahdollisuus olla perheen ja sisarusten kanssa suuremman osan päivittäisestä valveillaoloajastaan - varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa hyvin - lapsen vuorovaikutussuhteet ovat melko pysyvät - erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuki on helposti järjestettävissä

18 - lapsi voi osallistua kaikkeen toimintaan, mm. liikunta-, musiikki- yms. toimintahetkiin, retkille sekä erilaiseen erikoisohjelmaan, kuten näyttely, teatteri yms. käynteihin - Lapsi voi joutua vaihtamaan ryhmää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeuden toteuttaminen osaviikkoisesti + - lapsella on mahdollisuus olla perheen kanssa kotona pitemmän aikaa yhtäjaksoisesti - varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista lapsen viikoittaisen läsnäolon jäädessä vähäiseksi - lapsi ei voi osallistua kaikkeen viikko-ohjelman mukaiseen toimintaan, ei pääse välttämättä nauttimaan erikoisohjelmasta, joka sattuu hänen poissaolopäivään - lapsi voi joutua vaihtamaan ryhmää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muuttuessa, mikäli lasten kokonaismäärässä ei voida joustaa - lapsi voi syrjäytyä lapsiryhmästä, ystävyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen vaikeutuu - vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa - formaalin oppimisympäristön epäsäännöllisyys - ei tue perheen säännöllistä päiväjärjestystä - erityisopetuksen tarjonta ja saatavuus eivät kohtaa ajallisesti Lasten ja kasvattajien välisen suhdeluvun muuttaminen + - lapsella mahdollisuus suurempaan ystäväpiiriin - vuorovaikutussuhteiden määrän lisääntyminen ja vaihtuvuus

- lapsen oikeus tukeen ei toteudu riittävissä määrin; vuorovaikutussuhteiden ja aistiärsykkeiden määrä lapsiryhmässä kasvaa, pienryhmien koko ei ole riittävän pieni, jakotilojen samanaikaiskäyttö tuo haasteita, erityisopettajan resurssin jakaminen useaan ryhmään samanaikaisesti ei ole mahdollista, vahva erityispedagoginen osaaminen ja lapselle kohdennetut rakenteelliset ja pedagogiset tukitoimet jäävät epäsäännöllisiksi - lapsella voi olla tunne-elämään, ajatteluun tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää tuen tarvetta, joka ilmenee oppimisvaikeuksina, tarkkaavuuden tai käyttäytymisen haasteina, jotka tulevat esiin lapsiryhmässä mm. vertaissuhteiden ongelmana tai sosiaalisena vetäytymisenä sitä herkemmin, mitä suurempi on ryhmä. 19 Lasten kerhotoiminnan kehittäminen + - lapsella on mahdollisuus olla perheen ja sisarusten kanssa suuremman osan päivittäisestä valveillaoloajastaan - varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa hyvin - lapsen vuorovaikutussuhteet ovat melko pysyvät - erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuki on helposti järjestettävissä - lapsi voi osallistua kaikkeen toimintaan, mm. liikunta-, musiikki- yms. toimintahetkiin, retkille sekä erilaiseen erikoisohjelmaan, kuten näyttely, teatteri yms. käynteihin - lapsi joutuu vaihtamaan ryhmää/yksikköä, jos hänelle syntyy tarve kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen 5.3 Taloudelliset vaikutukset + Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa tuo pitkällä tähtäyksellä teoreettisesti arviolta 1,9 miljoonan euron säästön. Säästö on laskettu 31.12.2015 tilanteen mukaan. Kuten aiemmin on esitetty, vaihtelee kysyntä paitsi vuosittain myös toimintavuoden aikana. Säästön todellista toteutumista voitaisiin edistää kehittämällä laadukasta kerhotoimintaa ja lisäämällä sen vetovoimaisuutta. Kerhotoiminnalla voitaisiin laskennallisesti saavuttaa 0,7 miljoonan euron osuus tästä 1,9 miljoonan euron säästöstä.

Ryhmäkoon suurentaminen uusissa päiväkodeissa säästäisi laskennallisesti 0,8 miljoonaa euroa. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten tuen järjestämiseksi jouduttaisiin näissä yksiköissä joko pienentämään lapsiryhmiä tai palkkaamaan lisää henkilökuntaa, mikä pienentäisi säästön 0,6 miljoonaan euroon. 20 6 Varhaiskasvatuksen strategiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön muutosten täytäntöönpanosta esitetään seuraavaa: 1. Kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 11a ja 11b mukaisesti 2. Päivähoitoasetuksen 6 mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. 3. Toimintavuoden 2016-2017 aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. 4. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 1.8.2016 lukien seuraavasti: - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 e - Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa - Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 e 109,00 e 40,11 e

21 5. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätettäväksi valmistellaan kevään 2016 aikana kysyntää ohjaava hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä. 6. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta linjaa, että a) yhtenäisen kasvun polun turvaamiseksi lapset pyritään sijoittamaan varhaiskasvatukseen tarkoituksen mukaisella tavalla perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti, b) että varhaiskasvatuksen vastuualueella käynnistetään henkilöstöä osallistava pedagogisen toiminnan ja kulttuurin kehittämisprosessi, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön hyvinvointi muutostilanteissa c) kevään 2016 aikana lautakunnan päätettäväksi tuodaan ohjeet palveluohjauksesta sekä kuvaus asiakkaaksiottamisprosessista. 7. Kaupunginvaltuustolle esitetään edellä ja liitteessä oleva selvitys sekä saatetaan päätösesityksen kohdat 1. 5. kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupunginvaltuuston 7.12.2015 124 tekemän päätöksen mukaisesti.

22 Liite 1. Kuntien välinen vertailu vuonna 2014 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Lasten päivähoidon nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kouvola Kuopio Lappeenranta Rovaniemi Vaasa Vertailukaupunkien keskiarvo 6 671 6 674 5 365 6 812 6 676 6 021 7 414 7 090 6 590 569 Päiväkotipaikan bruttokustannus 13 831 12 025 8 869 11 935 13 574 11 013 11 959 11 719 11 866 852 Perhepäivähoitopaikan bruttokustannus 11 943 11 986 14 544 13 718 11 773 13 488 12 440 11 764 12 707-781 Lapsia päivähoidossa, % 0-6 - vuotiaista Päivähoidossa olevista päiväkodissa, % Päivähoidossa olevista perhepäivähoidossa, % Lapsia leikkitoiminnan piirissä, % 0-6 -vuotiaista 45,5 51,7 41,1 52,2 50,3 53,9 60,9 61,3 52,1-1,8 91,2 78,7 90,9 89,5 89,9 90,9 94,2 84,7 88,8-2,2 8,8 21,3 9,1 10,5 10,1 9,1 5,8 15,3 11,2 2,2 0,0 2,5 13,5 1,4 2,5 2,4 0,9 4,0 3,4 0,9 Lasten lukumäärä (0-6 vuotiaat) 4 835 5 122 10 974 5 434 7 829 5 023 5 174 5 202 6 199 1 176 Lapsia päivähoidossa 31.12. 2 199 2 649 4 505 2 839 3 937 2 709 3 153 3 189 3 148 439 Lapsia päiväkodissa 31.12. 2 005 2 086 4 093 2 541 3 541 2 463 2 971 2 702 2 800 337 Lapsia perhepäivähoidossa 194 563 412 298 396 246 182 487 347 101 Kotihoidon tuen kuntalisä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä kyllä vertailukaupungit - Lpr

Päiväkotien kuormitusraportit neljältä satunnaiselta päivältä Henkilöstön läsnäolot on tarkistettu työvuoroluetteloista LAPPEENRANNAN KAUPUNKI