I M AT R A N S Ä H KÖA S E M A 12. 10. 2017
0. YLEISTÄ Fingrid Oyj rakentaa Imatrankosken voimalaitoksen läheisyyteen sähköaseman, siihen liittyvät voimajohtomaisemaportaalit, sekä purkaa muutaman vanhemman voimajohtopylvään korvatakseen ne uusilla maisemapylväillä. Sähköaseman rakentamisen myötä Imatrankosken voimalaitoksen vanha avokytkinkenttä poistuu käytöstä, kun sähköasema ja voimamajohtorakenteet ovat valmistuneet. ILMAKUVA Hanke jakautuu fyysisesti useaan osaan, jotka levittäytyvät ainakin kolmelle eri asemakaavalle ja uselalle eri kaavan osa-alueelle. Näiden lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat metsäalueille tulevat johtoaukeat. Jotta hankkeella olisi mahdollisuudet edetä, uskomme, että rakennusten ja rakenteiden laatuun tulee panostaa. Koska kyseessä on kaavamuutoksen hakeminen, arkkitehtisuunnittelun haasteena hankkeen tässä vaiheessa on saada aikaan hankkeeseen ryhtyvää (Fingrid), viranomaisia sekä poliittisia päätöksentekijöitä tyydyttävä ratkaisu. Päämääränä on suunnitella toimiva kokonaisuus, jonka arkkitehtuuri edesauttaa hankkeen toteutumista. 2 Kaavoittaja, muut viranomaisosapuolet ja poliittiset päätöksentekijät tulevat todennäköisesti haluamaan kattavan esityksen hankkeen sovittamisesta ympäristöön. Virallinen esittelyaineisto tulee aikanaan koostumaan asemapiirustuksesta, eri suunnista laadituista valokuvaupotuksista, alueleikkauksista, aluejulkisivuista, mahdollisesti virtuaalitodellisuusmallista yms. 2 1 2 1. SÄHKÖASEMA JA VOIMAJOHTOPORTAALIT - Sijoittuvat asemakaavan nro 1030 (2014) osa-alueille EN/s-1 ja VL-11, joille molemmille on määritelty tiukat vaatimukset: - EN/s-1: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kasvillisuuden ja pinnoitemateriaalien tulee mukailla alueen alkuperäisasua. Alueen hoitotaso tulee pitää korkeana. - VL-11: Lähivirkistysalue. Alueen puusto tulee säilyttää. Puustoa voidaan tarvittaessa uudistaa vaiheittain alueelle tyypillisillä puulajeilla. OTE ASEMAKAAVASTA NRO 1030 LAINVOIMAINEN 5.3.2014 - Historialliset, arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset, suojellut rakennukset ja alueet aivan vieressä: voimalaitos ja asuinalue - Lisäksi kaavassa esitetty uudisasuntorakentamista - Em. seikoista johtuen sähköasemarakennuksen, omakäyttömuuntajan, portaalien, sähköasema-aidan ja teiden suunnitteluun vaikuttaa yhtälaisesti sekä prosessi, että kaava ja ympäristö - Hankkeen eri osien sijoittelussa tulee todennäköisesti pyrkiä mahdollisimman kompaktiin ratkaisuun, jolla minimoidaan vaikutukset ympäristöön 2 2. VOIMAJOHTOPYLVÄÄT - Sijoittuvat asemakaavojen nro 621 (1986) ja 635 (1985) alueille - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: - Imatrankosken kulttuuriympäristö - Imatran Voiman ja Kuparin asuinympäristöt - Voimajohtopylväiden ja -portaalien olisi hyvä olla samankaltaisia IMATRAN SÄHKÖASEMA KAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELULÄHTÖKOHDAT 1 2
3. ALUEEN HISTORIAA Imatrankosken kulttuuriympäristö Kuvaus Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Imatrankoski on merkittävä maisemanähtävyys, joka on eri aikoina houkutellut taiteilijoita. Imatrankosken valjastaminen sähköenergian tuotantoon ja siihen liittynyt voimansiirtoverkon luominen on ollut valtion johtama suurhanke 1920-luvun vilkkaan voimalaitosrakentamisen kaudella. Imatrankosken matkailuun liittyneet vanhimmat rakennukset ovat hävinneet, mutta Imatran Valtionhotellin kansallisromanttinen, Usko Nyströmin suunnittelema kivilinna vuodelta 1903 tarjoaa restauroituna edelleen palveluja matkustaville. 4. IMATRANKOSKEN VOIMALAITOS Oiva Sakari Kallio kirjoitti ylioppilaaksi 1904 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nyk. Aalto- yliopisto) 1908. Hän teki valmistuttuaan opintomatkoja Pohjoismaihin, Saksaan, Itävaltaan ja Unkariin ja myöhemmin - vuonna 1925 - Ranskaan, Italiaan ja Hollantiin. Kallio perusti oman toimiston 1912. Tätä ennen hän oli jo piirtänyt Karkun kirkon. 1910-luvulla hän osallistui veljensä Kauno S. Kallion kanssa moniin arkkitehtuurikilpailuihin. Yhdessä he suunnittelivat kilpailun tuloksena SOK:n toimitalon Helsinkiin sekä Imatran voimalaitoksen julkisivut. Imatran voimalaitoksen julkisivukilpailun voitto 1926 toi mainetta Kallion veljeksille. Se oli rakennushanke, jonka onnistumista ja etenemistä koko maa seurasi, olihan Imatran koski vielä tähän aikaan Euroopan suurin vapaa vesiputous (Arkkitehtuurimuseo). Imatrankosken partaita on jo varhain hoidettu puistomaisesti. Kosken rantoja myötäilevän vanhan Kruununpuiston alueella on käytäviä ja levähdyspaikkoja. Koski on kahlittu 1920-luvulla johtamalla koskiuoman vesi voimalaitoksen kanavaan. Punatiilinen voimalaitos kytkinasemineen on yhä maamme suurin vesivoimalaitos. Voimalaitosrakennus ja sen harmaalla graniitilla verhottu säännöstelypato muodostavat ainutlaatuisen vaikuttavan kokonaisuuden koskiuoman vieressä. Voimalan silta on sovitettu samaan klassistiseen asuun kuin voimalakin. Imatrankoski on valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ja alue Kruununpuistoineen on yksi kansallismaisemistamme. Historia Saimaasta Laatokkaan laskeva Vuoksi muodostui jääkauden jälkeen, ja muistona lasku-uoman muotoutumisvaiheesta Salpausselän läpi on Imatran Voimalaitoksenniemellä mm. hiidenkirnuja ja aikanaan leveän ja matalan kosken vierinkiviä. Imatrankoskelle matkattiin jo 1700-luvun lopulla, ja 1800-luvun lopulla koski veti puoleensa runsaasti matkailijoita. Se oli aikoinaan maamme huomattavin luonnonnähtävyys. Kruununpuistoksi kosken ranta-alue muodostettiin 1842. Matkailu Imatralle lisääntyi 1870 avatun Riihimäki-Pietari rautatieyhteyden ja osin Saimaan kanavaa kulkeneen Viipuri-Rättijärvi-Imatra höyrylaiva-hevosdiligenssiliikenteen alkamisen jälkeen. Kruununpuistoon 1846 valmistunut majatalo joutui luovuttamaan 1800-luvun lopulla paikkansa nykyisen Valtionhotellin paikalla sijainneille kahdelle hotellille. Hotellit paloivat 1800-1900 luvun taitteessa, ja nykyinen hotellirakennus valmistui 1903. Imatrankosken valjastamista energiantuotantoon suunniteltiin pitkään, ja voimalan rakentamiseen johtaneet suunnitelmat käynnistyivät 1921. Ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin 1922-1929 arkkitehtuurikilpailun voittaneiden arkkitehtien Oiva ja Kauno S. Kallion suunnitelmien pohjalta. Imatran voimalaitos tyydytti sähkönkulutustarpeen pitkäksi aikaa ja sen valmistumisen jälkeen voimalaitosrakentaminen väheni maassa huomattavasti. Imatran Voima Osakeyhtiö perustettiin 1932. Yhtiö on laajentanut voimalaitosta ja sen koneistoa useaan otteeseen mm. läheisten teollisuuslaitosten tarpeisiin (Museovirasto 2009). Viittaukset: Arkkitehtuurimuseo. Arkkitehtiesittely. Oiva Kallio [verkkojulkaisu]. Saatavilla: http://www.mfa.fi/ arkkitehtiesittely?apid=3148 (Viitattu 28.4.2017) Museovirasto, 2009. Imatrankosken kulttuuriympäristö [verkkojulkaisu]. Saatavilla: http://www.rky.fi/read/asp/r_ kohde_det.aspx?kohde_id=1175 (Viitattu 28.4.2017) IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEEN HISTORIA
0m 50 100 200 300 400 500 1000 1600m Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA RAKEISUUSKAAVIO IMATRAN SÄHKÖASEMA RAKEISUUSKAAVIO 1:4000 11.09.2017
0m 50 100 200 300 400 500 1000 0m 50 100 200 300 400 500 1000 1600m 1600m 1016 KP Imatra-Konkapelto 110 kv 1016 TA Imatra-Tainionkoski 110 kv 1001 P Imatra-Pulp 110 kv 1001 E Imatra-Luukkala 110 kv 1040 Yllikkälä-Imatra 110 kv (PURETAAN) 1402 Imatra-Kaukaa 1013 Imatra-Juva 1323 Imatra-Ovako 110 kv 1103 Imatra-Svetogorsk 110 kv Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA RAKEISUUSKAAVIO + VOIMAJOHDOT IMATRAN SÄHKÖASEMA RAKEISUUSKAAVIO + VOIMAJOHDOT 1:4000 11.09.2017
0m 50 100 200 300 400 500 1000 2000m MAISEMAPYLVÄÄT 1,2 MAISEMAPYLVÄS 3 PORTAALI 1 SÄHKÖASEMA PORTAALI 2 MAISEMAPYLVÄS 4 UUDET RISTIKKOPYLVÄÄT Piirustuksen sisältö Mittakaava IMATRAN IMATRAN SÄHKÖASEMA SÄHKÖASEMA ASEMAPIIRUSTUS ASEMAPIIRUSTUS V1 1:5000
IMATRAN SÄHKÖASEMA ASEMAPIIRUSTUS
IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEJULKISIVU LOUNAASEEN
IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEJULKISIVU KAAKKOON
IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEJULKISIVU LUOTEESEEN
IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEJULKISIVU KAAKKOON MAISEMAPYLVÄÄT 1-2
IMATRAN SÄHKÖASEMA ALUEJULKISIVU KAAKKOON, MAISEMAPYLVÄS 3
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA VOIMALAITOKSELTA
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA, MAISEMAPYLVÄS 1-2
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA, MAISEMAPYLVÄS 3
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA, SÄHKÖASEMA KAAKOSTA
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA, SÄHKÖASEMARAKENNUS PIHALTA
IMATRAN SÄHKÖASEMA HAVAINNEKUVA, SÄHKÖASEMARAKENNUS LOUNAASTA
0m 5 10 20 30 40 50 100 200m PORTAALI 1 TUKIMUURI: TIILI MAATIILI 292 X 71 X 71 +56,9 KIVITUHKAPÄÄLLYSTE MATALA TIILIMUURI 10976 +60,0 16590 LUMEN VARAS- TOINTI MAISEMOITU PENGER 153-12-9903-0 11220 m2 ULKOILUREITTI ULKOILUREITIN PYSÄHDYSPISTE: PUURAKENNE, PENKKI, ULKOVALAISTUS 47670 I +60,0 SÄHKÖASEMARAKENNUS MAATIILI 292 X 71 X 71 KIVITUHKAPÄÄLLYSTE +56,0 4 AP +60,0 MATALA TIILIMUURI PORTAALI 2 +55,6 +57,2 Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA ASEMAPIIRUSTUS V1 IMATRAN SÄHKÖASEMA ASEMAPIIRUSTUS 1:500
0m 5 10 20 40 80m A 50670 C 3910 44760 2000 ET 15.5 m² B 10976 10000 GIS-RELEHUONE 271.5 m² 27150 +60.300 VARASTO 11.5 m² AKKUHUONE 21.5 m² KÄYTÄVÄ 10.0 m² KPH 9.5 m² SK 5.5 m² IV-KONEHUONE 18.0 m² OKM 15.0 m² B PORRAS 10.0 m² 1. KRS 1:200 A A C C 3910 35790 10970 27150 B 10980 LASTAUSLAITURI 10000 KAAPELIKELLARI 271.5 m² +57.100 VARASTO 64.0 m² LASTAUSLAITURI B PORRAS KELLARI 1:200 A C Piirustuksen sisältö Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA SÄHKÖASEMARAKENNUS, POHJAPIIRUSTUKSET POHJAPIIRUSTUKSET 1:200
0m 5 10 20 40 80m +67.000 +67.000 GIS-RELEHUONE +60.300 KAAPELIKELLARI +57.100 3200 5600 OKM +60.300 5600 IV-KONEHUONE A 1:200 C 1:200 +67.000 5600 3315 GIS-RELEHUONE +60.300 AKKUHUONE SK OKM +57.100 KAAPELIKELLARI 3200 B 1:200 Piirustuksen sisältö Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA SÄHKÖASEMARAKENNUS, LEIKKAUKSET LEIKKAUKSET 1:200
0m 5 10 20 40 80m IMATRAN SÄHKÖASEMA SÄHKÖASEMARAKENNUS, JULKISIVUT
0m 5 10 20 40 80m EDESTÄ SIVUSTA B 10976 1. KRS 1:200 26000 5000 5000 5000 A 3910 44760 2000 10000 GIS-RELEHUONE 271.5 m² A A 27150 50670 +60.300 VARASTO 11.5 m² AKKUHUONE 21.5 m² ET 15.5 m² KÄYTÄVÄ 10.0 m² PORRAS 10.0 m² KPH 9.5 m² SK 5.5 m² C IV-KONEHUONE VALKOISEKSI 18.0 m² MAALATTU TERÄS, KOLMIOKOTELOPALKKIRAKENNE OKM 15.0 m² C C B 3910 35790 10970 27150 B 10980 LASTAUSLAITURI 10000 KAAPELIKELLARI 271.5 m² +57.100 VARASTO 64.0 m² LASTAUSLAITURI B PORRAS POHJA 3585 KELLARI 1:200 A 800 4800 C Piirustuksen Piirustuksen sisältö sisältö Mittakaava Mittakaava IMATRAN SÄHKÖASEMA MAISEMAPYLVÄS 1,2 IMATRAN SÄHKÖASEMA MAISEMAPYLVÄS POHJAPIIRUSTUKSET 1, 2 1:200 1:200
0m 5 10 20 40 80m VALKOISEKSI MAALATTU TERÄS, KOLMIOKOTELOPALKKIRAKENNE SIVUSTA 346,4 346,4 EDESTÄ 400 400 400 400 400 15000 12000 600 2500 10000 10000 10000 10000 40000 IMATRAN SÄHKÖASEMA MAISEMAPYLVÄS 3, 4
0m 5 10 20 40 80m VALKOISEKSI MAALATTU TERÄS, KOLMIOKOTELOPALKKIRAKENNE SIVUSTA EDESTÄ 6500 15000 12000 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 3500 4000 42000 IMATRAN SÄHKÖASEMA PORTAALI 1, 2
IMATRAN SÄHKÖASEMA VÄRI JA MATERIAALI