KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE. 3 1. Palvelussuhteen luonne.. 3-4 2. Päätoimisuus.. 4-5 3. Ikä- ja sukupuolijakauma 5-6 4. Eläkkeelle jääminen 6-8 5. Palvelussuhteen pituus 8 6. Osa-aikaeläke.. 8 2. POISSAOLOT. 9 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 1. Sairauspoissaolot. 9 2. Työterveyshuollon sopimus 10 3. Työterveyshuollon palvelujen käyttäminen.. 10 4. Työterveyshuollon kustannukset.. 11 4. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET. 11 1. Henkilöstökulut.. 11 2. Palkkakartoitus. 12 3. Paikallinen järjestelyerä 12 5. YHTEISTOIMINTA 12 5.1. Yhteistoimintaneuvotteluryhmä.. 12-13 1. Työkykyä ylläpitävä toiminta.. 13-14 2. Työsuojelutoiminta.. 14 6. TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA.. 15-17

3 JOHDANTO Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätös vuodelta 2011 on järjestyksessään kahdeksas. Siinä esitetään pääsääntöisesti vertailutiedot kolmen vuoden ajalta. Henkilöstötilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätöksessä kuvataan henkilöstön ä, rakennetta, poissaoloja, terveydellistä toimintakykyä ja kustannuksia. Tavoitteena on, että raportoinnilla kuvataan henkilöstöä monipuolisesti siten, että sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tulosyksikkö- ja toimialakohtaisesti. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne Henkilöstön ja rakenne 31.12.2011 tilanteen mukaan esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Henkilöstön ja rakenne 31.12.2011 naiset ja miehet eriteltynä 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 n m yht. n m yht. n m yht. toistaiseksi 232 76 308 223 67 290 222 72 294 aikaise t 50 24 74 70 24 94 62 30 92 työllistetyt 5 8 13 7 4 11 10 11 21 oppisopimuskoulutus yhteensä 287 108 395 300 95 395 294 113 407 Toistaiseksi palkatun henkilöstön osuus on ollut vuonna 2010 noin 73 % ja vuonna 2011 noin 72 % verrattuna koko henkilöstön än. Taulukko 2. Henkilöstön henkilötyövuosina ilmoitettuna 2009-2011 2009 2010 2011 toistaiseksi palkatut 298 290 285 aikaisesti palkatut 98 95 103 työllistämisvaroin palkatut 20 18 19 yhteensä 416 403 407

Henkilötyövuosina ilmoitettuna oli vuonna 2010 yhteensä 403 ja vuonna 2011 yhteensä 407 eli lisäystä oli 4 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien kasvu johtuu edelliseen vuoteen nähden pääosin suuremmasta työllistettyjen stä (+1,16 HTV), lasten päivähoidon kysynnän kasvusta (+2,38 HTV) sekä investoinneista (kiinteistöt + 2,94 HTV). Vastaavasti perusopetuksessa henkilötyövuodet pienentyivät 1,49 henkilötyövuodella. Henkilötyövuodet kasvoivat edelliseen vuoteen nähden aikaisten työntekijöiden osalta (+8 HTV). Toistaiseksi palkattujen osalta henkilötyövuoden pienentyivät viidellä henkilötyövuodella. Kaupungin henkilöstösuunnitelman mukaan henkilötyövuosi on kuitenkin laskevalla suunnalla ja vuoden 2012 osalta henkilötyövuosi pienenee vuoteen 2011 nähden. Työttömyysaste Kuhmossa edelleen on korkea, joten tukityöllistämiselle jatkossakin on suuri tarve. Taulukko 3. Henkilöstön henkilötyövuosina toimialoittain 2009-2011 2009 2010 2011 kaup.hallituksen toimialat 28 26 25,5 sivistyspalvelujen toimiala 278 274 276 tekn.- ja ymp.palv.toimiala 110 103 105,5 yhteensä 416 403 407 Henkilötyövuosi kuvaa koko vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön tekemä työpanosta. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että kunkin palvelussuhteessa olevan henkilön työaika muutetaan täyttä työaikaa tekevän vuoden työpanokseksi ja kaikki vuoden aikana tehdyt työpanokset lasketaan yhteen. Taulukko 4. Henkilöstön henkilötyövuosina 4 2. Päätoimisuus Taulukko 5. Päätoimisuus 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 n m yht. n m yht. n m yht. kokoaikatyössä 249 94 343 258 87 345 258 90 348 osa-aikatyössä 23 11 34 24 6 30 28 11 39

5 osa-aikaeläkkeellä 14 1 15 14 14 13 13 sivutoimi 1 2 3 3 3 6 2 5 7 yhteensä 287 108 395 299 96 395 301 106 407 Taulukon päätoimisuus tiedot on otettu heha-raportointiohjelmasta 31.12. tilanteen mukaan. Vuonna 2011 vuoden lopun henkilö on sama kuin henkilöstö myös henkilötyövuosina ilmoitettuna. Taulukko 6. Päätoimisuus 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma Toistaiseksi palkatun henkilöstön oli 294 henkilöä 31.12.2011. Vuonna 2010 yli 45-vuotiaiden osuus oli 71,4 % vakinaisen henkilöstön stä. Vuonna 2011 yli 45-vuotiaiden osuus oli 76,2 % vakinaisen henkilöstön stä. Keski-ikä vakinaisen henkilöstön osalta Kuhmon kaupungin henkilöstöllä oli keskimäärin 48 vuotta, naisten keski-ikä oli 48,3 vuotta ja miesten keski-ikä oli 47,3 vuotta. Kunta-alan työolobarometrin 2011 mukaan kunnissa työskentelevien keski-ikä on 45,4 vuotta. Se on edellisvuotta hieman alempi (46,1 vuotta). Taulukko 7. Toistaiseksi palkatun henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma alle 20 v 31.12.2009 naiset miehet yhteensä 31.12.2010 naiset miehet yhteensä 31.12.2011 naiset miehet yhteensä

6 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 60 v tai yli 2 1 3 15 3 18 19 4 23 25 10 35 34 15 49 59 15 74 59 16 75 19 12 31 5 5 18 3 21 19 5 24 24 9 33 36 18 54 64 15 79 47 14 61 7 6 13 1 1 3 3 12 2 14 16 4 20 23 9 32 28 11 39 44 19 63 70 18 88 25 9 34 Yhteensä 232 76 308 220 70 290 222 72 294 % 75,3 24,7 100 75,9 24,1 100 75,5 24,5 100 Yli 55 vuotiaiden työntekijöiden on huomattavasti suurempi vuonna 2011 kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 yli 55-vuotiaita oli 74 työntekijää, mutta vuonna 2011 yli 55-vuotiaita oli 122 työntekijää. Taulukko 8. Toistaiseksi palkatun henkilöstön ikäjakauma Taulukon 8. pylväsdiagrammista on nähtävissä vuonna 2011 yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuuden kasvu. 1.4. Eläkkeelle jääminen Vuoden 2005 eläkemuutokset toivat vanhuuseläkkeeseen joustavuutta. Halutessaan työntekijä voi jäädä

eläkkeelle omassa henkilökohtaisessa eläkeiässään tai ennen sitä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Työntekijä voi kuitenkin jatkaa työssäoloaan ja jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä valitsemanaan ajankohtana. Työssä jatkaminen kartuttaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle henkilö voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Kaupungin organisaatiosta jäi eläkkeelle yhteensä 8 työntekijää vuonna 2011. Eläkelistaus perustuu Kuntien eläkevakuutuksen rekisterissä 15.11.2011 olleisiin palvelussuhdetietoihin. Luettelo sisältää henkilöt, jotka 1.1.2012 31.12.2025 välisenä aikana täyttävät henkilökohtaisen eläkeikänsä. Jos henkilöllä ei ole henkilökohtaista eläkeikää, on eläkeiäksi viety 63 vuotta. Lisäksi tilastotietoihin on lisätty VaEL-opettajien eläköitymisennuste vuosille 2012 2025. Eläköitymisennusteessa on arvioitu valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvien opettajien jäämistä/siirtymistä vanhuuseläkkeelle kuluvana vuonna (2010) ja tulevina vuosina. Vanhuuseläke alkaa normaalisti eläkeiän saavuttamiskuukautta (=eläkeiän täyttämiskuukautta) seuraavan kuukauden 1. päivänä. Ennuste pohjautuu Valtionkonttorin VaEL-palvelusrekisteristä muodostettuun tiedostoon, johon lisätty ohjelmallisesti määritelty henkilökohtainen eläkeikä on päätelty 31.12.2008 voimassa olleiden palvelustietojen, aiemman palvelushistorian ja syntymävuoden perusteella. Arvioitu vanhuuseläkkeelle jääminen pohjautuu pääteltyyn eläkeikään. Taulukko 9. Eläkkeelle jäävien vuosina 2012-2025 Vuosi Eläkkeelle jäävien 2012 9 2013 11 2014 13 2015 21 2016 17 2017 28 2018 15 2019 19 2020 14 2021 14 2022 14 2023 27 2024 13 2025 13 yhteensä 237 7 Taulukko 10. Eläkkeelle jääneiden vuosina 2009 2011 Vuosi Eläkkeelle jäänyt 2009 14 2010 11 2011 8 yhteensä 33

8 Vuonna 2011 eläkkeelle jäi eri yksiköstä työntekijöitä seuraavasti: Tuupalan koulun keittiö 2 työntekijää, Kontion koulu, opetuspuoli 2 työntekijää, Yläaste, opetuspuoli 2 työntekijää, tekninen toimisto, 1 työntekijä ja talonmiespalvelut 1 työntekijä Taulukko 11. Eläkkeelle jääneiden ikä keskimäärin vuosina 2009 2011 Vuosi Ikä 2009 60,9 2010 62,0 2011 62,3 Taulukko 13. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien luku vuosittain 2011-2022 Taulukon 12. pylväsdiagrammi osoittaa, että henkilöstöstä usea saavuttaa eläkeiän vuosina 2015-2019. Henkilöstön lukunä ilmoitettuna se on 100 työntekijää. Keva tiedottaa Kuntatyö 2010 tutkimuksen' mukaan eläkkeelle siirtyminen on kunta-alalla myöhentynyt ja työ ja työssä jatkaminen lisääntynyt. Yhä useampi kuntatyöntekijä jatkaa työuraansa 63 ikävuoden jälkeen. Työssä pysyneiden kuntatyöntekijöiden työkyky ja terveydentila ovat säilyneet ennallaan ikääntymisestä huolimatta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on tuoreessa muistiossaan selvittänyt työkyvyttömyyden taloudellisia vaikutuksia kunnalliseen eläkejärjestelmään. Eläkkeelle siirtyminen työkyvyttömyyden vuoksi aiheuttaa kustannuksia. Taloudelliset kannustimet kunnallisessa eläkejärjestelmässä liittyvät varhaiseläkemenoperusteiseen eli ns. maksuun. Toinen taloudellisiin kannustimiin liittyvä maksu on eläkemenoperusteinen maksu, joka jaetaan kunnille sen mukaan, kuinka paljon kunnan palvelun perusteella maksetaan vuonna 2004 loppuun mennessä karttuneita eläkkeitä. Eläkemenoperusteisen maksun taloudellinen kannustin syntyy siitä, että maksu tulee organisaatiolle vasta siinä vaiheessa, kun henkilö jää eläkkeelle. Mitä pidempään henkilö on työssä, sitä myöhemmäksi siirtyy työnantajan maksettavaksi tuleva eläkemenoperusteinen maksu.

Kuhmon kaupunki maksoi ennakkona vuonna 2011 eläkeperusteisia maksuja 1.818.000 euroa. Varhe-maksuja kaupunki maksoi 160.700 euroa. Lopullisen maksuosuuden Keva ilmoittaa syksyllä 2012. 9 1.5. Palvelussuhteen pituus Vakinaisen henkilöstön palveluksessa olovuodet vuosien 2009, 2010 ja 2011 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat henkilökunnan ikärakenteestakin johtuen pitkiä, kaikista työsuhteista on ollut vuoden 2011 lopussa kestoltaan yli 15 vuotta 56 %. Taulukko 13. Palvelussuhteen pituus 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 alle 2 v 9 3,3 0 0 15 5,5 2 4 v 16 5,9 8 3,1 19 6,9 5 9 v 56 20,5 42 16,3 58 21,1 10 14 v 29 10,6 47 18,2 29 10,5 15 19 v 27 9,9 20 7,8 29 10,5 20 24 v 54 19,8 40 15,5 53 19,3 25 29 v 36 13,2 47 18,2 34 12,4 30 v tai yli 46 16,8 54 20,9 38 13,8 yhteensä 273 100 258 100 275 100 1.6. Osa-aikaeläke Kaupungin henkilöstöstä on ollut osa-aikaeläkkeellä 12 työntekijää vuonna 2011. Suurin osa osa-aikaeläkkeellä olevista työskentelee ruokahuollon ja päivähoidon yksiköissä. 2. POISSAOLOT Taulukko 14. Poissaolot ja keskeytykset työpäivinä vuosina 2009, 2010 ja 2011 sairaus työtapaturmat / ammattitaudit perhevapaat 2009 2010 2011 4432 129 1627 4514 68 1153 5226 10 1357

10 lomarahavapaat vuosilomat koulutus tilapäinen hoitovapaa lomautus vuorotteluvapaa yksityisasia / palkallinen yksityisasia / palkaton muut vapaat luvaton poissaolo 9790 502 175 62 1062 510 1366 1328 9524 914 200-1284 395 1334 1252 8995 768 202 42 1333 249 964 1915 8 yhteensä 20983 20638 21069 työpäivää /henkilö 50,4 51,2 51,74 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 1. Sairauspoissaolot Kuhmon kaupungin henkilöstön sairauspoissaolopäivien on noussut 1,6 päivää vuonna 2011 verrattuna vuoden 2010 sairauspäiviin. Kunta-alan työolobarometrin 2011 mukaan kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2011 keskimäärin 10,6 päivää vuodessa poissa sairauden takia. Kaikkien palkansaajien keskiarvo oli 7,9 päivää vuodessa. Sairauspoissaolojen n kasvu on henkilöstötilinpäätöksessä merkille pantava seikka. Tavoitteena jatkossa tulee olla sairauspoissaolojen n pienentäminen. Sairauspoissaolojen osalta ennaltaehkäisevä toiminta on ensisijaisen tärkeää, tässä kaupungilla työkaluna on varhaisen puuttumisen malli. Varhaisen puuttumisen toimintamallille on tarvetta ja nykyään mm. KELA edellyttää varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöönottoa työterveyshuollon korvausperusteissa työnantajalle. Kaupungilla on myös ohjeistus vaikeiden tilanteiden käsittelyyn sekä ohjeistus päihdeongelmien hoitamisessa. Taulukko 15. Sairauspoissaolot toimialoittain vuosina 2009, 2010 ja 2011 2009 2010 sairasupäivät keskimäärin 2010 2011 sairauspäivät keskimäärin 2011 Kaup.hall.toimialat 100 182 7,3 98 3,8 Tekn. ja ymp.palvelut 1492 1427 14,1 1595 15,1 Sivistyspalvelut 2840 2906 10,8 3533 12,8 Yhteensä 4432 4514 5226 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 10,6 11,2 11,2 12,8 12,8 2. Työterveyshuollon sopimus Kaupungilla ja Kainuun Työterveys liikelaitoksella on toistaiseksi solmittu laajennettu työterveyshuollonsopimus. Työterveyshuollon sisältö on lakisääteinen (ennaltaehkäisevä toiminta) ja sairaanhoito. Palveluiden käyttöoikeus on lakisääteisen toiminnan osalta ollut kaikilla

11 työntekijöillä. Sairaanhoidon osalta palveluiden käyttöoikeus on ollut vakituisella henkilöstöllä, aikaisissa työsuhteissa olevalla henkilöstöllä ja projektityöntekijöillä, mikäli työsuhde on jatkunut yli kuusi kuukautta. Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta on: 1. Hyvä työergonomia. Terveellinen sisäilma. Turvallinen työympäristö. 2. Työssä hyvin viihtyvä ja jaksava työntekijä. Yhteisöllisyyden tukeminen. Hyvin toimiva työyhteisö. Työssä esiintyvien ongelmien käsittely. 3. Työssä jaksamisen parantaminen, pääpaino ikääntyvissä työntekijöissä. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäiseminen. Kansansairauksien ennaltaehkäisy. 3.3. Työterveyshuollon palvelujen käyttäminen Terveyskäyntejä vuonna 2011 työterveyshuollossa on ollut yhteensä 395. Luku sisältää kaikilla ammattiryhmillä käynnit (hoitajalla, lääkärillä, fysioterapeutilla ja työpsykologilla käynnit). Lisäksi puhelinpalvelut, vastaanotot, työpaikkakäynnit, toiminnan suunnittelut, kolmikantaneuvottelut ja kokoukset. Sairauskäyntejä vuonna 2011 työterveyshuollossa on ollut yhteensä 900. Luku sisältää kaikki ammattiryhmät ja käynnit (puhelin- ja vastaanottokäynnit ja mahdolliset neuvottelut). Työpaikkaselvitykset: Vuonna 2011 on työpaikkakäynti tehty Tuupalan koulun keittiölle, kaupunginkirjastolle ja vesihuollolle. Työterveyshuolto ei pysty tarkasti määrittämään / laskemaan niitä tilanteita, joissa ei ole saanut lääkärille aikaa. Nämä tilanteet liittyvät päivystystapauksiin. Jos aikaa pystyy odottamaan, niin jonotusaika lääkärille kiireettömissä asioissa on työterveyshuollon arvion mukaan noin yksi kuukausi (=keskiarvo). Vuonna 2010 työterveyspalveluja maksettiin noin 149.000 euroa. Kansaneläkelaitos maksoi korvausluokka I ja II kustannuksista yhteensä 59.300 euroa. Korvausluokassa I maksetaan hyväksytyistä kustannuksista 60 prosenttia ja korvausluokassa II 50 prosenttia. Korvaus on ytynyt työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäisn mukaan. Vuonna 2010 korvauksen laskennallinen enimmäis korvausluokassa I on 91,56 /työntekijä ja korvausluokassa II 114,45 /työntekijä. 3.4. Työterveyshuollon kustannukset

12 Taulukko 16. Lakisääteisen työterveyshuollon ja sairaanhoitopalvelujen kustannukset Lakisääteinen Sairaanhoitopalvelut II työterveyshuolto I v. 2010/ v. 2011/ v. 2010/ v. 2011/ Lääkärit 3013,00 9650,00 38547,00 36118,00 Terveydenhoitajat 9732,00 18307,00 22524,00 26348,00 Fysioterapeutit 374,75 5934,00 Psykologit 886,00 2465,00 Laboratoriotutkim. 7247,96 18002,87 43495,58 40463,94 Radiologia 569,00 8169,00 Muut käyttökustannukset 14511,88 11410,88 30,00 Yhteensä 36334,59 65769,75 112735,58 102959,94 Kaupunki maksoi työntekijöiden työterveyspalveluja vuonna 2011 noin 169.000 euroa. Vuoden 2011 korvaus Kansaneläkelaitokselta haetaan kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Vuonna 2010 työterveyspalveluja maksettiin noin 149.000 euroa. Kansaneläkelaitos maksoi korvausluokka I ja II kustannuksista yhteensä 59.300 euroa. Korvausluokassa I maksetaan hyväksytyistä kustannuksista 60 prosenttia ja korvausluokassa II 50 prosenttia. Korvaus on ytynyt työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäisn mukaan. Vuonna 2010 korvauksen laskennallinen enimmäis korvausluokassa I on 91,56 /työntekijä ja korvausluokassa II 114,45 /työntekijä 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Henkilöstökulut ovat kehittyneet vuosittain tilinpäätösten perusteella seuraavasti: Taulukko 17. Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökulut 2009 2010 2011 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 11 684 927,56 4 031 988,32 671 341,02-152 674,79 11 959 876,00 4 158 482,00 814 338,00-50 900,00 11 771 145,00 4 042 841,00 606 042,00-188 919,00 (=tapaturmavakuutus- ja sairausvakuutuskorvaukset) Yhteensä 16 235 582,11 16 881 796,00 16 231 110,00 Vuoden 2011 henkilöstökulut pienenivät jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Palkkauskulujen pieneneminen selittyy osittain sillä, että toistaiseksi palkattujen on vähentynyt.

13 4.2. Palkkakartoitus Taulukko 18. Kokonaispalkkojen vertailu naisten ja miesten kesken sopimusaloittain Sovellettava työehtosopimus Kokonaispalkka naiset/keskimäärin/kk Kokonaispalkka miehet/keskimäärin/kk KVTES:n mukaiset palkat 2184,00 2576,00 TS:n mukaiset palkat 2446,00 2970,00 OVTES:n mukaiset palkat 3493,00 3485,00 Tehtäväkohtaisten ja kokonaispalkkojen vertailu on liitteenä (1). Vertailu on laadittu hinnoitteluryhmittäin. Vertailu on tehty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 1/2006 liitteen 2 mukaan. Kaupungin tasa-arvosuunnitelman yksi painopistealue on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Palkkausta kehitetään pitkällä aikavälillä siten, että palkkaus on tasa-arvoinen miesten ja naisten kesken. Perusteettomat palkkaerot poistetaan. Viime vuosina sopimuksissa on suunnattu useita eriä matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille. Monet alat, joissa työskentelee pääasiassa naisia, ovat vieläkin alemmin palkattuja kuin miesvaltaiset alat. Osa palkkaeroista selittyy sillä, että sopimuspiirin esimiestehtävissä ja vaativammissa tehtävissä työskentelee enemmän miehiä kuin naisia. 4.3. Paikallinen järjestelyerä Paikallinen järjestelyerä oli 1.5.2011 alkaen 0,8 prosenttia laskettuna maaliskuun palkkasummasta. Kaupunginhallituksen päätöksen valmistelussa sovellettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen hyväksymää 2010 2011 virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa. Sopimuksen mukaan järjestelyerä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat olleet tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti jokainen kaupungintyöntekijä sai järjestelyerästä osuuden. Lisäksi järjestelyerää käytettiin palkkojen tarkistuksiin myös siten, että esimiehet perustelivat kirjallisesti jokaisen niiden työntekijöiden korotuksen, jotka ovat saaneet järjestelyerästä tasaerää suuremman osuuden. 5. YHTEISTOIMINTA 5.1. Yhteistoimintaneuvotteluryhmä Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta säätelevä laki (449/2007) on tullut voimaan 1.9.2007. Kuntien työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan säätely saatettiin lain tasolle, kun tähän saakka se perustui Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken sopimaan yleissopimukseen.

14 Yhteistoimintamenettelyä koskeva paikallinen yhteistoimintasopimus irtisanottiin työnantajan toimesta 15.9.2007 lukien. Edellä mainitusta laista huolimatta kuntatyönantaja ja henkilöstö tarvitsee paikallisen soveltamisohjeen, josta ilmenee yhteistyöelimet, niiden kokoonpano sekä luottamushenkilöiden ajankäyttö. Edustuksellisia toimielimiä ovat yt-neuvotteluryhmä, työsuojeluryhmä, toimialojen johtoryhmät, tyky-ryhmä sekä tasa-arvotyöryhmä. Välittömiä toimielimiä ovat työpaikkakokoukset. Toimialojen johtoryhmien kokoonpano ilmenee toimialojen johtosäännöistä. Kaupunginviraston johtoryhmässä ja toimialojen johtoryhmissä on henkilöstöllä edustus. Yt-neuvotteluryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Yt-neuvotteluryhmän kokouksissa on käsitelty seuraavia asioita: tilinpäätös vuodelta 2010 paikallinen järjestelyerä 1.5.2011 alkaen Aslak- ja muiden kuntoutuskurssien toimi/virkavapaan muuttaminen palkalliseksi (ei hyväksytty kaupunginhallituksessa) talousarvio vuodelle 2012 sekä taloussuunnitelma vuosille 2013-2014 sopimuskausi 2012-2013 Kainuun hallintokokeilun jatko 5.1. Työkykyä ylläpitävä toiminta Tyky-toiminnan tavoitteeksi on yleisesti työterveyslaitoksen puolelta määritelty: puututaan mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäisevästi niihin tekijöihin ja olosuhteisiin työssä, työympäristössä ja työntekijän terveydessä ja toimintakyvyssä, jotka jatkuessaan johtaisivat työkyvyttömyyteen. Näin pyritään tukemaan ikääntyvän työntekijän työkyvyn säilymistä siten, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei olisi ainoa vaihtoehto työkuormitustilanteessa. Tyky-toiminnan käytännön toimenpiteiden keskeisiä kohteita ovat: työn ja työympäristön kehittäminen työyhteisön ja työorganisaatioiden toimivuuden parantaminen työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen Kaupungin tyky-toimintaan on ollut käytettävissä vuonna 2011 yhteensä 20.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 16.521. Määrärahaa jäi käyttämättä, koska kuntoremonttikurssille osallistui 3 työntekijää. Määrärahat oli varattu 8 työntekijälle. Tyky-työryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. Työpaikat ovat muiden vuosien tapaan olleet aktiivisia ja ovat esittäneet ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöä ja vahvistaa osaamista virkistäytymisen lisäksi. Tilaisuuksia on järjestetty mm. seuraavista aiheista: perhepäivähoito: yhteisöllinen matka keskittyen omaan hyvinvointiin Valamon luostariin. Kuhmo musiikkiopisto: vuorovaikutuspäivä, kuinka pärjään hankalissa tilanteissa. Saarikosken koulu: tutustuminen Kalevalan kuntoutusosastoon ja uima-allastoimintoihin. Oppilaat käyvät uimassa ks. paikassa fysioterapeutin kanssa. Mäkikadun päiväkoti: Vuorotyössä työskenteleville yhteinen kirkkovenesoutu. Kontion koulun opettajien tutustuminen Oulun kosmetologikouluun. Vapaa-aikapalvelut: tutustuminen Lieksan kaupungin vapaa-aikapalveluihin. Timoniemen koulu: koko henkilöstön yhteinen matka Kajaanin kaupunginteatteriin.

15 Kontion koulun opettajien matka Käsityö- ja hyvinvointimessuille Ouluun. Kirjasto: kirjaston henkilökunnan osallistuminen Kainuun kimppakirjaston tapaamiseen Suomussalmella. Ryhmäperhepäivähoito: yhteishenkeä kasvattava, liikunnallinen iltapäivä Vuokatissa. Kahvakuulailu, lajitutustuminen. Käyntikerrat: Kuntosali SYKEplus 730 Uimahalli 500 Etu hierojalla käynnistä 275 Kulttuurietu 95 Kivattaret ry. tai Pilates 15 Syyskaudella oli lisäksi mahdollista käydä kerran Kalevalan kuntoutuskodin suolahuoneessa. Sählyvuoro kaupungin henkilöstölle Kao:n salissa kerran viikossa. Tyky-rahoilla tilattiin neljä Kuntolehden vuosikertaa. Lehdet tulivat päivähoidolle, Kontion koululle, Tuupalan koululle ja kaupunginvirastolle. Kuntoremonttikurssit Kuntoremonttikursseille on voinut osallistua vuodesta 1996 alkaen. Vuoden 2011 loppuun mennessä kursseilla on ollut yhteensä 191 työntekijää. Vuonna 2011 kuntoremonttikurssille Oulun Edenissä osallistui 3 työntekijää. Kuntoremonttikurssin kustannukset jakautuivat seuraavasti: Kurssin hinta 530 /henkilö Työnantajan osuus 297,50 /henkilö SAL ry:n avustus 132,50 /henkilö Työntekijän osuus 100 /henkilö Työntekijät ovat osallistuneet kuntoutuskurssille joko vuosiloman aikana, ansaituilla vapaapäivillä tai palkattomalla virkavapaalla. Kela on maksanut osallistujille kurssin ajalta sairauspäivärahan suuruista kuntoutusrahaa. Kuntoremonttikurssille on hakeuduttu työterveyshuollon kautta. Työterveyshuolto on tehnyt valinnat huomioiden terveydelliset perusteet. 5.2. Työsuojelutoiminta Työsuojelun yhteistoimintaa kaupungissa hoitavat työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö. Työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta kerrallaan (v. 2010 2013). Kaupungin työsuojeluryhmä on kokoontunut neljä kertaa kuluneen vuoden aikana. Työsuojeluryhmä ilmoittaa seuraavat toiminnot vuodelle 2011: Sisäilmamittaukset Mäkikadun päiväkodilla alkuvuonna Työsuojeluvaltuutettu on todennut, että useilla kouluilla työsuojelutarkastusten yhteydessä havaittuja puutteita on jäänyt korjaamatta jopa vuodelta 2007, muistutuksista huolimatta. Työterveyshoitajan aloitteesta työterveyshoitaja ja työsuojeluvaltuutettu tekivät käynneillään työpaikkaselvitykset Päiväkoti Satumetsästä ja ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Metsosta. Tavoitteena oli tunnistaa työntekijän terveyttä ja työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät sekä

16 antaa tietoja ja toimenpide-ehdotuksia käynneillä havaituista puutteista. Kontion koulun sisäilmamittauksen suunnittelua vuodelle 2012 Joitakin henkiseen työsuojeluun liittyviä tapauksia on ollut hoidettavana. Osallistuminen koulutuksiin. Työtapaturmatilasto: Vahinkoja yhteensä 7 ajalla 1.1. 31.12.2011 Työmatkatapaturmatilasto: Vahinkoja yhteensä 2 ajalla 1.1. 31.12.2011 6. TYÖHYVINVOINNIN SEURANTA Kaupungin työhyvinvointikysely toteutettiin vuonna 2011. Tulosten perusteella tehtävä parantamistyö jatkuu toimenpidesuunnitelman koostamisena vuonna 2012. Kuhmon kaupungin henkilöstön työhyvinvointikysely toteutettiin 31.10. 11.11.2011. Kyselyllä kartoitettiin henkilöstön työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Samalla hyödynnettiin tulosten vertailussa edellisen Kevan toteuttaman kyselyn tuloksia vuodelta 2008. Kyselyn toteuttaja KEVA keräsi vastaukset teki yhteenvedot. Kysely oli luottamuksellinen ja tulokset esitettiin siten, ettei yksittäisiä vastauksia voitu tunnistaa. Kyselyn perusteella KEVA:n tutkijat ovat esitelleet seuraavat johtopäätökset: Vastausaktiivisuus (67,5 %) oli hyvä. Kuhmon henkilöstön työhyvinvoinnin tila oli vertailuaineiston tasolla. Myöskään eroja alle 500 työntekijän kuntiin ei juurikaan havaittu. Vuodesta 2008 tulokset ovat kehittyneet pääosin parempaan, poislukien esimiestyötä koskevat kysymykset. Toimialueiden välillä merkittäviäkin eroja yksittäisissä kysymyksissä. Viien kuluneen vuoden aikana koko henkilöstön on pienentynyt -13 % ja esimiesten -16 %. Muutoksia on tehty, ja esimiehet ovat tuoneet esille huolensa ajan riittävyydesät esimiestyöhön. Tämä saattaa näkyä tuloksissa. Myös vastausaktiivisuus laski jonkin verran, mikä voi vaikuttaa tulokseen. Vahvuudet: 79 % on valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. 70 % ilmoittaa työtyytyväisyytensä melko tai erittäin hyväksi. Esimiestyöskentelyn tulokset vertailuaineiston tasolla tai hieman alle. Kuten vertailuaineistossakin, parhaimmat esimiestyöskentelyn arvosanat annetaan tarvittaessa saatavalle avulle ja tuelle. Kehityskeskustelut onnistuvat hieman paremmin kuin v. 2008. Työyhteisöjen toimivuuden tulokset ovat vertailuaineiston tasolla tai hieman yli. Tulokset ovat myös paremmat kuin vuonna 2008. Työyhteisöjen vahvuutena on avun ja tuen saanti työkavereilta, jonka kokee onnistuneeksi 86 prosenttia vastanneista. Työyhteisöjen vahvuutena voidaan nähdä myös vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin, jotka onnistuneiksi kokee 73 prosenttia kyselyyn vastanneista. Ristiriitojen ratkaiseminen työyhteisössä näyttäisi tulosten mukaan onnistuvan paremmin kuin vertailuaineistossa

17 Työoloista positiivisena korostuu työtehtävien mielekkyys, sillä 79 prosenttia kokee työtehtävänsä melko tai erittäin mielekkäinä. Tulos on vertailuaineiston tasolla. Verrattain hyvät arvosanat saavat käytössä olevat työmenetelmä- ja välineet sekä turvallisuustekijöiden huomioiminen. Ergonomisten tekijöiden huomiointi on kehittynyt eniten vuodesta 2008. Kuhmon työntekijöistä hieman useampi kokee, että on riittävästi aikaa saada työt tehdyksi. (vrt. vertailuaineisto) Arvio omasta työkyvystä on vertailuaineiston tasolla. Vastaajista 75 % antaa työkykynsä arvosanaksi 8 tai paremman. Kuhmon työntekijät arvioivat voimavaransa kohdata työssä muutoksia ja haasteita keskimäärin hyviksi. Omaa työtä koskevia uhkia koetaan verrattain vähän. Mahdollisimpana uhkana koetaan työn lisääntymistä yli sietokyvyn, jonka kokee mahdollisena 39 % vastanneista. Kehittämistä kaipaavat asiat: Esimiestyöskentelyssä kehittämistä palautteen antamisessa Joka neljäs Kuhmon vastaaja arvioi, että saa huonosti esimieheltä palautetta onnistumisestaan. Kehitettävää on myös esimiestyön oikeudenmukaisuudessa, informaation jakamisessa työyhteisölle tärkeissä asioissa sekä tavoissa ohjata toimintaa tavoitteiden suuntaan. Organisaation johtamisessa olisi vastaajien mielestä niin ikään kehittämistä, sillä vain joka toinen koki, että johtaminen organisaatiossa perustuu tasa-arvoisuuteen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tilanne on kehittynyt parempaan vuodesta 2008. Työyhteisöjen toiminnan osalta kehitettävää Käsitelläänkö työyhteisön asioita riittävästi yhteisissä kokouksissa Voiko osallistua pidemmän tähtäimen suunnitteluun riittävästi Vaikka tulokset ovat vertailuaineiston tasolla, on huolestuttavaa, että Kuhmon vastaajista joka neljäs suhtautuu näihin kysymyksiin kriittisesti. Työolojen ja osaamisen osalta kohennettavaa on palkitsemistapojen kannustavuudessa sekä osaamisen arvioinnissa. Osaamisen arviointia koskeva tulos on vertailuaineiston tasolla, mutta kehitettävää tästä huolimatta riittää: joka kolmas Kuhmon vastaaja kokee osaamisen arvioinnin melko tai erittäin huonoksi. Niin ikään joka kolmas kokee, ettei työnantajan palkitsemistavat ole kannustavia. Tulos on kuitenkin hieman parempi kuin vertailuaineistossa keskimäärin. Työolojen osalta vertailuaineistoa huonommat tulokset on siinä, tarjoaako työ mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen sekä siinä, miten työpaikalla suhtaudutaan aloitteisiin ja parannusehdotuksiin. Työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtävässä kehittämistyössä näyttäisi olevan parantamista. Ainoastaan 15 % ilmoitti, että työyksikössä on tehty konkreettisia toimenpiteitä edellisen työhyvinvointitutkimuksen tulosten pohjalta. Kuitenkin silloin jos kehittämistä on tapahtunut, koetaan toimenpiteiden parantaneen työyksikön työhyvinvointia edes jonkin verran. Tukitoimenpiteistä, joita toivotaan järjestettävän oman työhyvinvoinnin tukemiseksi, korostuvat liikuntatoiminta tai sen tukeminen, fysioterapia, yhteistyön ja tiedonkulun kehittäminen sekä ammattitaitoa edistävä koulutus.

18 Tulokset Kevan edustajat esittelivät työyhteisö-, toimiala- ja koko kaupungin tasolla. Tuloksia olivat kuulemassa kaupungin esimiehet, yt-ryhmän jäsenet ja osa kaupunginhallituksen jäsenistä. Kevan edustajien viesti oli, ettei pitäisi liikaa tarttua lukuihin vaan nostaa asiat tärkeysjärjestyksessä. Vuoden 2008 tulosten perusteella tehtyjä toimenpiteitä ei henkilöstö enää tunnistanut. Syy voi olla inhimmillinen: enää ei muistettu, että yhteinen kaikkia koskeva virkistyspäivä tai henkilöstöjuhla olivat kyselyn tulosta tai yhdessä sovittu palaverikäytäntöjen yhtenäistäminen tehtiin niin ikään kyselyn perusteella. Edelliselläkin kerralla jokainen työyksikkö laati omat parantamissuunnitelmansa, joista koottiin koko kaupungin yhteinen toimenpidelistaus. Jokainen pääsi vaikuttamaan toimenpiteisiin. Nyt sovittavien toimenpiteiden tulisi olla riittävän käytännöllisiä, niistä tulee viestiä ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurata työyksiköittäin ja myös henkilöstötilinpäätöksessä. Tuloksiin ja toimenpiteisiin on hyvä palata myös matkan varrella ennen seuraavaa kyselyä. Tulosten purkamiseen ja toimenpiteiden laatimiseen Kevan edustajat antoivat hyviä ohjeita. Tilaisuuksissa pitäisi riittävästi keskustella tuloksista yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstö osallistetaan mukaan parhaiten kuuntelemalla, jolloin kaikki ottavat vastuuta asioiden käsittelystä ja työyhteisön toimivuudesta. Kevään 2012 aikana tulokset käsiteltiin jokaisessa työyksikössä. Kirjallisista suunnitelmista on tehty erillinen kooste. Kuhmon kaupungin keskeisimmät, seurattavat toimenpiteet tämän kyselyn perusteella ovat Ikäjohtamisen parantaminen laaditaan ikäjohtamisen toimenpideohjelma tai periaatteet, joiden toteutumista seurataan Koulutuksen kehittäminen laaditaan koulutussuunnitelma Vuorovaikutteisen viestinnän parantaminen

19 Lähteet: Kuntatyö 2010 tutkimus Kunnallinen työmarkkinalaitos: Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys, muistio 15.3.2011 Kunta-alan työolobarometri 2011 LIITE 1. Tehtäväkohtaisten ja kokonaispalkkojen vertailu hinnoitteluryhmittäin Vertailu on tehty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 1/2006 liite 2 mukaan Hinnoittelutunnukse t KVTES 01ATK030,01TOI10 01TOI020.01VAH020 01KIR030,02KIR040, 02MUS010 Tehtäväk./naiset / Tehtäväk./miehet / Kokonaisp./naiset / Kokonaisp./ miehet/ 1923,00/18 1845,00/4 2319,00/18 2192,00/4 1956,00/8 ryhmässä 1 2327,00/8 ryhmässä 1 05KOU010 1794,00/11 ryhmä = 0 2021,00/11 ryhmä = 0 02PER010, 02VAP000, 1876,00/8 1770,00/4 2102,00/8 1915,00/4 03HOI030 05PER010 1789,00/30 ryhmä = 0 1927,00/30 ryhmä = 0 05PKO02B, 05PKO014 2203,00/6 ryhmä = 0 2520,00/6 ryhmä = 0 05PKO030 1972,56/14 ryhmässä 1 2203,27/14 ryhmässä 1 06RUO020, 06RUO040, 06RUO05B, 060RUO060, 08SII011 1729,00/26 ryhmä = 0 1985,00/26 ryhmä = 0 08PER010 ryhmä = 0 1831,00/8 ryhmä = 0 2130,00/8 08SII012 1696,00 ryhmä = 0 1906,00 ryhmä = 0 99999999 ryhmä=0 2926,00/8 ryhmä = 0 2971,00/8 Esimiehet Tehtäväk./naiset / Tehtäväk./miehet / Kokonaisp./naiset Kokonaisp./ miehet/ 05PKO014, 01HAL031, 02KIR011, 99999999, 05PKO014, 05PKO011 3121,00/11 3305,00/3 3489,00/11 3778,00/3 Hinnoittelutunnukset KVTES 01ATK030 = atk-tukihenkilö 01HAL031 = kulttuurisihteeri 01TOI010 = arkistonhoitaja, henkilöstöasiainhoitaja, kanslisti, koulusihteeri, kuljetussuunnittelija, toimistosihteeri 01TOI020 = kanslisti, virastomestari 01VAH020 = vahtimestari 02KIR030 = kirjastonhoitaja 02KIR040 = kirjastovirkailija

20 02MUS010= museonjohtaja 02PER010 = liikunnanohjaaja, työpajanohjaaja, ulkoilupaikkojen hoitaja 02VAP000 = vapaa-aikaohjaaja 03HOI030 = terveysliikunnanohjaaja 05KOU010 = koulunkäyntiavustaja 05PER010 = päiväkotiapulainen, ryhmäperhepäivähoitaja, 05PKO014 = erityislastentarhanopettaja 05PKO02B = lastentarhanopettaja 05PKO030 = lastenhoitaja 06RUO020 = ruoka- ja palveluvastaava 06RUO05B = kokki 06RUO060 =ruokapalvelutyöntekijä 08SII011 = keittäjä-siivooja 08PER010 = kiinteistönhoitaja 08SII012 = laitoshuoltaja 99999999 = höyläri, koulutussuunnittelija, projektijohtaja, projektipäällikkö, projektisihteeri, projektityöntekijä, suunnittelija, tuotantopäällikkö Esimiesasemassa olevat: 05PKO14 = perhepäivähoidonohjaaja, päivähoidon johtaja 05PKO011 = päiväkodin johtaja 01HAL031 = vapaa-aikatoimenjohtaja 02KIR011 = kirjastotoimenjohtaja 99999999 = yritysneuvoja, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, puhtaus- ja ateriapalvelupäällikkö, talousjohtaja, hankepäällikkö, maaseutusihteeri Hinnoittelutunnukse t OVTES Tehtäväk./naise t/ Tehtäväk./miehet/ Kokonaisp./naiset / Kokonaisp./ miehet/ 40304005, 40304008 2656,00/17 2611,00/7 3661,00/17 3717,00/7 40304012-40304016 2690,00/9 2627,00/4 3624,00/9 3421,00/4 40304028-40304031 40304066-40307038 2520,00/24 2533,00/10 3529,00/24 3723,00/10 40804012-40804014 2287,00/7 2200,00/5 2703,00/7 2859,00/5 Hinnoittelutunnukset OVTES 40304005, 40304008 = peruskoulun lehtori 40304012 40304016 = erityisluokan opettaja 40304028 40304031 = peruskoulun luokanopettaja 40304066 = peruskoulun lehtori 40307038 = päätoiminen tuntiopettaja 40804012 = harmonikansoiton opettaja, lehtori, musiikkikoulun opettaja 40804013 = pianonsoitonopettaja 40804014 = huilunsoiton opettaja, musiikkiopiston opettaja, vaskipuhallinten opettaja, viulunsoiton opettaja Hinnoittelutunnukset OVTES/rehtorit 40301202, 40301301 40302000, 40304031 40801002 Tehtäväk./naiset/ Tehtäväk./miehet/ Kokonaisp./naiset/ Kokonaisp./ miehet/ ryhmässä 1 3807,00/4 ryhmässä 1 5088,00/4 Hinnoittelutunnukset OVTES 40301202 = perusopetuksen rehtori (yläa.) 40301301 = perusopetuksen rehtori (ala-a.) 40302000 = apulaisrehtori 40801002 = musiikkiopiston rehtori

21 Hinnoittelutunnukset TS Tehtäväk./naiset/ Tehtäväk./miehet/ Kokonaisp./naiset/ Kokonaisp./ miehet/ 50102014, 50104018 1910,00 /2 2131,00 /7 2302,00 /2 2528,00 /7 Esimiesasemassa olevat 50101011, 50102014 2355,00 /2 2933,00 /4 2837,00 /2 3640,00 /4 Hinnoittelutunnukset TS 50101011 = kaupungininsinööri 50102014 = karttatietokäsittelijä, kiinteistörakennusmestari, kunnallistekninen rakennusmestari,, maanmittausinsinööri, rakennustarkastaja, tilapalvelupäällikkö, tiemestari 501040018 = liikuntapaikkamestari, liikuntapaikkojenhoitaja, lupavalmistelija, Hinnoittelutunnukset TP Perustuntip./nais et/ Perustuntip.miehet/ Kokonaistp./naiset Kokonaistp./ miehet/ 1A ryhmä = 0 12,71 /9 ryhmä = 0 14,50 /9 1B ryhmässä 1 12,21 /11 ryhmässä 1 13,56 /11 1A = esimies, kirvesmies, laitosmies (vanhempi), mittausmies (vanhempi), putkiasentaja (vanhempi), sähköasentaja, vesilaitoksen hoitaja, kirvesmies 1B = autonkuljettaja (vanhempi), varastonhoitaja, kirvesmies, sähköasentaja, kunnallistekniikan työntekijä, jätevedenpuhdistamon työntekijä