1 27.10.2017 Maa- ja metsätalousministeriölle Asetusehdotus elintarviketietojen antamisesta kuluttajalle annetun asetuksen muuttamisesta Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry lausuu asetusehdotuksesta elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kuluttajainformaation parantamiseksi, että maa- ja metsätalousministeriön asetusta (834/2014) muutetaan siten, että tarjoilupaikoissa on ilmoitettava kuluttajalle pakkaamattomana luovutetuista elintarvikkeista tarjoiltavan aterian ainesosana käytetyn tuoreen lihan ja kalan alkuperä. Asetusluonnosta, josta maa- ja metsätalousministeriö nyt pyytää kommentteja, on korjattu elokuussa käydyllä lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Ravintoloiden kannalta ainoa merkityksellinen muutos on, että toistaiseksi alkuperämaan ilmoittamisvelvollisuus ei koskisi raakaliha- ja lihavalmisteiden, kalavalmisteiden ja valmiin ruoan käyttämistä raakaaineena. Lisäksi alkuperää ei tarvitsisi ilmoittaa maan tarkkuudella silloin kun kyseistä tietoa ei ole saatavissa, mikä luonnollisesti olisikin mahdotonta. Muuten esitetyt muutokset ovat niin vähäisiä, että ne osoittavat, että Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja monien viranomaisten lausuntopalautetta ei ole lainkaan otettu huomioon. Asetusehdotus on hallitusohjelman vastainen ja rikkoo lupauksen taakan vähentämisestä Asetusehdotus on pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman vastainen. Asetusehdotus on selvästi EU-sääntelyä tiukempi ja se luo merkittävän uuden hallinnollisen taakan. Säännös lisää ravintoloiden hallinnosta taakkaa niin paljon, että hallituksen lupaus taakan vähentämisestä ravintoloissa jää elintarvikeasioissa tyhjäksi kirjaimeksi. Asetusehdotus ei ota huomioon, että ravintolatoiminta on palvelua Vaikuttaa siltä kuin lainsäätäjä ei ymmärtäisi eri toimialojen välisiä eroja. Elintarviketeollisuus tuottaa vakioituja ja tarkkaan määriteltyjä elintarvik- MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MaRa ry MERIMIEHENKATU 29, FI-00150 HELSINKI tel. +358 9 6220 200 fax +358 9 6220 2090 www.mara.fi www.restamark.fi
2 keita. Kaupassa suuri osa elintarvikkeista myydään pakattuina ja itsepalveluna, jolloin asiakkaan on saatava tiedot kirjallisista merkinnöistä. Ravintolassa sen sijaan ruoka valmistetaan käsityönä ja tarjoillaan asiakkaalle henkilökohtaisena palveluna. Ravintolatoiminnassa mahdollisuus keskusteluun asiakkaan ja asiakaspalvelijan välillä on olennainen osa palvelutapahtumaa. Usein annos valmistetaan tilauksesta ja toiveiden mukaan henkilökohtaisesti juuri tietylle asiakkaalle, mutta vakiomuotoisemmissakin palveluissa, esimerkiksi lounasruokailussa linjastosta, asiakaspalvelija on läsnä ja keskustelu siten mutkattomampaa kuin kaupan itsepalvelutiskin äärellä. Asetusehdotuksessa tätä ei oteta huomioon, vaan ravintolat pakotetaan kopioimaan tietoja kirjallisina pakkauksista tai asiakirjoista. Asiakkaat johdatetaan keskustelun sijaan lukemaan esitteitä tai tauluja: palvelu latistetaan tältä osin itsepalveluksi ja kommunikaatio tauluun kirjoitetuksi virtuaalipakkausmerkinnäksi. Ongelmia ravintoloille aiheuttaa myös, että ilmoitettavalle raaka-aineelle ei ole asetettu määrällistä kriteeriä, vaan pienetkin määrät asetuksessa mainittua raaka-ainetta on ilmoitettava kirjallisesti. Ravintoloissa käytössä on samanaikaisesti suuri kirjo raaka-aineita tuotettuihin annos- tai kilomääriin suhteutettuna. Kierto on nopeaa: aamulla saapunut raaka-aine on usein asiakkaan lautasella lounaalla. Samassa annoksessakin käytettävien raakaaineiden alkuperä voi vaihdella päivän mittaan. Tämä kaikki johtaa siihen, että esitteiden tai taulujen tietoja pitäisi päivittää jatkuvasti. Se sitoo ravintoloiden resursseja tuottamatta hyötyä, josta asiakas olisi valmis maksamaan. Allergeenien ilmoittamisessa mahdollisuus henkilökohtaiseen suulliseen tiedottamiseen, josta kerrotaan kirjallisessa ilmoituksessa tai kyltissä, on ravintoloiden kokemusten mukaan osoittautunut riittäväksi ja palvelutilanteeseen sopivaksi menetelmäksi. Asetusehdotus nostaa kustannuksia ja yksipuolistaa tarjontaa Kirjausvelvollisuuden lisääntyminen ehdotetulla tavalla johtaa ravintoloiden hallinnollisten kustannusten nousuun ja siten kannattavuuden alenemiseen. Kustannusten nousua kompensoidakseen ravintolat todennäköisesti siirtyisivät entistä halvempiin raaka-aineisiin, ja paikallisten pien- ja lähituottajien käyttö vähenisi. Lisätyön minimoimiseksi ravintoloille olisi edullista käyttää mahdollisimman vakioina pysyviä raaka-aineita, ja toimitusvarmuuden ja jatkuvan saatavuuden takaamiseksi ravintolat todennäköisesti korvaisivat kotimaisia raaka-aineita entistä enemmän ulkomaisilla.
3 Laiminlyönnistä tulee houkuttelevaa Ruokahävikki lisääntyy Säännöksen laiminlyönnistä tulee houkuttelevaa, koska on selvää, että valvontaviranomaisten resurssit eivät riitä sen tehokkaaseen valvontaan. Asetusehdotus tarjoaa selvän kilpailuedun säännöksiä tarkoituksellisesti laiminlyöville ravintoloille. Ikävintä on, että vahingossa tapahtuneiden ja tarkoituksellisten laiminlyöntien seuraamukset ovat samanlaiset. Asetuksessa säädetty menettely on niin hankala, että ravintoloissa tulee tapahtumaan runsaasti tahattomia virheitä. Tämä johtaa siihen, että valvonnassa joudutaan puuttumaan tilanteisiin, joissa ravintolat ovat rikkoneet säännöksiä tahtomattaan. Monen ravintolan Oiva-arvioinnit tulevat putoamaan, mikä heikentää koko järjestelmän legitimiteettiä. Esitys lisää ruokahävikkiä ravintoloissa, joissa päivittäiset vaihtelut asiakasmäärissä ovat suuria, esimerkiksi monissa henkilöstö- ja lounasravintoloissa. Esitys pakottaa ravintolat ylimitoittamaan raaka-aineiden riittävyyden, jotta ne vastaavat järjestelmiin kirjattuja ja ennakkoon julkaistuissa lounaslistoissa ilmoitettuja tietoja. Asiakasmäärien muutoksiin ei näin kyetä jatkossa reagoimaan joustavasti raaka-aineita ja ruokalajeja vaihtamalla. Tämä kehitys olisi vastoin YK:n kestävän kehityksen ja EU-komission kiertotalouspaketin tavoitteita ruokahävikin puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä, joihin Suomi on sitoutunut. Esitetty ilmoitusvelvollisuus ohjaa ravintoloiden toimintaa huonoon suuntaan MaRan jäsenyritysten mukaan esitetty ilmoitusvelvollisuus on niin raskas, että se vaikuttaa ravintoloiden toimintatapoihin ja ohjaa niitä huonoon suuntaan. Jäsenyritykset kommentoivat asetusehdotusta mm. seuraavasti: Henkilöstäravintola Päivittäin on käytössä n. 50 60 tuotetta. Niistä osa vaihtuu päivittäin eli päivityksen tarve on jatkuva. Tuotteita menee mm. aamupalalle, kokoustiloihin, saunoille, edustukseen ja linjastolounaalle. Kaikki asiakkaat eivät ole yhdessä paikassa, josta taulu tai tiedote on kaikkien nähtävissä. Esitetty kirjallisen ilmoittamisen käyttöönotto vaatii lisäresursointia ja heikentää ravintolatoiminnan kannattavuutta. Tukut toimittavat korvaavia tuotteita ja samassa erässä saattaa olla eri alkuperämaista tulevia tuotteita. Kuinka valmistuksesta taululle saadaan tieto kulkemaan niin tarkasti, että tiedetään, mikä erä on kulloinkin myynnissä, ja että tieto on kirjattu ajantasaisesti?
4 Ruokaravintola Kerrallaan on käytössä noin 20 30 erilaista raaka-ainetta, joiden alkuperämaat pitäisi ehdotuksen mukaan ilmoittaa. Lounaat ja menut on tarkistettava päivittäin, koska alkuperämaa voi vaihtua saatavuusongelmista johtuen. Työ on tehtävä manuaalisesti, koska sopivaa tietojärjestelmää ei ole käytössä tai ehkä ei edes olemassa. Ravintolaketju Toteutuessaan asetusmuutos johtaisi todennäköisesti ravintoloiden raakaainehankinnoissa halvempiin raaka-aineisiin koska hallinnolliset kustannukset nousisivat. Tämä voi johtaa joissakin tapauksissa ulkomaisen raakaaineen lisääntyneeseen käyttöön. Kun kotimaisiin raaka-aineisiin liittyy ajoittain saatavuusongelmia, ei ehdotettu asetusmuutos helpota toimijan asemaa. Toimija vähentää omaa riskiään sillä, että siirtyy käyttämään ulkomaista raaka-ainetta varmistaakseen, että kirjallisesti ilmoitettava alkuperämaa olisi aina oikea ja ajan tasalla. Moniosastoisessa tarjoilupaikassa on todennäköisesti oltava ilmoittamista varten useita esitteitä tai tauluja. Tämä tekee tiedon oikeellisuuden varmistamisesta vaikeasti hallittavan verrattuna siihen, että tarjoilija saisi suullisesti varmistettua tiedon keittiöhenkilökunnalta esimerkiksi tilanteessa, jossa raaka-aine joudutaan vaihtamaan kesken myyntipäivän. Lisääntyvä internetkauppa (Volt, Lunchie, Foodora, Safkaa, jne.) lisää tuplasti näitä palveluita käyttävien ravintoloiden hallinnollista taakkaa. Tiedot pitää olla ajan tasalla ravintolassa käyvälle tai jonkin toisen verkkopalvelun kautta ruokaa tilaavalle asiakkaalle. Miten toimijoiden tulee kuvata hankintansa omavalvontasuunnitelmaan, jotta tämän asetuksen valvontatilanteessa vältytään ristiriidoilta? Miten tarkasti on kuvattava komponenttien hankintatavat ja mistä lähteestä on kunkin tuotteen tiedot todennettavissa (ostokuitti, lähetyslista, kuormakirja jne), jotta valvoja saa oikean kuvan siitä, missä tapauksissa alkuperätieto on saatavilla ja missä ei. Tämäkin lisää merkittävästi hallinnollista taakkaa. Kun alkuperätieto ei tällä hetkellä ole aina asiakirjoissa, vaaditaan pitkä siirtymäaika, jotta nykyiset järjestelmät suomalaisessa ruokaketjussa saadaan tukemaan asetuksen tavoitetta. Järjestelmämuutokset eivät ole yksin tarjoilupaikkojen käsissä. Järjestelmien muuttaminen ja manuaalisen työn lisääntyminen tulevat järjestelmän voimaan tullessa erittäin kalliiksi.
5 Lounasravintola Minusta tuossa on nyt unohtunut asian ydin. Tänään ilmoitetaan alkuperäksi Suomi ja huomenna ei mitään, vaikka molemmat olisivat suomalaista lihaa, ja tämä vain sen takia, että tänään on käytössä ns. naturelbroilerfilee ja huomenna suolattu. Tuohan on harhaanjohtavaa ja hölmöä kuluttajan näkökulmasta. Tässä on hävinnyt todellisuuden taju. Onko lain tarkoitus ohjata käyttämään muuta kuin tuoreeksi luokiteltua lihaa? Ensireaktio katsoessani tätä uutta esitystä oli: ei käytetä tuoretta lihaa. Yhteenveto Vaatimus alkuperän ilmoittamisesta kirjallisesti luo kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja on mahdoton toteuttaa virheettömästi. Vaatimus on hallitusohjelman vastainen ja huomattavasti EU-sääntelyä tiukempi. Säännöksen laatimisella hallitus pettää lupauksensa ravintoloiden hallinnollisen taakan keventämisestä. Ravintolat eivät saa tukkukaupalta riittäviä tietoja asetuksessa edellytetyn alkuperän ilmoittamiseen. Jos alkuperän ilmoittaminen halutaan toteuttaa kansallisella asetuksella, ainoa mahdollinen toteutustapa on, että ravintolat velvoitetaan ilmoittamaan pääraaka-aineen alkuperä ja sallitaan sen ilmoittaminen suullisesti samaan tapaan kuin allergeeneissä. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Timo Lappi toimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi varatoimitusjohtaja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualojen elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluita tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 600 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.