Selvitys Joensuusta taajamissa vuonna 2014 kerätystä perhosaineistosta Ali Karhu 2014
Menetelmät Aineisto koostui kolmella syöttirysällä neljästä eri paikasta kerätystä aineistosta. Materiaali oli suurimmalta osin yökkösiä. Kaupunkien taajamissa perhosia on kerätty varsin vähän, vaikka lajisto voi poiketa muista ympäristöistä esimerkiksi jalopuiden ja eräiden koristepensaiden paljon runsaampana esiintymisenä. Tulokset Perhosia oli kerätty neljältä paikalta, joissa yhdestä vain vähän aikaa. Rysistä havaittiin yhteensä 71 lajia. Näistä koivulasisiipeä ei nykyisin lueta suurperhosiin. Perhoset olivat suurimmalta osin yökkösiä, joukossa oli kolme lajia päiväperhosia, lajeja mitkä usein tulevat syötille, kolme lajia sirppisipiä, kuusi lajia mittareita sekä yksi venhokas. Paikka 1, Hiekkalantie, Utra. Koivulasisiipi (Synanthedon scoliaeformis), 1 yksilö. Lasisiivet ovat huomaamattomia, ja niitä näkee harvoin. Ne ovat päiväaktiivisia, eivätkä yleensä mene pyydyksiin. Jostain syystä juuri koivulasisiipi menee (kylläkin harvoin) syöttirysiin. Juomuruuniyökkönen (Xestia collina), 1 yksilö. Itäinen, melko harvinainen laji. Suomaayökkönen (Coenophila subrosea), 1 yksilö. Melko harvinainen, enimmäkseen soilla viihtyvä laji. Tuomiyökkönen (Acronicta strigosa), 2 yksilöä. Vasta 2000-luvun puolessavälissä tänne asettunut, kovasti runsastunut laji. Paikka 2, Maamiehenkatu, Mutala. Tuomiyökkönen (Acronicta strigosa), 1 yksilö. Pikkuritariyökkönen (Catocala pacta), 1 yksilö. Laji on aina esiintynyt hyvin harvalukuisena. Mahdollisesti se elää paikallisena Pohjois-Karjalassa. Hohtopensasyökkönen (Amphipyra pyramidea), 1 yksilö. Aiemmin eteläinen laji, joka 2000-luvulla on ruvennut leviämään pohjoiseen. Pohjois-Karjalasta tavattu alle kymmenen kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 2005. Paikka 3, Sauvatie, Hukanhauta. Tuomiyökkönen (Acronicta strigosa), useita yksilöitä. Idänritariyökkönen (Catocala adultera), 1 yksilö. Aiemmin ainoa täällä säännöllisesti tavattava punatakasiipinen ritariyökkönen. Mahdollisesti taantunut, sillä viime vuosina lajia on löytynyt huonosti. Keltaritariyökkönen (Catocala fulminea), 8 yksilöä. Todella voimakkaasti runsastunut laji, joka vielä 1990-luvun alkupuolella esiintyi vain muutamassa paikassa etelärannikolla. Tavattu ensi kerran Pohjois-Karjalasta vuonna 2002, vuodesta 2005 alkaen säännöllisesti.
Liite 1. Joensuun taajamissa havaitut perhoslajit. Latinank. nimi Suomalainennimi Niinivaarantie Hiekkalantie Maamiehenkatu Sauvatie yht Synanthedon scoliaeformis Koivulasisiipi x x Vanessa atalanta Amiraali x x x x Nymphalis antiopa Suruvaippa x x x Nymphalis c-album Herukkaperhonen x x Thyatira batis Vadelmavillaselkä x x x x Tethea or Harmovillaselkä x x x x Ochropacha duplaris Pikkuvillaselkä x x Eulithis prunata Puistomittari x x x Dysstroma citratum Syysvarpumittari x x Plemyria rubiginata Kaksivärimittari x x Gymnoscelis rufifasciata Kääpiömittari x x Macaria wauaria Herukkamittari x x Hypomecis roboraria Jättiharmomittari x x Pseudoips prasinanus Venhoyökkönen x x Catocala fraxini Siniritariyökkönen x x x x Catocala nupta Kulmaritariyökkönen x x x x Catocala adultera Idänritariyökkönen x x Catocala pacta Pikkuritariyökkönen x x Catocala fulminea Keltaritariyökkönen x x Scoliopteryx libatrix Liuskayökkönen x x Protodeltote pygarga Vyökiiltoyökkönen x x x Moma alpium Harjuyökkönen x x Acronicta psi Nuoliyökkönen x x x Acronicta leporina Jänöyökkönen x x Acronicta strigosa Tuomiyökkönen x x x x Acronicta menyanthidis Suoiltayökkönen x x Acronicta auricoma Silmäiltayökkönen x x x Acronicta rumicis Pilkkuiltayökkönen x x x x x Amphipyra pyramidea Hohtopensasyökkönen x x Amphipyra perflua Suruyökkönen x x x x Allophyes oxyacanthae Orapihlajayökkönen x x x x Rusina ferruginea Varjoyökkönen x x Euplexia lucipara Laskosyökkönen x x x Hyppa rectilinea Runkoyökkönen x x Parastichtis suspecta Usvayökkönen x x x Enargia paleacea Kulmayökkönen x x Cosmia trapezina Keltapetoyökkönen x x Xanthia togata Huppukeltayökkönen x x Xanthia icteritia Vaaleakeltayökkönen x x Conistra vaccinii Puolukkapiiloyökkönen x x Lithophane hepatica Ruskopuuyökkönen x x Lithomoia solidaginis Vaippayökkönen x x Mniotype satura Syysruskoyökkönen x x x Apamea monoglypha Isojuuriyökkönen x x x Oligia strigilis Hammaskorsiyökkönen x x x Oligia latruncula Varjokorsiyökkönen x x x x Mesapamea secalis Valkotähkäyökkönen x x x Amphipoea fucosa Kalvassekoyökkönen x x Amphipoea lucens Suosekoyökkönen x x Celaena leucostigma Ruskoluhtayökkönen x x Lacanobia oleracea Rantatarhayökkönen x x Lacanobia thalassina Pensastarhayökkönen x x x Lacanobia contigua Kirjavatarhayökkönen x x Lacanobia suasa Ruohotarhayökkönen x x Melanchra persicariae Täplätarhayökkönen x x x Polia bombycina Punakehnäyökkönen x x
Latinank. nimi Suomalainen nimi Niinivaarantie Hiekkalantie Maamiehenkatu Sauvatie yht Polia trimaculosa Homekehnäyökkönen x x x Polia nebulosa Sumukehnäyökkönen x x x x Cerapteryx graminis Niitty-yökkönen x x x Diarsia mendica Suvimaayökkönen x x Diarsia brunnea Ruskomaayökkönen x x x Noctua pronuba Isomorsiusyökkönen x x x x Eurois occultus Isomaayökkönen x x x Graphiphora augur Noitayökkönen x x x Xestia triangulum Kolmioruuniyökkönen x x Xestia baja Pilkkuruuniyökkönen x x x Xestia collina Juomuruuniyökkönen x x Coenophila subrosea Suomaayökkönen x x Anaplectoides prasinus Sammalmaayökkönen x x Agrotis exclamationis Huutomerkkiyökkönen x x x Agrotis clavis Riipustemaayökkönen x x 3 40 43 30 71
Liite 2. Joensuun taajamissa havaittuja perhoslajeja kuvina. Vaikeasti havaittava koivulasisiipi (Synanthedon scoliaeformis). Jotkin lasisiivet erehtyvät syöttirysiin, tämä laji näistä useimmin, mutta ei läheskään joka vuosi.
Melko tavallinen koivuvenhokas (Pseudoips prasinanus) on väripilkku yöperhoslajistossamme. Aiempi harvinaisuus tuomiyökkönen (Acronicta strigosa) on yleistynyt Pohjois-Karjalassa.
Hohtopensasyökkönen (Amphipyra pyramidea) on tavattu Pohjois-Karjalasta alle kymmenen kertaa. Kulmaritariyökkönen (Catocala nupta) vakinaistui P-K:aan 1990-luvulla, ja on nykyisin suvun toiseksi yleisin laji.
Idänritariyökkönen (C. adultera) on mahdollisesti taantumassa, ja sitä on viime vuosina tavattu huonosti. Pikkuritari (C. pacta) on aina ollut harvalukuinen, se mahdollisesti elää paikallisena Pohjois-Karjalassa.
Suomen yöperhosissa keltaritari (C. fulminea) on yksi hienoimmista. Se yleistyi voimakkaasti 1990-luvulla ja vakinaistui P-K:aan 2000-luvun puolivälissä. 1990-luvun alussa se oli vielä tavoiteltu harvinaisuus Etelä-Suomessa. Kovasti runsastunut isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba) on näyttävä. Etusiipien väritys vaihtelee melko paljon.